LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Transkriptio

1 LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Esitys tulee sisältämään kaksi lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa alkaen). Myös tähän lakiehdotukseen annetaan lausunnot samassa kyselyssä. Lausuntopyyntöaineistossa on kyselylomake pdf-muotoisena. Lausunnot pyydetään antamaan klo mennessä. Alla olevaan pakolliseen sähköpostiosoitekenttään annettuun osoitteeseen vastaaja saa kopion lähettämästään vastauksesta automaattisesti. Kyselyyn vastaamista ei ole mahdollista välillä keskeyttää, vaan kyselyyn on vastattava kerralla. Kyselyssä myöskään pysty palaamaan taaksepäin aiemmalle sivulle tarkistamaan tai muuttamaan vastausta sen jälkeen kun "Seuraava"-painiketta on painettu. Kysely on suomenkielinen, mutta vastaukset voi antaa myös ruotsiksi. Vastauksen lähettäminen: Kun vastaus on valmis, paina kyselylomakkeen lopussa olevaa "Lähetä" -painiketta. Tämän jälkeen kyselystä aukeaa "Kiitos-viesti", mikä osoittaa, että vastaus on lähtenyt onnistuneesti. Ole ystävällinen ja kirjoita sähköpostiosoitteesi: TAUSTATIEDOT 1) * Vastaajatahon virallinen nimi kunnanjohtaja Heidi Rämö 2) * Vastaajataho kunta maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin julkisomisteinen yhtiö ministeriö ELY-keskus TE-toimisto aluehallintovirasto (AVI) muu valtion viranomainen järjestö joku muu, mikä 3) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite heidi.ramo@lempaala.fi 4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä)

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja? pääosin 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Esityksen tavoitteena on yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laajaalaiseksi kokonaisuudeksi. Keskeistä esityksessä on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yrittäjyys- ja työllisyyspalvelujen uudelleen organisoiminen järjestäjä-tuottajamallin pohjalle. Esityksen tavoitteissa sinänsä on paljon hyvää. Uudistuksella tavoitellaan mm. paremmin asiakastarpeita vastaavia palveluja, palvelujen markkinaehtoisuutta sekä nykyistä selkeämpää palveluvalikoimaa. Myös kansallisesti rahoitettujen palvelujen, aluekehittämisen ja EU:n rakennerahastotoiminnan hallinnointi- ja rahastotoiminnan yhdistäminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi on kannatettava tavoite. Kokonaisuuden organisointiin liittyvät rajoitteet, voivat kuitenkin johtaa kohtalokkaisiin seuraamuksiin ja itseasiassa jopa esteeksi käytännön toiminnan tasolla. 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita? pääosin 8) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiesityksessä lain ulkopuolelle jää elinkeinojen ja työllisyyden edistämisen kannalta merkittäviä voimavaroja ja toimenpiteitä. Kuntien rooli ja merkitys kasvupalvelujen tuottajana ei tule läheskään riittävällä tavalla esiin. Kuntien merkittäviä elinkeinopoliittisia investointeja sekä panostuksia elinkeinopolitiikkaan ja työllisyyteen ei ole huomioitu esityksessä. Kunnilla on yleisten elinvoimaan vaikuttavien toimenpiteiden lisäksi käytettävissään kasvun ja elinkeinopolitiikan kovat julkisten työkalut; maankäyttö ja infrastruktuuri. Näiden panostusten taloudellinen arvo on huomattava suhteessa ELY- ja TE-palveluihin, joihin kasvupalveluesitys keskittyy. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? pääosin 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Jotta kunnat voivat aidosti ja käytännössä toteuttaa elinvoimarooliaan, tulee siihen myös antaa lainsäädännön kautta edellytykset. Se voidaan tehdä huomioimalla ja säilyttämällä esitettyä paremmin kuntien ja kaupunkien merkittävä ja strateginen rooli alueiden kehittämisessä sekä innovaatio- ja kasvupalveluissa. Kuntien ja maakunnan työllisyys- ja yrityspalvelujen vastuut pitäisi laissa määritellä tarkemmin.

3 Sillä taholla, jolla on rahoitusvastuu tulee olla myös mahdollisuus järjestää palvelut. Koska työmarkkinatukimaksujen kuntaosuus on jäämässä kunnille, pitäisi kunnilla olla myös viranomaisena päätöksenteko-oikeus näiden työttömien palvelujen järjestämiseksi niin, että he pääsevät takaisin työmarkkinoille. Yhtiöittämisen ulkopuolelle on voitava jättää vaikeimmin työllistyville tarkoitettu palvelukokonaisuus (TYP-toiminta). Laissa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista tulisi ottaa huomioon työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisesta kokeilusta saadut tulokset. 11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Kuntien elinkeinotoimen ja kehittämisyhtiöiden tehtävänä on toimia kehityksen katalyyttina alueensa yritysten, oppilaitosten ja yhteistyösuhteita kehittävien hankkeiden rahoittajien kanssa. Tämä välittäjätehtävä on julkisen ja paikallisen elinkeinopolitiikan tehtävä. Elinkeinopolitiikan strategista ohjausta ja välittäjäroolia ei voida toteuttaa markkinaehtoisesti. Sen tulee olla osa kuntien elinvoimatehtävää ja siihen on annettava myös lainsäädännössä selkeät työkalut ja mahdollisuudet kunnille. Elinvoimahankkeissa tarvittavaa asiantuntemusta voidaan ja pitääkin hankkia markkinoilta. Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? pääosin 13) Mahdollinen sanallinen perustelu Monituottajamalliin perustuva aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluja on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen. Kaikkien asiakasryhmien osalta tähän ei välttämättä ole mahdollisuuksia. Paikalliset eroavaisuudet ovat suuret. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Kunnat voivat esityksen mukaan edelleen toteuttaa nykyisen kaltaista elinkeinopolitiikkaa. Kunnat ja niihin in-house asemassa olevat kehittämisyhtiöt voivat jatkaa nykyistä toimintaansa kuntien omalla projektirahoituksella, mutta ne eivät voi toimia markkinoilla kilpailuttavien palvelujen tuottajina. Uudistuksella on välillisiä vaikutuksia kuntien itse tuottamiin elinkeinopalveluihin, mikäli maakunnan rahoittamat kasvupalveluyritykset tulevat tuottamaan samoja palveluja. Asian valmistelu (HE, luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot Kuntaliiton näkemyksiä on pyydetty valmistelun yhteydessä. Kuntaliitto on kiinnittänyt huomiota mm., että maan hallituksen linjauksessa maakunnille siirrettävissä tehtävissä lähdettiin siitä, että maakunnalla on mahdollisuus sopia palvelujen tuotannosta mm. kunnan tai kuntien kanssa. Nyt lausuntokierroksella oleva esitys ei tällaista mahdollisuutta tunnista. KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 Lakiluonnoksessa esitetään maakunnille kasvu- ja innovaatiopalveluissa strategisen linjaajan roolia aiemman lähinnä projektirahoittajan roolin sijaan. Kaupunkiseudut ja kunnat ovat kuitenkin pääosin vastanneet näiden elinvoimaponnistelujen rahoittamisesta. Tuloksekkaassa kehittämistyössä voi olla vain yksi strategi, jolla on myös resurssit kehittämiseen.

4 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? pääosin 19) Mahdollinen sanallinen perustelu Alueiden kehittämisen osalta lähtökohtana on kuntien ja maakunnan yhteistyö kehittämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä, kuten nykyisinkin. Uutena menettelynä järjestelmässä on valtion ja maakunnan välinen keskustelu maakunnan kehityksen tilannekuvasta. Siihen valmistautuminen vaatii maakunnalta yhteistyötä kuntien kanssa. 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )? pääosin 21) Mahdollinen sanallinen perustelu Rakennerahastojen hallinnoinnin osalta kyllä. Yhteistyön ja toimivalta- ja vastuukysymysten osalta ei. 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 Kasvupalvelujen järjestäjällä tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta kuntien elinkeinotoimessa ja kehitysyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalvelujen käytössä. Se mahdollistaisi kuntien ja niiden kehittämisyhtiöiden yritysneuvonnassa syntyvien kontaktien täysmääräisen hyödyntämisen yritysten ja kasvun ja innovaatiotoiminnan tukemisessa. Yhteinen resursointi aktivoisi kuntia myös tulevaisuudessa suuntaamaan rahoitusta yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin. Kuntien määräysvallassa olevien kehittämisyhtiöiden toiminnallista roolia osana julkisin varoin rahoitettua kansallista elinkeinopoliittista kokonaisuutta on uudistuksen yhteydessä syytä selkeyttää. 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? pääosin 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Toimivalta- ja vastuukysymykset maakunnan ja kuntien välillä jäävät osin epäselviksi.

5 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? kyllä pääosin pääosin 27) Mahdollinen sanallinen perustelu Lisäksi myös se, mitä maakunta enimmillään järjestää. Kokonaisroolitus ja vastuunjako tulee olla selkeä. 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? pääosin 29) Mahdollinen sanallinen perustelu 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalveluuudistuksen tavoitteet saavutetaan? pääosin 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Asiakkaan valintamahdollisuus ja markkinaehtoisuus toteutuvat etenkin kasvukeskuksissa. Syrjäisemmillä alueilla monituottajamalliin hyötyjä ei todennäköisesti saavuteta. 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? pääosin 35) Mahdollinen sanallinen perustelu 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen?

6 pääosin 37) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiehdotuksessa valinnanvapaus toteutuu ainakin kasvukeskuksissa, joissa ei ole markkinapuutteita. 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 } 40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 Tärkeää on siirtyminen nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen niiden asiakasryhmien kohdalla, joille se on mahdollista. Tärkeää ovat sujuvat palveluketjut ja kokonaisuudet palveluja järjestävien ja tuottavien organisaatioiden rajapinnoista huolimatta. 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 } 42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? pääosin 43) Mahdollinen sanallinen perustelu Valtion ja maakunnan välinen keskustelu maakunnan kehityksen tilannekuvasta edellyttää maakunnan tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? pääosin 45) Mahdollinen sanallinen perustelu Kts. edellä 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta?

7 pääosin pääosin ei 47) Mahdollinen sanallinen perustelu 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? pääosin 49) Mahdollinen sanallinen perustelu 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? pääosin pääosin ei 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Alueellamme kasvupalveluja voivat tuottaa sekä kunnat, julkiset yhtiöt, yksityiset yritykset että kolmas sektori. 54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? pääosin 55) Mahdollinen sanallinen perustelu 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? pääosin 57) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiehdotuksessa on huomioitu mm. siirtymäajat. 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7

8 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7 Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa alkaen) 60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen Vapaa sana 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta