Tausta: Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvua kansainvälisistä osaajista -agenda

Transkriptio

1 Kasvua kansainvälisistä osaajista -hankekokonaisuus Tausta: Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvua kansainvälisistä osaajista -agenda Maahanmuutto on nähty Suomessa perinteisesti pääasiassa sosiaali-, koulutus-, työllisyys- ja turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Maahanmuuttoa tulee kuitenkin tarkastella vahvemmin myös elinkeinopoliittisesta näkökulmasta ja resurssina elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisessa. Osana työ- ja elinkeinoministeriön kasvun agendaa työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti syksyllä 2016 Kansainvälisistä osaajista kasvua -agendan edistämään maahanmuutto-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan nivoutumista toisiinsa ja kansainvälisten osaajien hyödyntämistä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukena. Agendan tavoitteena on systemaattisesti kytkeä kansainvälisten osaajien kohdemaatuntemus, kansainväliset verkostot, innovaatiopotentiaali ja muu osaaminen osaksi yritysten kasvun ja kansainvälistymisen palveluita ja innovaatiotoimintaa. Kansainvälisellä osaajalla tarkoitetaan tässä korkeaa osaamista omaavaa maahanmuuttajaa tai suomalaista paluumuuttajaa, jolla on kansainvälistä kokemusta ja asiantuntemusta sekä verkostoja, jotka voivat tuoda lisäarvoa elinkeinoelämälle. Kansainvälisistä osaajista puhuttaessa olennaista ei ole se, mistä syystä henkilö on saapunut Suomeen tai mikä on henkilön sen hetkinen työmarkkinastatus vaan se, mitä lisäarvoa hän voi tuoda yritykselle. Näin ollen kansainvälisiä osaajia voivat olla kansainväliset opiskelijat, tutkijat, puolisoina Suomeen muuttaneet, työperusteisesti maahan tulleet sekä myös humanitäärisistä syistä Suomeen tulleet tai suomalaiset paluumuuttajat. Jatkossa termillä kansainvälinen osaaja viitataan kaikkiin näihin potentiaalisiin kohderyhmiin. Maahanmuutto kasvaa Suomessa voimakkaasti. Vuoden 2015 lopussa Suomessa asui noin ulkomaan kansalaista ja määrän arvioidaan nousevan henkilöön vuoteen 2020 mennessä. Suurimmat syyt muuttaa Suomeen ovat työ, perhe ja opiskelu. Suomeen muuttaa vuosittain myös tuhansia ulkomailla asuneita, opiskelleita ja työskennelleitä suomalaisia paluumuuttajia. Maahanmuutto muodostaa Suomelle resurssin, joka voi tarjota ratkaisun huoltosuhteen heikkenemiseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan. Muuttoliikkeen mukanaan tuoma kansainvälinen osaaminen voi luoda uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä ja liike- ja innovaatiotoimintaa sekä edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, mutta tämä edellyttää toimenpiteitä, joilla kansainvälinen osaaminen saadaan kanavoitua arvonlisäksi elinkeinoelämälle. Näillä tarkoitetaan erityisesti kansainvälisten osaajien osallisuutta ja kiinnittymistä ammatillisiin verkostoihin, innovaatioyhteisöihin ja startup-toimintaan sekä kansainvälisten osaajien kytkemistä olemassa oleviin kasvua ja kansainvälistymistä tukeviin prosesseihin ja palveluihin. Samalla yritysten kykyä tunnistaa kansainvälisten osaajien osaamisen ja verkostojen lisäarvo tulee vahvistaa. Se miten korkea osaaminen määritellään, on tilannekohtaista ja riippuu jokaisen yrityksen tilannekohtaisista ja muuttuvista tarpeista.

2 Osaajien saatavuus on eri selvityksissä 1 identifioitu yhdeksi suurimmista yritysten kasvun ja kansainvälistymisen haasteista. Yritysten kokemusten sekä kansainvälisten vertailujen perusteella kansainvälistä osaamista voidaan yrityksissä hyödyntää erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa, tuotekehityksessä, kohdemarkkinaselvityksissä, asiakassuhteiden syventämisessä ja partneriverkostojen rakentamisessa. Kansainvälisellä osaamisella voidaan kehittää uutta liiketoimintaa, vahvistaa yritysten kilpailukykyä sekä koti- että kansainvälisillä markkinoilla, täydentää kotimarkkinoiden osaamiskapeikkoja, houkutella Suomeen investointeja ja luoda uusia työpaikkoja. Tarjolla oleva monipuolinen osaaminen ja työvoiman helppo saatavuus on yrityksille yksi suurimmista syistä investoida tiettyyn maahan tai alueelle. Tästä syystä osaajien saatavuus alueella on keskeistä alueiden elinkeinoelämän kannalta. Kansainväliset investoinnit tuovat lisäksi mukanaan kansainvälistä työvoimaa Suomeen sijoittuviin yrityksiin sekä usein korkeasti koulutettuja puolisoita, joiden nykyistä tehokkaampi ammatillinen integroituminen suomalaisille työmarkkinoille edistää myös perheen sopeutumista ja pysyvää asettautumista Suomeen. Suomessa asuvia kansainvälisiä osaajia hyödynnetään liian vähän elinkeinoelämässä, innovaatiotoiminnassa ja kansainvälistymisessä. Maahanmuuttajat työllistyvät kantaväestöä heikommin ja usein osaamistaan vastaamattomiin tehtäviin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, koko vuotiaan väestön työllisyysaste oli 73 prosenttia vuonna Suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 73,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 63,7 prosenttia. Kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamisessa on tällä hetkellä haasteita. Tiedon puute on suurin syy siihen, miksi kansainvälisiä osaajia ei ole palkattu yrityksiin: kansainväliset osaajat eivät ole hakeneet/osanneet hakea sopiviin yrityksiin, eivätkä yritykset toisaalta tunne kanavia, joiden kautta he tavoittaisivat potentiaalisia henkilöitä. 2 Yritysten ei ole aina myöskään helppoa hahmottaa, mitä lisäarvoa kansainväliset osaajat voisivat tuoda liiketoiminnalle. Pienille yrityksille ensimmäisen ei-suomea puhuvan henkilön palkkaaminen voi tuntua haastavalta, koska se voi muuttaa yrityksen toimintakulttuuria, kun kommunikoinnin tulee tapahtua suomen lisäksi muilla kielillä. Ammatillisten verkostojen merkitys työn löytämisessä ja urakehityksessä on viime aikoina korostunut. Vastikään Suomeen muuttaneilta kansainvälisiltä osaajilta puuttuvat usein työn löytymisen kannalta olennaiset ammatilliset verkostot Suomessa ja siksi kansainvälisten osaajien ja yritysten verkostoitumista ja kohtaamista tulee vahvistaa. Monilla kansainvälisillä osaajilla on vahvoja verkostoja ja potentiaalisia kontakteja yrityksiin eri puolilla maailmaa. Näiden muotoilu liiketoiminnaksi vaatii kuitenkin valmennusta, suomalaisen liiketoimintaympäristön tuntemusta ja yhteyksien luomista suomalaisiin yrityksiin. 1 Mm. - Euroopan komission Lowri Evans (Director General): Osaaminen entistä enemmän Euroopassa pullonkaulana kasvulle ja kilpailukyvylle, vaikka korkea osaamistaso on juuri se alue, jossa Euroopalla olisi kilpailuetu. Aihe Euroopan komission kilpailukykyneuvoston asialistalla 11/ TF kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitys 2016: Merkittävimmät heikkoudet liittyvät kohdemarkkinoiden resurssi- ja asiaosaamiseen sekä oikeiden kontaktien ja verkostojen hallintaan. Yritykset tarvitsevat eniten apua osaamisen vahvistamiseen kansainvälistymisen alkuvaiheessa. - Kauppakamarin Alueellinen kilpailukyky selvitys: Yrityksen osaamisen lisääminen on toiseksi tärkein kasvua ja kansainvälistymistä tukeva tekijä kaikilla toimialoilla uuden teknologian hyödyntämisen jälkeen. - KasvuOpeniin osallistuvat yritykset mainitsevat rahoituksen ja osaamisen puutteen olevan suurimmat kasvun esteet (KasvuOpen 2015 raportti) - OPH: Uutta osaamista -selvitys (tammikuu 2017) 2 OPH: Uutta osaamista -selvitys (tammikuu 2017)

