LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Transkriptio

1 LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Esitys tulee sisältämään kaksi lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa alkaen). Myös tähän lakiehdotukseen annetaan lausunnot samassa kyselyssä. Lausuntopyyntöaineistossa on kyselylomake pdf-muotoisena. Lausunnot pyydetään antamaan klo mennessä. Alla olevaan pakolliseen sähköpostiosoitekenttään annettuun osoitteeseen vastaaja saa kopion lähettämästään vastauksesta automaattisesti. Kyselyyn vastaamista ei ole mahdollista välillä keskeyttää, vaan kyselyyn on vastattava kerralla. Kyselyssä myöskään pysty palaamaan taaksepäin aiemmalle sivulle tarkistamaan tai muuttamaan vastausta sen jälkeen kun "Seuraava"-painiketta on painettu. Kysely on suomenkielinen, mutta vastaukset voi antaa myös ruotsiksi. Vastauksen lähettäminen: Kun vastaus on valmis, paina kyselylomakkeen lopussa olevaa "Lähetä" -painiketta. Tämän jälkeen kyselystä aukeaa "Kiitos-viesti", mikä osoittaa, että vastaus on lähtenyt onnistuneesti. Ole ystävällinen ja kirjoita sähköpostiosoitteesi: TAUSTATIEDOT 1) * Vastaajatahon virallinen nimi Kalajoen kaupunki 2) * Vastaajataho kunta maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin julkisomisteinen yhtiö ministeriö ELY-keskus TE-toimisto aluehallintovirasto (AVI) muu valtion viranomainen järjestö joku muu, mikä 3) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite jukka.puoskari@kalajoki.fi 4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä) miia.himanka@kalajoki.fi

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja? pääosin kantaa 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakia tulee täsmentää siten, että yrityspalvelujen pääjärjestämisvastuu määritellään kunnille. Kunnallisten yrityspalvelujen järjestämistä täydentäisi maakunnallinen ja valtakunnallinen palvelutuotanto. Hallituksen esityksessä todetaan, että kasvupalvelu-uudistus ei siirtäisi kuntien nykyisiä elinvoimatehtäviä tai niiden resursseja maakunnille, vaan maakunta ottaisi vastatakseen ainoastaan entiset valtion ja maakuntien liittojen hoitamat tehtävät. Lakiehdotuksen tulee rajautua organisoimaan vain nämä nykyiset TE-toimiston, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton kansallisesti rahoittamat tehtävät, määritellä ne selkeästi ja huolehtia siitä, ettei kuntien elinvoimarooliin kuuluvia yritysneuvonnan palveluja tai niiden tuottamistapaa rajoiteta millään tavalla. Nyt kasvupalvelujen määrittely on sekava ja monessa kohdin ristiriitainen kuntien yleisen toimivallan pohjalta tuottamien elinkeinotoimen yritys- ja työllisyyspalveluiden kanssa. Lakiluonnoksessa tulee tarpeettomasti lisää uutta palvelutuotantoa maakunnan tasolle. Yrittäjäjärjestöltä saadun palautteen pohjalta selkeä kuntapohjainen ja lähellä asiakasta palveluja tuottava järjestelmä on toimivin. 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita? pääosin kantaa 8) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiluonnoksessa ei ole määritelty kuntien roolia keskeisissä ehdotuksissa. Ehdotuksissa tulee tarkentaa, miten valtakunnalliset ja maakunnalliset kasvupalvelut täydentäisivät kuntien elinvoimatehtävän osana tuotettavia yrityspalveluita. Lakiehdotuksessa tarkoitetut maakunnalliset kasvupalvelut koostuisivat maakunnalle siirrettävistä nykyisten TE-toimistojen ja ELY-keskusten tehtävistä eli yritys- ja TE-palveluista sekä maakuntien liittojen nykyisistä elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä edistävistä tehtävistä. Kunnat vastaisivat edelleen paikallisesta elinkeinopolitiikasta. Kuntien elinvoimatehtävän osana tuotettavat palvelut täydentäisivät valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja. Tämä tulee muuttaa niin, että kunnilla on ensisijainen yrityspalvelujen tuottamisvastuu, joita valtakunnalliset ja maakunnalliset kasvupalvelut täydentävät. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? kyllä pääosin pääosin kantaa 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Nykyinen kunnallinen tai seudullinen elinkeinotoimi sekä TE-toimiston ja ELY-keskuksen palvelujärjestelmä ei ole estänyt yksityisen palvelutuotannon käyttöä. Kunnallisilla ja seudullisilla yrityspalveluilla on kehitetty niin valtion kuin kuntienkin hallinnoimia yrityspalveluita ja niitä on täydennetty yksityisellä palvelutuotannolla. Kasvupalvelu-uudistus ei poista CRM-järjestelmien päällekkäisyyttä. Edelleen kuntien ja maakunnan/valtion ja myös yksityisten palvelutuottajien välille jää erilaiset CRM-järjestelmät. Kunnat ja seudulliset yrityspalvelutoimijat tuntevat parhaiten paikalliset yritykset ja yritysten markkinatilanteen paikkakunnalla esim. suunniteltaessa uutta yritystoimintaa. Yrityspalvelujen järjestäminen paikallistasolla on kokonaisvaltaista toimintaa, johon liittyy usein myös mm. maankäyttöä ja kaavoitusta. Kunnilla on suurin motiivi ja into järjestää yrityspalvelut toimiviksi ja rakentaa näin paikallista elinvoimaa. Siltä osin kuin kunnallisia yrityspalveluja ei ole järkevä järjestää paikallistasolla, kunnallista palvelutasoa voidaan täydentää maakunnallisilla ja valtakunnallisilla yrityspalveluilla. Pienet kunnat voivat tukeutua yrityspalvelujen järjestämisessä isompien kuntien tai alueellisesti toimivien yrityspalveluorganisaatioiden palvelutuotantoon. Kunnissa on myös työllisyydenhoitoon liittyvissä asioissa usein paras tieto alueen työllisyysmahdollisuuksista sekä työnhakijoiden tilanteesta.

3 Nyt tämä lähellä paikallista asiakasta toimiva linkki on vaarassa heikentyä uudistuksessa, koska maakunnan tuottamat kasvupalvelut nähdään keskeisempänä yrityskehitysinstrumenttina eikä rajapintaa kunnalliseen elinkeinotoimen palvelutuotantoon ole kunnolla määritelty. Ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä maakunnan tuottamiin markkinalähtöisiin kasvupalveluihin on esitetyssä lakiluonnoksessa suhteessa kunnallisesti tuotettuihin elinkeinopalveluihin. Kunnallisia ja seudullisia yrityspalveluja on rakennettu lähelle asiakasta, yhden luukun periaatteella toimiviksi palveluiksi. Maakunnan tulisi ottaa myös huomioon ne yrityspalvelut, joita kunnissa tai kuntien muodostamilla yhteistoiminta-alueilla jo hoidetaan, ettei päällekkäisyyksiä alueelle rakentuisi ja jokaisen toimijan rooli pysyisi asiakkaisiin päin selkeänä. Hyvin toimivat kunnalliset yrityspalvelut toimivat luontevana kanavana maakunnallisten ja valtakunnallisten yrityspalvelujen käyttöön ohjaamisessa. 11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? pääosin ei pääosin kantaa 13) Mahdollinen sanallinen perustelu Kasvupalveluissa on huomioitava alueiden, seutujen ja kuntien erilaisuus elinvoima- ja yrityspalvelujen tuottamistavoissa ja palvelutarjonnassa. Kuntien yrityspalvelukeskusten ja kehittämisyhtiöiden nykyiset elinkeinopoliittisesti valitut ja paikallisesti lähellä asiakasta tuotetut yrityspalvelut tulisi mahdollistaa myös jatkossa. Vaikutukset kunnallisiin ja seudullisiin kehittämisyhtiöihin on hallituksen esityksessä mietitty lähinnä siitä lähtökohdasta, että kehittämisyhtiöt voivat olla jatkossa myös maakunnallisten kasvupalvelujen tuottajia. Vaikutusten arvioinnissa ei ole huomioitu riittävästi sitä, että syntyy nykyistä sekavampi järjestelmä. Uudistuksessa tulisi keskittyä kokoamaan ELY:n, TE-toimiston ja maakuntaliiton nykyiset tehtävät yhdelle järjestämistaholle ja pidättäytyä tarpeettomista yhtiöittämisvelvoitteista. Vaikutusten arvioinnista puuttuu näkökulma suoraan kuntien hoitamiin oman alueen elinkeinopoliittisiin ja yritysneuvonnallisiin lähipalveluna tuotettaviin tehtäviin. Yrityspalvelujen tuottamisessa tulee sallia erilaiset kunnalliset tuottamistavat, sillä valtakunnan eri osissa ei välttämättä toimi sama yhteneväinen järjestämistapa. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Asian valmistelu (HE, luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? pääosin kantaa

4 19) Mahdollinen sanallinen perustelu Ongelmaksi uudistuksessa voi muodostua se, että maakunnat vastaavat aluekehittämisestä ja myös itse sitä rahoittavat omalla alueellaan. Lain valmistelussa on onneksi säilytetty maakuntaohjelma keskeisenä työvälineenä ja toimintapa, että aluekehitystä toteuttavat pääsääntöisesti muu kuin maakuntahallinto itse tai sen ylläpitävät organisaatiot. EU:n rakenne- ja aluepolitiikan kannalta on vaara, että uudistus siirtää painopistettä bottom up -periaatteesta up bottom -periaatteeseen. Ylhäältä määritellään rahoitusperiaatteet, miten paikallistasolla ja kunnissa elinvoimaa kehitetään. 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )? pääosin kantaa 21) Mahdollinen sanallinen perustelu 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? pääosin ei pääosin kantaa 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Kasvupalvelu-uudistus ei siirtäisi kuntien nykyisiä elinvoimatehtäviä tai niiden resursseja maakunnille, vaan maakunta ottaisi vastatakseen ainoastaan entiset valtion ja maakuntien liittojen hoitamat tehtävät. Kuntien keskeinen tehtävä on edelleen luoda kasvulle, työlle ja elinkeinoelämälle suotuisaa toimintaympäristöä. Kuntien elinvoimarooliin kuuluu myös mm. maankäytön suunnittelu, elinkeinopolitiikka ja työllisyyden yleinen edistäminen, asuntopolitiikka, julkinen liikenne, koulutus ja osaamisen kehittäminen sekä innovaatioille suotuisan ympäristön luominen, maahanmuuttajien kotoutus ja syrjäytymisen ehkäisy. Lakiesityksessä ei ole riittävästi tunnistettu kuntakentän keskeistä roolia yrityspalvelujen järjestämisessä. Maakunnalle ei tule antaa jo hyvin toimivien kunnallisten yrityspalvelujen kanssa päällekkäisiä yrityspalvelutehtäviä. Päällekkäisesti järjestettävät yrityspalvelut ovat kalliita ja asiakkaan kannalta on epäselvää, kuka palveluja tuottaa. Lakiluonnoksessa tulee rajautua organisoimaan TE-toimiston ja ELY-keskuksen tehtävät kasvupalveluiksi ja määritellä näin ne selkeästi. Nyt määrittely on monessa kohdin ristiriitainen kuntien yleisen toimivallan tuottamien elinkeinotoimen yritys- ja työllisyyspalveluiden kanssa. Lakiluonnosta voidaan tulkita niin, että se rajoittaa kuntien yleiseen toimialaan kuuluvaa yhtä tärkeimmistä elinvoiman kehittämispalveluista, elinkeinotoimen harjoittamista, johon kuuluu yhtenä osana myös yrityspalvelujen tuottaminen omalla alueella. Lakiluonnos myös rajaa vaikeasti työllistettävien työttömien palveluita ja toimenpiteitä kuntien toimesta. Markkinalähtöisesti tuotettavien kasvupalveluiden esimerkkikuvauksissa on sellaisia tehtäviä, joita kunta tai kuntien muodostama organisaatio antaa tällä hetkellä toimialueellaan maksuttomasti. Työllisyyspalveluissa voisi mahdollistaa vaihtoehtona kuntien tai kuntien yhtiöiden tuottamat palvelut, koska usein kunnissa on paras asiantuntemus oman alueen työpaikoista ja työllistymismahdollisuuksista sekä alueen työnhakijoista. 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? pääosin pääosin

5 27) Mahdollinen sanallinen perustelu 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? pääosin pääosin 29) Mahdollinen sanallinen perustelu 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalveluuudistuksen tavoitteet saavutetaan? pääosin kantaa 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Kuntien tai kuntien sidosyksikköasemassa oleva toiminta tulee olla jatkossakin mahdollista palvelutuottajana. Muutoinkin rajapinta kunnallisten elinkeinopalvelujen kanssa on tarkasteltava ennen kasvupalvelutuottajien kilpailutuksia. 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? kyllä pääosin pääosin kantaa 35) Mahdollinen sanallinen perustelu 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? pääosin kantaa

6 37) Mahdollinen sanallinen perustelu 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 On järkevä koota kasvupalvelut jatkossa yhteisen organisaation alle maakunnan alueella, mutta sen järjestämiseksi ei tulisi edellyttää keinotekoista yhtiöittämistä. Maakunnallisille kasvupalveluille tulisi mahdollistaa oman palvelutuotannon täydentäminen ostopalvelujen kautta. 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 ) 40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 Lakiluonnos mahdollistaa valtakunnallisten ja maakunnallisten CRM-järjestelmien yhteensovittamisen, mutta kuntiin rajanpintaa ei ole huomioitu. Tähän tulee kiinnittää huomiota ja määritellä / kuvata lakiluonnokseen, miten tietojen siirtyminen varmistetaan. Tavoitteena tulee olla, ettei arvokas olemassa oleva asiakastieto paikallistasoilla eli kunnilla tai kuntien muodostamilla yhtiöillä jää hyödyntämättä. 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 } 42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? pääosin pääosin 43) Mahdollinen sanallinen perustelu 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? pääosin pääosin 45) Mahdollinen sanallinen perustelu 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? pääosin pääosin 47) Mahdollinen sanallinen perustelu

7 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? pääosin pääosin 49) Mahdollinen sanallinen perustelu 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? pääosin ei pääosin kantaa 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Ellei palvelua ole saatavilla markkinoilta, mutta kysyntää on, markkinoille tulee kehittymään tällaisia palveluita nopealla aikataululla. 54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? pääosin pääosin 55) Mahdollinen sanallinen perustelu 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? pääosin pääosin 57) Mahdollinen sanallinen perustelu 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7

8 Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa alkaen) 60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen Uudenmaan alueen erillisratkaisu ei ole perusteltavissa eikä hyväksyttävissä ja se aiheuttaa eriarvoisuutta muita alueita kohtaan. 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen Vapaa sana 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta? Kuntien kannalta kriittiset tekijät lakiluonnoksessa 1. Lakiluonnoksessa tulee vain ja ainoastaan rajautua nykyisten TE-toimiston ja ELY-keskuksen tuottamien työllisyys- ja yrityspalvelujen muuttamiseen markkinaehtoiseksi kasvupalveluksi. 2. Samalla tulee huolehtia, että saumaton rajapinta ja katkeamaton palveluketju syntyvät kuntien yleisen toimivallan puitteissa järjestettävään elinkeinotoimen, yrityspalvelujen ja työllisyyden palveluihin. 3. EU:n rakennepolitiikan ja aluekehittämisen osalta lakiluonnoksessa tulee rajautua vain ja ainoastaan rakennerahastojen hallinnoinnin siirtoon uuden maakuntahallinnon alaiseksi toiminnaksi. 4. Uudenmaan alueen erillisratkaisu ei ole perusteltavissa eikä hyväksyttävissä ja aiheuttaa eriarvoisuutta muita alueita kohtaan. Nykyisessä muodossa lakiehdotuksessa markkinaehtoisilla kasvupalveluilla pyritään korvaamaan sellaista kokonaisuutta, joka aiheuttaa sekavuutta ja epäselvyyttä kuntien yleisellä toimivallalla järjestettäviin ja tuottamiin elinkeinotoimen ja työllisyyden kehittämiseen. Muita huomioita Lain valmistelussa on hyvä periaate ja lähtökohta, ettei kasvupalvelulailla ole tarkoitus puuttua kuntien tuottamiin elinkeinotehtäviin, mutta käytännöstä tulee epäselvä, mikäli maakunnalle osoitetaan selkeästi kunnallisten palvelujen kanssa päällekkäisiä tehtäviä. Päällekkäisiä yrityspalvelutehtäviä ovat mm. osa yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen liittyvistä palveluista, osa yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen liittyvistä palveluista sekä kansainvälistymisvalmiuksien lisäämiseen tähtäävistä palveluista. Päällekkäiset yrityspalvelut tulee poistaa maakunnan tehtävistä, sillä niiden järjestäminen ja tuottaminen hoituu jo nykyisellään kuntapohjaisten yrityspalveluorganisaatioiden kautta. Lakiesityksessä on hyvä todeta, ettei kunnallisia palveluja tai niiden järjestämistapaa kavenneta. Kunnallisissa elinkeinopalveluissa on kyseessä kokonaisvaltainen toiminta, johon liittyy myös kunnan toimialaan kuuluvia muitakin tehtäviä kuten maankäyttöä ja kaavoitusta. Juuri kunnallisten elinkeinopalvelujen vahvuus on siinä, että elinkeinopolitiikkaan kuuluvat maankäyttö, kaavoitus ja yrityksille tarjottavat palvelut ovat kaikki samassa organisaatiossa. Kunnallisilla yrityspalvelukeskuksilla tai kehittämisyhtiöillä on paras paikallistuntemus sekä suurin motiivi ja into järjestää alueen yrityspalvelut osana elinvoiman ja elinkeinojen kehittämistä. Palvelut on rakennettu lähelle asiakasta ja yrittäjäjärjestötkin ovat pitäneet tätä nykyistä kunnallista mallia hyvänä. Maakunnallisten kasvupalvelujen tuottaminen tulisi mahdollistaa myös kunnallisille yhtiölle tai yrityspalvelukeskuksille. ELY-keskuksen, TE-toimiston ja nykyisen maakuntaliiton aluekehittämisen ja kasvupalvelujen kokoaminen samaan organisaatioon on järkevää.