Hyvinvointia tukemassa

Transkriptio

1 Hyvinvointia tukemassa Hyvinvointipalveluiden kokonaissuunnittelu yli perinteisen sote-ajattelun Pekka Vähäkangas Palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

2 Lähtökohtia Historiallisesti vahvat rakenteet Hyvinvointia halutaan edistää panostamalla ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan sekä kansalaisten omaan aktiivisuuteen Palvelukulttuuri pitää kiinni raskaista korjaavista rakenteista, jotka maksavat paljon; resursseja ei ole riittävästi molempiin

3 Kasvun kehä Paremmat diagnoosit lisäävät asiakkuuksia Paremmat menetelmät, hoidot ja lääkkeet Maksavat yleensä enemmän Nopeuttavat prosessia: kalliita operaatioita voidaan tehdä enemmän Ihmiset elävät pidempään, ikäihmisten osuus väestössä kasvaa ja huoltosuhde heikkenee: yhtä työssäkäyvää kohden on yhä enemmän työelämän ulkopuolella olevia

4 Ennakoivuutta Korkea koulutustaso ja terveelliset elämäntavat pidentävät elinikää ja lisäävät hyvinvointia (onnellisuutta) Ihmisen kaksi viimeistä vuotta ovat kalliita Matala koulutustaso lisää työttömyyttä ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen riskiä Syrjäytyminen on yhteiskunnalle kallista Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvussa Voidaanko palveluilla parantaa tilannetta?

5 Tiedolla johtaminen Rakenteellisia ratkaisuja Kotona asumisen tukeminen Työurien pidentäminen Koulutusajan lyhentäminen ja tutkintopainotteisuus Huoltosuhteen parantaminen Varhaiskasvatus, esikoulu, perusopetus ja nuorisotyö Toisen asteen koulutus; tutkinto

6 Raja railona aukeaa Periytynyt huono-osaisuus Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen merkitys Hyvinvointierot alkavat kasvaa jo lapsuudessa Palveluiden raskaat käyttäjät 10% asiakkaista muodostaa 90% menot Palveluiden ulkopuolelle jäävät haasteena Esimerkiksi opiskelijaterveydenhuolto ja työterveydenhuolto/työttömien terveydenhuolto? Osallisuus, itsetunto ja hyvinvointi; luottamus

7 Hyvinvointia? Työ (talous, sosiaalisuus, tarpeellisuus) Terveys (vrt. sairaus) Pärjääminen (vrt. varakkuus) Viihtyminen (onnellisuus) Liikunta ja kulttuuri, yhdessä tekeminen Kuntoliikunta, arkiliikunta Museot, klassisen musiikin konsertit Taidenäyttelyt Sosiaalinen pääoma (yhteisöllinen lisäarvo)

8 Hyvinvoinnin edistäminen Omatoiminen hyvinvointi Helppous, matala kynnys, maksuttomuus tai vähäinen maksu Kirjastopalvelut, museopalvelut, liikuntapaikkapalvelut, ulkoilu- ja virkistysalueet Kevyen liikenteen verkosto, puistot, torit Korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat osaavat ja haluavat pitää itsestään huolta Miten saadaan syrjäytymisvaarassa olevat mukaan? Jos ei saada, erot vain kasvavat?

9 Opastaminen omaehtoisuuteen Ohjatut hyvinvointipalvelut Kansalaisopisto, liikunnan ohjaajat ja kulttuuriohjaajat Vapaaehtoiset (järjestötyö) ja vertaisohjaajat Liikuntajärjestöt; juniorityö Sairaudesta kuntoutuvat tai sairautensa kanssa pärjäävät Asukastuvat; yksinäiset, työttömät, ikäihmiset

10 Tasa-arvo? Työelämän kehitys, osaamisen vaade Rutiinityön automatisointi, itsepalvelu Työttömyys kasvaa, nuorisotyöttömyys, pitkäaikaistyöttömyys Kannustava työ- ja elinkeinopolitiikka Positiivinen syrjiminen Tasapuolisuus on taloudellinen mahdottomuus, hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat, koska palveluista hyötyvät eniten hyväosaiset

11 Palvelun piiri Jos palveluun pääsee, pääseekö sieltä pois? Ei selkeää asiakasohjausta Onko riittävää tietoa asiakkaasta? Tekeekö paras asiantuntija diagnoosiin ja hoitosuunnitelman? Onko riittävästi tietoa oikeaan diagnoosiin? Onko riittävästi tietoa hoidon vaikuttavuudesta? Miten päästään toipumiseen ja itsenäiseen pärjäämiseen? Kotona pärjäämisen tukeminen, tukiverkostot

12 Auttaako palvelu? Terveystieto Neuvolat Perusopetus; terveystarkastukset 90% voi hyvin; 100% tarkastetaan Jääkö aikaa riittävästi niille, joille asiasta olisi eniten hyötyä?

13 Mitä ja mihin tietoa tarvitaan? Esimerkiksi lasten suojelu Perheen (äidin) jaksaminen Äitiysneuvola, lastenneuvolta, varhaiskasvatus, esiopetus Perusopetus, kouluterveys Perheen toimeentulo (työllisyys) Sosiaalinen verkosto Harrastukset, liikunta yms. Jos tästä huolimatta jotakin: lastensuojeluviranomainen

14 Tarpeen poistaminen Asiakastarpeen parempi analyysi; tehokkaampi asiakasohjaus; parempi ja tehokkaampi palvelu tarvittaessa rinnalla kulkeminen alkuvaiheessa; itsenäisen pärjäämisen tukeminen jatkossa (oppimisprosessi) Eheä asiakkaan palvelupolku; oikeaaikainen ja oikein kohdistettu tuki

15 Kenen tarve? Työn mitoitus Hoitajamitoitukset/edunvalvonta vai asiakasedunvalvonta? Perusopetus Opettaja (OPS) Koulunkäynnin ohjaaja, opinto-ohjaaja, nuorisotyöntekijä, kuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, lääkäri Luokkakoko, koulukoko, koulumatka Asiantuntija määrittelemässä työtään, missä asiakas luuraa?

16 Asiakas En luota, en tarvitse. Sosiaalituella syrjässä kiinni Maksan veroa, ulosmittaan palvelut. Halu ennen tarvetta (minun kuuluu saada). Tarvitsen, mutta en löydä. Haetaan palvelua mielikuvapohjaisesti, koska oikeaa tietoa palveluista ei ole. Löydän palvelun, mutta siitä ei ole apua. Asiantuntija ei osaa auttaa onko apua edes olemassa?

17 Pullonkauloja Asiakkaan tarvetta ei tunnisteta Ajoissa/lainkaan Tunnistetaan tarve, ei osata auttaa Lähettämisen kulttuuri; palvelukiertolaiset Omaehtoisella toiminnalla apua Ei osata/uskalleta ottaa puheeksi terveyttä edistäviä elämäntapoja, lääkekulttuuri Asiakas kokee loukkaavana puheeksi oton Asiakkaalla ei ole motivaatiota ja sinnikkyyttä

18 Pullonkauloja Mitä tehdä silloin, kun apua ei ole?

19 Paras apu? Omaehtoinen hyvinvointi Jos kuitenkin apua tarvitaan Nopea ja oikea avun tarpeen kartoitus Toimenpidesuunnitelma ja vaikuttavuustavoite Toipumisen ja pärjäämisen tukeminen Takaisin itsenäiseen elämään

20 Kokonaisnäkemystä Yli perinteisten sektorirajojen Yhteisön asialla asiakkaan parhaaksi Yhteistyön esteiden purkamista Oikean tiedon lisäksi ymmärrystä Asiat joihin voidaan vaikuttaa Asiat joihin ei voida vaikuttaa Kenen tieto: asiakkaan

21 KIITOS!