3 Maahanmuuttajien perustamien yritysten määrä kasvaa Suomessa. Maahanmuuttajille suunnattuja yrityspalveluita ja -neuvontaa on kehitetty, mutta niissä ei huomioida tarpeeksi kansainväliseen liiketoimintaan tähtäävien maahanmuuttajien ns. Born Global -yrittäjyysnäkökulmaa. Jotta kansainvälisten osaajien yrittäjyyttä ja erityisesti globaaliin liiketoimintaan tähtäävää liiketoimintaa voidaan vahvistaa, tulee kehittää yritysten tukipalveluita vastaamaan kansainväliseen liiketoimintaan tähtäävien maahanmuuttajayrittäjien erityistarpeita. Palveluita ja materiaaleja tulee tarjota eri kielillä sekä kehittää tapoja vahvistaa kansainvälisten osaajien vientiosaamisvalmiuksia ja tietoutta kansallisista yritysten kansainvälistymispalveluista (Team Finland -toiminta). Samalla kansainvälisille osaajille avoimia yrittäjyyttä tukevia verkostoja tulee vahvistaa tekemällä yrittäjäverkostoista ja innovaatioalustoista avoimempia, houkuttelevampia ja vastaanottavaisempia kansainvälisille osaajille, esimerkiksi mentorointi- ja kummitoiminnan keinoin. Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten yrittäjien törmäyttäminen tukee niin kansainvälisten osaajien kuin kantasuomalaisten mahdollisuuksia kehittää kansainvälistä liiketoimintaa. Kaupunkien, viranomaisten, korkeakoulujen, yrityselämän ja kolmannen sektorin yhteistyötä tulee vahvistaa kansainvälisten osaajien ja yritysten yhteen saattamiseksi sekä kansainvälisten osaajien työllistymismahdollisuuksien ja ammatillisen verkostoitumisen vahvistamiseksi alueilla. Kasvua kansainvälisistä osaajista -agendan valmistelutyössä on tunnistettu tarve asiakaslähtöisille yhden luukun palveluiden kehittämiselle palvelemaan yritysten ja kansainvälisten osaajien kohtaamista ja yhteistyötä. Kasvua kansainvälisistä osaajista -hankehaku Kasvua kansainvälisistä osaajista -agendan jalkauttamiseksi käynnistetään Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman hankehaku Hankkeet rahoitetaan EAKR- ja ESR-rahoituksilla. Rahoittajaviranomaisena toimii EAKR-hankkeiden osalta Uudenmaan liitto ja ESRhankkeiden osalta Hämeen ELY-keskus. Hankkeilla tavoitellaan laajaa vaikuttavuutta ja kokonaisuuksia, jotka tukevat maahanmuuton integroitumista alueen elinkeinotoimintaan. Läpileikkaavina teemoina hankkeissa tulee olla maahanmuuton elinkeinopoliittisen näkökulman vahvistaminen. Hankkeiden tuloksena syntyy 1) uusia malleja kansainvälisten osaajien työllistymisen ja yrittäjyyden edistämiseksi (ESR) 2) uusia avauksia yritysten tuotekehitykselle ja innovaatioille (EAKR) 3) uusia markkinoita Suomessa ja ulkomailla (EAKR). Rahoitettavissa hankkeissa tulee olla sisäänrakennettuna kansainvälisten osaajien ja yritysten yhteiskehittämisen tukeminen. Hankehakemuksissa tulee olla suunnitelma siitä, miten hanke vahvistaa ja tuo lisäarvoa alueella jo mahdollisesti olemassa olevalle toiminnalle kansainvälisen osaajien asiantuntemuksen kanavoimiseksi elinkeinoelämän kasvuksi ja kansainvälistymiseksi. Hankkeet kohdistetaan Suomessa jo oleviin kansainvälisiin osaajiin ja yrityksiin, jotka hyötyvät näiden osaajien verkostoista ja asiantuntemuksesta. 3 Rahoitettavaksi haettavat hankkeet / EAKR 3 Hankkeissa ei tule tehdä päällekkäisiä toimenpiteitä EURES-ohjelman tai ESR:n valtakunnallisessa toimenpidekokonaisuudessa toteutettavan Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hankkeen kanssa. Kasvua kansainvälisistä osaajista -hankkeet voivat kuitenkin tukea ja täydentää EURES-ohjelmaa ja Työvoiman liikkuvuus Euroopassa hanketta.

4 Toimintalinja: Erityistavoitteet: 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Uudenmaan liitto avaa valtakunnallisen EAKR-haun, joka kohdistuu Kestävää kasvua ja työtä ohjelman toimintalinjaan 1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky ja sen erityistavoitteisiin 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen ja 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Rahoitusta voivat hakea tahot, jotka on määritelty mahdollisiksi tuensaajiksi rakennerahasto-ohjelmassa. Hankkeissa vahvistetaan yritysten, viranomaisten, alueellisten toimijoiden, korkeakoulujen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Erityistavoitteessa 1.1. tuetaan uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä. Hankkeissa edistetään kansainvälisten osaajien globaaliin liiketoimintaan tähtäävän yritys- ja startuptoiminnan aloittamista ja kehittymistä sekä maahanmuuttajayrittäjien kiinnittymistä alueen innovaatioja yritysekosysteemiin. Hankkeissa myös tuetaan pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistä, kuten ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä hyödyntämällä kansainvälisten osaajien valmiuksia. Hankkeilla voidaan myös edistää yritysten omistajanvaihdostilanteita esimerkiksi tuomalla yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita maahanmuuttajia yhteen. Erityistavoitteessa 2.1 vahvistetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä kansainvälisten osaajien asiantuntemuksen ja verkostojen avulla. Hankkeiden tavoitteena on elinkeinojen uudistuminen toimialasta riippumatta kansainvälisen osaamisen avulla. Hankkeissa vahvistetaan yritysten valmiuksia hyödyntää kansainvälistä osaamista esimerkiksi vientitoiminnassaan, tuotekehityksessään ja uusien markkinoiden kartoittamisessa ja avaamisessa. Hankkeissa voidaan kehittää malleja kansainvälisten osaajien ja yritysten yhteiskehittämiseen, jonka kautta vahvistetaan yritysten kohdemaatuntemusta, asiakaslähtöistä tuotekehitystä ja verkostoyhteyksien luomista. Lisäksi voidaan kehittää myös yritysten asiantuntijapalvelujen soveltuvuutta maahanmuuttajataustaisille yrittäjille sekä vahvistaa palveluiden kehittämistä kansainvälisille asiakkaille Suomessa. Rahoitettavaksi haettavat hankkeet / ESR Toimintalinja: Erityistavoite: 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Hämeen ELY-keskus avaa Kotona Suomessa -toimenpidekokonaisuudessa valtakunnallisen ESR-haun, joka kohdistuu Kestävää kasvua ja työtä ohjelman toimintalinjaan 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ja sen erityistavoitteeseen. 6.1: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Rahoitusta voivat hakea tahot, jotka on määritelty mahdollisiksi tuensaajiksi rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteessa 6.1.; työvoimapalvelujen tarjoajat ja kehittäjät, kunnat, koulutusorganisaatiot, sosiaalipartnerit, järjestöt ja muut toimialaan liittyvät organisaatiot. Erityistavoitteessa 6.1. parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien, mm. maahanmuuttajien työllistymistä. Työllisyysasteen nostoa tukemaan tarvitaan erityisen tarkoin kohdennettuja keinoja sekä

5 kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi. Hankkeissa kehitetään uusia, innovatiivisia keinoja työllistymisen edistämiseksi. Toimenpiteitä kohdistetaan joustavaan ja nopeaan integrointiin työelämään sekä työvoiman täyskäytön edistämiseen. Työllistyvyyden lisäämiseksi edistetään ja hyödynnetään sosiaalisia innovaatioita. Erityistavoitteen toteuttamiseksi parannetaan myös kohderyhmälle suunnattujen työvoima- ja yrityspalvelujen laatua ja tarjontaa. Hankehaun kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja kansainväliset osaajat, joiden kohdemaatuntemus, kansainväliset verkostot, innovaatiopotentiaali ja muu osaaminen eivät tällä hetkellä kanavoidu heidän osaamistaan vastaaviin tehtäviin ja joilla on haasteita löytää osaamistaan vastaavaa työtä. Haun ensisijaisena tavoitteena ESR-ohjelmassa on kohderyhmän mahdollisimman täysimääräinen työllistyminen omaa osaamistaan vastaaviin tehtäviin tai yrittäjyysvalmiuksien lisääminen ja tämän tuloksena kasvun ja kansainvälistymisen näkökulman lisääntyminen työ- ja elinkeinopolitiikassa. Tämän saavuttamiseksi hankkeissa voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavia teemoja. Hankkeen toimenpitein voidaan kehittää ja tuotteistaa kansainvälisten osaajien asiantuntemusta ja verkostoja ja siten vahvistaa yritysten kykyä tunnistaa kansainvälisen osaamisen lisäarvo. Hankkeilla voidaan vahvistaa kansainvälisten osaajien asiantuntemuksen tunnistamista yrityksissä ja siten työllistymistä muodostamalla esimerkiksi markkinakohtaisia osaajapooleja. Osaajapoolien ja yritysten yhteistyötä yritysten kansainvälistymisen vahvistamisessa voidaan pilotoida esimerkiksi alustatalouden ja osuuskuntatoiminnan keinoin. Osaajapoolien kehittämisessä huomioidaan myös korkeakoulujen kansainväliset opiskelijat, tutkijat ja kansainväliset alumnit. Hankkeilla vahvistetaan kansainvälisten osaajien valmiuksia tunnistaa potentiaalisia rekrytoivia yrityksiä, vahvistetaan yrityskentän tunnettuutta kansainvälisten osaajien keskuudessa sekä tuetaan kansainvälisten osaajien pääsyä ammatillisiin verkostoihin ja yhteisöihin. Hankkeissa mallinnetaan keinoja herättää kansainvälisten osaajien kiinnostus yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen yrittäjyyden kautta sekä vahvistetaan kansainvälisten osaajien tietoutta ja valmiutta yrittäjyystoiminnan aloittamiseen jo ennen päätöstä yrityksen perustamisesta. Hankkeilla vahvistetaan alueellisten ja valtakunnallisten yrityspalveluiden sekä innovaatio- ja startup-toimijoiden valmiuksia tuoda kansainväliset osaajat osaksi toimintaansa. Hankkeilla haetaan malleja kansainvälisten osaajien yrittäjyysvalmiuksien kasvattamiseen esimerkiksi tarjoamalla kansainväliseen liiketoimintaan painottuvia yrittäjyysvalmennuksia eri kielillä. Kansainvälisten osaajien yrittäjyysvalmiuksia ja verkostoyhteyksiä voidaan vahvistaa myös mm. kehittämällä kansainvälisille osaajille soveltuvaa yrityskummi- ja yrittäjyysmentorointiohjelmaa tai hyödyntämällä alusta- ja jakamistalouden mahdollisuuksia. Hankkeissa vahvistetaan alueellista yhteistyötä kaupunkien, viranomaisten, korkeakoulujen, yritysten ja kolmannen sektorin välillä pilotoimalla yhden luukun malleja kansainvälisten osaajien ja yritysten palvelemiseen rekrytointitilanteessa sekä kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtauspaikkana.