Yhteenveto aluehallintovirastojen (AVI) lausunnoista

Transkriptio

1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (HEluonnos ) Yhteenveto aluehallintovirastojen (AVI) lausunnoista 1. Vastaajatahon virallinen nimi Länsi ja SisäSuomen aluehallintovirasto ItäSuomen aluehallintovirasto EteläSuomen aluehallintovirasto 5. Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja? Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3) kyllä 0, kyllä pääosin 50, ei pääosin 0, ei kantaa 50,

2 6. Mahdollinen sanallinen perustelu Aluekehittämisen ja sen eri välineiden yhteen kokoaminen tulevan maakunnan tehtäväksi on tarpeen aluelähtöisen kehittämistyön vahvistamiseksi. Kun myös kunnilla on elinvoimatehtäviä, tulisi maakuntien ja kuntien voimavaroja integroida yhteen aluekehittämisessä ja erityisesti kasvupalvelujen työvoimatehtävissä. 7. Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita? kyllä 0, kyllä pääosin 0, ei pääosin 50, ei kantaa 50, 8. Mahdollinen sanallinen perustelu Markkinapohjainen tuotantomalli kasvupalvelujen työvoimapalveluissa ei takaa heikoimmassa asemassa olevien työttömien tai osatyökyvyttömien oikeusturvan toteutumista. Ongelmana on myös, miten he pystyvät löytämään järjestäjätuottaja mallista tarvitsemansa palvelut. Markkinoilta on vaikea löytää toimijoita, jotka olisivat keskittyneet vaikeasti työllistyviin. Rahoitusmalli ei kannusta kehittämään heikoimmassa asemassa olevien palveluja, koska työttömyydet taloudelliset vaikutukset kohdistuvat kuntiin, ei suoraan maakuntaan. Kunnat sijoittavat elinkeinojen edistämiseen ja työllisyyteen nykyisin ja tekevät yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kuntien toimenpiteitä tulisi sovittaa yhteen maakunnan toiminnan kanssa erityisesti työllisyyspalveluissa. Kuntien olisi myös voitava halutessaan omistaa ja perustaa kasvupalveluyrityksiä.

3 9. Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? kyllä 0, kyllä pääosin 50, ei pääosin 0, ei kantaa 50, 10. Mahdollinen sanallinen perustelu Tavoitteet voitaisiin saavuttaa pääosin nykyistä järjestelmää uudistamalla ja avaamalla kilpailulliset markkinat rajoitetummin ja vaiheittain. Lisäksi ainakin erityisen vaikeassa tilanteessa olevien työttömien palvelut voitaisiin tuottaa maakunnan ja/ tai kuntien julkisena palveluna. Hyvistä toimivista toimintamalleista ei ole syytä luopua uudistuksessa. 11. Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Kuntien erityisosaaminen työllisyyden hoidosta on otettava huomioon ja hyväksi havaittuja käytäntöjä tulisi kehittää ja hyväksyä alueellisesti erilaisia ratkaisuja.

4 12. Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) kyllä 0, kyllä pääosin 50, ei pääosin 0, ei kantaa 50, 13. Mahdollinen sanallinen perustelu Kasvupalvelujen säästöt on arvioitu tulevan palvelujen digitalisoinnista ja palvelujen ulkoistamisesta, jolloin maakunnalle jäisivät viranomaistehtävät. Kasvupalvelujen saatavuus riippuu digitalisoinnista ja laajakaistayhteyksien käytettävyydestä. Verkkopalvelut, digitalisaatio ja laajakaistat ovat erityisenä haasteena harvaan asutussa ja vesistöisessä ItäSuomessa. Laajakaistaa ei ole saatavissa kuin osittain ja osaksi on käytössä langattomia verkkoyhteyksiä vaihtelevalla toimivuudella. Verkkojen hitaus hankaloittaa sähköisten alustojen käyttöä. Lisäksi osa kasvupalvelujen asiakaskuntaa, vaikeasti työllistyvät, eivät useinkaan pysty hakemaan tietoa tai avustuksia omaehtoisesti tietokoneella. 14. Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun Vapaamuotoiset huomiot Lakiehdotus on valmisteltu tiukalla aikataululla ja jatkovalmistelussa tulisi käydä läpi tämän lain yhtymäkohdat sote ja maakuntauudistukseen.

5 16. Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 Kasvupalvelun määritelmä on epäselvä ja vaatisi selkeyttämistä. Paremmin kuvaava nimi asiakkaille olisi yrityspalvelut, työllisyyspalvelut ja osaamispalvelut. 17. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? Luku 2 Alueiden kehittäminen (612 ) % 33.3% kyllä 0, kyllä pääosin 66,7% ei pääosin 0, ei kantaa 33,3% N Mahdollinen sanallinen perustelu Kuntien rooli ja erityisesti alueiden keskuskaupunkien rooli aluekehittämisessä sekä maakunnan yhteistyö kuntien kanssa tulisi näkyä laissa selkeämmin. EteläSuomen aluehallintovirasto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että myös uuden valtion lupa ja valvontaviraston lupa, ohjaus ja valvontatehtävät sekä julkiselle sektorille että yrityksille suunnattu koulutus tukee omalta osaltaan alueiden kehittämistä ja kasvupalveluja. Palveluketjujen ja toiminnallisen kokonaisuuden huomioon ottaminen ovat tärkeätä. Uusien organisaatioiden muodostuminen mahdollistaa myös uudenlaisten toimintatapojen ja kumppanuuksien syntymistä. Lisäksi pidämme tärkeänä, että alueiden kehittämisen kokonaisuudessa otetaan huomioon kaikki yrityksille suunnatut palvelut ja digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen.

6 20. Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9, 10, 11 ja 32 )? kyllä 0, kyllä pääosin 50, ei pääosin 0, ei kantaa 50, 21. Mahdollinen sanallinen perustelu 22. Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2

7 24. Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (1320 ) % 33.3% kyllä 0, kyllä pääosin 0, ei pääosin 66,7% ei kantaa 33,3% N 3

8 25. Mahdollinen sanallinen perustelu Maakunta on vastuussa kasvupalvelujen yhteensovittamisesta sekä toiminnan yhteensovittamisesta kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Tämän lisäksi maakunta huolehtii siitä, että palvelujen tuottajat toimivat yhteistyössä siten, että asiakkailla on käytössä yhteen sovitettuja palveluja. Kun palvelujen tuottajat kilpailevat keskenään asiakkaista, on melko hankalaa saada niitä toimimaan laajasti yhteistyössä. Nuorten työpajatoiminta kuuluu lakiesityksessä mainittuihin henkilöasiakkaan kasvupalveluun, uraohjaukseen ja osaamisen kehittämiseen. Samalla tulee kuitenkin huolehtia siitä, että nuorten työpajatoiminta täyttää juuri uudistetussa Nuorisolaissa sille asetetut tehtävät, mm. Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että (nuorten) työpajatoiminnan tarkoitus ei voi olla yksioikoisesti vain työmarkkinakelpoisuuden saavuttaminen, vaan laajasti ottaen nuoren valmiuksien lisääminen. Näin ollen työpajatoiminnan tuloksellisuutta ei voida arvioida pelkästään sen perusteella, miten nopeasti nuori pääsee työpajan jälkeen työhön tai opintoihin. Tämä pitää olla selkeänä (nuorten) työpajatoiminnan kriteeristössä ja työpajojen tuloksellisuuden arvioinnissa. Lisäksi nuorten työpajatoiminta on vuorovaikutteista toimintaa, mikä tehokkaasti toteutuakseen vaatii ohjaajan fyysisen läsnäolon nuoren kanssa. Digitaaliset palvelut voivat toimia toiminnan tukena, mutta eivät voi kokonaan korvata fyysistä läsnäoloa vaativaa palvelua. Nuorten työpajatoimintaa voivat digitaaliset palveluratkaisut tukea, mutta ne eivät voi sitä korvata. Muutosesitys 13 2 mom: Kasvupalveluissa voidaan hyödyntää sähköistä asiointia, joten kasvupalvelujen järjestäminen edellyttää toimivia digitaalisia ratkaisuja, jotka ottavat huomioon asiakkaiden valmiudet ja palvelun tavoitteet. Palvelujen tuottamisen yhtiöittämisvelvoite Palvelujen tuottamisen yhtiöittämisvelvoitetta ei pidä laajentaa koskemaan uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen palvelua (ent. työllisyyspalveluja) ja sitä kautta nuorten työpajatoimintaa. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useammat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö. Nuorten työpajatoiminnan järjestämisen kannalta ei ole merkitystä, onko toiminnan järjestäjä kauppaoikeudellinen yhteisö, siviilioikeudellinen yhteisö vai julkisyhteisö. Toiminnan on täytettävä Nuorisolaissa nuorten työpajatoiminnalle säädetyt tehtävät ja tarkoitus. Pidämme erittäin tarpeellisena, että kunnalliset nuorten työpajat voisivat tuottaa valmennuspalveluja maakunnalle. Maakuntalaki kuitenkin velvoittaa palvelun tuottajan yhtiöittämistä. Suurin osa nuorten työpajatoimintaa järjestävistä toimijoista on kunta, seutukunta ja kuntayhtymäpohjaisia. Yhtiöittämisvelvoite tarkoittaisi, etteivät ne kunnat, seutukunnat ja kuntayhtymät, jotka eivät yhtiöitä työpajatoimintaa, voisi tuottaa palveluja maakunnille. Tämä merkitsisi suurta vajausta valmennuksen tarpeessa olevien henkilöiden valmennuspalveluun ja pienissä kunnissa käytännössä lopettaisi nuorten työpajapalvelut. Harvaan asutuilla ja pitkien välimatkojen alueilla ei voi turvautua naapurikunnan nuorten työpajaan. Kunta, seutukunta ja kuntayhtymäpohjaisissa nuorten työpajoissa oli vuonna 2015 yhteensä valmentautujaa.

9 26. Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? kyllä 50, kyllä pääosin 0, ei pääosin 0, ei kantaa 50, 27. Mahdollinen sanallinen perustelu Pykälä 17 maakunnan järjestämisvastuusta ei riitä takaamaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Palveluiden vähimmäisvaatimukset tulisi määritellä lain tasolla kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Työllisyyspoliittisten tehtävien minimitasosta tulisi säätää lailla, koska niiden huonosti hoitaminen vaikuttaa kansalaisten epätasaarvon lisäksi myös kuntien ja maakuntien kustannuksiin.

10 28. Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila ja kiinteistö, talous ja henkilöstö sekä ICTtehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? kyllä 0, kyllä pääosin 50, ei pääosin 0, ei kantaa 50, 29. Mahdollinen sanallinen perustelu 30. Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 Nuorten työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja se on riippuvainen myös työllisyyspalvelujen rahoituksesta. TEtoimistot ovat ostaneet palveluja (nuorten) työpajoilta. Asiakkaat ovat olleet työpajoilla TEtoimiston ja Työvoimapalvelukeskuksen palveluissa, palkkatukityössä tai työkokeiluissa. 31. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Muutosesitys 13 2 mom: Kasvupalveluissa voidaan hyödyntää sähköistä asiointia, joten kasvupalvelujen järjestäminen edellyttää toimivia digitaalisia ratkaisuja, jotka ottavat huomioon asiakkaiden valmiudet ja palvelun tavoitteet.

11 32. Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalveluuudistuksen tavoitteet saavutetaan? Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (2124 ) % 33.3% kyllä 0, kyllä pääosin 0, ei pääosin 66,7% ei kantaa 33,3% N Mahdollinen sanallinen perustelu Yksityisiä palvelujen tarjoajia ei ole tarjolla kaikissa maakunnissa kattavasti. Vaikeasti työllistettävien osalta yhtiöittämisvelvoite voi olla byrokratiaa lisäävä silloin, kun markkinaehtoista palvelua ei ole tarjolla (palvelu on vaikeasti kaupallistettava tai sisältää viranomaistehtäviä). Markkinapuutealueilla tulisi turvata maakunnan ja kunnan tai kuntien tuottajarooli siirtymävaiheen yli ilman yhtiöittämisvelvoitetta.

12 34. Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? % 33.3% 33.3% kyllä 33,3% kyllä pääosin 33,3% ei pääosin 33,3% ei kantaa 0, N Mahdollinen sanallinen perustelu Muutosesitys: Palvelujen tuottamisen yhtiöittämisvelvoite poistetaan lakiesityksestä Perustelut: Palvelujen tuottamisen yhtiöittämisvelvoitetta ei pidä laajentaa koskemaan uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen palvelua (ent. työllisyyspalveluja) ja sitä kautta nuorten työpajatoimintaa. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useammat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö. Nuorten työpajatoiminnan järjestämisen kannalta ei ole merkitystä, onko toiminnan järjestäjä kauppaoikeudellinen yhteisö, siviilioikeudellinen yhteisö vai julkisyhteisö. Toiminnan on täytettävä Nuorisolaissa nuorten työpajatoiminnalle säädetyt tehtävät ja tarkoitus. On tärkeää, että kunnalliset nuorten työpajat voivat tuottaa valmennuspalveluja maakunnalle. Maakuntalaki kuitenkin velvoittaa palvelun tuottajan yhtiöittämistä. Suurin osa nuorten työpajatoimintaa järjestävistä toimijoista on tällä hetkellä kunta, seutukunta ja kuntayhtymäpohjaisia. Käytännössä yhtiöittämisvelvoite tarkoittaisi sitä, että nykyisistä nuorten työpajatoimintaa järjestävistä kunnista, seutukunnista ja kuntayhtymistä valtaosa ei voisi jatkossa tuottaa palveluja maakunnille. Tämä merkitsisi suurta vajausta valmennuksen tarpeessa olevien nuorten henkilöiden valmennuspalveluun ja pienissä kunnissa käytännössä lopettaisi nuorten työpajapalvelut. Harvaan asutuilla ja pitkien välimatkojen alueilla ei voi turvautua naapurikunnan nuorten työpajaan. Kunta, seutukunta ja kuntayhtymäpohjaisissa nuorten työpajoissa oli vuonna 2015 yhteensä valmentautujaa.

13 36. Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? kyllä 0, kyllä pääosin 50, ei pääosin 0, ei kantaa 50, 37. Mahdollinen sanallinen perustelu Asiakkaan valinnanvapaus toteutunee hyvin isoilla kaupunkiseuduilla. Kuitenkin alueellinen eriarvoisuus lisääntyy, kun palveluja ei ole maaseutumaisissa kunnissa ja erityisesti harvaanasutuilla alueilla todennäköisesti saatavilla. Haasteena käytännössä tulee olemaan, kuinka järjestäjä pystyy asettamaan palveluntuottajalle sellaiset kriteerit ja rahoitusehdot, että myös harvaanasutuille ja syrjäisille alueille sekä haasteellisimmille asiakasryhmille (esim. pitkäaikaistyöttömät) saadaan palvelujen tuotantoa ja valinnanvapautta. 38. Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 Tietojärjestelmät tulee rakentaa siten, että kasvupalvelujen työllisyystietoja ja niihin mahdollisesti liittyviä sosiaali ja terveydenhuollon tietoja, tietosuojasäännöt huomioiden, voidaan käyttää yli sektorirajan asiakkaiden palvelukokonaisuuden parantamiseksi. Päällekkäisiä tietovarantoja ei tule rakentaa ja tietojen toimittamisvelvoitteita moneen kertaan esimerkiksi kuntien ja valtion välillä tai saman hallinnonalan välillä tulisi vähentää.

14 41. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? Luku 6 Erinäiset säännökset (2637 ) % 33.3% 33.3% kyllä 33,3% kyllä pääosin 33,3% ei pääosin 0, ei kantaa 33,3% N Mahdollinen sanallinen perustelu EteläSuomen AVI pitää tärkeänä, että uusi valtion lupa ja valtiovirasto tunnistetaan myös merkittäväksi kumppaniksi ja toimijaksi alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen kokonaisuudessa. Erityisesti lupa, ohjaus ja valvontatehtävien, omavalvonnan ja ennaltaehkäisevän työn sekä digitalisaation kehittämisen näkökulmista yhteistyö laajasti ajateltuna tukee alueen kasvua.

15 44. Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? kyllä 50, kyllä pääosin 0, ei pääosin 0, ei kantaa 50, 45. Mahdollinen sanallinen perustelu

16 46. Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? % 33.3% 33.3% kyllä 0, kyllä pääosin 33,3% ei pääosin 33,3% ei kantaa 33,3% N 3

17 47. Mahdollinen sanallinen perustelu Esityksestä ei ilmene, miten kasvupalveluiden lainmukaisuuden valvontaa voitaisiin uudessa lupa ja valvontavirastossa tehdä. Esityksestä ei myöskään ilmene, miten valvontaviranomainen saa tietoa yksityisiltä yrityksiltä ostettavista palveluista. Samoin miten työnjako työ ja elinkeinoministeriön sekä lupa ja valvontaviraston välillä toimisi. Kasvupalveluihin kuuluvat kantelut tulee käsitellä asiakkaan oikeusturvan kannalta sellaisessa virastossa, jonka tehtävänä on erityislainsäädännön kautta maakuntien tehtävien ohjaus ja valvonta, ja jolla on substanssiasiantuntijoita valmistelemaan näitä kanteluita. EteläSuomen AVIn näkemyksen mukaan on tärkeätä määritellä tarkemmin uuden valtion lupa ja valvontaviraston rooli ja valtuudet laillisuusvalvonnan toteuttamiselle. Voiko esim. uusi virasto ottaa asian itse käsiteltäväkseen havaittuaan puutteita vai ainoastaan kantelun johdosta? Olisi hyvä, jos alue ja maakuntauudistuskokonaisuudessa laillisuusvalvonnan menettelyt olisi määritelty yhdenmukaisesti hallinnonalasta riippumatta. Omavalvonnasta ja laillisuusvalvonnasta on säädetty myös sote ja makukokonaisuudessa sekä valinnanvapautta koskevassa luonnoksessa. Uuden lupa ja valvontaviraston keskeiseksi tehtäväksi tulee useilla eri aloilla maakuntien tukeminen, ohjaaminen ja valvonta niiden haastavassa palveluiden järjestämistehtävässään. Maakuntien tulisi kyetä mahdollisimman pitkälle omalla ohjauksellaan ja valvonnallaan varmistamaan, että palveluiden yhdenvertainen saatavuus toteutuu ja että palvelut ovat lain mukaiset. Tätä tehtävää valtion lupa ja valvontaviraston tulisi voida tukea vuorovaikutteisella ja ennakoivalla työskentelyllä ja tarvittaessa varhaisella puuttumisella. Lupa ja valvontaviraston valmistelussa tulisi vielä poikkihallinnollisesti tarkastella sen roolit ja menettelyt eri hallinnonalojen laillisuusvalvontatehtävissä (mm. kasvupalvelutoimijat, sote, pelastustoimi, vesi ja ympäristölain valvonta, työsuojelu, elinkeinovalvonta). Maakuntalain lausunnon yhteydessä aluehallintovirastot esittivät, että valtion tulevalla lupa ja valvontavirastolle annetaan oikeus ottaa tutkittavakseen erityisestä syystä maakunnan toiminnan lainmukaisuus myös niissä tilanteissa, joissa ei ole tehty kantelua. 48. Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti?

18 kyllä 0, kyllä pääosin 0, ei pääosin 0, ei kantaa 100, 49. Mahdollinen sanallinen perustelu 50. Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? kyllä 0, kyllä pääosin 50, ei pääosin 0, ei kantaa 50,

19 53. Mahdollinen sanallinen perustelu Yksityisiä palvelujen tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueella. Erityisen haasteellista yksityisten palvelujen tarjonta on etenkin pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Yksityisen sektorin palveluita on paremmin saatavissa, siellä missä työmarkkinat toimivat hyvin. 54. Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? kyllä 0, kyllä pääosin 0, ei pääosin 0, ei kantaa 100, 55. Mahdollinen sanallinen perustelu

20 56. Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? kyllä 0, kyllä pääosin 0, ei pääosin 50, ei kantaa 50, 57. Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiehdotuksen pykälässä 44 viitataan ainoastaan KEHA:n, Elykeskusten ja TEtoimistojen henkilökunnan asemaan ja siirtymiseen. Maakuntaliitoista siirtyy myös henkilöstöä aluekehittämis ja kasvupalvelutehtäviin. Valinnanvapauslakia toimeenpantaessa suuri osa kasvupalveluihin kuuluvasta henkilöstöstä siirtyisi pois maakunnasta siirtymäkauden aikana. Lakiehdotuksessa olisi tarpeen tarkastella henkilöstövaikutuksia realistisesti tilanteissa, jolloin palvelujen tuotanto siirtyy markkinoille. 58. Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 Vaikeasti työllistyville tarjottavat palvelut tulisi jättää yhtiöittämisen ulkopuolelle, jolloin markkinapuutteen arviointi ei koskisi tätä ryhmää. 59. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen

21 61. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2. lakiehdotukseen 62. Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta? Tämä EteläSuomen aluehallintoviraston lausuntovastaus on laadittu siten, että valmistelussa on kuultu kaikkien aluehallintovirastojen nuorisotoimien virkamiehiä.