BioEnergia lehti, No. 6, 2008 (sivut 9 11) /julkaisupäivä: Puu energiaksi vai paperiksi? Lauri Hetemäki

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BioEnergia lehti, No. 6, 2008 (sivut 9 11) /julkaisupäivä: 5.12.2008. Puu energiaksi vai paperiksi? Lauri Hetemäki"

Transkriptio

1 BioEnergia lehti, No. 6, 2008 (sivut 9 11) /julkaisupäivä: Lauri Hetemäki Puu energiaksi vai paperiksi? Kannattaisiko puu jalostaa energiaksi vai massa- ja paperiteollisuuden tuotteiksi? Vallitseva näkemys näyttäisi olevan, että puu tulisi käyttää ensisijaisesti paperituotteisiin. Käsitys perustuu osin Pöyryn selvitykseen, jonka hyödyntämiseen liittyy kuitenkin ongelmia. Puun energiakäytön taloudelliset vaikutukset voivat olla huomattavasti suuremmat kuin Pöyryn selvityksen perusteella on annettu ymmärtää. Suomessa puun käytöstä noin 45 prosenttia päätyy energiaksi. Tästä merkittävä osuus on massaja paperiteollisuuden jäteliemien polttoa. EU:n ja Suomen energiapolitiikka asettaa kuitenkin paineita lisätä merkittävästi metsäbiomassaan perustuvaa energiatuotantoa nykyisestä. Tämä puolestaan on aiheuttanut massa- ja paperiteollisuudessa huolta siitä, että puuta ohjautuisi lisääntyvässä määrin energiakäyttöön. Parin viime vuoden aikana on usein viitattu Pöyryn selvitykseen, jonka mukaan puukuutio tuottaa massan- ja paperinvalmistuksessa kahdeksan kertaa enemmän arvonlisää ja 13 kertaa enemmän työpaikkoja kuin energian tuotannossa. 1 Tätä tulosta on ahkerasti viestittänyt muun muassa Euroopan paperiteollisuuden yhdistys CEPI ja Metsäteollisuus ry, josta ensin mainittu oli Pöyryn selvityksen tilaaja. 2 Järjestöjen mukaan tulokset osoittavat, että puu kannattaa käyttää massa- ja paperiteollisuuden eikä energiateollisuuden tarpeisiin. Sen sijaan paperin raakaaineeksi kelpaamattoman kierrätyspaperin käyttö energiaksi nähdään järkeväksi. Pöyryn selvityksen perusta Arvioni on, että Pöyryn selvityksen tuloksia on ylitulkittu ja sen sopivuus energiateollisuuden ja massa- ja paperiteollisuuden jalostusarvon ja työllistävyyden vertailuun Suomen osalta on ongelmallista. Erityisesti selvityksen käyttäminen arvioitaessa toimialojen tulevia taloudellisia vaikutuksia johtaa todennäköisesti harhaan. On hyvin mahdollista, että puun jalostusarvo energiatuotannossa on jatkossa suurempi kuin massa- ja paperiteollisuudessa. Seuraavassa perustelen näitä näkemyksiä. Pöyryn selvitys on tehty 27 maalle (25 EU-maata + Sveitsi + Norja). Näiden maiden teollisuuden tuotantoteknologiat ja tuotantotavat ovat heterogeenisia, etenkin energiateollisuudessa. 1 Value added creation in the European pulp and paper industry and bio-energy sector, Pöyry Forest Industry Consulting, Esimerkiksi The European Paper Industry: A Bio-Solution to Climate Change, CEPI, February 2007 ja Metsäteollisuus ja energia esite, Metsäteollisuus ry, 2008.

2 Esimerkiksi Suomessa on tunnetusti hyvin tehokas energiatuotanto (mm. paljon CHP-laitoksia). Siksi 27 maalle tehdyn selvityksen tuloksia ei voida sellaisenaan soveltaa Suomen tilanteeseen. Massa- ja paperiteollisuuden osalta vertailu perustuu virallisiin tilastoihin, mutta samaa ei voida tehdä energiateollisuuden kohdalla. Laajaa ja monipuolisesti puuta käyttävää energiateollisuutta ei vielä ole olemassa. Siksi arvio puun käytön jalostusarvo- ja työllisyysvaikutuksista energiateollisuudessa on väistämättä hypoteettinen. Energiateollisuuden osalta Pöyryn selvitys on jouduttukin tekemään ehdollisena: Mitkä olisivat jalostusarvo- ja työllisyysvaikutukset, jos puuta käytettäisiin tietyllä tapaa energian tuotantoon? Pöyry selvitys olettaa mm. että puuenergiatuotanto perustuu olemassa olevaan teknologiaan, kapasiteettiin ja olosuhteisiin, sekä arvioihin keski-pitkän aikavälin teknologiakehityksestä. Esimerkiksi metsäbiomassan perustuvia uusia liikenteen polttoaineteknologioita ja niihin perustuvaa tuotantoa ei tarkastella. Lisäksi oletetaan, että raaka-aineiden, energian ja hiilipäästöjen hinnat perustuvat vuonna 2006 laskettuihin trendihintoihin. Energian ja hiilipäästöjen hintojen osalta näyttää siltä, että vuoden 2006 trendihinnat aliarvioivat jo tapahtunutta ja odotettavissa olevaa kehitystä. Pöyryn selvityksen tekijät toteavatkin, että tulokset ovat hyvin herkkiä muutoksille yllä esitetyissä oletuksissa. Kaikkein herkimmäksi tulokset nähdään juuri energian hintakehitykselle. Oletettua korkeammat energianhinnat lisäisivät selvästi energiasektorin taloudellisia vaikutuksia. Samoin tiukempi politiikka hiilipäästöjen rajoittamiskesi ja uusiutuvien energiamuotojen tukemiseksi lisäisi selvästi energiasektorin taloudellisia vaikutuksia suhteessa massa- ja paperiteollisuuteen. Mikä on tilanne Suomessa? Jotta saisimme Suomen osalta tarkemman kuvan tilanteesta, tarkastelen massa- ja paperiteollisuuden ja energiasektorin jalostusarvoa ja työllisyysvaikutuksia Tilastokeskuksen teollisuuden toimialatilastoihin perustuen. Energiateollisuuden osalta keskityn niihin toimialoihin, joissa puun käyttö tulee kyseeseen. Eli pääasiassa kivihiiltä, polttoöljyjä, maakaasua ja turvetta korvattaisiin lisääntyvällä metsäbiomassan käytöllä. Näitä toimialoja ovat sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto (TOL 40113), teollisuutta palvelevan sähkön ja lämmön tuotanto (TOL 40115) sekä kaasun ja lämmön tuotanto ja jakelu (TOL 402-3). Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto on näistä ylivoimaisesti merkittävin toimiala jalostusarvo- ja työllisyysvaikutusten kannalta. Tässä nämä kolme toimialaa on kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi aggregoitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin muodostettu energiatoimiala ei siis sisällä tuuli-, vesi- ja ydinvoimalla tuotettua energiaa. Jalostusarvo massa- ja paperiteollisuudessa on ollut koko tarkastelujakson selvästi suurempi kuin energiatuotannossa Vuonna 2007 massa- ja paperiteollisuuden jalostusarvo oli 3 miljardia euroa ja energiatuotannon 1,3 miljardia euroa.

3 Vuonna 2000 massa- ja paperiteollisuuden jalostusarvo oli vajaat yhdeksän kertaa suurempi kuin energiatuotannon, mutta vuoden 2007 ennakkotietojen perusteella enää runsaat kaksi kertaa niin suuri. Mikäli toimialojen jalostusarvokehitys jatkuisi tulevaisuudessa vuosien trendikehityksen mukaisesti, vuonna 2011 energiatuotannon jalostusarvo olisi jo suurempi kuin massa- ja paperiteollisuuden. Suomen massa- ja paperiteollisuuden ja energiatuotannon nimellinen jalostusarvo vuosina a. (huom. kuvan pystyakselien eri skaalat!). Kuvan merkittävin viesti tulevaisuuden näkökulmasta liittyy jalostusarvojen kehitykseen. 6.5 mrd euroa / massa- ja paperi mrd euroa / energia Massa- ja paperi Energia arvio Kuva: Lauri Hetemäki/Metla; Tilastolähde: Tilastokeskus.*Energiatuotanto kuvassa käsittää toimialat TOL TOL40115+TOL402-3, eikä sisällä tuuli-, vesi- ja ydinvoimalla tuotettua energiaa. Kehitys on ollut samansuuntainen myös toimialojen henkilöstön määrässä. Massa- ja paperiteollisuus työllisti vuonna 2006 noin 4,5 kertaa enemmän henkilöitä kuin tässä rajattu energiatuotanto. Kehitys on kuitenkin jatkuvasti heikentänyt massa- ja paperiteollisuuden merkitystä, sillä vielä vuonna 2000 se työllisti peräti noin kuusi kertaa enemmän kuin energiatuotanto. Toimialojen jalostusarvot riippuvat tulevaisuudessakin keskeisesti tuotteiden hintakehityksestä. Tuleva kehitys on todennäköisesti sellainen, että Suomen paperituotteiden hinnat vaihtelevat suhdanteiden mukaan, mutta niiden pitkän aikavälin trendi tuskin kääntyy nousevaksi, vaikkakin laskusuunta voi pysähtyä. Tämä käsitys perustuu siihen, että päävientimarkkinoiden paperituotteiden kulutus, erityisesti viestintään käytettävien paperin osalta, on laskeva. Toisaalta paperin tarjonta ei muodostune markkinoiden pullonkaulaksi.

4 Energiatuotteiden hinnat sen sijaan voivat edelleen jatkaa nousua. Hyvin yleisesti arvioidaan öljyn ja sähkön hintojen nousevan tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kehitystä arvioitaessa on myös otettava huomioon, että puun energiajalostus todennäköisesti laajenee uusiin tuotteisiin, kuten liikenteen biopolttoaineisiin. Tämä vahvistaisi edellä esitettyjä johtopäätöksiä. Suomen paperituotteiden viennin yksikköarvo ja energiatuotteiden tukkuhintaindeksi vuosina Hintaindeksi on noussut 53 prosenttia, kun taas paperituotteiden yksikköhinta on laskenut 20 prosenttia. Merkittävin syy massa- ja paperiteollisuuden ja energiatuotannon jalostusarvojen muutoksiin on ollut lopputuotteiden hintakehitys Indek si 1996=100 Energia* Paperi Kuva: Lauri Hetemäki/Metla; Tilastolähteet: METINFO; Tilastokeskus. *Energia on tukkuhintaindeksi sähkölle, kaasulle, lämmölle ja vedelle. Tuotannon bruttoarvo suhteessa raaka-aineisiin Kuva kertoo, että vuonna 2006 toimialat käyttivät raaka- ja polttoaineita tavalla, joka loi lähes saman määrän lisäarvoa ja työllisyyttä. Massa ja paperiteollisuudessa tuotannon bruttoarvo ja työpaikkojen määrä suhteessa raaka-aineisiin oli hieman suurempi. Ottaen huomioon toimialojen viimeaikaisen kehityksen, on mahdollista, että luvut vuodelle 2008 osoittavat vaikutusten olevan suuremmat energian tuotannossa kuin massa- ja paperiteollisuudessa. Johtopäätös on, että energiatoimialan merkitys Suomessa puunjalostajana ja hyvinvoinnin tuottajana voi tulevaisuudessa olla merkittävä ja jopa suurempi kuin massa- ja paperiteollisuuden.

5 Suomen massa- ja paperiteollisuuden ja energiateollisuuden tuotannon bruttoarvo ja työllisyys suhteessa käytettyjen raaka-aineiden ja polttoaineiden arvoon vuonna Absoluuttisen jalostusarvo- ja työllisyysvertailun lisäksi on mielenkiintoista tarkastella sitä, kuinka paljon eri toimialat tuottavat bruttoarvoa ja työpaikkoja suhteessa niiden käyttämiin raaka-ainesiin. Kuva havainnollistaa tätä Suomen massa- ja paperiteollisuuden sekä yllä rajatun energiatuotannon osalta. Suhdeluku 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2,45 paperi tuot.ind. 2,25 enrgia tuot.ind. 4,46 paperi työind. 3,91 enrgia työind. Energiatuotanto kuvassa käsittää toimialat TOL TOL40115+TOL402-3, eikä sisällä tuuli-, vesija ydinvoimalla tuotettua energiaa. Kuva: Lauri Hetemäki/Metla; Tilastolähde: Tilastokeskus. Kansantalous tarvitsee energiaa ja paperia Kansantalouden ja metsäalan kannalta ei kuitenkaan ole hyödyllistä asettaa näitä toimialoja vastakkain. Ne kannattaa nähdä toisiaan tukevina. Massa- ja paperiteollisuudelle energiateollisuus tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia uusiutua ja parantaa kilpailukykyään. Tämä on nyt myös oivallettu metsäteollisuudessa, mihin viittaavat alan yritysten viime aikoina tekemät strategiset linjaukset ja toimenpiteet. Energiateollisuudelle massa- ja paperiteollisuuden osaaminen ja infrastruktuuri on puolestaan ensiarvoisen tärkeää uusien puuhun perustuvien liiketoimintojen kehittämisessä. Tästä esimerkkinä on Nesteen ja Stora Enson yhteysyritys, jossa metsäbiomassasta jalostetaan biodieseliä, tai UPM:n ja Lassila & Tikanojan yhteysprojekti, jossa mm. siistausjätteestä kehitetään energiaa. Jatkossa on odotettavissa lisää tällaisia toimialoja ylittäviä liittoutumia. Kansantalouden kannalta Suomen massa- ja paperiteollisuuden yksi vahvuus on sen tuomat vientitulot. Esimerkiksi paperin ja kartongin tuotannosta noin 90 prosenttia viedään. Massa- ja

6 paperiteollisuuden osuus koko Suomen viennistä oli vajaat 15 prosenttia vuonna Energiateollisuus on nyt ja todennäköisesti jatkossakin paljon selkeämmin kotimarkkinoihin perustuvaa. Toisaalta massa- ja paperiteollisuuden kerrannaisvaikutukset talouteen ovat merkittäviä. Mitä ne voisivat olla puuhun perustuvassa energiatuotannossa, sitä emme vielä tiedä. Saattaa olla, että ne voisivat olla jopa samaa suuruusluokka kuin massa- ja paperiteollisuudessa. Energiatuotantoon liittyy merkittävää kotimaista kone- ja laitevalmistusta, puuenergia tuo jatkossa kasvavia tuloja metsänomistajille, energian myynti ja jakelu tapahtuu pääasiassa kotimaassa, ja alan tutkimus ja kehitystyö sekä konsultointi ovat merkittävää. Puuenergiasektoriin liittyen myös vientitulot voisivat kasvaa juuri tuotannon liitännäisaloilla, kuten teknologian ja palveluiden viennin kautta. Mielikuvien merkitys on suuri Puun jalostaminen energiaksi tarjoaa myös mahdollisuuden parantaa paperiteollisuudesta muodostuvaa mielikuvaa. Puunjalostus ja siihen liittyvä koulutus on viime aikoina kärsinyt vaikeuksista houkutella nuoria alalle. Heille ala on saattanut näyttäytyä vanhana savupiipputeollisuutena sekä jatkuvien tuotannon leikkausten ja kustannuskriisin alana. Toimialasta muodostuvaa mielikuvaa ovat muokanneet myös erilaiset ympäristöjärjestöjen kampanjat. Puun jalostaminen energiaksi voi näitä mielikuvia osaltaan parantaa ainakin kahdella tapaa. Ensinnäkin puuhun perustuva energiatuotanto on Suomessa kasvava toimiala. Se tulee myös perustumaan moderniin teknologiaan, joka osin on vasta perustutkimus- tai koevaiheessa. Siten ala tarjoaa jatkossa innovatiivisia sovellusmahdollisuuksia asioiden tekemistä kokonaan uusilla tavoilla. Toisaalta nyt ja jatkossa globaalin kehityksen eräät keskeisemmät haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja energiakysymyksiin. Ihmiset yksilöinä ja yhteiskuntina kantavat näistä lisääntyvissä määrin huolta. Jos paperiteollisuus voi puuhun perustuvalla energiatuotannolla olla osaltaan auttamassa näihin haasteisiin vastaamisessa, parantaa se alasta muodostuvaa mielikuvaa. Jotta mielikuva paranisi, täytyy alan kuitenkin onnistua hyödyntämään näitä trendejä. Tämän tavoitteen kannalta on edellä käsitelty toimialavertailu myös merkityksellinen. Onko paperiteollisuuden oma etu pyrkiä vähättelemään puun energiakäytön taloudellisia mahdollisuuksia? Paperiteollisuus luonnollisesti pelkää kilpailun lisääntymistä raakapuumarkkinoilla ja sen mahdollisia hintavaikutuksia. Mutta uhkana on myös, että paperiteollisuus saa tällä viestinnällä jarrumiehen ja uusien kehittämistoimien hidastajan leiman. Tällaisen mielikuvan muodostumista voidaan välttää keskittymällä nykyistäkin enemmän korostamaan sitä, miten toimiala itse voi edesauttaa ja hyödyntää puun jalostamista energiaksi.

7 Mielikuvan kannalta toinen tärkeä seikka liittyy kasvavan energiatuotannon mahdollisten haittavaikutusten ennaltaehkäisyyn. Uuden luomisessa keskitytään helposti teknologian kehittämiseen ja tuotannon kasvattamiseen, mutta unohdetaan mahdollisten haittavaikutusten riittävä kartoitus ja ennaltaehkäisy. Saatetaan reagoida vasta kun niistä tulee ongelmia. Puuhun perustuvassa energiatuotannossa tällaisia mahdollisia ongelmia liittyy erityisesti metsäbiomassan lisääntyvän käytön vaikutuksiin metsien monimuotoisuuteen ja ravinnetasapainoon. Näiden ongelmien ratkaiseminen vaati väistämättä lisääntyvää panostusta alan tutkimuksen ja kehitykseen sekä uusien standardien luomista ja läpiviemistä. Mitä tehokkaammin ja näkyvämmin teollisuus on tässä työssä mukana, sitä paremmat olosuhteet se luo energiatuotannon kehittämiselle ja sitä parempi on siitä välittyvä mielikuva. Käyttöhierarkiat kyseenalaistettava Lopuksi vielä mielikuvasta, jota tämä artikkeli on osaltaan pyrkinyt kyseenalaistamaan. Esko Aho kirjoittaa metsäsektorin tulevaisuudesta Talouselämä lehdessä ( ): Uusi toimintamalli täytyy rakentaa niin, että pystymme käyttämään hyväksi puun eri jaokkeet niiden arvon mukaisessa järjestyksessä. Puun energiakäyttö on tärkeää ja arvokasta, mutta se on tässä toimintamallissa jäännöserä. Lämpö, valo ja voima ovat kuluttajille, kansantaloudelle ja massa- ja paperiteollisuusyrityksille yhä tärkeämpiä lopputuotteita. Puun jalostamisen arvojärjestys voi tulevaisuudessa olla myös sellainen, että puu kannattaa ensisijaisesti jalostaa näiksi tuotteiksi. Kirjoittaja on Metlan Vantaan toimintayksikön erikoistutkija

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Miten metsäteollisuus selviää Suomessa?

Miten metsäteollisuus selviää Suomessa? Miten metsäteollisuus selviää Suomessa? Lauri Hetemäki Massa- ja paperitehtaan tehokkuus ja energiatalous- Insko-seminaari, 27.11.2008, Marina Congress Center, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puunjalostuksen kehitysnäkymät Suomessa

Puunjalostuksen kehitysnäkymät Suomessa Puunjalostuksen kehitysnäkymät Suomessa Lauri Hetemäki Silva-Kerho, Suomalainen klubi, Helsinki 15.12.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Metsien käytön tulevaisuus hankkeen ohjausryhmän kokous, Metsämiesten

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Puunjalostuksen kehitysnäkymät Suomessa

Puunjalostuksen kehitysnäkymät Suomessa Puunjalostuksen kehitysnäkymät Suomessa Lauri Hetemäki Metsäteollisuuden European Works Council (EWC) päivät, Toimihenkilöunioni, Helsinki, 4.2.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät

Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät Lauri Hetemäki Metsätalouden ja politiikan uudet linjat seminaari, Metla ja Tapio, Eduskunta, 23.9.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja sen toimintaympäristön kehitys

Metsäteollisuus ja sen toimintaympäristön kehitys Metsäteollisuus ja sen toimintaympäristön kehitys Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Itä-Suomen Metsäpäivä, 30.9.2008, Carelia-sali, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020 Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020 Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankeen ohjausryhmän seminaari, Metsämiesten Säätiö, Kerkkä, 12.5.2009 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden murros ja uudet tuotteet

Metsäteollisuuden murros ja uudet tuotteet Metsäteollisuuden murros ja uudet tuotteet Lauri Hetemäki Valtioneuvoston kanslian Biotaloustyöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 28.4.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston

BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston kokous 25.11.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen 9.9.2015

PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen 9.9.2015 Jaakko Jokinen 9.9.2015 PUUNJALOSTUKSEN AIKAKAUDET SUOMESSA Viime vuosien murros on vaihtumassa bioteollisuuden aikakauteen 1870 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 METSÄTEOLLISUUDEN

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

Puunjalostuksen näkymät Suomessa Puunjalostuksen näkymät Suomessa Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Tasavallan presidentin talouspoliittinen työlounas, Presidentinlinna, 15.4.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Metsien käyttö energiana ja raaka-aineena

Kommenttipuheenvuoro: Metsien käyttö energiana ja raaka-aineena Kommenttipuheenvuoro: Metsien käyttö energiana ja raaka-aineena Lauri Hetemäki Argumenta-hankkeen Biomassan rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä seminaari, Tilastokeskus, Helsinki, 4.5.2011 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C

Lisätiedot

Suomen metsien käytön kehitysnäkymät

Suomen metsien käytön kehitysnäkymät Suomen metsien käytön kehitysnäkymät Lauri Hetemäki Suomen luonnonsuojeluliiton seminaari, Helsinki 3.2.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos - mahdollisuus vai uhka maataloudelle ja metsille Königstedt 21.5.2008 Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Risto Seppälä Esityksen sisältö Metsäalan globaalit muutosajurit Suomen metsäsektorin

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti Professori, Itä-Suomen yliopisto Päättäjien 40. Metsäakatemia, Majvik, 26.4.2016 Esityksen rakenne 1. Mitä on

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta? Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta? Biotalous Suomessa Biotalous finanssikriisissä ja taantumassa Biotalouden tuotannon

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot