purtilo PÄIJÄNNE KUTSUU 2017 Lahden venekerhon jäsenlehti PURTILO 1

Transkriptio

1 purtilo Lahden venekerhon jäsenlehti PÄIJÄNNE KUTSUU 2017 PURTILO 1

2 22017 Timo Poikolainen purtilo Julkaisija Lahden venekerho ry Päätoimittaja Timo Poikolainen Toimitussihteeri Ville Haarala Ulkoasu Antti Tapola/ Vinjetti Paino Savion Kirjapaino Oy Kerava Ilmoitukset Jani Rantanen Kansi Kymi IV kyntää Asikkalanselkää ja Jani on ohjaimissa. Kuva: Antti Tapola lahdenvenekerho.fi Lähde mukaan la LVK:n matkapurjehdus Kalkkisiin. Matkaohjelma: Kokoontuminen klo 9.00 Kalkkisten kanavan suulla, siitä ryhmäsulutus. Saapuminen Kalkkisiin n. klo10.00 Ruokailu klo Rantasauna: naiset klo , miehet Iltaohjelmaa, grillikatos illalla käytössä Sunnuntaina paluu omaan tahtiin Mökkejä vuokrattavana 115 e/yö. Mökit pitää itse varata Kalkkisten lomameijeristä. Kalkkisten kyläpäivä on samana viikonloppuna KALKKISTEN LOMAMEIJERIN ESITE: Kommodori Odotusta ja unelmointia P Pelättyä veneveroa ei tullut, kauan odotettu Leader-tuki sen sijaan saatiin ja laituri-laina maksettiin pois, järvet vapautuivat jääpeitteistään ja veneet on laskettu järveen. On kevät! Odotus ja unelmointi leimaavat suomalaista veneilyä, joka on joutunut sopeutumaan Pohjolan kylmään ja pimeään talveen. Onneksi kesällä kärsivällisyytemme palkitaan pitkinä valoisina iltoina: keskikesällä Suomessa voi veneillä valoisassa lähes ympäri vuorokauden. Mikäs tässä on alkavan kauden venereissuja suunnitellessa. Tulkoon lämmin kesä! Kevätkokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan viime kesänä ensimmäistä kertaa vietettyjä LVK:n kesäkisoja jatketaan ja kehitetään. Koska edelliset toimintakaudet ovat olleet työntäyteisiä muun muassa laituritalkoiden ja grillikatoksen rakentamisen takia, alkaneella toimintakaudella on tarkoitus keskittyä kerhon perustoimintoihin ja Haapasaaren pienimuotoisempaan ehostukseen ja ylläpitoon sekä tulevien kunnostushankkeiden suunnitteluun. Pidetään yhdessä tekemisen ja rentoutumisen rytmi sopivana, jottei kukaan kuormitu likaa. Järjestötoiminta on vapaaehtoista ja palkatonta työtä yhteiseksi hyväksi. Tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa haluamme ottaa huomioon erityisesti lapset ja nuoret. Uudet ideat ovat tervetulleita. Sääntöjemme mukaan yksi keskeinen toiminnan tarkoitus on veneilyn turvallisuuden parantaminen koulutuksen ja muiden veneilyjärjestöjen kanssa harjoitettavan yhteistyön avulla. Valitettavasti veneilijöille suunnatulle ensiapukurssille ei ollut riittävästi ilmoittautuneita, jotta se olisi voitu keväällä toteuttaa. Johtokunta haluaa määrätietoisesti kehittää turvallisuutta ja selvit- Kaikkea ei voi ennakoida, mutta riskien kartoittaminen ja yllättäviin tilanteisiin varautuminen on viisautta. telee parhaillaan tukikohdan olosuhteisiin sopivan sydäniskurin hankkimista, koska avun saaminen saareen saattaa kestää kohtalokkaan kauan. Toivottavasti laitetta ei koskaan tarvita. Paljon veden ääressä aikaansa viettävien veneilijöiden on tärkeä tietää, että hukkuva ihminen ei välttämättä tee roiskeita tai huido käsillään apua. Kun ihminen taistelee hengestään, hänen on mahdotonta huutaa apua, koska kaikki energia menee siihen, että hengitystiet pysyvät veden pinnalla. Jos joku putoaa veteen ja kaikki näyttää olevan kunnossa, älä ole liian varma. Joskus yleisin merkki hukkumisesta on, että henkilö ei näytä hukkuvan. Hukkuva voi näyttää vain polkevan vettä ja katselevan ylös kannelle. Yksi tapa varmistua on kysyä: Oletko kunnossa? Jos hän pystyy vastaamaan, hän todennäköisesti on. Jos hän vain tuijottaa takaisin, sinulla voi olla alle 30 sekuntia aikaa auttaa. Ja vanhemmat vedessä leikkivät lapset metelöivät. Kun he ovat hiljaa, mene paikalle ja selvitä, miksi. ( ja Kaikkea ei voi ennakoida, mutta riskien kartoittaminen ja yllättäviin tilanteisiin varautuminen on viisautta. Tarkoitus on harjoitella kesän aikana laiturille ja veneeseen nostamisen tekniikoita. Veneen päällikkö voi lisätä turvallisuutta selvittämällä venekuntansa kanssa, miten juuri hänen veneeseensä on helpointa nostaa veteen pudonnut ja mahdollisesti loukkaantunut henkilö. Kelluttava pelastusvaljas ( lifesling tai rescuesling ) 30 metrin köydellä on suositeltava apuväline veneeseen nostamista helpottamaan. Turvallista veneilykesää ja nautinnollisia hetkiä kauniissa luonnossa. Toivottavasti tapahtumakalenteristamme löytyy sinulle sopivia tapahtumia. Lämpimästi tervetuloa toimintaan mukaan! 2 PURTILO PURTILO 3

3 2016 Muistoja kesästä Kuvat: Soile ja Antti Tapola 4 PURTILO PURTILO 5

4 Veneilykauden kohokohdat 2017 LKV:n KALENTERI < Toukokuu > < Kesäkuu > < Heinäkuu > < Elokuu > < Syyskuu > < Marraskuu > La Syyskokous La 6.5. Veneiden lasku La Talkoot Haapasaari La Kesäkauden avajaiset Haapasaaressa La Haapasaaren juhannus La 8.7. LVK:n matkapurjehdus Kalkkisiin Matkaohjelma: Kokoontuminen klo 9.00 Kalkkisten kanavan suulla, siitä ryhmäsulutus. Saapuminen Kalkkisiin n. klo10.00 Ruokailu klo Rantasauna: naiset klo , miehet Iltaohjelmaa, grillikatos illalla käytössä Sunnuntaina paluu omaan tahtiin Mökkejä vuokrattavana 115 e/yö. Mökit pitää itse varata Kalkkisten lomameijeristä. Tervetuloa! La 5.8. LVK,n Kesäkisat Haapasaaressa La Venetsialaiset Haapasaaressa La < Lokakuu > La Veneiden nosto < Tammikuu > LVK 35 Syystalkoot ja lipun lasku Haapasaaressa La Pikkujoulujen tilalla LVK:n vuosijuhla 6 PURTILO PURTILO 7

5 Dolphin kerää uteliaita katsojia missä se ikinä liikkuukin. Vuosina puusta rakennettu Dolphin painaa 14 tonnia. Haapasaaren laiturissa vieraili viime kesänä Dolphin-niminen puualus. Hiukan yli 12 metriä pitkä englantilaiskaunotar kerää huomiota kaikkialla missä liikkuukin. Näin kookkaita ja koristeellisia puuveneitä näkee harvoin Päijänteellä, tai missään muuallakaan Suomessa. Vääksyläläinen Tapio Leskelä haki veneensä Englannista, missä se on 60-luvulla tehtykin. Pitkään ja erilaisilla veneillä seilanneella Leskelällä oli haave saada tunnelmallinen puuvene eläkepäiviksi ja sen haaveen toteuma Delphin juuri on. Koko Dolhinen värikkäät Suomeen tulon vaiheet voi lukea Puupaattilehdestä 1/ docs/puupaatti_1_2015 Englantilaiskaunotar vieraili Haapasaaressa DOLPHIN Pituus: 12 m Leveys: 3,30 m Syväys: 1,30 m Uppouma: 14 tonnia Rakennusvuosi: Rakennuspaikka: Isle of Wight Etelä Englanti Runko: Kansirakenteet: Moottorit: Pitch Pine (pitkäneulainen mäntylajike) Tiikkilankkua ja vaneria. 2 x 130 hv Perkins diesel 8 PURTILO PURTILO 9

6 Kattorakenteet ovat jo paikoillaan, mutta huopakate vielä puuttuu. Kuva Tuija Koskinen Kotimaa julkaisi 8.7. näyttävän uutisen venekerhon grillikatoksen palosta. Välittömästi tuhon jälkeen lähti käyntiin uuden katoksen suunnittelu ja toteutus. Kuvassa seistään uuden katoksen pystytolppien anturoilla. Kuva Kovanen Kauan ei nokka tuhissut, kun jo elokuussa oli uuden katoksen avajaiset GRILLIKATOKSEN PALO AKTIVOI TALKOOVÄEN Uusi katos valmistui elokuussa ja on ollut kovassa käytössä loppukesän ja syksyn. Kuva Ville Haarala Ville ja Jani hommissa. Pilarit ovat pystyssä ja laudoitus aloitettu. Kuva Kimmo Kokkonen Kimmo Kokkonen muurasi katoksen sydämen. Kuusi kulmaa, niin kuin itse katoksessakin. Kuva Ville Haarala Lahden venekerho urakoi toissa kesänä talkoilla uudet laiturit Haapasaareen, eikä talkooväki saanut levätä viime kesänäkään, kun tulipalo tuhosi Haapasaaren grillikatoksen. Kuvasarja kertoo uuden katoksen nousun. Kimmo viimeistelyhommissa. Kuva Timo Poikolainen Tulipalo tuhosi käytännöllisesti katsoen koko grillikatoksen. Symbolisen kuvan nappasi Jarmo Halme. Mikko porasi kivet palasiksi uuden katoksen tieltä. Kuva Ville Haarala Reino Retsi Halonen polttaa ensitulia uudessa grillissä. Kuva Hannu Koivunen 10 PURTILO PURTILO 11

7 PROFICIAT KRUISER 1988 Pituus: 11,20 Leveys: 3,5 m Runko: teräs, 4 ja 5 mm Moottori: Ford 4,5 l, 85 hv Akut: 4 x 140 ampeeria Maasähkö Hydraulinen ohjaus, kaksi ohjauspistettä Eberspächer vesikeskuslämmitin Kaiku Tutka Autopilotti Gps Makuupaikat: max 7 hlöä Kuuma ja kylmä vesi Wallaksen keraaminen hella Sauna ja suihku WC + Lahtien positiivinen elämänasenne tarkoittaa sitä, että huonojen puolien kaivaminen veneestä on lähes mahdotonta. Tuula ja Markku ovat olleet tyytyväisiä Proficiat kruiseriinsa. Tuulan ja Markun Petronella Haapasaaren laiturissa. LVKn VENE HULLUT Tuula ja Markku Lahti Tykätään kulkea omia teitä Tuula ja Markku ovat omien teiden kulkijoita, vai pitäisikö sanoa omien vesiteiden kulkijoita. He ovat seilanneet yhdessä kohta 30 vuotta ja aina vaan intoa riittää. Mitään suurempaa haveria tai edes uhkaavaa vaaratilannetta ei ole osunut kohdalle. Avioliittokin voi hyvin, vaikka aina luullaan, että ahtaissa veneolosuhteissa parisuhde on koetuksella. - Kyllä riidellä voi yhtä hyvin kotona, kuin veneessäkin, Tuula kuittaa. Takakajuuttaan Markku sovitti saunan ja vielä jäi tilaa kahden maattavalle punkalle. Saunasta perätasanteelle johtavan oven saranointi oli tarkkaa hommaa. + Mukavat tilat kahdelle pidempäänkin oleskeluun. + Sopivan kokoinen kahden henkilön hallittavaksi. + Toimivat tilaratkaisut. + Helppo liikkua kannella. - Yhden miinuksen Tuula kuitenkin keksii. Sisältä ajettaessa korkeaa istuinta ei ole kuin kuljettajalla ja apukuskin (=minun) on seistävä, jos haluan katsoa eteenpäin. Teksti ja kuvat: Antti Tapola 12 PURTILO PURTILO 13

8 Eläkepäiviä viettävien Tuula ja Markku Lahden veneinnostus alkoi, kun he saivat Tuulan isän kalastusveneen käyttöönsä. Sillä tehtiin päiväretkiä Vesijärvellä ja joskus Päijänteenkin puolella. Pian kuitenkin alkoi kiinnostaa suuremman ja asuttavan veneen hankinta. Sellaisen, jolla voisi retkeillä pitempiä jaksoja. Tuula ja Markku sopivat budjetin ja kävivät katsomassa useita veneitä. Sovittu budjetti oli ilmeisesti liian pieni, koska mieluista alusta ei löytynyt. Markun tuttu tiesi Lahtien venekuumeesta ja oli nähnyt Hesarissa ilmoituksen Proficiat kruiser -merkkisestä hollantilaisveneestä. Hän vinkkasi asiasta Markulle, ja miehet kävivät kahdestaan katsomassa venettä. Lukuisten pähkäilyjen ja varmistusten jälkeen Markku teki ostopäätöksen veneestä, jota Tuula ei ollut edes nähnyt. Hinta oli kaksinkertainen sovittuun budjettiin verrattuna, mistä Tuula ei arvatenkaan pitänyt. Rahan kanssa piti tuolloin olla (tai olisi pitänyt olla) tarkkana, mutta vene oli kuitenkin ostettu ja kyllähän Tuulakin siihen lopulta tykästyi. Veneessä roolit ovat selvät. Markku tekee ulkotyöt ja Tuula hoitaa sisähommat. Onhan Markkukin tietty tehnyt sisähommia silloin, kun venettä on kunnostettu. Sisustusta onkin runsaasti paranneltu. Keittiökalusteita työkseen tehneeltä mieheltä onnistuu vaikeimmatkin puuhommat ja alus on loistavassa kunnossa niin sisältä kuin ulkoa. Pitkin Päijännettä Tuula ja Markku ovat pitäneet pitkistä reissuista ympäri Päijännettä ja on vene ollut kerran Saimaallakin. Väksyssä venetään pitäville Lahdille myös Tuulan ja Markun roolit ovat selvät. Markku hoitaa ajon ja kunnostukset. Tuula hoitaa sisähommat. Pohjois-Päijänne ja Jyväskylästä pohjoiseen aukeavat vesistöt ovat hyvin tuttuja. - Pielavesi on pohjoisin paikka jossa on käyty. - Noista käynneistä on veneen seinällä kunniakirja ansiokkaasta saapumisesta Päijänne-Keitele veneilyreitin pohjoisimpaan päätepisteeseen, Markku kertoo. Vuonna 2002 Petronella ja Hilkemaiden Maija-vene, kuskattiin Saimaalle, jossa he seilasivat yli seitsemän viikkoa. Kuuman kesän reissusta jäi mukavat muistot. Nykyään, kun molemmat ovat eläkkeellä, he voivat oleilla veneellään pitkiäkin aikoja yhtäjaksoisesti. Vuodessa ajotunteja voi kertyä 250. Kun Petronella ostettiin, olivat lapset jo lähes aikuisia ja muut harrastukset, kuin veneily vanhempien kanssa, kiinnostivat enemmän. Mutta pojan poika Arttu oli vasta neljän kuukauden ikäinen, kun hän ensimmäisen kerran veneili isovanhempiensa kanssa. Arttu on nyt 12 ja on viettänyt useita viikkojakin veneillen Markun ja Tuulan kanssa. Usein he nykyään viettävät aikaa myös venekerhon tukikohdassa Haapasaaressa, jossa käsistään taitavalle Markulle on aina käyttöä. Petronella Venen nimellä, Petronella, on taustatarina, joka on kehystettynä kajuutan seinällä. Hollantilaiskaunotar Petronella van der Mer hurmasi ja huijasi Lapin kullankaivajia 40-luvun lopulla. Hän tuli 1949 kesäkuussa Helsinkiin ja jätti tietty hotellimaksunsa maksamatta. Hän pakeni Rovaniemelle ja sieltä Ivaloon. Bussimatkalla hän tutustui mieheen joka opasti hänet Lemmenjoen Morgamiin. Petronella ryhtyi kulkumiesten taloudenhoitajaksi ja hänestä tuli hyvin suosittu kullankaivajien keskuudessa. Mutta Petronella ei voinut koko aikaa piilotella ja taajamissakin oli käytävä. Tulovuotensa syksyllä hän meni käymään Ivalossa, jossa suo- Kahdelle ihmiselle Petronellassa on ruhtinaalliset tilat. jelupoliisi nappasi hänet. Petronella karkoitettiin Suomesta välittömästi. Lemmenjoen kullankaivajat kaipasivat Petronellaa niin paljon, että heidän liittonsa (Lapin kullankaivajien liitto) oli valmis 1951 maksamaan Petronellan velat Suomessa ja palkkaamaan hänet postinkantajaksi Lemmenjoelle. Petronella ei kuitenkaan koskaan palannut. Hänen mukaansa on nimetty ravintoloita, jälkiruokia, tuntureita... niin ja tietty veneitä. Markkua ja Tuula ovat veneilleet usein Jyväskylän pohjoispuolisilla vesialueilla ja siitä on olemassa kunniakirjakin veneen seinällä. VÄLIMATKOJA km Lahti... Jyväskylä 171 Lahti... Viitasaari 267 Lahti... Suonenjoki 230 Lahti... Heinola 35 Lahti... Jämsä 116 Jyväskylä... Heinola 136 Jyväskylä... Suonenjoki 94 Jyväskylä... Viitasaari 96 Jyväskylä... Laukaa 24 Jyväskylä... Äänekoski 41 Jyväskylä... Jämsä 55 Äänekoski... Suonenjoki 92 Suonenjoki.. Pielavesi PURTILO PURTILO 15

9 HIEKKAÄMPÄRI ARVIOINTI KÄDENTAIDOT VESITOIMINTARASTI FRISBEEGOLF Parhaat suoritukset tietenkin palkittiin. Olympiarenkaiden teko ulkomuistista oli vaikea tehtävä. Haapasaaren kesäkisat käytiin viidessä lajissa KESÄKISAN PARHAAT RATKOTTIIN VIIDEN LAJIN YHTEIS- TULOKSELLA Varsinaisia kisalajeja oli viisi, tarkkuusheitto frisbeegolfradalla, hiekka- ja vesiämpärin painon arviointi, vesitoimintarasti, kädentaidot sekä arviointitehtävät. Aiempien vuosien Hinttolan olympialaisten tapaan kilpailupäivä huipentui ylimääräisenä lajina järjestettyyn munanheittoon. Kisat toimivat lasten ehdoilla, mutta sarjoja oli myös aikuisille. Kilpailun rasteille osallistuttiin pareittain alle 8-vuotiaiden, alle 12-vuotiaiden ja aikuisten sarjoissa, munanheittoon alle 15-vuotiaiden ja aikuisten sarjoissa. LEIKKIMIELISET KESÄKISAT HAAPASAARESSA Viime elokuussa järjestettiin Lahden venekerhon Haapasaaren ensimmäiset kesäkisat. Sää suosi kisailijoita ja järjestäjiä, ripaukset vettä vain virkistivät kilpailujen tuoksinassa. Lukuisina aiempina vuosina on Lahden venekerho järjestänyt kaikille avoimet Hinttolan olympialaiset, mutta kesällä 2016 kisat päätettiin siirtää omaan tukikohtasaareen. Kisatapahtumat kirjasivat ja kuvasivat Soile ja Antti Tapola Kimmon johdolla nuotiopadassa kokkaama kalakeitto maistui kilpailijoille, ja keittiömestarit saivat ylenpalttiset kiitokset. Kesäkisaviikonloppu oli suosittu, ja Haapasaaren laituri oli tupaten täynnä veneitä. 16 PURTILO PURTILO 17

10 1 HIEKKAÄMPÄRI Painonarviointi-tehtävässä ei näyttänyt olevan etua kokemuksesta, koska siinä menestyivät niin nuoremmat ikäpolvet kuin kauppakasseja pidempään kantaneet. Kaivon rastilla oli käsillä nostaen arvattava vettä ja kiviä sisältäneen ämpärin paino. Yllättävän moni arvioi painon täsmälleen oikein, mutta hutejakin luonnollisesti tuli. Tuula ja Keijo arvioivat ämpärin painoa. Ämpärissä ei tehtävän nimen mukaisesti ollut kuitenkaan hiekkaa vaan kiviä ja vettä, mikä teki painon arvioinnista vaikean. 3 KÄDENTAIDOT Kädentaito-rastilla Pappilan eteisaulassa sai olla paikalla vain kulloinkin tehtävää suorittanut pari eikä tehtävästä saanut hiiskua pois lähtiessäkään. Kilpailijoiden piti painaa rengasmuotteja ja kangasvärejä käyttäen olympiarenkaat tiskirätteihin. Olympialaiset olivat juuri alkaneet, ja renkaat olivat varmasti olleet kaikkien nähtävissä jo kuukausia. Tehtävä osoittautui kuitenkin kisapäivän vaikeimmaksi, eikä kukaan saanut aikaiseksi täysin oikeaa kuviota oikeissa väreissä. Ellalla ja Aatulla meni ensin sormi suuhun, mutta päätyivät lopulta tällaiseen tulokseen. 2 ARVIOINTI Satamalaiturilla testattiin osallistujien arviointitaitoja. Niin syvyyden kuin etäisyyden hahmottaminen vesillä on varsin haastavaa. Rastilla piti arvioida veden syvyys laiturin päässä ja etäisyys laiturilta saunarannan kivelle pystytettyyn merkkiin. Esa (oikealla) hoiti arviointirastia. Kimmo ja Jorma arvioivat matkaa niin vaaka-, kuin pystysuunnassa. Tytöt pitivät arviointitehtävää tosi vaikeana VESITOIMINTARASTI Saunalla oli vesitoimintarasti, jossa piti saada heittoliinalla osuma kiveen, joka markkeerasi veteen joutunutta pelastettavaa. Saunarannan vesitoimintarastilla jaettiin aluksi hyödyllistä tietoa ja käsittelyohjeita heittoliinan käyttöön vesipelastuksessa. Opastuksen jälkeen pääsivät kilpailijat testaamaan liinan käyttöä käytännössä. Pisteitä sai sen mukaan, miten hyvin osui pelastettavien kohteiden ulottuville. Kisatilanteessa ei vedessä sentään ollut pelastusta odottavia vaan kivelle tai sen välittömään läheisyyteen osuminen riitti suorituspisteen saamiseen. Rasti osoitti, kuinka tärkeää heittoliinan käytön etukäteisharjoittelu on. Tositilanteessa ei ehdi harjoitella. Kuvassa 1 Timo näyttää miten liinan lenkki pujotetaan heittäjän toiseen käteen, ja toisella kädellä heitetään itse liina. Kuvassa 2 näytetään ote, jolla autettava tarttuu heittopusissa olevaan lenkkiin. 18 PURTILO PURTILO 19

11 Anssi näyttää mallia: kaikki frisbeet koriin. Ekku seurasi vieressä. 5 FRISBEEGOLF Frisbeegolf-radala heitettiin tarkkuutta frisbee-koriin. Kilvassa oli varmasti etua, jos oli harrastanut lajia aiemminkin. Siihen on hyvät mahdollisuudet Haapasaaren niityn frisbeegolf-radalla. Tyylejä oli monia, kaikki yhtä hyväksyttäviä, kunhan kiekko osui koriin. Haapasaaren ensimmäisten kesäkisojen tulokset 2016 Aikuiset Lapset alle Markku ja Tuula. Petronella 2. Eva ja Mika. M/y ConCurs 3. Emppu ja Miko. Rapaluoto ONNISTUNEEN JA RIEMUKKAAN KISAPÄIVÄN KRUUNASIVAT Pappilan tuvassa järjestetyt karaoke-tanssit. Illan aikana nautittiin taidokkaista niin herkistä kuin varsin räväköistäkin laulu- sekä tanssiesityksistä. Seuran joukoista löytyy runsaasti rohkeita esiintyjiä, niin vanhoja tuttuja taitajia kuin uusiakin nimiä. Yhteinen tunnelma oli iloinen, kannustava ja jälleen kerran ikimuistoinen. Seurasta löytyi hyviä laulajia karaokeen. Irinalla on mikrofoni. Juhani ja Kimmo tarkkailevat laitteita. Lapset alle 8 1. Eemi ja Enna. Jolene 2. Aatu ja Elle. Hippo & M/y ConCurs 3. Rombo ja Eino. Maija 1. Elsa ja Milla. Hippo & M/y ConCurs 2. Jemina ja Milja. Jemi 20 PURTILO PURTILO 21

12 MUNANHEITTOKISA NAURATTI JA JÄNNITTI Emppu (vas.) ja Ekku (oik.) olivat kisan voittajat yli 42 metrin heitolla. 42 m Munakisan johdossa olevat vaihtuivat useasti, ja voittajat selvisivät vasta kisan tiukassa lopussa. Tavoite oli heittää kananmuna mahdollisimman pitkälle niin että kilpaparin toinen puolisko saa sen kiinni ehjänä. Munat lensivät kymmeniä metrejä ja osumatarkkuus vaihteli yleisön iloksi. Saari raikui suosionosoituksista niin käsiin hajonneiden ja hiuksiin levinneiden munien jälkeen kuin silloin, kun yli 42 metrisen heiton jälkeen muna säilyi ehjänä huimassa kopissa. Hemmo heittää, Esa ottaa vastaan ja Tuija seuraa jännittyneenä. Pauliina hoitaa kirjanpidon ja Jarmo varmistaa puhelimella, että ampuma-alue on vapaa yleisöstä. 22 PURTILO PURTILO 23

13 Rauli-myrsky yritti viedä katoksen Retsin Laguna-veneestä. Maltti on valttia vesilläkin Viime kesän veneilykausi oli Lahden järvipelastajien osalta tavanomaisen vilkas. Tehtäviä kertyi kolmelle pelastusaluksellemme yhteensä 94 kappaletta. Kauden aikana avustettiin 80:tä alusta ja 153:a ihmistä. Yhdistys oli valtakunnallisessa tilastossa tehtävämääriltään Meripelastusseuran neljänneksi vilkkain. Teksti ja kuvat: Alina Nuuttila Kurssilaiset harjoittelivat pelastautumisuintitekniikoita 10-asteisessa vedessä. Tehtävätyypit jakautuivat pitkälti teknisiin vikoihin, (konerikko, akku loppu, ym.) merimiestaidollisten virheiden aiheuttamiin tilanteisiin ja erilaisiin pieniin onnettomuuksiin tai vaaratilanteisiin. Kauden aikana järvipelastajat hälytettiin myös usealle erilaiselle pelastus- ja ensivastetehtävälle. Tilanne, jolloin veneilijä tarvitsee apua, kehittyy yleensä yllättäen. Tekniset viat ja onnettomuudet olisi monesti ennaltaehkäistävissä hyvällä ennakoinnilla. Yksittäinen veneilijä voi vaikuttaa veneilykauden turvallisuuteen hoitamalla asiallisesti oman aluksen kevät- ja syyshuollot. Lisäksi pelastusliivien asianmukainen käyttö ja omien veneilytaitojen ylläpito suojaavat vaaratilanteilta. Aina onnettomuuksilta ei kuitenkaan voi välttyä. Tällöin tilanteessa auttaa, jos veneen GPS toimii ja kippari on kartalla. Kannattanee harkita myös 112 sovelluksen asentamista puhelimeen, jolloin puhelimen GPS:n ollessa päällä, hätäkeskus saa välittömästi avuntarvitsijan tarkan sijainnin selville. Sisävesillä kiireelliset avunpyynnöt tulee soittaa numeroon 112. Mikäli käytössä ei ole edellä mainittua 112 sovellusta, tulee hätäkeskukseen kertoa mahdollisimman tarkasti aluksen sijainti, jolloin apu osataan lähettää heti oikeaan paikkaan. Meripelastusseura otti käyttöön viime kaudella uuden kiireettömiin avunpyyntöihin tarkoitetun Trossi palvelunumeron, joka on suunniteltu yhdessä hätäkeskuslaitoksen ja rajavartiolaitoksen kanssa. Palvelunumeron tarkoituksena on ohjata kiireettömät avunpyynnöt pois hätäkeskukselta. Avunpyynnöt yleiseen hätänumeroon kannattaa kuitenkin soittaa matalalla kynnyksellä, mikäli tilanteen kokee vähänkin henkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaavana. Turvallista veneilyä Kaikesta huolimatta aina ei Kannattaa harkita 112 sovelluksen asentamista puhelimeen onnettomuuksilta voida välttyä. Kiireettömistä avunantotehtävistä, kuten hinauksesta, tulee helposti kallis lasku. Liittymällä Trossi jäseneksi, voit säästää pitkän pennin. Tällöin saat ilmaisen avun vikatilanteissa. Palvelu on voimassa Suomen aluevesillä sekä Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Trossijäsenyys maksaa 75e vuodessa. Mikäli venevakuutuksesi on OP Pohjolassa, saat jäsenyyden 55e:lla tai jos olet SPV:n jäsen, hinta on 65e vuodessa. Hankkimalla Trossin liityt samalla Lahden järvipelastajien jäseneksi. Jäsenmaksun maksamalla autat myös pitämään pelastusveneemme liikkeellä. Kiireettömät avunpyynnöt valtakunnallisesta Trossi -palvelunumerosta Palvelu on toiminnassa ja puhelu on soittajalle maksuton. Kiireelliset avunpyynnöt sisävesillä tulee aina soittaa hätänumeroon 112. Liity Trossi jäseneksi tai tule mukaan toimintaamme! Lisätietoja PV Teemu vauhdissa aurinkoisella Vesijärvellä. Heiluntaa ja herkkuja Raulimyrsky riehui Venetsialaisissa E lokuisena torstaina matkasimme Hesasta kohti Vääksyä päämääränä venekerhon tukikohdassa Haapasaaressa vietettävät V e n e t s i a l a i s e t. Outo nimi juhlalle Suomessa, mistä lie saanut alkunsa? Sisämaan järville Pohjanmaan rannoilta levinnyt. Mottona vesi, valo ja tuli! Vääksyläisen marketin parkkipaikalla meitä tervehtivät mainoslakanat: ILOTULITTEITA! No niin, nyt on jo laillistettu rakettien räjäyttäminen kesälläkin, tulevana lauantaina. Loppukesän juhlassa valoilla ja tulilla valaistaan pimenevää iltaa, taivaskin saataisiin räiskymään. Meidänkin veneen pistopunkkaan kannettiin kaksi isoa rakettia ja pata! Veneilijänä on tottunut seuraamaan sääennusteita. Lauantaiksi oli luvassa kovaa tuulta, mutta eiväthän ne aina toteudu. Livuimme tyvenessä tuttuun laituriin aisapaikalle. Ihastelimme illan täydellistä tyyneyttä, eikä edes tullut mieleen vanha sanonta tyyntä ennen myrskyä. Lauantaina alkoi venettä keinuttaa. Roudasin nyyttärituomisemme hyvissä ajoin mäelle juhlatupaan. Viimeisenä nappasin koriini viinileilin ja pari lasia (onneksi)! Rautaveneet lähtivät yksi toisensa perään laiturista ja siirtyivät suojaan saaren itäpuolelle. Minulle tarjottiin Stella-veneellemme paikkaa ison veneen keulakiinnitykseen, mutta meidän kapteeni laittoi tuplaköydet ja jäimme laituriin. Ei aikaakaan, kun meillä ei ollut enää asiaa veneellemme tai edes laiturille! Kyllähän venetsialaisissa tietty syötiinkin hyvin, mutta tunnelmaa latisti pitkäkestoinen myrsky. Laituriin satimeen jääneistä veneilijöistä jotkut yöpyivät Haapasaaren tuvassa, ja myös torppaan kannettiin makuupusseja ja tyynyjä. Länsituuli yltyi puuskissa yli 20 metriin. Nämä Haapasaaren Venetsialaiset olivatkin tuulen, veden ja vain vähän valon juhlaa! Vanhassa tuvassa, Pappilassa, pöydät notkuivat, ja eiköhän itse kukin jossain välissä käynyt siellä herkuttelemassa. Tuuli ulvoi niin ettei huutamatta saanut viestiä perille toiselle. Itse en pystynyt kuin tuijottamaan laiturilla kamppailevia rohkeita, sitkeitä ja välittäviä venekerholaisiamme. Ketään ei jätetty pulaan. Uskaltaisin jopa sanoa, että siinä toteutui ns. talvisodan henki! Onneksi kukaan ei loukkaantunut pahemmin ja Lagunankin suuremmat vahingot saatiin miesvoimilla estettyä! Se oli luonnonshow, jonka aikana ei tullut mieleenkään hakea raketteja veneestä. Viiniä oli kuitenkin kiva tarjota muillekin pieneksi lohduksi ja valoakin oli ledikenkieni verran grillin ympärillä. Kahdeksan tunnin riehumisen jälkeen tuuli kääntyi sen verran, että pääsimme turvallisesti veneeseen nukkumaan. Vaikka vene keikkui hurjana aisojen välissä, vain yksi muovinen vesipullo oli pudonnut pöydältä! Ensi kesän valon, tulen ja veden juhlaa odotellessa! TARU HAAVISTO 24 PURTILO PURTILO 25

14 Päijänteen virkistysalueyhdistyksellä 14 kohdetta Virtosaaressa (kohde 11) on sauna, grillikatos ja suojainen laituri. HIENOA PALVELUA VESILLÄLIIKKUJILLE Päijänteen virkistysalueyhdistys ry on Päijänteen rantakuntien vuonna 1991 perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää Päijännettä lähivesistöineen alueen asukkaiden yhteisenä ja monipuolisena virkistysalueena. Yhdistyksen kotisivuilta löytyy lisää tietoa yhdistyksen kohteista ja toiminnasta yleensä. Yhdistyksen esitteitä voi tilata sihteeri Petri Soloselta (yhteystiedot alla). Pidä Saaristo Siistinä ry huoltaa suurimman osan Päijänteen virkistyalueyhdistyksen kohteista. Yhdistyksen neljätoista kohdetta ovat vapaasti veneilijöiden ja muiden retkeilijöiden käytettävissä yleiseen virkistyskäyttöön. Yhdistyksen kohteiden perusvarustuksena on yleensä laituri kiinnityspoijuineen, grillikatos, kompostorikäymälä ja jätepiste. Kylpemään pääsee Kalasaaren, Pirttisaaren, Vuorissalon, Virtosaaren ja Lehtisten saarten saunoihin. Saunat ovat käytössä vain veneilykauden ajan. Koska saunalliset kohteet ovat hyvin suosittuja, laitattaa yhdistys keväällä saunojen yhteyteen vuorolistat ohjeistuksineen saunojen käyttäjille. Näin turvataan jokaiselle halukkaalle mahdollisuus saunomiseen. Yhdistyksen kohteiden kunnossapidosta huolehtii pääosin Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS). Yhdistyksellä ja PSS:llä on sopimukset koskien kohteiden jätehuoltoa, polttopuun kuljetusta, yleisvalvontaa ja kunnossapitoa sekä rakenteiden pienimuotoista korjausta. Huoltokäyntejä oli vilkkaimpana aikana kerran viikossa ja muulloin kerran kahdessa tai kolmessa viikossa. Heinolan Iso Pirttisaaren kohteen kunnossapidosta yhdistyksellä on sopimus Heinolan Järvipelastajat ry:n kanssa ja Vähäniemen kohteen osalta paikallisen maatilallisen kanssa. Lähes kaikissa yhdistyksen kohteissa on jätepisteet, mutta tavoitteena on vierailijoiden omatoiminen jätehuolto. Yhdistys suosittelee, että kohteissa kävijät veisivät pois kaikki, mitä kohteisiin tuovatkin. Näin yhdistys pystyisi kohdistamaan jätehuollosta vapautuvia kustannuksia mm. rakenteiden ja rakennelmien yllä- ja kunnossapitoon. Hallinto Yhdistyksen kuntajäseninä on vuoden 2017 alussa 11 Päijänteen tai lähivesien rantakuntaa; Asikkala, Heinola, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kuhmoinen, Lahti, Muu-rame, Padasjoki, Sysmä, ja Toivakka. Tukijäseninä ovat Lahden Purjehdusseura, Asikkalan pursiseura, Pohjois-Päijänteen pursiseura, Hollolan Veneseura, Lahden Venekerho, Jyväskylän Veneseura, Pidä Saaristo Siistinä ry ja Meloja ry. Yhdistys ei ole ottanut yksityishenkilöitä jäsenikseen. Päijänteen Virkistysalueyhdistys ry toivottaa Virkistäviä hetkiä Päijänteen vesistöalueilla! Kolikko hyvään tarkoitukseen Yhdistyksen kohteet ovat maksuttomia, mutta on toivottavaa, että kohteissa kävijät osallistuvat yhteisten etujen ylläpitoon maksamalla kohteissa oleviin rahalippaisiin haluamansa summan mm. kohteiden puuhuollon turvaamiseksi. Maksun voi myös maksaa soittamalla palvelunumeroon (5,01 + pvm). Saunallisessa kohteessa soittaessasi ilmoita käyttämäsi saunan numero (löytyy esitteestä). Puu-huoltomaksun voit maksaa myös yhdistyksen tilille , viite Päijänteen virkistysalueyhdistyksen kohteet Päijänteellä kohteista sijaitsevat Kalasaari, Tervamäki, Pirttisaari ja Livansaari (Jyväskylä), Mikonniemi (Muurame), Vuorissalo (Jämsä), Sarvisalon Luoto (Kuhmoinen), Lehtisten saaret ja Linnansaaren Selkäsaaret (Padasjoki) sekä Vähäniemi (Sysmä). Ruotsalaisella sijaitsevat Virtosaari (Asikkala) ja Iso Pirttisaari (Heinola). Hännyssaari (Hollola) ja Selkäsaari (Lahti) sijaitsevat Vesijärven puolella. Kohteista Tervamäki ja Vähäniemi sijaitsevat mantereella, muut saarissa. Mikonniemen saarikohteeseen on myös tieyhteys. 26 PURTILO PURTILO 27

15 Talvisäilytykset Telakoinnit Korjaukset Huollot Vääksyn Telakka Oy Salonsaari, Vääksy Talvisäilytykset, huollot, nostot Isojen alusten telakointi Meiltä talvisäilytys joko omatoimisesti tai palveluna, lämpimässä tai kylmässä hallissa tai ulkona. Myös isoille aluksille! Päijänteen rannassa. Kuljetus ei ole ongelma. ASIKKALA Vääksy Lahdentie Anianpellontie Vääksyn Telakka Salonsaarentie 28 PURTILO PURTILO 29

16 30 PURTILO PURTILO 31

17 Tervetuloa Haapasaareen Lahden venekerhon tukikohta Kelvenne Hinttolansaari Neitsaari Ykskoivu Petäjäsaaret 4 Haapasaari Haapasaaren laiturin POIJUPAINOKARTTA Paikat 1-3 ja Paikat 4-5 ja Paikat 9-10 Paikat 6-8 0,8 tonnia 2,5 tonnia 1,5 tonnia rengaspaino 32 PURTILO PURTILO 33

18 34 PURTILO PURTILO 35

19 LAHDEN VENEKERHO RY:N SÄÄNNÖT Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahden venekerho ry ja sen kotipaikka on Lahden kaupunki. Yhdistys on perustettu Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä seura. Seura voi kuulua jäsenenä veneilyjärjestöihin ja liittoihin. 2 Tarkoitus ja toimintamuodot Seuran tarkoituksena on veneilijöiden yhteistoiminnan kehittäminen veneiden nostojen ja laskujen, retkien, matkapurjehduksen, kilpailujen ja illanviettojen avulla, veneilyn turvallisuuden parantaminen koulutuksen ja muiden veneilyjärjestöjen kanssa harjoitettavan yhteistyön avulla, Kymijoen vesistön tilan ja rantojen rakentamisen seuraaminen ja vaikuttaminen niin, että vesistön virkistyskäyttö turvataan sekä hyvän merimiestavan ylläpitäminen jäsentensä keskuudessa. 3 Toiminnan mahdollistaminen Toimintansa tukemiseksi seura on oikeutettu järjestämään juhlia, arpajaisia, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia tarvittavin luvin, hakemaan ja vastaanottamaan erilaisia tukia sekä ottamaan vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Seura on oikeutettu välittämään jäsenilleen veneily- ja merenkulkutarvikkeita sekä harjoittamaan julkaisutoimintaa. Seura voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. 4 Seuran jäsenyys Seuran jäseninä voi olla varsinaisia jäseniä, perhejäseniä ja kannatusjäseniä. Seuran varsinaiseksi jäseneksi johtokunta voi hyväksyä kirjallisen hakemuksen perusteella 18 vuotta täyttäneen Suomen kansalaisen, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Seuraan kuuluvat alukset voivat käyttää seuran tunnusviiriä. Seura antaa rekisterissään olevalle vuosittain katsastetulle veneelle venetodistuksen, joka on virallinen todistus seuran perälipun käyttöoikeudesta. Kunniajäseneksi voidaan seuran kokouksessa, johtokunnan esityksestä kutsua henkilö, joka erityisen ansiokkaasti on toiminut seuran hyväksi. Kunniajäsenellä ei ole jäsenvelvollisuutta. Perhejäseneksi hyväksytään samassa taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa asuva perheenjäsen ilmoituksen perusteella ilman eri hakemusta. Kannatusjäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka tukevat yhdistyksen toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannatusjäsenmaksun. 5 Seurasta eroaminen ja erottaminen Johtokunta voi erottaa jäsenen, joka on toiminut seuran tarkoitusperiä vastaan, on laiminlyönyt velvoitteensa yhdistystä kohtaan, on toiminut seuran sääntöjen, päätösten tai hyvien tapojen vastaisesti tai on toiminnallaan aiheuttanut seuralle huomattavaa vahinkoa. Erottamistapauksessa on asianosaista kuultava. Erottamispäätös on tuotava jäsenkokouksen käsiteltäväksi, jos edellä mainitulla perusteella erotettu jäsen sitä kirjallisesti johtokunnalta vaatii 14 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon erottamisesta. Jäsen, joka ei ole maksanut jäsenmaksua kahden kuukauden kuluttua sen erääntymisen jälkeen, katsotaan johtokunnan päätöksellä erotetuksi ja poistetaan jäsenluettelosta. Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran johtokunnalle tai puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Ero tulee voimaan kuluvan kalenterivuoden loputtua. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan seuralle jäsen- ja muut maksunsa kyseisen kalenterivuoden loppuun saakka. 6 jäsenen velvoitteet ja maksut Jäsen on velvollinen suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun. Näistä ja muista maksuista sekä mahdollisista maksuista vapauttamisista päättää seuran syyskokous vuosittain. Seuran kokouksen päätöksellä, johon vaaditaan 2/3 kaikista äänestyksessä annetuista äänistä, voidaan jäsenille asettaa erityistarkoituksia varten ylimääräinen jäsenmaksu, joka ei kuitenkaan saa olla vuotuista jäsenmaksua suurempi. tetulle sähköpostiosoitteelle tai ilmoitettuun osoitteeseen postitetulla kirjeellä. 8 Seuran hallituksena toimii johtokunta Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa johtokunta, joka toimii seuran hallituksena. Siihen kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, jota kutsutaan kommodoriksi ja 6 muuta varsinaista sekä 4 varajäsentä. Puheenjohtajan toimikausi on 1 kalenterivuosi ja johtokunnan jäsenten 2 kalenterivuotta siten, että puolet jäsenistä valitaan syyskokouksessa erovuoroisten tilalle. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, jota kutsutaan varakommodoriksi sekä ottaa sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sitä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. 9 Johtokunnan tehtävät Johtokunnan tehtävänä on: 1. edustaa seuraa ja toimia sen ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä 2. lain ja sääntöjen sekä seuran päätösten mukaan huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita 3. huolehtia siitä, että seuran kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty 4. hinnoitella vapaaehtoisten tapahtumien kulujen kattamiseksi perittävät osanottomaksut ja palveluiden käyttömaksut 5. suunnitella, kehittää ja johtaa seuran toimintaa seuran tarkoituksen mukaisesti 6. pitää seuran jäsenistä luetteloa ja seuran jäsenten aluksista alusluetteloa 7. muodostaa mahdolliset toimikunnat ja valvoa niiden toimintaa 8. laatia tarpeen vaatimia ohjeita ja järjestyssääntöjä ja valvoa niiden noudattamista 9. hoitaa seuran tiedotustoimintaa 10. kutsua koolle seuran kokoukset ja valmistella niissä esitettävät asiat 11. päättää seuran huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä ulkopuolisille myöntäjille 12. ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii 10 Seuran nimenkirjoittajat Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä joko sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Johtokunta voi määrätä toimihenkilön kirjoittamaan seuran nimen yksin. 11 Seuran tili- ja toimintavuosi Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on annettava toiminnantarkastajan tarkastettavaksi 15. helmikuuta mennessä ja toiminnantarkastajan on toimitettava ne johtokunnalle lausuntoineen viimeistään 7 Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset Seuran päätösvaltaa käyttää seuran kokous, joita ovat kevätkokous maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa ja ylimääräiset kokoukset. Ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle aina kun johtokunta katsoo tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetusta jäsenluvusta kirjallisesti ilmoittamaansa asiaa varten sitä vaatii. Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Kutsu kokoukseen on toimitettava aikaisintaan yhtä kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta kirjallisesti tai sähköpostitse jokaiselle jäsenelle joko ilmoineljätoista (14) päivää ennen kevätkokousta. 12 Kevätkokousasiat Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä 7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 13 Syyskokousasiat Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Esitellään toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio 6. Vahvistetaan seuran toimesta kannettavien jäsen-, liittymis- ja muiden maksujen sekä mahdollisen ylimääräisen jäsenmaksun ja palkkioiden suuruus 7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio 8. Valitaan puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi 9. Valitaan kolme johtokunnan varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä erovuoroisten tilalle 10. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö seuraavaksi kalenterivuodeksi 11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 14 Sääntöjen muuttaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä 3/4 enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. 15 Yhdistyksen purkaminen Yhdistyksen purkamisesta voi päättää seuran kokous 4/5 enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkamisesta päättävä kokous on uusittava enintään 4 kuukauden kuluttua ensimmäisestä purkamisesta päättävästä kokouksesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen. 16 Muuta Näiden säädösten lisäksi yhdistyksessä sovelletaan kulloinkin voimassaolevaa yhdistyslakia. 36 PURTILO PURTILO 37

20 KAPPALE- TAVARAKULJETUKSIA PERÄLAUDALLA VARUSTETUILLA AUTOILLA JA TILAUSAJOJA LINJA-AUTOILLA Puh Rantautuminen Kanavalahden vierasvenesatamaan on helppoa kaikille vesillä liikkujille. Täällä hoidat monta kärpästä yhdellä iskulla: ruokailut, veneen tankkauksen, pikkuhuollot ja tarvikeostokset, ruoka- ja juomavarastojen täydennykset. Ennen kuin matka taas jatkuu, Majakan maisematerassilla on helposti vierähtänyt tunti jos toinenkin! Tervetuloa! LOUNAS JOKA PÄIVÄ Etelä-Päijänteen kiintopiste Majakkapaviljonki Oy Kanavalahti, Vääksy puh. (03) Veneiden nostot ja laskut AMMATTITAIDOLLA Toimintaalueena koko Suomi (03) Kuljetus J Lehtisuo Oy Vaihtolavakuljetukset Maa-aineskuljetukset PURTILO PURTILO 39

21 Lahden venekerhon toimihenkilöt Veneen nimi Kommodori Timo Poikolainen timo.poikolainen(at)phnet.fi Sundori Varakommodori Reino Halonen halosen.reino(at)gmail.com Laguna Tukikohta-isäntä Kimmo Kokkonen jarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi Tavitar Satamakapteeni Jorma Mälkiä jorma.malkia(at)gmail.com Carina Johtokunta KOMMODORI Taloudenhoitaja Eva Pääkkönen eva.paakkonen(at)lahtiregion.fi Spa Kirjanpitäjä Liisa Koivu Timo Poikolainen timo.poikolainen(at)phnet.fi Sundori JÄSENET Ville Haarala tmi.villehaarala(at)gmail.com m/s Rapaluoto Kimmo Kokkonen jarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi Tavitar Jorma Mälkiä jorma.malkia(at)gmail.com Carina Aki Leino aki.leino(at)salpaus.fi Siku Hemmo Järvinen hemmo.jarvinen(at)salpaus.fi Agua Blue Esa Koskinen esa.koskinen(at)live.fi Scandina Jarmo Halme jarmo.halme(at)pp.inet.fi Kyyti-Poika Reino Halonen reino.halonen(at)mediataloesa.fi Laguna Katsastajat Hemmo Järvinen Katsastusvastaava Puhelin Ville Haarala Katsastaja Veneen nimi Sihteeri Johanna Haarala haarala.johanna(at)gmail.com m/s Rapaluoto Katsastusvastaava Hemmo Järvinen Aqua blue Webmaster Ville Haarala masterlvk(at)gmail.com m/s Rapaluoto Veneen nimi Henry Raita Katsastaja VARAJÄSENET Jani Lehtisuo jani.lehtisuo(at)gmail.com , Kymi IV Johanna Haarala haarala.johanna(at)gmail.com , m/s Rapaluoto Jouni Saarinen , Menuetti Timo Kovanen , Jolene Jani Rantanen , Netta II Henry Raita , Justiina Aki Leino Katsastaja Hinnasto 2017 Liittymismaksu alus/kertamaksu 150 Jäsenmaksut: Varsinainen jäsen henkilö/vuosi 120 Verheenjäsen henkilö/vuosi 60 Liikejäsenmaksu 350 Tukikohdan käyttömaksut: - vuosina investointimaksun maksaneet on vapautettu tukikohdan käyttömaksusta vuoteen 2021 saakka - yksittäinen käynti (sisältää grillikatoksen ja saunan käytön) 10e/vrk - tukikohdan kausimaksu/kausi 60 Tukikohta-avaimen pantti kertamaksu 40 Katsastusmaksut: - vuosikatsastus 20 - runkokatsastus 40 Sähkömaksut: - alin hinta 10 - satamapäällikkö arvioi käytön ja hinnoittelee - Veneiden nostot/laskut: kg kg kg kg kg 300 yli kg (maksimiin asti) 500 Ilmoitushinnat Purtilossa: 1 / 1 sivua / 2 sivua 70 1 / 4 sivua 40 Myytävät tuotteet: Perälippu (katsastettu alus) 131 cm cm cm cm 35 Viirit LVK 20 SVEL 25 LVK Lippis 20 MUISTI- LISTA 1. Niemen sataman sähköt Sähköt LVK:n alueelle kytketään keväällä. Lisätietoja satamakapteeni Jorma Mälkiä, LVK:n pankkitilinumero Kalkkisten Osuuspankki FI Vain käteismaksulla Veneiden laskut ja nostot, katsastus sekä peräliput ja viirit katsastajilta. 4. Jäsenmaksu vuonna 2017 on Muista ilmoittaa käytössäsi oleva sähköpostiosoite ja muuttuneet yhteystietosi taloudenhoitajalle eva.paakkonen@lahtiregion.fi 6. Katsastuspäivät: Katsastuksia tehdään Niemen satamassa veneiden laskupäivänä 6.5. Muuna aikana pyydetystä katsastuksesta veloitetaan lisäksi katsastajan matkakulut. 7. Veneiden lasku keväällä Lasku alkaa järven puoleisesta päästä klo 7.00 alkaen. 8. Oletko maksanut jäsenmaksusi? Jos olet päättänyt luopua jäsenyydestä, ole hyvä ja ilmoita taloudenhoitajalle. Palauta mahdollisesti hallussasi oleva Haapasaaren avain, niin saat maksamasi pantin takaisin. 40 PURTILO PURTILO 41

22 [ OVH 2690,- HELKAMA SE10 Helkaman uusi sporttinen e-bike tekee vaikutuksen muotoilulla ja Shimanon Steps-tekniikalla! Varusteluun kuuluu mm. joustokeula, led-valot ja hydrauliset levyjarrut. -5 % VENEKERHON JÄSENILLE VIIDEN PROSENTIN ALENNUS OVH:sta Moottori Shimano Steps 250 W Akku Li-ion 418 Wh 36V 11,6 Ah Latausaika n. 4 h Toimintasäde jopa 130 km Avustustasot 3 kpl Varusteet laturi, led-valot, kävelyavustus, joustoetuhaarukka [ Tee tilaus JÄRVENPÄÄN FILLARIHUOLTO Helsingintie 2, Järvenpää ja jarvenpaanfillarihuolto@elisanet.fi...täyden palvelun fillarihuolto 42 PURTILO