Konsernitilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konsernitilinpäätös 31.12.2009"

Transkriptio

1 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Konsernitilinpäätös Hallituksen toimintakertomus...2 Konsernitase...11 Konsernin tuloslaskelma...12 Konsernin laaja tuloslaskelma...13 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista...14 Konsernin rahavirtalaskelma...15 Liitetiedot Yleistä Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista...16 Laatimisperusta...16 Konsernitilinpäätöksen laatiminen...16 Ulkomaan rahan määräiset erät...17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet...17 Aineettomat hyödykkeet...17 Biologiset hyödykkeet...18 Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvon alentuminen...18 Rahoitusvarat...18 Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta...19 Vaihto-omaisuus...20 Myyntisaamiset...20 Vuokrasopimukset: konserni vuokralle ottajana...20 Rahavarat...21 Osakepääoma...21 Osakeperusteiset maksut...21 Varaukset...21 Tulouttaminen...21 Kaivoksen sulkemisesta ja ympäristön puhdistamisesta johtuvat menot...22 Rahoitusvelat...22 Lainat...22 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot...22 Työsuhde-etuudet...22 Avustukset...22 Segmenttiraportointi...23 Uusien ja muuttuneiden IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen Rahoitusriskien hallinta Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat seikat Segmentti-informaatio Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Biologiset hyödykkeet Johdannaisinstrumentit Myytävissä olevat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myyntisaamiset Muut saamiset Vaihto-omaisuus Rahavarat Osakepääoma, ylikurssirahasto, sijoitettu vapaa oma pääoma, suojausrahasto ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Osakeperusteiset maksut Lainat ja pääomalainat Ostovelat ja muut velat Laskennalliset verot Varaukset Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot Rahoituskulut Tuloverot Osakekohtainen tulos Lähipiiritapahtumat Liiketoimet vähemmistöosakkaiden kanssa Tytäryritykset Ehdolliset velat ja sitoumukset Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat...48 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)...50 Tilintarkastuskertomus

2 Hallituksen toimintakertomus Ylösajon haasteista kohti tuotannon laajentamista Vuonna 2009 Talvivaara keskittyi tuotannon ylösajoon ja sai ensimmäiset myyntitulonsa. Malminkäsittelyssä ja etenkin hienomurskauksessa ilmenneet tekniset ongelmat viivästyttivät kuitenkin tuotannon ylösajoa merkittävästi. Kun tarve murskauspiirin uudelleen suunnittelulle ja laajennukselle tavoitellun tuotantotason saavuttamiseksi kävi ilmeiseksi, yhtiö arvioi samalla mahdollisuuden laajentaa koko tuotantoa malminkäsittelyn päivittämisen yhteydessä. Arvioinnin positiivisen tuloksen mukaisesti Talvivaara päätti laajentaa tuotantokapasiteettiaan nikkelitonnista vuodessa jopa tonniin vuonna Laajentamiseen liittyvä, nyt käynnissä oleva investointiohjelma rahoitettiin menestyksekkäällä osakeannilla, jonka tuotot olivat 82,7 miljoonaa euroa heinäkuussa Uudelleen suunnitellun ja laajennetun murskauspiirin asennus ja syyskuinen käyttöönotto olivat vuoden loppuun mennessä suurimmalta osalta ratkaisseet murskauksen ongelmat. Syyskuussa bioliuotuskasaan kasatun malmin ja siitä syntyvän liuoksen määrän katsottiin riittävän jatkuvaan metallien talteenottoon. Jatkuvan tuotannon aloituksen jälkeen metallien talteenottoprosessissa oli teknisiä ongelmia, jotka aiheuttivat seisokkeja ja siten alensivat tuotantomääriä. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä tuotanto oli kuitenkin lähtenyt selvään nousuun, ja yhtiö pyrkii jatkamaan tätä trendiä tulevaisuudessakin. Vuoden 2010 puolella biokasaliuotusprosessin suorituskyky on parantunut huomattavasti. Metallien talteenottolaitokseen johdettavan liuoksen nikkelipitoisuus on noussut tammikuun alun noin 1,2 grammasta litrassa yli 2,1 grammaan litrassa tämän tiedotteen julkistukseen mennessä. Pitoisuuden kasvu tukee yhtiön näkemystä siitä, että vuoden 2010 tuotantotavoitteeseen pääsemiseksi tarvittava nykyistä korkeampi metallien saanto on saavutettavissa. Konsernin tunnusluvut 2007 Liikevaihto EUR Liikevoitto (tappio) EUR Voitto (tappio) ennen veroja EUR Kauden voitto (tappio) EUR Oman pääoman tuotto % -13,6 1,6-6,3 Omavaraisuusaste % 43,5 48,5 90,0 Korolliset nettovelat EUR Velkaantumisaste % 111,4 67,3-48,3 Investoinnit EUR Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot EUR Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet EUR Johdannaisinstrumentit EUR Lainat EUR Rahavarat EUR

3 Osakekohtaiset tunnusluvut 2007 Osakekohtainen tulos EUR -0,19 0,03-0,06 Oma pääoma/osake EUR 1,51 1,74 1,76 Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä Keskikurssi¹ EUR 3,57 3,64 3,84 GBP 3,18 2,90 2,65 Alin kurssi¹ EUR 1,45 1,22 2,96 GBP 1,29 0,98 2,05 Ylin kurssi¹ EUR 4,68 5,64 4,53 GBP 4,17 4,49 3,13 Kurssi kauden lopussa² EUR 4,35 1,25 4,09 GBP 3,86 1,19 3,00 Muutos vuoden aikana % 224,6-60,3 20,0 Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa³ EUR GBP Osakkeiden vaihdon kehitys Osakkeiden vaihto 1000 osaketta Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta % 65,6 38,0 15,9 Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä Keskikurssi EUR 4,21 Alin kurssi EUR 3,05 Ylin kurssi EUR 4,86 Kurssi kauden lopussa EUR 4,33 Muutos vuoden aikana % 38,3 Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa EUR Osakkeiden vaihdon kehitys Osakkeiden vaihto 1000 osaketta Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta % 48,4 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ¹ Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin julkaisemista EUR/GBP-valuuttakursseista. ² Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP-valuuttakurssia ³ Markkina-arvo on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP-valuuttakurssia 3

4 Perusmetallien hinnat toipuneet vuoden 2009 alussa nähtyjen pohjalukemien jälkeen Maailmanlaajuisen finanssikriisin edetessä perusmetallien hinnat putosivat vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä alemmaksi kuin useaan vuoteen. Vuoden 2009 toisella puoliskolla varovasti parantuneet taloudelliset näkymät saivat hinnat kuitenkin nousuun. Lontoon metallipörssissä nikkelin käteishinta kävi vuoden aikana alimmillaan maaliskuussa, jolloin hinta oli Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Elokuussa hinta nousi ylimmilleen dollariin tonnilta. Keskimäärin kaudella nikkelin hinta oli dollaria tonnilta. Sinkin hintakehitys oli vuonna 2009 samantyyppinen: alimmillaan helmikuussa dollaria tonnilta ja ylimmillään joulukuussa dollaria tonnilta. Sinkin keskihinta vuonna 2009 oli dollaria tonnilta. Nikkelin hinta nousi vuoden 2009 toisella puoliskolla, vaikka varastot Lontoon metallipörssissä kohosivat ennätytasolle. Ilmiön syynä pidetään yleisesti kiinalaisten ostoja vuoden 2009 alussa. Kiinalaiset terästehtaat lisäsivät kysyntää nostaessaan tuotantotasoaan, mikä nosti nikkelin hintoja. Huhti elokuun 2009 hintojen nousua voidaan osin selittää myös lisäkysynnällä, jota synnyttivät ensimmäisen neljänneksen alhaisista nikkelin hinnoista hyötyä etsineet kiinalaiset keinottelijat. Länsimaisilla markkinoilla nikkelin kysyntä pysyi kuitenkin heikkona koko vuoden, ja näkymät vuoden 2010 alkupuolelle ovat edelleen varovaisia. Laskusuhdanne vaikutti nopeasti nikkelin tarjontaan: primäärinikkelin tuotannon arvioidaan pudonneen 9 prosenttia edellisestä vuodesta noin tonniin vuonna Vuoden alussa miltei 20 kaivosta suljettiin tai niiden tuotantoa leikattiin. Lisäksi monia uusia hankkeita joko lykättiin tai peruutettiin. Vuoden loppua kohden useita hankkeita ja kaivoksia avattiin uudelleen seurauksena kesäkuukausina alkaneesta hintojen noususta. Talvivaaran toiminnot ovat edelleen ylösajovaiheessa. Tämän ja murskauksessa suuren osan vuotta esiintyneiden ongelmien takia tuotannon yksikkökustannukset ylittivät markkinahinnan vuonna Yhtiö odottaa tuotantokustannuksiensa laskevan huomattavasti vuonna 2010 ja toimintojen tuottavan kassavirtaa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Pitkällä aikavälillä Talvivaara arvioi toimintojensa olevan kannattavia kaikissa hintasyklin vaiheissa. Taloudellinen katsaus Viimeinen neljännes 2009 Talvivaaran liikevaihto päättyneeltä kolmelta kuukaudelta oli 5,0 miljoonaa euroa (Q4 2008: 0) eli kaksi kolmannesta koko vuoden liikevaihdosta. Luvussa näkyvät jatkuvan metallien tuotannon käynnistys sekä malminkäsittelyssä otetut merkittävät edistysaskeleet. Neljänneksen aikana metallien talteenottolaitoksessa oli kuitenkin seisokkeja aiheuttaneita teknisiä ongelmia, jotka vaikuttivat liikevaihdon kehittymiseen negatiivisesti. Konsernin liiketoiminnan muut tuotot realisoituneista ja realisoitumattomista nikkeli-, sinkki- ja USD-termiineistä olivat 6,0 miljoonaa euroa (Q4 2008: 17,2 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat -28,6 miljoonaa euroa (Q4 2008: -10,8 miljoonaa euroa). Näihin sisältyi realisoitumattomia käyvän arvon tappioita biologisista hyödykkeistä (metsästä) sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä nikkeli- ja sinkkitermiineistä. Liiketappio 2009 viimeiseltä neljännekseltä oli -31,6 miljoonaa euroa (Q4 2008: voitto 5,3 miljoonaa euroa). Neljänneksen tappio oli -33,0 miljoonaa euroa (Q4 2008: voitto 21,2 miljoonaa euroa). Viimeisen vuosineljänneksen aikaiset investoinnit olivat 36,5 miljoonaa euroa (Q4 2008: 156,1 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä liuotuskasojen perustusten rakentamiseen sekä metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan suunnitteluun ja asennukseen. Investoinneista noin 10 miljoonaa euroa toteutui edellä aikataulusta ja liittyivät urakoihin, jotka oli alun perin aikataulutettu vuodelle 2010: liuotuskasojen perustusten maarakennustyöt jatkuivat ennakoitua pitempään leudon syksyn takia, ja joitakin metallien talteenottolaitoksen putkiasennuksia aikaistettiin niiden alkuperäisestä aikataulusta vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuosi 2009 Talvivaara sai vuonna 2009 ensimmäisen kerran myyntituloja, jotka nousivat 7,6 miljoonaan euroon (2008: 0). Liikevaihto pysyi alhaisena murskauksen teknisten ongelmien takia, jotka viivästyttivät tuotannon ylösajoa. Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 43,1 miljoonaa euroa (2008: 29,8 miljoonaa euroa). Nämä koostuivat realisoituneista (31,5 miljoonaa euroa) ja realisoitumattomista (11,6 miljoonaa euroa) nikkeli-, sinkki- ja USD-termiineiden tuotoista. Liiketoiminnan muut kulut olivat -61,1 miljoonaa euroa (2008: -23,0 miljoonaa euroa). Näihin sisältyi realisoitumattomia käyvän arvon tappioita biologisista hyödykkeistä (metsästä) sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä nikkeli- ja sinkkitermiineistä. Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optioohjelmaan liittyvät työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut, olivat -17,7 miljoonaa euroa (2008: -8,9 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta. Liiketappio oli -54,8 miljoonaa euroa (2008: EUR -4,3 miljoonaa euroa). Vuoden rahoitustuotot olivat 11,5 miljoonaa euroa (2008: 9,2 miljoonaa euroa). Nämä koostuivat pääasiassa 320 miljoonan USA:n dollarin määräisen projektilainan valuuttakurssivoitoista ja pankkitilien koroista. Rahoituskulut olivat -31,8 miljoonaa euroa (2008: -13,0 miljoonaa euroa). Ne johtuivat pääosin konsernin lainoista, erityisesti projektilainasta ja 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainasta. Projektilainasta kertyneden transaktiokulujen jaksotukset on purettu ja kirjattu tuloslaskelmaan, koska laina maksettiin aikaistetusti takaisin helmikuussa Vuoden tappio oli -55,0 miljoonaa euroa (2008: voittoa 5,8 miljoonaa euroa). Yhtiön laaja tulos oli -124,7 miljoonaa euroa (2008: 95,8 miljoonaa euroa), mikä osoittaa ennen kaikkea suojausrahaston arvon pienentyneen nikkelin hinnan noustua vuoden 2009 aikana. Investoinnit vuoden aikana olivat kaikkiaan 118,5 miljoonaa euroa (2008: 429,1 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät ennen kaikkea kaivoksen ja siihen liittyvän infrastruktuurin edelleen jatkuneeseen rakentamiseen alkuperäisen kehityssuunnitelman mukaisesti. Rakennustöihin lukeutuivat liuotuskasojen perustukset, metallien talteenottolaitoksen toinen tuotantolinja sekä Talvivaara Murtomäki-pistoraide. Investointeihin sisältyi myös murskauspiirin uudelleen suunnitteluun ja laajennuksen liittyviä kuluja sekä muita tuotannon kokonaislaajennuk- 4

5 sesta syntyneitä kuluja. Kun otetaan huomioon Suomen valtiolta saatava korvaus rautatien rakentamisesta aiheutuneista noin 11 miljoonan euron kuluista, ylittivät vuoden investoinnit budjetin noin 18 miljoonalla eurolla. Tästä noin 10 miljoonaa euroa oli alun perin suunniteltu käytettäväksi vuonna 2010, mutta aikaistettiin vuodelle Konsernin taseessa aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat yhteensä 644,4 miljoonaa euroa ( : 552,5 miljoonaa euroa). Kasvu vuoden 2008 lopusta johtui kaivoksen rakentamiseen liittyvistä menoista ja niiden aktivoimisesta suunnitelman mukaisesti. Kauden aikana Talvivaara Murtomäki-pistoraide valmistui ja murskauspiirin laajennus asennettiin ja otettiin käyttöön. Toinen huomattava muutos konsernin varoissa oli johdannaisinstrumenttien, erityisesti nikkeli- ja sinkkitermiinien, käyvän arvon merkittävä vähentyminen. Tämä johtui nikkelin ja sinkin hintojen noususta raportointijakson aikana sekä joiden termiinien erääntymisestä. Johdannaisinstrumenttien nettoarvo oli 33,1 miljoonaa euroa ( : 152,5 miljoonaa euroa). Laskennalliset verosaamiset olivat 21,6 miljoonaa euroa ( : verovelat 23,1 miljoonaa euroa). Muutos johtuu vuoden 2009 verotuksellisista tappioista sekä johdannaisinstrumenttien käyvän arvon laskusta raportointikaudella. Yhtiön vaihto-omaisuuden arvo oli 109,5 miljoonaa euroa ( : 31,7 miljoonaa euroa). Kasvu johtui pääasiassa liuotuskasalla olevan malmin ja keskeneräisten tuotteiden määrän lisääntymisestä. Molemmat arvostetaan hankintamenoonsa. Rahavaroja oli kaikkiaan 11,9 miljoonaa euroa ( : 82,7 miljoonaa euroa). Omassa pääomassa ja veloissa sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kasvoi vuoden 2008 lopun 320,6 miljoonasta eurosta 401,2 miljoonaan euroon mennessä heinäkuisen noin 22,3 miljoonan osakkeen osakeannin ansiosta. Nikkelin suojauslaskentaan liittyvä oman pääoman suojausrahasto pieneni vuoden 2008 lopun 72,3 miljoonasta eurosta 16,6 miljoonaan euroon mennessä nikkelin markkinahinnan nousun takia. Lainat kasvoivat 368,2 miljoonasta eurosta 438,1 miljoonaan euroon. Tähän vaikuttivat Finnvera Oyj:ltä nostettu 45 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalaina, pistoraiteen rakentamiseen tarkoitetun lainan nostot sekä uudet rahoitusleasingsopimukset. 320 miljoonan dollarin projektilaina kirjattiin lyhytaikaisiin velkoihin, koska se maksettiin aikaistetusti helmikuussa Lyhytaikaisissa veloissa ostovelat pienenivät 15,6 miljoonaa euroa 29,7 miljoonaan euroon, mikä heijastaa vuoden 2009 pienempiä investointeja edellisvuoteen verrattuna. Oma pääoma ja velat olivat kaikkiaan 879,0 miljoonaa euroa ( : 874,0 miljoonaa euroa). Valuutta- ja hyödykesuojaukset ja suojauslaskenta Huhtikuussa 2009 konserni aloitti seitsemän vuosineljännestä kestävän valuuttasuojausohjelman, joka koostui USD-termiineistä. Ohjelma alkoi vuoden 2009 toisesta neljänneksestä ja ulottui vuoden 2010 viimeiseen neljännekseen. Suojattu määrä oli kaikkiaan 175 miljoonaa euroa, josta erääntyy 25 miljoonaa euroa joka neljännes. Termiinisopimukset tehtiin huhtikuussa 2009 euro dollari-vaihtokurssilla 1,26 1,28. Realisoitunut voitto suojauksista oli 8,0 miljoonaa euroa vuonna Yhtiöllä oli jäljellä vuosina 2007 ja 2008 toteutetusta ja vuoden 2011 loppuun jatkuvaksi tarkoitetusta hyödykesuojausohjelmasta tonnia nikkelitermiinejä ja tonnia sinkkitermiinejä. Voimassaolleiden positioiden määrillä painotettu keskihinta oli nikkelille dollaria tonnilta ja sinkille dollaria tonnilta. Talvivaara sovelsi asti suojauslaskentaa nikkelisuojauksiin, jotka erääntyvät Q1/2010 Q4/2011. Vuoden vaihteessa yhtiön johto päätti lopettaa suojauslaskennan. Suojauslaskennan perustana käytettyjen nikkelin myyntiennusteiden toteutuminen katsottiin kuitenkin edelleen todennäköiseksi ja kassavirran suojausta pidettiin tehokkaana vuoden lopussa. Siksi suojausrahastoon viedyt määrät pysyvät rahastossa siihen asti, kunnes suojattu positio vaikuttaa tuloslaskelmaan. Rahoitus Vuoden 2009 toisella neljänneksellä Talvivaara nosti Finnvera Oyj:n myöntämän 45 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalainan. Lainan myönnetty kokonaismäärä on 50 miljoonaa euroa, josta noston jälkeen jäljelle jäänyt 5 miljoonan euron osuus voidaan käyttää korkojen pääomittamiseen. Vuonna 2009 korkoja pääomitettiin 1,2 miljoonaa euroa. Lainan korko on EURIBOR 6 kk + 3,00 prosenttia. Laina erääntyy maksettavaksi takaisin kuuden vuoden aikana Talvivaara Infrastructure Oy nosti pääomitettu korko mukaan lukien 14,7 miljoonaa euroa Talvivaara Murtomäki-rautatien rakennukseen myönnetystä 45 miljoonan euron lainasta. Vuoden 2009 lopussa lainasta oli nostettu pääomitetut korot mukaan lukien kaikkiaan 40,4 miljoonaa euroa, ja pistoraide oli valmistunut ja saanut luvat säännölliseen liikennöintiin. Suomen valtion odotetaan maksavan Talvivaaralle rautatien aiheuttamat kulut 40 miljoonaan euroon (0 % ALV) asti kahdessa erässä vuosina 2010 ja Kesäkuussa yhtiö sai Suomen valtiolta 5 miljoonan korvauksen kaivoksen sähköistämiseen liittyvistä infrastruktuuri-investoinneista. Tuki liittyy Suomen eduskunnan vuonna 2007 tekemään päätökseen tukea Talvivaaran kaivoksen tarvitseman infrastruktuurin rakentamista 52 miljoonalla eurolla, mukaan lukien edellä mainittu rautatie. Heinäkuussa yhtiö saattoi loppuun institutionaalisille sijoittajille suunnatun osakkeen annin, joka edustaa noin 10 prosenttia olemassa olevien osakkeiden määrästä. Anti toteutettiin nopeutettuna tarjousmenettelynä. Osakkeen hinta annissa oli 3,70 euroa (3,20 puntaa), ja annista kertyi 82,7 miljoonan euron tuotot (71,3 miljoonaa puntaa). Yhtiön osakkeenomistajat hyväksyivät osakeannin ylimääräisessä yhtiökokouksessa, joka pidettiin Yhteenveto tuotannosta Melko aikaisessa vaiheessa vuonna 2009 kävi ilmi, että Talvivaara ei saavuttaisi vuoden tuotantotavoitteitaan murskauksen ongelmien takia. Uuden tuotantoennusteen antaminen olisi puolestaan ollut vaikeaa olemassa olevan murskauspiirin toimintakapasiteettiin sekä uudelleen suunnitellun piirin käyttöönottoon ja ylösajoon liittyvien epävarmuustekijöiden takia. Tämän vuoksi vuodelle annetut tuotantoennusteet peruttiin, ja yhtiö keskittyi ratkaisemaan murskausjärjestelmän ongelmia ja valmistautumaan tuotannon laajennukseen heinäkuussa 2009 tehdyn päätöksen mukaisesti. 5

6 Alla olevassa taulukossa esitetyissä tuotantoluvuissa näkyy tuotannon ylösajo: viimeisen neljänneksen luvut ovat selvästi edeltäviä neljänneksiä parempia ja osoittavat tuotantomäärien trendin olevan ylöspäin. Yhtiö pyrkii jatkamaan tätä trendiä vuonna Q Q1-Q Kaivososasto Louhittu malmi milj. tonnia 3,5 7,3 10,8 3,0 Louhittu sivukivi milj. tonnia 1,5 2,9 4,3 1,4 Materiaalinkäsittely Kasattu malmi milj. tonnia 3,0 5,5 8,5 2,5 Biokasaliuotus Malmia liuotuskasalla jakson päättyessä milj. tonnia 11,0 8,0 11,0 2,5 Metallien talteenotto Nikkelisulfidi kuivatonnia Nikkeli metallisisältö tonnia Sinkkisulfidi kuivatonnia Sinkki metallisisältö tonnia Kaivososasto suoriutui vuodesta hyvin ja louhi viimeisellä neljänneksellä 3,5 miljoona tonnia malmia ja koko vuonna 10,8 miljoonaa tonnia. Sivukiveä louhittiin viimeiseltä neljännekseltä 1,5 miljoonaa tonnia ja koko vuodelta 4,3 miljoonaa tonnia. Näin sivukivi malmi-suhde oli vuoden aikana 0,4. Louhinnan määrää rajoitti enimmän osan vuodesta murskauksen muodostama pullonkaula. Vasta viimeisellä neljänneksellä kaivososasto pystyi toimimaan täydellä tuotantoteholla. Kapasiteettia nosti edelleen kahden uuden kiviauton toimitus ja käyttöönotto. Kapasiteetin noustessa miljoonaan tonniin malmia vuodessa louhintakalustoa täydennetään vielä vuonna 2010 kahdella kiviautolla ja yhdellä kaivinkoneella. Malminkäsittelyssä murskatun ja kasatun malmin määrä oli vuoden aikana 8,5 miljoonaa tonnia, josta 3,0 miljoonaa tonnia eli 35 prosenttia koko vuoden määrästä murskattiin viimeisen neljänneksen aikana. Viimeisten kuukausien aikana parantuneessa suorituskyvyssä näkyy uudelleen suunnitellun ja laajennetun murskauspiirin käyttöönotto syyskuussa. Uuden piirin tuotantokyky kasvoi koko loppuvuoden, ja sen käyttöaste oli myös selvästi aiempaa järjestelmää parempi. Laajennetun murskauspiirin täysi kapasiteetti on noin tonnia päivässä. Tähän ei vielä päästy jatkuvasti vuoden lopulla, joten vuoden 2010 alussa murskapiirin toimintaa on edelleen tehostettava. Jos tavoitteeksi asetettua täyttä kapasiteettia ei saavuteta säännönmukaisesti vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana, piiriin asennetaan todennäköisesti kaksi kolmannen vaiheen murskainta lisää kevään aikana. Karkeamurskaimessa oli myös suunnittelu- ja käytettävyysongelmia toisen ja kolmannen neljänneksen aikana helmikuisen käyttöönoton jälkeen. Murskaimeen asennettiin lokakuussa syöttöaukon kulmaa pienentävä uusi vaippa, joka osoittautui toimivaksi ratkaisuksi ja mahdollisti murskauksen aliahankinnasta luopumisen. Biokasaliuotuksessa lämmöntuotto oli korkealla koko kesän ajan, minkä vuoksi osa nikkelistä saostui takaisin kasaan. Takaisin kasaan saostunut nikkeli on kuitenkin helposti liukenevassa muodossa ja voidaan palauttaa kiertoon huuhtelemalla kasaa vedellä. Lisäksi havaittiin, että kasan ensimmäisen lohkon ilmastus ei ollut toiminut riittävän hyvin, mikä oli myös aiheuttanut takaisinsaostumista. Tämän löydöksen perusteella toisen lohkon ilmastusjärjestelmää parannettiin, ja jo vuoden lopussa tulokset olivat lupaavia. Vuoden 2010 kahden ensimmäisen kuukauden aikana liuotusprosessit ovat tehostuneet entisestään: nikkelipitoisuus liuoksessa on noussut vuoden lopun 1,2 grammasta litrassa yli 2,1 grammaan litrassa tämän tiedotteen julkistukseen mennessä. Metallien talteenottoprosessia ajettiin kampanjoittain aina syyskuun puoliväliin asti, jolloin bioliuotuskasalta saatavan liuoksen määrä arvioitiin riittäväksi jatkuvaan tuotantoon. Keskeytymättömän tuotannon tavoitetta ei kuitenkaan vielä saavutettu viimeisellä neljänneksellä tuotannossa ilmenneiden teknisten ongelmien takia. Vaikka ongelmat eivät olleet vakavia, niiden aiheuttamat seisokit vaikuttivat viimeisen neljänneksen tuotantoon. Viimeisellä neljänneksellä tuotettu 410 tonnia nikkeliä edustaa 56 prosenttia koko vuoden 735 tonnista. Tämä osoittaa trendin olevan ylöspäin, vaikka absoluuttiset tuotantomäärät jäivät vielä alhaisiksi. Tuotteiden laatu oli tasaisesti hyvä ja lähestyi täyttä tuotantoa varten asetettuja tavoitespesifikaatioita. Geologia tiedon keräämistä tulevia mineraalivarantojen lisäyksiä varten Vuonna 2009 suoritettujen kairauksien pääkohde oli Kuusilammen avolouhos, jossa kairausohjelma esiintymän eteläosassa vietiin päätökseen kolmannen neljänneksen aikana. Kuusilammen länsiosassa tehtiin geoteknisiä kairauksia, joilla varmistettiin maaperän olosuhteet lopullista louhoksen suunnittelua varten. Geologisen työn toinen kohde oli Kolmisopen esiintymä, jossa käynnistettiin neljännellä neljänneksellä kairaukset varantojen tarkemmaksi määrittämiseksi. Geologian tutkimuskeskuksen ja Outokumpu Oyj:n jo aiemmin tekemien timanttikairausten perusteella mahdollisuudet nostaa Kolmisopen varantoja vaikuttavat erittäin hyviltä. Vuoden loppuun mennessä kairattiin 13 uutta reikää, joilla oli mittaa kaikkiaan metriä. Alustavat tulokset olivat hyvin rohkaisevia. Vuoden 2009 alussa Talvivaara muodosti oman kairausryhmän, joka kairasi vuoden aikana menestyksekkäästi noin metriä Kuusilammella. Tämän lisäksi alihankkijat kairasivat Kuusilammella metriä, joka nostaa kairauksien kokonaismäärän metriin vuonna

7 Vuoden 2009 loppuun mennessä Talvivaarassa oli porattu timanttikairausreikiä kaikkiaan metriä. Alueen malminetsintäpotentiaali on erinomainen, ja timanttikairaus jatkuu edelleen noin metrin vuosivauhdilla. Tutkimus ja kehitys Talvivaaran tutkimus- ja kehitystyö keskittyi biokasaliuotuksen edelleen optimointiin, biologiseen raudan poistoon liuoksesta sekä uusien metallien talteenottoon liuoksesta. Biokasaliuotuksen kehityksessä tutkittiin tuotantokasan mikrobiologisia, kemiallisia ja fyysisiä ominaisuuksia systemaattisesti, esimerkiksi miten lämpötila, ilmastusaste, kasan korkeus, kastelunopeus ja kasteluliuoksen koostumus vaikuttavat metallien liukenemiseen. Jo nyt tuotantomittakaavaisesta prosessista on tunnistettu useita uusia ilmiöitä, joita sovelletaan tuotantoon lupaavin tuloksin. Biologista menetelmää raudan poistamiseksi liuoksesta kehitetään perinteistä kalkkikiveä käyttävää menetelmää edullisempana vaihtoehtona. Biologisessa menetelmässä käytetään luonnossa esiintyviä bakteereja leijupetireaktorissa. Menetelmä on jo osoittanut kalkkikiven kulutuksen pienenevän raudanpoistossa merkittävästi. Vuoden 2009 toisen puoliskon aikana menetelmää testattiin menestyksekkäästi koereaktorissa. Tätä suuremman mittakaavan prosessia suunnitellaan. Talvivaara ilmoitti kehittävänsä uuttomenetelmää uraanin talteenottamiseksi liuoksesta. Vuonna 2009 tehdyn työn tulokset ovat osoittaneet, että uraania voidaan ottaa talteen taloudellisesti ja turvallisesti uraanipuolituotteena (yellow cake). Prosessin kehityksessä ja uuttolaitoksen suunnittelussa Talvivaara tekee yhteistyötä Outotec Oyj:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa. Edellyttäen että Talvivaara saa prosessille tarvittavat luvat, yhtiö aikoo tuottaa tulevina vuosina 350 tonnia uraania vuodessa. Talvivaara tutkii edelleen aktiivisesti mangaanin talteenottoa liuoksesta. Elektrolyyttistä rikastusteknologiaa käytettiin vuoden aikana menestyksekkäästi mangaanimetallin, -oksidin ja -sulfaatin talteenotossa. Päätökset mahdollisista investoinneista kaupallisen mittakaavan mangaanituotantoon riippuvat kumppanuusjärjestelyistä mahdollisten mangaanituotteiden tuotantoon ja markkinointiin liittyen. Lupa-asiat Talvivaaran maaliskuussa 2007 myönnetystä ympäristö- ja vesitalousluvasta tuli lopullinen ja sitova korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, joka julkistettiin Luvan ehtojen mukaisesti paikallisille maanomistajille maksettiin korvausta omaisuuden arvon menetyksestä vuonna 2009 noin 0,2 miljoonaa euroa. Talvivaaran työ- ja elinkeinoministeriölle jättämä anomus voimassaolevan kaivospiirin laajentamisesta hyväksyttiin ministeriössä lokakuussa Korkein hallinto-oikeus piti päätöksen voimassa lokakuussa Laajennuksen maanmittaus- ja lunastusmenettelystä kuitenkin valitettiin sekä määrättyjen korvausten että itse menettelyn osalta. Korvausvalitus peruutettiin myöhemmin, ja Kainuu-Koillismaan maanmittaustoimiston päättämistä korvauksista maanomistajille, yhtiön vuonna 2008 maksamien maksujen mukaisesti, tuli lopullisia ja sitovia Menettelykysymyksissä päätösvaltainen muutoksenhakutaho on työ- ja elinkeinoministeriö, joka antoi päätöksensä asiassa ja hylkäsi kaikki valitukset ja vaatimukset. Ministeriön päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta tämäkin valitus peruutettiin keväällä Näin kaivospiirin laajentamispäätöksestä tuli lopullinen ja sitova Vuosina Talvivaara Infrastructure Oy, yhtiön täysin omistama tytäryhtiö, rakensi uuden pistoraiteen, joka yhdistää kaivoksen kansalliseen rataverkkoon. Talvivaara Infrastructure Oy sai liikenneluvan säännöllistä liikennöintiä varten Rautatievirastolta sekä sähkörautatien käyttöluvan Talvivaaran tuotteet ovat suuren tuotantomäärän HPV-kemikaaleja, jotka on rekisteröitävä Euroopan unionin REACH-kemikaaliasetuksen mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä. Talvivaara työskentelee parhaillaan useiden kemikaaleja koskevien konsortioiden kanssa saadakseen relevantit metalli- ja kemianteollisuuden alat rekisteröidyksi annetussa ajassa. Talvivaara seuraa myös aktiivisesti kemikaalien turvalliseen käsittelyyn liittyvien EU-lakien ja soveltuvien ohjeiden kehitystä. Ympäristö, työterveys ja -turvallisuus Talvivaara jatkoi vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen ja jatkuvaan arviointiin ja kehitykseen perustuvan ympäristöstrategiansa noudattamista. Vuonna 2009 Talvivaaran toimintojen ympäristövaikutukset olivat pieniä ja paikallisia. Suurimmat vaikutukset aiheutuivat alihankkijoiden väliaikaisista murskausjärjestelyistä syntyneet pölypäästöt vuoden alussa. Kun alihankkijoiden käyttö murskauksessa lopetettiin maaliskuussa, pölypäästöt vähenivät merkittävästi. Yhtiö pyrkii kuitenkin alentamaan pölytasoa entisestään. Syksyn aikana rikkivedyn hajua levisi ajoittain ympäröiville alueille ja lähikuntiin metallien talteenottolaitoksen kaasunpesukapasiteetin takia. Kuten kaikkien häiritsevien tai haitallisten ympäristövaikutusten yhteydessä, Talvivaara on aktiivisesti tarkkaillut hajun muodostumista ja ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin haitan poistamiseksi ja vähentämiseksi olennaisesti. Yhtiö jatkoi ympäristön tarkkailuohjelmaa ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Ohjelma oli edelleen kattava, mutta hiukan suppeampi kuin kaivoksen rakennusvaiheen aikana, jolloin tarkkailu oli erittäin tiukkaa. Kainuun ympäristökeskus valvovana viranomaisena seuraa aktiivisesti, että Talvivaara noudattaa ympäristöluvan ehtoja. Alueen tulevaa jälkihoitoa ja tarkkailua varten asetettu vakuus oli 13,8 miljoonaa euroa vuoden lopussa. Talvivaara kehittää ympäristöprosessejaan ISO ympäristösertifikaatin mukaisiksi. Ympäristöjärjestelmän auditointi on tarkoitus tehdä vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Työturvallisuus on erittäin tärkeää Talvivaaralle ja sen alihankkijoille. Kaivoksen turvallisuuskäytännöt perustuvat yhtiön johdon hyväksymiin ohjeisiin ja suosituksiin, ja ne ovat Suomen työsuojelulainsäädännön mukaisia. Sekä Talvivaaran että urakoitsijoiden henkilöstölle järjestetään työturvallisuuskoulutusta. Jatkuvasti parantuvaan turvallisuuteen pyrkiessään Talvivaara käynnisti helmikuussa 2009 työturvallisuushaasteen. Haaste on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi edistää turvallista työskentely-ympäristöä ja turvallisuustietoisuutta työntekijöiden keskuudessa. Haasteen käynnistymisen jälkeen lieviä poissaoloihin johtaneita tapaturmia on sattunut Talvivaaran henkilöstölle vain kolme ja koko vuoden aikana kaikkiaan kuusi. Työtapaturmatiheys vuoden 2009 lopussa oli 11 poissaoloihin johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. 7

8 Riskit ja epävarmuustekijät Nykyisten, riskien hallintaa koskevien hyvän hallintotavan ohjeiden mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä tarvittavien proaktiivisten riskien hallintaan tähtäävien toimenpiteiden käynnistämiseksi. Yhtiön toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalalla yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arvioihin malmivaroista ja mineraalivarannoista liittyvät riskit, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja lupiin. Lyhyellä aikavälillä Talvivaaran toiminnan riskit koskevat käynnissä olevaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit ovat toimivia teollisessa mittakaavassa, mutta ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, joita tällä hetkellä ei tiedetä tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Nikkelin markkinahinta on säilynyt suhteellisen vakaana dollarissa tonnilta viimeisten kuuden kuukauden aikana. Koska nikkelin hinta on historiallisesti ollut volatiili ja nikkelin teollisuuskysyntä on toistaiseksi melko vaatimattomalla tasolla läntisissä talouksissa, yhtiö pitää hintojen laskua lyhyellä aikavälillä mahdollisena. Talvivaaralla ei helmikuusta 2010 lähtien ole ollut suojauksia metallihintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnanmuutoksille on Talvivaaran strategian mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä, että Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina. Talvivaara saa myyntitulonsa lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voisi näin ollen haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloustilannetta olennaisesti. Talvivaaralla ei tammikuusta 2010 lähtien ole suojausta Yhdysvaltain dollariin liittyviltä valuuttariskeiltä. Euron viimeaikaisen heikentymisen vuoksi yhtiö pitää nykyistä suojaamattomuuttaan perusteltuna. Yhtiö aikoo kuitenkin tarvittaessa suojautua valuuttakurssien volatiliteetilta myös tulevaisuudessa. Henkilöstö Yhtiön henkilöstöosasto keskittyi edelleen uusien, pätevien työntekijöiden rekrytointiin, kun henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana 239:stä 308:aan. Kuten edellisenäkin vuonna, yhtiö rekrytoi eniten henkilökuntaa tuotantoon. Vuoden 2009 lopulla tuotantoporareiden koulutusohjelma käynnistettiin yhteistyössä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Pohjois-Karjalan Ammattiopiston kanssa. Kurssin käyneet palkataan Talvivaaran kaivososastolle porareiksi keväällä Talvivaaran työntekijöiden keski-ikä on 38,5 vuotta. Ikävaihtelu vastaa teollisuuden keskiarvoa Suomessa. Rekrytoinnissaan Talvivaara pyrkii pitämään henkilöstön ikärakenteen terveenä poikkeuksellisen nopeasta rekrytointitahdista huolimatta. Vaikka kaivosteollisuus on perinteisesti ollut hyvin miesvoittoinen, Talvivaara pyrkii palkkaamaan mahdollisuuksien mukaan sekä miehiä että naisia. Henkilöstön vaihtuvuus kasvoi raportointijakson aikana. Vaihtuvuutta oli lähinnä äskettäin palkattujen työntekijöiden keskuudessa, eikä se vaikuttanut yhtiön toimintoihin. Vaihtuvuus oli Talvivaaran Kaivososakeyhtiössä 10,6 prosenttia (2008: 2,8 prosenttia) ja Talvivaara Sotkamo Oy:ssä 8,4 prosenttia (2008: 4,6 prosenttia) Henkilöstökulut EUR Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa

9 Hankkeen sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus Vuonna 2009 Talvivaaralla oli edelleen myönteinen vaikutus koko Kainuun alueeseen. Tällä hetkellä kaivoksen alueella on yli 450 työntekijää, ja kesäkuukausina määrä oli huomattavasti tätä suurempi, kun laajennettua murskauspiiriä rakennettiin. Talvivaaran epäsuora vaikutus työllisyyteen näkyy erilaisten palveluiden lisääntyneenä kysyntänä alueella. Vuoden 2009 lopussa koko Kainuun työttömyysaste oli 16,2 prosenttia. Sotkamossa, jossa kaivos sijaitsee, työttömyysaste oli 12,0 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Kainuu oli Suomessa ainoa alue, jossa työttömyys ei noussut vuoden aikana. Talvivaara on jatkanut hyvää yhteistyötään paikallisten ja kansallisten viranomaisten kanssa muun muassa rekrytoinnissa ja koulutuksessa. Osakkeet ja osakkeenomistajat Liikkeellelaskettujen osakkeiden määrä vuonna 2009 oli Vuodesta 2008 määrä kasvoi osakkeella loppuun saatetun osakeannin vuoksi. Kun otetaan huomioon merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optioohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu osakemäärä oli vuoden 2009 lopussa osaketta. Yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta omistavia tahoja olivat seuraavat osakkeenomistajat: Pekka Perä (23,29 prosenttia), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,61 prosenttia) ja BlackRock Investment Management Ltd (6,31 prosenttia). Talvivaara rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin (NASDAQ OMX Helsinki Oy) Osakeoptiot pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiö päätti jakaa vastikkeetta osakeoptioita yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avaintyöntekijöille. Optiot oikeuttavat merkitsemään enintään yhtiön uutta osaketta yhtiön osakkeen 1:70-jakamisen jälkeen (vuoden 2007 optio-ohjelma). Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtojen mukaan yhtiön hallitus päättää osakeoptioiden jakamisesta. Vuoden 2009 aikana hallitus jakoi kappaletta 2007B-optioita ja kappaletta 2007C-optioita palkitsemiskomitean suosituksen perusteella yhtiön ja sen tytäryhtiöiden henkilöstölle. Optiot oikeuttavat merkitsemään kaikkiaan uutta osaketta. Vuodesta 2007 lähtien jaetuista optioista B-optiota, jotka oikeuttavat merkitsemään osaketta, palautettiin yhtiölle vuoden 2009 aikana. Vuoden lopussa optio-ohjelman mukaisesti vielä allokoimattomien optioiden määrä oli: A-optiota, B-optiota ja C-optiota. Jaettavien optioiden perusteella merkittävien osakkeiden äänioikeus on 2,1 prosenttia osakkeiden kokonaisäänistä. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Talvivaara Sotkamo Oy laski liikkeeseen 5 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan Outokumpu Mining Oy:lle, joka on 20 % yhtiön osakkeista omistava vähemmistöosakas. Lainanantajan kanssa on sovittu, että se vaihtaa lainan kokonaisuudessaan Talvivaara Sotkamo Oy:n osakkeiksi, ellei velallinen ole maksanut lainaa takaisin ennen vaihtoaikaa, joka alkaa ja päättyy Jos laina vaihdetaan osakkeiksi, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj vaihtaa samanaikaisesti osakkeiksi omistusten suhteessa olevan määrän Talvivaara Sotkamo Oy:lle myöntämistään lainoista, jolloin vaihdosta ei aiheudu laimennusvaikutusta kummallekaan osakkeenomistajalle. Lainalle maksetaan sen erääntymispäivään saakka portaittain nousevaa korkoa, joka vaihtelee 5,0 %:n ja 12 %:n välillä. Talvivaara Sotkamo Oy laski liikkeeseen 25 miljoonan euron suuruisen hybridilainan, jonka merkitsi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Tämän vakuudettoman ikuisen nousevakorkoisen hybridilainan korko on ensimmäisen vuoden aikana 12,0 %, sen jälkeen 15,0 %, kunnes lainan liikkeeseenlaskupäivästä on kulunut kolme vuotta, ja tämän jälkeen 18,0 % lainan takaisinmaksuun saakka. Velallisella on oikeus maksaa laina takaisin kokonaan tai osaksi itse valitsemanaan ajankohtana sen jälkeen, kun lainan liikkeeseenlaskusta on kulunut kuusi kuukautta. Hybridilaina on kirjattu IFRS-standardien mukaisesti liikkeeseenlaskijan omaksi pääomaksi. Yhtiö ilmoitti , että se suunnittelee aloittavansa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton ja hyödyntämisen puolituotteena. Uraani on suunniteltu otettavaksi talteen päätuotteiden liuotusprosessista turvallisella ja teknisesti yksinkertaisella uuttomenetelmällä, joka on laajalti käytössä oleva menetelmä metallien talteenotossa. Suunniteltu uuttolaitos on arviolta 30 miljoonan euron investointi. Vuotuisiksi tuotantokustannuksiksi on arvioitu noin 2 miljoonaa euroa ja vuosituotannon määräksi noin 350 tonnia. Talvivaara käy parhaillaan keskusteluja mahdollisesta yhteistyöstä toimialan johtavien yritysten kanssa, minkä jälkeen tehdään päätökset lopullisesta rahoitus- ja toimintamallista. Suunniteltu uraanin tuotanto edellyttää tarvittavien lupien saamista. Hyväksyntä tarvitaan myös Suomen hallitukselta. Lupahakemuksia valmistellaan parhaillaan. Talvivaara Sotkamo Oy teki Nyrstar NV:n ( Nyrstar ) kanssa pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen sinkkituotannostaan. Sopimuksen ehtojen mukaisesti Talvivaara toimittaa Nyrstarille koko sinkkituotantonsa, kunnes tonnia sinkkiä on toimitettu. Nyrstar on maksanut sinkkituotevirrasta 335 miljoonan USA:n dollarin suuruisen ostohinnan. Lisäksi Nyrstar maksaa Talvivaaralle louhinta- ja prosessointimaksua 350 euroa jokaista toimitettua sinkkitonnia kohden (maksuun liittyy hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin hinnanmuutoksiin). Osapuolet ovat sopineet seuraavasta hinnanjakomekanismista: kunnes sopimus on ollut voimassa seitsemän vuotta tai kunnes tonnia sinkkiä on toimitettu sen mukaan, kumpi näistä toteutuu myöhemmin Nyrstar maksaa Talvivaaralle 10 % määrästä, jolla sinkin hintanoteeraus Lontoon metallipörssissä ylittää USA:n dollaria tonnilta (3 000 dollariin tonnilta asti), ja 30 % määrästä, jolla sinkin hintanoteeraus Lontoon metallipörssissä ylittää dollaria tonnilta; ja tämän jälkeen Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30 % määrästä, jolla sinkin hintanoteeraus Lontoon metallipörssissä ylittää 350 dollarin suuruisen louhinta- ja prosessointimaksun sinkkitonnia kohden. 9

10 Nyrstar on myös sopinut toimittavansa Talvivaaralle enintään tonnia rikkihappoa vuodessa sinkkitoimituksia koskevan sopimuksen voimassaoloaikana. Rikkihappoa käytetään Talvivaaran bioliuotusprosessissa. Talvivaara Sotkamo Oy käytti sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen perusteella saamastaan 335 miljoonan USA:n dollarin maksusta suurimman osan siihen, että se maksoi 320 miljoonan USA:n dollarin suuruisen projektilainan takaisin ennenaikaisesti. Lisäksi Talvivaara sulki kaikki hyödykkeiden hintariskiä ja valuuttakurssiriskiä koskevat suojauspositiot, mistä realisoitui 45 miljoonan euron suuruinen nettotuotto. Yhtiö lopetti nikkelitermiineihin liittyvän suojauslaskennan soveltamisen Kaikki tuotantoprosessit ovat toiminnassa ja kehittyvät hyvin, joten Talvivaara uskoo voivansa jatkaa tuotannon ylösajoa suunnitelman mukaisesti. Nikkelipitoisuuden nousu liuoksessa tukee yhtiön näkemystä siitä, että se pystyy nostamaan metallien saannon vuoden 2010 nykyisen tuotantotavoitteen saavuttamisen vaatimalle tasolle. Vaikka nikkelin hinnan kehitys lyhyellä aikavälillä on edelleen epävarma, yhtiön pitää riskiä hinnan olennaisesta alenemisesta nykytasosta suhteellisen pienenä. Jos nikkelin hinta pysyy nykyisessä tasossaan dollarissa tonnilta, Talvivaara odottaa kassavirtansa muuttuvan positiiviseksi vuoden 2010 toisella puoliskolla. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Talvivaara esittää selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisenä raporttina Talvivaaran vuoden 2009 vuosikertomuksessa sekä yhtiön internet-sivuilla Lyhyen aikavälin näkymät Hallituksen esitys voitonjaosta Hallitus esittää pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilivuodelta Tunnuslukujen laskentakaavat Konsernin tunnusluvut Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2 Omavaraisuusaste Oma pääoma Taseen loppusumma Korollinen nettovelka Korolliset velat Rahavarat Velkaantumisaste Korollinen nettovelka Oma pääoma Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden voitosta (tappiosta) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Oma pääoma/osake Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi kauden lopussa 10

11 Konsernitase (kaikki luvut EUR) Liite VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Biologiset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Laskennalliset verosaamiset Johdannaisinstrumentit Muut saamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Muut saamiset Johdannaisinstrumentit Rahavarat Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Suojausrahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Vähemmistön osuus omasta pääomasta Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lainat Johdannaisinstrumentit Laskennalliset verovelat Varaukset Lyhytaikaiset velat Lainat Ostovelat Muut velat Johdannaisinstrumentit Varaukset Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

12 Konsernin tuloslaskelma päättyvä tilikausi (kaikki luvut EUR) Liite Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto/tappio (-) Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoituskulut (netto) Tappio ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto/tappio (-) Jakautuminen Emoyrityksen omistajille Vähemmistölle Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio (-) ( /osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu 32-0,19 0,03 12

13 Konsernin laaja tuloslaskelma päättyvä tilikausi (kaikki luvut EUR) Liite Tilikauden voitto/tappio Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuina Myytävissä olevat rahoitusvarat Rahavirran suojaukset Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuina Laaja tulos yhteensä Jakautuminen Emoyrityksen omistajille Vähemmistölle Laaja tulos yhteensä

14 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma (kaikki luvut EUR) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Osakepääoma Ylikurssirahasto Suojausrahasto Vähemmistön osuus Oma pääoma yhteensä Vuoden 2008 laaja tulos Oman pääoman erien väliset siirrot, yhtiömuodon muutos Vaihtovelkakirjalaina, oman pääoman komponentti Henkilöstön osakeoptio-ohjelma työsuorituksen arvo Oikaisu edellisen vuoden investointeihin Tytäryrityksestä johtuva vähemmistön osuus Vuoden 2009 laaja tulos Osakeanti Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat menot Tytäryrityksen Hyena Holding AB:n hankinta Henkilöstön osakeoptio-ohjelma työsuorituksen arvo

15 Konsernin rahavirtalaskelma päättyvä tilikausi (kaikki luvut EUR) Liite Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto/tappio (-) Oikaisut Verot Poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa Korkotuotot Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon muutokset Korkokulut Käyttöpääoman muutos Muiden saamisten vähennys (+)/lisäys (-) Vaihto-omaisuuden vähennys (+)/lisäys (-) Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys (-)/lisäys (+) Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja muut rahoitusmenot Korkotuotot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Tytäryrityksen hankinta vähennettynä hankituilla käteisvaroilla Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta Biologisten hyödykkeiden hankinta Aineettomien hyödykkeiden hankinta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Biologisten hyödykkeiden myynti Aineettomien hyödykkeiden myynti Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynti Johdannaisinstrumenttien hankinta Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen myynti Investointeihin käytetyt nettorahavarat Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä Korollisten lainojen nostot Korollisten lainojen takaisinmaksut Vähemmistöosakkaiden pääomasijoitukset Rahoituksen nettorahavirta Käteisvarojen ja luotollisten tilien nettovähennys (-)/lisäys Käteisvarat ja luotolliset tilit tilikauden alussa Käteisvarat ja luotolliset tilit tilikauden lopussa

16 Liitetiedot 1. Yleistä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö ( yhtiö ) sekä sen liitetiedossa 35 esiteltävät tytäryritykset ja muut konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yksiköt (yhdessä konserni tai Talvivaara ) muodostavat kaivosalalla toimivan konsernin, jonka päätoimialana on kahden Sotkamossa, Itä-Suomessa, sijaitsevan monimetalliesiintymän, Kuusilammen ja Kolmisopen, kehittäminen ja hyödyntäminen. Talvivaaran esiintymät ovat yksi Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin esiintymistä, ja niissä on 642 miljoonaa tonnia todettuja ja todennäköisiä mineraalivarantoja. Konsernin keskeisin toiminto, Talvivaaran kaivos, käynnistyi vuonna 2008, ja ensimmäiset kaupallisesti merkittävät määrät nikkelisulfidia tuotettiin helmikuussa Joulukuun 2009 lopussa konserni jatkoi tuotantoprosessin ylösajoa ja optimointia saavuttaakseen vuoteen 2012 mennessä tavoitellun tuotantotason, joka on noin tonnia nikkeliä. Kaivos tuottaa nykyisin sivutuotteena sinkkiä, ja tarkoituksena on tuottaa myös kaupallisesti hyödynnettävissä olevia määriä kuparia ja kobolttia vuodesta 2011 alkaen. Kaivostoiminnasta vastaa Talvivaara Sotkamo Oy, joka on Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n 80-prosenttisesti omistama tytäryritys. Talvivaaran kaivoksen tavoiteltu tuotantokapasiteetti nostettiin vuonna 2009 aikaisemmin ilmoitetusta tonnista noin tonniin nikkeliä vuodessa. Laajennuksen edellyttämät investoinnit aloitettiin tilikauden aikana, ja niiden odotetaan jatkuvan vuosina 2010 ja 2011 yhdessä tuotannon ylösajon ja aikaisempaan kehittämissuunnitelmaan kuuluvien viimeisten rakentamisvaiheiden kanssa. Suunniteltu laajennus on rahoitettu heinäkuussa 2009 toteutetulla osakeannilla, joka tuotti 82,7 miljoonaa euroa. Konserni on myös käyttänyt Finnvera Oyj:n myöntämän 45 miljoonan euron suuruisen investointija käyttöpääomalainan. Yhtiö on perustettu, Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö, jonka tunnus on Yhtiömuoto vaihtui osakeyhtiöstä julkiseksi osakeyhtiöksi Yhtiön kotipaikka on Sotkamo, ja sen rekisteröity osoite on Ahventie 4 B, Espoo. Yhtiön osakkeet ovat olleet alkaen julkisen kaupankäynnin kohteena Lontoon arvopaperipörssin päälistalla. Talvivaara rinnakkaislistautui Helsingin Arvopaperipörssiin (Nasdaq OMX Helsinki Oy) Yhtiön hallitus on hyväksynyt konsernitilinpäätöksen Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Jäljempänä mainitaan keskeiset konsernitilinpäätöstä laadittaessa noudatetut periaatteet. Ellei muuta mainita, näitä periaatteita on sovellettu kaikkina esitettävinä tilikausina. Laatimisperusta Talvivaaran konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettaviksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta johdannaisinstrumenttien ja biologisten hyödykkeiden arvostamista käypiin arvoihin. IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden tekemistä. Lisäksi johdon on käytettävä harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Alueet, jotka edellyttävät merkittävästi harkintaa, jotka ovat monimutkaisia tai joilla tehtävät oletukset tai arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta oleellisia, mainitaan liitetiedossa 4. Konsernitilinpäätöksen laatiminen Tytäryritykset Konsernitilinpäätös sisältää Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ja sen tytäryritysten tilinpäätökset kultakin päättyneeltä tilikaudelta. Tilikauden 2009 konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Talvivaaran Kaivososakeyhtiö, kaikki sen tytäryritykset sekä erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö HSH Nordic Finance Talvivaara Ab, jossa konsernilla ei ole osakeomistusta. Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt luetellaan liitetiedossa 35. Tytäryrityksiä ovat kaikki ne yhteisöt (erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt mukaan luettuina), joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista, yleensä äänivallan enemmistön tuottavan osakeomistuksen perusteella. Tarkasteluhetkellä käytettävissä tai vaihdettavissa olevan potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus otetaan huomioon arvioitaessa, onko konsernilla määräysvalta toisessa yhteisössä. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niissä määräysvallan. Yhdisteleminen lopetetaan päivänä, jona määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamis- ja velkasaldot sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei myyntitapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Vähemmistöosuudet Liiketapahtumat vähemmistöomistajien kanssa käsitellään kuten liiketapahtumat emoyrityksen omistajien kanssa. Kun kyseessä on osto vähemmistöltä, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuuden hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus vähennetään omasta pääomasta. Myös voitot tai tappiot vähemmistölle tapahtuneista myynneistä kirjataan omaan pääomaan. 16

17 Ulkomaan rahan määräiset erät Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta Kunkin konserniyrityksen tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan sen valuutan määräisenä, jota käytetään kyseisen yrityksen pääasiallisessa toimintaympäristössä ( toimintavaluutta ). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on yhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Liiketapahtumat ja tase-erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muutetaan toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kurssia käyttäen. Kurssivoitot ja -tappiot näitä liiketapahtumia koskevista maksutapahtumista sekä ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kursseihin merkitään tuloslaskelmaan. Hyödykkeiden taloudellisia vaikutusaikoja, poistomenetelmiä ja mahdollisia jäännösarvoja tarkastellaan vuosittain. Tarkastelu perustuu konsernin arvioihin malmivaroista ja mineraalivarannoista sekä tuotantokapasiteetista ja muista seikoista. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntihintaa kirjanpitoarvoon, ja ne esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muina tuottoina tai kuluina. Aineettomat hyödykkeet Etsintä- ja arviointimenot aktivoidaan. Aktivoiminen aloitetaan, kun mineraaliesiintymän hyödyntämiseen on saatu oikeus. Kun esiintymän hyödyntämisen on osoitettu olevan teknisesti ja kaupallisesti kannattavaa, kehittämisestä aiheutuvia menoja ei enää aktivoida etsintä- ja arviointimenoina vaan kaivoksen kehittämismenoina. Konserniyhtiöt Kaikkien konserniin kuuluvien yritysten toimintavaluutta on sama kuin konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, joihin sisältyy muun muassa kaivostoiminnassa käytettäviä rakennuksia, infrastruktuuria, koneita ja laitteita sekä laboratoriolaitteita, ajoneuvoja, teitä ja ympäristönsuojeluun liittyviä rakennelmia, esitetään alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää hyödykkeiden hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi aiheutuvat menot, mukaan lukien ehdot täyttävästä omaisuuserästä välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot. Ehdot täyttävien omaisuuserien rakentamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan ajalta, joka tarvitaan omaisuuserän saattamiseksi valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi. Jos jonkin käyttöomaisuushyödykkeen eri osien taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, osia käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Avolouhinnassa on välttämätöntä poistaa pintamaata, jotta päästäisiin käsiksi malmiin, josta mineraalit ovat erotettavissa taloudellisesti. Prosessissa, jossa pintamaata ja muuta maa-ainesta poistetaan, on osin mukana myös tasoituslouhintaa. Kaivoksen kehittämisvaiheessa ennen tuotannon aloittamista pintamaan poistosta ja tasoituslouhinnasta aiheutuneet menot aktivoidaan osana kaivoksen rakennusinvestointia, ja ne kirjataan poistoina kuluiksi kaivoksen toiminta-aikana. Poistoja ei kirjata keskeneräisistä hyödykkeistä eikä maa-alueista. Muiden hyödykkeiden poistot lasketaan tasapoistoina jaksottamalla hankintamenon ja jäännösarvon erotus hyödykkeiden taloudelliselle vaikutusajalle seuraavasti: Tiet 25 vuotta Rautatie 25 vuotta Rakennukset vuotta Koneet ja laitteet 5 20 vuotta Kalusto 5 10 vuotta Ajoneuvot 3 8 vuotta Ympäristönsuojelurakennelmat 4 vuotta Etsintä- ja arviointimenot Etsintä- ja arviointimenoihin sisällytetään menot, jotka johtuvat etsintäoikeuksien hankkimisesta, topografisista, geologisista ja geokemiallisista ja geofysikaalisista tutkimuksista, koeporauksista, kaivantojen tekemisestä ja näytteiden ottamisesta. Niihin luetaan myös esiintymän hyödyntämisen teknisen ja kaupallisen kannattavuuden arvioimisesta johtuvat menot. Aktivoitujen etsintä- ja arviointimenojen mahdollinen arvon alentuminen tulee arvioitavaksi, kun tosiseikat ja olosuhteet antavat viitteitä siitä, että omaisuuserien kirjanpitoarvo saattaa ylittää niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistesti toteutetaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla. Konsernilla on vain yksi rahavirtaa tuottava yksikkö: Talvivaaran kaivos. Kaivoksen kehittämismenot Kaivoksen kehittämismenoihin sisällytetään menot, jotka johtuvat mineraaliesiintymän sekä sen hyödyntämiseen tarkoitetun teknologian kehittämisestä, ja niitä aktivoidaan siihen asti, kunnes taloudellinen resurssi on saatu määritellyksi ja kaivostoiminta aloitetaan tai kaivosomaisuudesta luovutaan. Aktivoitavia menoja ovat omaisuuserän aikaansaamiseksi käytetyistä materiaaleista ja palveluista johtuvat menot. Osuus yleismenoista aktivoidaan vain silloin, kun menot ovat välittömästi kohdistettavissa omaisuuserän aikaansaamiseen ja valmistamiseen. Muut kaivoksen kehittämisestä aiheutuvat menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet. Etsinnästä ja arvioinnista tai kaivoksen kehittämisestä johtuvien aineettomien hyödykkeiden hankintameno kirjataan kuluksi tasapoistoina niiden odotettavissa olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa kaivostoiminnan alkamisesta lukien. Näiden omaisuuserien taloudelliseksi vaikutusajaksi oletetaan 25 vuotta, joka perustuu konsernin arvioihin malmivaroista ja mineraalivarannoista sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Tutkimus ja kehittäminen Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi, kun ne ovat toteutuneet. Kehittämisprojekteista ja niihin liittyvästä teknologiasta johtuvat menot aktivoidaan aineettomiksi hyödykkeiksi seuraavien ehtojen täyttyessä: aineettoman hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti to- teutettavissa niin, että hyödyke on käytettävissä tai myytävissä; 17

18 johdon aikomuksena on saattaa aineeton hyödyke valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se; aineetonta hyödykettä pystytään käyttämään tai se pystytään myymään; pystytään osoittamaan, miten aineeton hyödyke tulee tuottamaan todennäköistä vastaista taloudellista hyötyä; käytettävissä on riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen sekä aineettoman hyödykkeen käyttämiseen tai myymiseen; ja aineettomasta hyödykkeestä sen kehittämisvaiheen aikana johtuvat menot ovat luotettavasti määritettävissä. Näitä kriteerejä täyttämättömät muut kehittämismenot kirjataan kuluiksi, kun ne ovat toteutuneet. Aktivoidut kehittämismenot esitetään taseessa aineettomina hyödykkeinä, ja niiden hankintameno kirjataan kuluksi tasapoistoina hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana kaivostoiminnan alkamisesta lukien. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellisen vaikutusajan on oletettu olevan 25 vuotta. Tämä perustuu konsernin arvioihin malmivaroista ja mineraalivarannoista sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Muut aineettomat hyödykkeet Muut konsernin hankkimat aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Muiden aineettomien hyödykkeiden ryhmä koostuu hankituista ohjelmistoista, joiden hankintameno kirjataan tasapoistoina kuluksi viiden vuoden kuluessa. Biologiset hyödykkeet Biologiset hyödykkeet, ts. kasvavat puut, arvostetaan sekä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä että jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myynnistä aiheutuvilla menoilla. Nuoria taimikkoja lukuun ottamatta biologisten hyödykkeiden käyvät arvot perustuvat toimivilla biologisten hyödykkeiden markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Kasvavat, ts. maassa kiinni olevat biologiset hyödykkeet kirjataan ja arvostetaan käypään arvoon erillään maa-alueesta. Puiden hakkuun käypä arvo, joka määritetään myyntihetken arvon pohjalta, vähennetään biologisten hyödykkeiden käyvästä arvosta. Puiden arvioitu kasvu kirjataan biologisten hyödykkeiden käyvän arvon lisäyksestä johtuvina voittoina. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon. Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvon alentuminen Poistojen kohteena olevia tai kuluvia hyödykkeitä tarkastellaan arvon alentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että niiden kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei mahdollisesti ole kerrytettävissä. Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappioksi. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä suurempaa käyttöarvoa. Aktivoidut etsintä- ja arviointimenot sekä aktivoidut kaivoksen kehittämismenot testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun arvon alentumisesta on viitteitä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä aineettomille hyödykkeille, jotka eivät vielä ole käyttövalmiina, määritetään käyttöarvolaskelmien pohjalta. Näissä laskelmissa käytetään ennen veroja määritettyjä ennakoituja rahavirtoja, jotka perustuvat parhaisiin arvioihin myyntihinnoista, malmin metallipitoisuuksista, tuotantomääristä, valuuttakursseista, ylläpitoinvestoinneista ja tuotantokustannuksista Talvivaaran kaivoksen odotettuna toiminta-aikana. Kaivosteollisuudessa noudatettavan tavanomaisen käytännön mukaisesti rahavirtaennusteet perustuvat pitkän aikavälin kaivossuunnitelmiin, jotka kattavat toiminnan sillä hetkellä odotettavissa olevan kestoajan. Arvon alentumisen arviointia varten omaisuuserät ryhmitellään alimmille tasoille, joiden rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Konsernilla on tällä hetkellä vain yksi rahavirtaa tuottava yksikkö: Talvivaaran kaivos. Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: myytävissä olevat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä lainat ja muut saamiset. Luokittelu riippuu siitä, mihin tarkoitukseen rahoitusvarat on alun perin hankittu. Johto määrittää rahoitusvarojen luokittelun niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan alun perin käypään arvoon kaupantekopäivän perusteella, millä tarkoitetaan päivää, jona konserni sitoutuu omaisuuserän ostoon tai myyntiin. Kaikki rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja jos kyseessä ovat muut kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, siihen lisätään transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä. Rahoitusvaroihin kuulva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Johdannaisinstrumentit luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niitä ole nimenomaisesti määritetty tehokkaiksi suojausinstrumenteiksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, paitsi milloin niiden erääntymiseen on yli 12 kuukautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot esitetään kuluina tuloslaskelmassa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmän käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista merkitään tuloslaskelmaan, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen. Konsernilla ei ollut ja muita käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja kuin sellaisia johdannaisinstrumentteja, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. 18

19 Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, ellei johdolla ole aikomusta pitää kyseistä sijoitusta kauemmin kuin 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Monetaaristen arvopapereiden käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Efektiivisen koron menetelmää käyttäen laskettu korko myytävissä olevista arvopapereista kirjataan tuloslaskelmaan. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saatavat osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen. Kun myytävissä olevat arvopaperit myydään tai niiden arvo on alentunut, kertyneet käyvän arvon muutokset sisällytetään tuloslaskelmassa rahoitusvaroista syntyneisiin realisoituneisiin nettovoittoihin tai tappioihin. Nämä voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta objektiivista näyttöä. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevia rahoitusvaroja koskien, kertynyt tappio joka määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena, josta vähennetään kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjattu arvonalentumistappio siirretään pois omasta pääomasta ja kirjataan tuloslaskelmaan. Konsernilla ei ollut myytävissä olevia rahoitusvaroja Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Niihin ei lueta rahoitusvaroja, jotka konserni aikoo myydä lyhyellä aikavälillä tai jotka se on nimenomaisesti luokitellut myytävissä oleviksi. Lainat ja muut saamiset kuuluvat lyhytaikaisin varoihin lukuun ottamatta niitä eriä, joiden erääntymiseen on yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Viimeksi mainitut luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Lainoihin ja muihin saamisiin sisältyvät taseessa muut saamiset ja rahavarat. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Käyvät arvot Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat senhetkisiin ostokursseihin. Jos jollekin rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole olemassa toimivia markkinoita, konserni määrittää sen käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näitä ovat esimerkiksi toisistaan riippumattomien osapuolten välillä viime aikoina toteutuneiden kauppojen käyttäminen, viittaaminen toisiin olennaisilta osin samanlaisiin instrumentteihin, rahavirtojen diskonttaaminen sekä optionhinnoittelumallit. Markkinoilta saatavia tietoja käytetään mahdollisimman paljon, ja yrityskohtaisiin tietoihin turvaudutaan mahdollisimman vähän. Noteeraamattomien sijoitusten käyvät arvot perustuvat edellä mainittuihin arvostusmenetelmiin. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet kyseisten sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle. Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta Konserni käyttää johdannaisinstrumentteja, kuten valuuttaoptioita, valuuttatermiinejä, koronvaihtosopimuksia ja hyödyketermiinejä, suojautuakseen valuuttakurssien ja korkojen vaihteluita ja hyödykkeiden hintojen muutoksia vastaan. Tällaiset johdannaisinstrumentit kirjataan alun perin sopimuksen syntymispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoonsa. Tästä syntyvän voiton tai tappion kirjaaminen riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja jos on, minkä tyyppistä erää on suojattu. Johdannaiset esitetään taseessa varoina, jos käypä arvo on positiivinen, ja velkoina, jos käypä arvo on negatiivinen. Konserni on soveltanut suojauslaskentaa useimpiin tekemiinsä nikkelitermiinisopimuksiin helmikuusta 2008 joulukuuhun Suojauslaskentaa ei sovelleta sinkkitermiineihin, koronvaihtosopimuksiin, valuuttaoptioihin eikä valuuttatermiineihin, ja näiden johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa. Valuuttaoptio- ja valuuttatermiinisopimusten käypä arvo lasketaan perustuen maturiteettiprofiililtaan samankaltaisten sopimusten senhetkisiin valuuttatermiinikursseihin. Hyödyketermiinien käypä arvo perustuu Lontoon metallipörssissä noteerattuihin markkinahintoihin. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan vallitsevien korkokantojen perusteella. Rahavirran suojaukset Suojauslaskentaa varten suojaukset luokitellaan rahavirran suojauksiksi silloin, kun suojaudutaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu tietystä erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen liittyvästä riskistä. Suojauksen alkaessa konserni määrittää ja dokumentoi asianmukaisella tavalla suojaussuhteen, johon se haluaa soveltaa suojauslaskentaa, sekä riskienhallinnan tavoitteen ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Dokumentaatiossa yksilöidään suojausinstrumentti, suojattava kohde tai liiketoimi, suojattavan riskin luonne sekä tapa, jolla arvioidaan, kuinka tehokkaasti suojausinstrumentti kumoaa suojattavasta riskistä johtuvia muutoksia suojauksen kohteena olevissa rahavirroissa. Tällaisten suojausten odotetaan kumoavan rahavirtojen muutoksia erittäin tehokkaasti, ja suojauksia arvioidaan jatkuvasti sen toteamiseksi, että ne ovat todella olleet erittäin tehokkaita kaikkien niiden tilikausien ajan, joille suojaus on ollut määritettynä. Suojaukset, jotka täyttävät suojauslaskennan soveltamista koskevat tiukat ehdot, käsitellään kirjanpidossa seuraavasti: Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja mahdollinen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu liiketoimi vaikuttaa tulokseen, esimerkiksi kun ennakoitu myynti toteutuu. Jos ennakoidun liiketoimen tai kiinteäehtoisen sitoumuksen ei enää odoteta toteutuvan, aiemmin omaan pääomaan kirjatut mää- 19

20 rät siirretään tulosvaikutteisiksi. Jos suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai sopimus puretaan tai toteutetaan ilman, että se korvataan toisella tai sitä jatketaan, tai jos sen määrittäminen suojaukseksi peruutetaan, aiemmin omaan pääomaan kirjatut määrät jäävät omaan pääomaan, kunnes ennakoitu liiketoimi tai kiinteäehtoinen sitoumus toteutuu. Vaihto-omaisuus Konsernin vaihto-omaisuus jaetaan neljään ryhmään: aineet ja tarvikkeet, kasalla oleva malmi, keskeneräiset tuotteet ja valmiit tuotteet. Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on pienempi. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Kasalla olevan malmin, keskeneräisten tuotteiden ja valmiiden tuotteiden hankintameno sisältää raaka-aineet ja tarvikkeet, välittömät työsuorituksesta johtuvat menot ja muut välittömät menot sekä osuuden tuotannon yleismenoista (perustuen normaaliin toiminta-asteeseen). Hankintamenoon ei sisällytetä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan arvioitua myyntihintaa tavanomaisessa liiketoiminnassa vähennettynä muuttuvilla myyntikuluilla. Normaaliksi toiminta-asteeksi katsotaan se tuotannon määrä, joka keskimäärin odotetaan saavutettavan tietyn pituisen ajanjakson kuluessa. Tuotannon ylösajovaiheessa toiminta-aste kasvaa vähitellen, ja normaalia toiminta-astetta muutetaan vastaavasti sen mukaan, missä vaiheessa toiminta on kyseisillä tilikausilla. Malmi kasalla, keskeneräiset tuotteet ja valmiit tuotteet Tuotantoprosessissa syntyvät tai sitä hyödyttävät menot aktivoidaan vaihto-omaisuuseriin, joista käytetään nimityksiä malmi kasalla, keskeneräiset tuotteet ja valmiit tuotteet. Nettorealisointiarvojen testauksia tehdään vähintään kerran vuodessa käyttäen tuotteen arvioituja tulevia myyntihintoja, jotka perustuvat metallien senhetkisiin ja pitkän aikavälin hintoihin, vähennettyinä tuotteen valmiiksi ja myytäväksi saattamisesta johtuvilla arvioiduilla menoilla. Kasalla olevan malmin lyhytaikaiseksi luokiteltava osuus määritetään sen perusteella, mitä prosessissa odotetaan käsiteltävän seuraavien 12 kuukauden aikana. Kasalla oleva malmi, jota ei odoteta käsiteltävän seuraavien 12 kuukauden aikana, luokitellaan pitkäaikaiseksi. Vaihto-omaisuuden arvostus perustuu Talvivaaran kaivoksen tuotantoprosessiin, jossa on neljä päävaihetta: louhinta, murskaaminen ja kasaaminen, biokasaliuotus sekä metallien talteenotto. Malmiin sisältyvän nikkelin, sinkin, koboltin ja kuparin talteenotossa käytetään biokasaliuotusprosessia. Talvivaaran louhintamenetelmäksi on valittu avolouhos, jonka louhintamääräksi on suunniteltu miljoonaa tonnia vuodessa. Malmin murskaus tapahtuu neljässä vaiheessa, ja sen jälkeen murske agglomeroidaan rikkihapolla, jolloin pienet malmihiukkaset kiinnittyvät karkeampiin. Agglomeroinnin jälkeen malmi kuljetetaan ja kasataan primäärialustalle puolitoista vuotta kestävää biokasaliuotusta varten. Kasaan on asennettu putkisto, jonka läpi puhalletaan alhaisella paineella ilmaa malmikasaan. Kasaa kastellaan yläpuolelta liuoksella, jota kierrätetään kasan läpi, kunnes metallipitoisuus on riittävän suuri metallien talteenottoa varten. Suunnitellun tuotantomäärän mukaan noin 10 % kierrätettävästä liuoksesta johdetaan jatkuvasti metallien talteenottolaitokseen, jossa nikkeli, sinkki, koboltti ja kupari erotetaan myytäviksi metallisulfideiksi saostamalla. Kierrätyksestä poistettu liuos korvataan puhtaalla vedellä tai metallien talteenoton jälkeen takaisin kierrätettävällä puhdistetulla liuoksella. Noin puolitoista vuotta kestävän primääriliuotuksen jälkeen malmi siirretään ja kasataan sekundäärialustalle, missä liuotusta jatketaan, jotta saadaan talteen myös primääriliuotuksessa talteenottamatta jääneet metallit. Sekundääriliuotuksen jälkeen malmi jää sekundäärikasoihin pysyvästi. Kasalla olevan malmin hankintamenoa kerrytetään perustuen senhetkisiin louhintamenoihin, kaivostoiminnan poistot mukaan lukien. Kasalla olevan malmin määrä mitataan laskemalla kasoihin lisätyt ja niistä poistetut malmitonnit. Kasalla olevaan malmiin sisältyvä talteen otettavissa oleva nikkeli, sinkki, kupari ja koboltti määritetään geologisiin tutkimuksiin perustuvien arvioitujen malmipitoisuuksien ja biokasaliuotusprosessia koskevaan parhaaseen tämänhetkiseen tietämykseen perustuvan arvioidun talteenottoprosentin pohjalta. Keskeneräiset tuotteet arvostetaan prosessissa käytettyjen raaka-aineiden keskimääräiseen hankintamenoon, johon lisätään prosessissa syntyneet valmistusmenot, mukaan lukien prosessissa kyseiseen vaiheeseen mennessä käytettyjen hyödykkeiden poistot. Keskeneräisten tuotteiden kirjanpitoarvo perustuu kasalla olevaan malmiin sisältyvän talteen otettavissa olevan metallin määrään ja metallien arvioituun talteenottoon. Liuoksen määrää ja sen metallipitoisuutta seurataan säännöllisesti. Vaihto-omaisuuteen kuuluvia valmiita tuotteita ovat nikkeli-kobolttisulfidi, sinkkisulfidi ja kuparisulfidi. Valmiit tuotteet arvostetaan keskimääräiseen hankintamenoon, joka perustuu metallien talteenottolaitoksella syntyneisiin menoihin, mukaan lukien tuotteille kohdistettavissa oleva osuus metallien talteenottolaitoksen ylläpitomenoista ja poistoista, sekä aikaisemmissa tuotantovaiheissa syntyneisiin menoihin. Valmiista tuotteista tehdään täsmäytyslaskelma vertaamalla tosiasiallisesti talteen otetun nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin määriä arvioituihin talteen otettavissa olevien metallien määriin (metallurginen tase). Myyntisaamiset Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista. Jos saamisista odotetaan saatavan maksu vuoden kuluessa, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina. Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon mahdollinen arvon alentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisista kirjataan erilliselle tilille arvonalentuminen, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei konserni saa perityksi saamisen koko määrää. Tuloslaskelmassa arvonalentuminen esitetään liiketoiminnan kuluina. Kun varmistuu, ettei myyntisaamista saada perityksi, se kirjataan pois taseesta myyntisaamisten vähennystiliä vastaan. Jos aiemmin pois kirjatusta saamisesta saadaan myöhemmin maksu, se kirjataan tuloslaskelmaan vähentämään liiketoiminnan kuluja. Vuokrasopimukset: konserni vuokralle ottajana Vuokrasopimukset, joiden mukaan merkittävä osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista säilyy vuokralle antajalla, luokitellaan 20

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta 1(25) PÖRSSITIEDOTE 24.2.2010 Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta Keskeiset tapahtumat 2009 Nikkelisulfiditoimitukset myynti- ja ostokumppani Norilsk Nickel

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2009

Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2009 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Pörssitiedote 11.11.2009 Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2009 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara" tai "Yhtiö") julkistaa tänään tilintarkastamattoman osavuosikatsauksen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014 SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN OSAVUOSIKATSAUS 29.08.2014 klo 10 KIINTEISTÖT OYJ SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014 SSK-konsernin tulos katsauskaudella oli 130 TEUR (88 TEUR).

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.4. 30.6.2009 sekä 1.1.2009 30.6.2009 (Tilintarkastamaton)

OSAVUOSIKATSAUS 1.4. 30.6.2009 sekä 1.1.2009 30.6.2009 (Tilintarkastamaton) 1(18) Finnlines Oyj Pörssitiedote 30.7.2009 OSAVUOSIKATSAUS 1.4. 2009 sekä 1.1.2009 2009 (Tilintarkastamaton) Luvut tilintarkastamattomia KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS 1.1. - 2009 1.1. - 1.1. - 31.12.

Lisätiedot

1.7. - 30.9. 2009 1.7. - 30.9. 2008

1.7. - 30.9. 2009 1.7. - 30.9. 2008 1(18) Finnlines Oyj Pörssitiedote 4.11. OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU (Tilintarkastamaton) Luvut tilintarkastamattomia KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS 1.7. - 30.9. 1.7. - 30.9. 1.1. - 30.9. 1.1. - 30.9.

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Yhtiökokous 15. Huhtikuuta 2010

Yhtiökokous 15. Huhtikuuta 2010 Yhtiökokous 15. Huhtikuuta 2010 2009 tärkeimmät tapahtumat Ensimmäinen nikkelituotetoimitus Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle helmikuussa Sivulistaus Helsingin pörssiin toukokuussa Menestyksellinen 82.7m

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2014

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2014 SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ 27.4.2015 klo 14.30 SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2014 YHTEENVETO TAMMI-MAALISKUUSTA 2014 - SSK:n liikevaihto oli 179 TEUR. - Voitto

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2013

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2013 SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN OSAVUOSIKATSAUS 30.08.2013 klo 10 KIINTEISTÖT OYJ SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2013 SSK-konsernin tulos katsauskaudella oli 88 TEUR (73 TEUR). Voitto

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin.

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin. NORDIC ALUMINIUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 20.04.2012 Klo 10.00 1(6) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2012 Nordic Aluminiumin liikevaihto katsauskaudella oli 16,24 miljoonaa euroa (18,24 miljoonaa

Lisätiedot

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2010

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2010 T AL VI VAARANKAI VOS OS AKE YHI T ÖOY J OS AVUOS I KAT S AUST AMMI -KE S ÄKUU2010 Osavuosikatsaus 25.8.2010 Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2010 Huhti kesäkuun keskeiset tapahtumat

Lisätiedot

Linkki Talvivaara Q1 2010 tulosjulkitus & Tuotantoteknologia seminaari internet-webcast lähetykseen!

Linkki Talvivaara Q1 2010 tulosjulkitus & Tuotantoteknologia seminaari internet-webcast lähetykseen! 1(18) PÖRSSITIEDOTE 6.5.2010 Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2010 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara" tai "Yhtiö") julkistaa tänään tilintarkastamattoman osavuosikatsauksen

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

TARJOUSASIAKIRJAN JA LISTALLEOTTOESITEEN TÄYDENNYS. Alma Median ja Talentumin osavuosikatsaukset 30.9.2015 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta

TARJOUSASIAKIRJAN JA LISTALLEOTTOESITEEN TÄYDENNYS. Alma Median ja Talentumin osavuosikatsaukset 30.9.2015 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta 26.10.2015 TARJOUSASIAKIRJAN JA LISTALLEOTTOESITEEN TÄYDENNYS Tätä täydennystä ei saa julkaista tai levittää, kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa, Hongkongissa,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2013 Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto 4 1.1.2

Lisätiedot

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj. Konsernitilinpäätös 31.12.2012

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj. Konsernitilinpäätös 31.12.2012 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Konsernitilinpäätös 31.12.2012 KONSERNITASE... 4 KONSERNIN TULOSLASKELMA... 5 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA... 6 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA... 7 KONSERNIN

Lisätiedot

Finnlines Oyj 2 (9) PL 197, FIN-00181 Helsinki

Finnlines Oyj 2 (9) PL 197, FIN-00181 Helsinki FINNLINES OYJ 2.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2006 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 10. huhtikuuta 2006, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 Talentum-konserni on 1.1.2005 siirtynyt taloudellisessa raportoinnissaan

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2006 73,6 Meur, kun se oli

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 1 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 TALENTUM MUUTTAA TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN SEGMENTTIJAKOA Talentum Oyj muutti tammikuussa 2012 tulosyksikköorganisaatiotaan tukemaan paremmin konsernin

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Konsernitilinpäätös. Konsernin tuloslaskelma

Konsernitilinpäätös. Konsernin tuloslaskelma 32 KONSERNITILINPÄÄTös FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Liikevaihto 5 6 161 6 296 Muut tuotot 11 91 108 Materiaalit ja palvelut 12 2 566 2 846 Henkilöstökulut 14 529

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011 Tilinpäätös 2011 Keskeiset asiat 2011 Orgaanisen kasvun tavoite ylittyi. Liiketoiminnan kassavirta parani merkittävästi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli hyvällä tasolla. Palveluratkaisujen myynti

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00 - Liikevaihto 10,7 miljoonaa euroa (9,4 milj. euroa) - Liikevoitto 592 tuhatta euroa (444 tuhatta euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

Beltton-Yhtiöt Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.? 30.9.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 8.11.2006, klo 9.00

Beltton-Yhtiöt Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.? 30.9.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 8.11.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-11-08 08:00:07 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus Beltton-Yhtiöt Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.? 30.9.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 8.11.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015 Ahlstrom Tammi-maaliskuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.215 Sisältö Tammi-maaliskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 2.10.2015 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Katsauskauden liikevaihto 10,1 M ylitti (+ 7,8 %) edellisvuoden liikevaihdon (9,4

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2012. Heikki Vauhkonen 24.04.2012

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2012. Heikki Vauhkonen 24.04.2012 Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2012 24.04.2012 Osavuosikatsaus 1-3/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto oli 10,7 Me (12,6 Me 1-3/2011). Konsernin liiketulos oli -1,4 (-1,5 Me). Osakekohtainen tulos oli

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 2011 28.4. 2011

Varsinainen yhtiökokous 2011 28.4. 2011 Varsinainen yhtiökokous 2011 28.4. 2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 28.4.2006 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N TULOS PARANI Osavuosikatsaus 1-3/2006 (IFRS) - Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.9.2006-28.2.2007

Osavuosikatsaus 1.9.2006-28.2.2007 Osavuosikatsaus 1.9.2006-28.2.2007 VAAHTO GROUP -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS ajalta 1.9.2006-28.2.2007 Pulp & Paper Machinery Kovassa kilpailussa Pulp & Paper Machinery ryhmän katsauskauden myynti onnistui

Lisätiedot

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006)

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006 Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 4. neljänneksellä Tilinpäätös 1.11.2005 31.10.2006

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 30.4.2016 oli 69,9 M (63,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto oli 4,3 v. (3,9 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 30.4.2016 oli 69,9 M (63,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto oli 4,3 v. (3,9 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 15.6.2016 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2016 Katsauskauden liikevaihto 5,35 M oli 8,0 % suurempi kuin v. 2015 vastaavan ajanjakson

Lisätiedot

TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ

TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ Tilinpäätös 2010 2 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Konsernitilinpäätös 31.12.2010 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus...4 Konsernitase...13 Konsernin tuloslaskelma...14

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT. Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet

PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT. Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet Seuraavat tilintarkastamattomat pro forma -taloudelliset tiedot ( pro forma -tiedot,

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2015 Elecsterillä vakaata kehitystä Yhteenveto luvuista Tammi-kesäkuu: Liikevaihto 22,3 MEUR (1-6/2014: 22,7

Lisätiedot

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS)

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) 24.06.2010 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS:STÄ SUOMALAISIIN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISIIN

Lisätiedot

SRV YHTIÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 13.4.2010 klo 13.00 SRV:N TILINKAUDEN 2009 VERTAILUVUT UUDEN IFRS -TULKINNAN MUKAAN

SRV YHTIÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 13.4.2010 klo 13.00 SRV:N TILINKAUDEN 2009 VERTAILUVUT UUDEN IFRS -TULKINNAN MUKAAN 1((14) SRV YHTIÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 13.4.2010 klo 13.00 SRV:N TILINKAUDEN 2009 VERTAILUVUT UUDEN -TULKINNAN MUKAAN SRV-konserni soveltaa raportoinnissaan 1.1.2010 alkaen IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

Myynti 1.000 kpl 2008/2009

Myynti 1.000 kpl 2008/2009 TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2008-28.2.2009 Tämä osavuosikatsaus on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen. Katsauksen laatimisessa on noudatettu samoja

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Tilintarkastamaton FINNFOREST

Tilintarkastamaton FINNFOREST Lyhennetty TULOSLASKELMA (milj.euroa ) 1-3 /05 % 1-3 /04 % 1-12 /04 % Liikevaihto 467,6 100,0 469,9 100,0 1 922,6 100,0 Liiketoiminnan muut tuotot 1,6 4,0 14,2 Liiketoiminnan kulut 452,2 450,0 1842,7 Poistot

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 6.11.2014 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 6.11.2014 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 6.11.2014 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 Elecsterillä hyvä kehitys Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto 33,7 MEUR (1-9/2013: 34,1 MEUR)

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2011 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2013 5. Toimintaympäristö Liitteet 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 8.11.2012 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 8.11.2012 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 8.11.2012 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2012 Elecsterillä vahva neljännes Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto 33,1 MEUR (1-9/2011: 34,8 MEUR)

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2005 71,9 Meur, kun se oli

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 2006 24,1 Meur, kun se oli

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 27.10.2005 KLO 08.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.09.2005

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 27.10.2005 KLO 08.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.09.2005 SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 27.10.2005 KLO 08.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.09.2005 Tammi - syyskuu - Vuoden 2005 yhdeksän ensimmäisen kuukauden liikevaihto oli 244,8 milj. euroa (229,6 vastaavalla

Lisätiedot

Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sisältö Q1/2011 Taloudelliseen tulokseen liittyvät avainasiat Taloudelliseen asemaan liittyvät avainasiat Tiesittekö? Q1/2011 Keskeiset

Lisätiedot