PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Päivämäärä , (2. nähtävillä olo) SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS

2 SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Päivämäärä (ehdotus 2.), (ehdotus), (luonnos) Laatija Jutta Piispanen, Ville Vihanta, Minna Vesisenaho, Miia Nurminen-Piirainen, Timo Laitinen, Ida Montell, Sampo Ahonen, Annukka Rajala, Kirsi Lehtinen, Arttu Ruhanen, Janne Ristolainen, Aappo Luukkonen (Sito) Hyväksyjä Soinin kunnanvaltuusto Kaavaselostus Kuvaus

3 PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. PERUSTIEDOT Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4 3. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Liikenne ja kuljetusreitistöt Virkistyskäyttö ja matkailu Luonnonympäristö ja kasvillisuus Huomionarvoiset kohteet Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Lepakot Liito-orava Viitasammakko Uhanalaiset lajit Rämeristihämähäkki Muu eläimistö Natura-alueet ja muut suojelualueet Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Maisema ja kulttuuriympäristö Lähialueen muut tuulivoima-alueet Maa-alueiden omistus Kaavoitustilanne Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava Vireillä oleva vaihemaakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat Voimassa olevat yleiskaavat Vireillä olevat yleiskaavat Soinin kunta Alajärven kaupunki Keski-Suomen hankkeet Asemakaava ja ranta-asemakaava Pohjakartta SELVITYKSET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Aloitusvaihe Valmisteluvaiheen kuuleminen Ehdotusvaihe I nähtävillä olo Osalliset YVA-lausunnon huomioiminen KAAVARATKAISU Laaditut vaihtoehdot Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Mitoitus ja sen perusteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Suhde voimassa olevaan kaavoitukseen Maakuntakaava Yleiskaava 59

4 PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA 6.6 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Liittyminen sähköverkkoon VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Melun mallintaminen Melun yhteisvaikutukset Meluvaikutukset Pesolan osayleiskaavan osalta Varjovälkkeen mallintaminen Varjovälkkeen yhteisvaikutukset Varjovälkkeen vaikutukset Pesolan osayleiskaavan osalta Metsästys ja muu virkistyskäyttö Vaikutukset terveyteen Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Lepakot ja liito-oravat Viitasammakko Rämeristihämähäkki Muu eläimistö Luonnonvarojen hyödyntäminen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön, kaavoitukseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Liikenne Lentoliikenne ja Puolustusvoimat Viestintäyhteydet Säätutkat Vaikutukset kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Lentoestevalojen vaikutukset Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin Yhteisvaikutukset Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Maisema Linnusto Metsäpeura Melu Välke Sähkönsiirto ja muut hankkeet Riski- ja häiriötilanteet (vaaran arviointi) Yhteenveto vaikutuksista HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN TOTEUTTAMINEN Toteuttamisaikataulu Toteuttamisen edellyttämät luvat Maankäyttöoikeudet Turvetuotanto Rakennuslupa Lentoestelupa Puolustusvoimien hyväksyntä Ympäristölupa Sähkömarkkinalain mukainen lupa ja sähköverkkoon liittyminen Tutkimuslupa Muinaismuistolaki Liikenne Tuulivoimapuiston käytöstä poisto 106

5 PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA 9.3 Ympäristövaikutusten seuranta Luontovaikutusten seuranta Meluvaikutusten seuranta Sosiaalisten vaikutusten seuranta 107 LÄHTEET 108 ERILLISLIITTEET Kaavaehdotuskartta 1: LIITE 1. Pesolan rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset (5/2017) LIITE 2. Pesolan tuulivoimahankkeen luontoselvitys LIITE 3. Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys LIITE 4. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys LIITE 5. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys LIITE 6. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen viitasammakkoselvitys LIITE 7. Pesolan tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys LIITE 8. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys LIITE 9. Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY. Vain viranomaiskäyttöön LIITE 10. Petolintutarkkailu, SSLTY. Vain viranomaiskäyttöön LIITE 11. Syysmuutonseuranta, SSLTY. LIITE 12. Pesolan tuulivoimahankkeen kuvasovitteet (5/2017) LIITE 13. Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy LIITE 14. Pesolan tuulivoimahankkeen meluselvitys (5/2017) LIITE 15. Pesolan tuulivoimahankkeen välkeselvitys (5/2017) LIITE 16. Lepakoiden muutonseurantaselvitys LIITE 17. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta LIITE 18. Viranomaistyöneuvottelun tarkistettu muistio LIITE 19. Natura-arvioinnin päivitys (5/2017) vain viranomaiskäyttöön LIITE 20. Etäisyyskartta voimaloiden sijainnin suhteesta lähimpiin vakituisiin ja lomarakennuksiin LIITE 21. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( , päiv ) LIITE 22. Ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten kooste ja kaavan laatijan vastineet Vain viranomaiskäyttöön toimitetaan liitteet 9, 10 ja 19. Erillisselvityksenä on laadittu salassa pidettävät raportit Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoimaalueiden Natura-arviointi, sekä siitä saadun lausunnon perusteella Soinin Pesolan tuulivoima-alueen Natura-arvioinnin täydennykset maakotkan osalta , ja 5/2017. Julkisena raporttina on laadittu Natura-arvioinnin täydennys , jossa käsitellään muut kuin maakotkaan liittyvät asiat. YVA-menettelyn aineisto on esitetty kokonaisuudessaan osoitteessa:

6 1 1. JOHDANTO Soinin kunta on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Pesolan alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Pesolan alueen hanketoimijana on Suomen Hyötytuuli Oy. Kaavoituksen rinnalla on toteutettu YVA-menettely yhdessä Korkeamaan hankealueen kanssa. YVA-menettelyn projektipäällikkönä on toiminut Kirsi Lehtinen Ramboll Finland Oy:sta. Kaavasuunnittelusta ovat vastanneet ensin projektipäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen ja toisesta ehdotusvaiheesta lähtien projektipäällikkö Miia Nurminen-Piirainen sekä suunnittelijoina Jutta Piispanen, Ville Vihanta ja Ida Montell. Suomen Hyötytuuli Oy:n yhteyshenkilönä toimi Johanna Virtanen. Kaavaselostus koskee päivättyä kaavakarttaa.

7 2 2. PERUSTIEDOT 2.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Osayleiskaava-alue (noin 15 km 2 ) sijaitsee Soinin kunnan pohjoisosassa noin 9 km etäisyydellä keskustasta. Alue rajautuu itäosastaan Kyyjärven ja Karstulan kuntiin ja pohjoisosastaan Alajärven kaupunkiin. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevaan Alajärven keskustaan on matkaa noin 24 km, koillispuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 15 km ja kaakkoispuolella sijaitsevaan Karstulan keskustaan on matkaa noin 27 km. Alueelle on tavoitteena toteuttaa enintään 12 yksikköteholtaan 3-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on noin 160 m ja kokonaiskorkeus enintään 230 m. Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsipuolelle rakennettavaan sähköasemaan, joka sijaitsee vaihtoehtoisesti joko Pesolantien pohjoispuolella tai eteläpuolella. Mikäli sähköasema rakennetaan Pesolantien eteläpuolelle, myös Korkeamaan tuulivoimalat yhdistetään kyseiseen sähköasemaan. Sähköasema liitetään Alajärven sähköasemaan uudella noin 9 10 kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla. Voimajohto sijoitetaan nykyisen Fingrid Oyj:n Vihtavuori-Alajärvi 400 kv voimajohdon rinnalle, mikä laajentaa nykyistä johtoaukeaa noin 20 metrillä. Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka päättyi yhteysviranomaisena toimineen Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausuntoon (EPOELY/54/07.04/2013). Pesolan tuulivoima-alueen (YVA:ssa 23 voimalaa) kanssa samassa YVA:ssa käsiteltiin Korkeamaan tuulivoima-alue (YVA:ssa 25 voimalaa, kaavassa 19 voimalaa). Korkeamaan kaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kaavasta on valitettu eikä kaava ole lainvoimainen. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

8 3 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. kaatumaalueesta. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Melun vaikutusalueena ymmärretään metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt).

9 4 2.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Soinin Pesolan tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloiden rakentamiselle. 2.3 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Soinin kunnan aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija Suomen Hyötytuuli Oy:n alustavat suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Suomen Hyötytuuli Oy on sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Soinin kunnan kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta on sovitettu soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olleen YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 6.4).

10 5 3. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 3.1 Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Pesolan suunnittelualue sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle Soinin, Alajärven, Kyyjärven ja Karstulan kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Soinista matkaa noin 78 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle. Lähin asutus on aivan länsirajan tuntumassa Pesolantien varrella, pohjoisrajan tuntumassa Halmesaarentien päässä sekä luoteisrajalla Heinäahossa. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee 1,2 kilometrin etäisyydellä ja vapaa-ajan rakennus noin 1,3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Muuta asutusta on reilun 1 km päässä Vehkaperän kylässä sekä suunnittelualueen länsipuolella Möksyntien ja Pesolantien varrella. Lähimmät Karstulan kunnan puolelle sijoittuvat vakituiset asuinrakennukset sijoittuvat reilun 2,5 kilometrin etäisyydelle suunnitelluista voimaloista. Kyyjärven kunnassa lähin vakituinen asuirakennus vuorostaan sijoittuu noin 1,3 kilometrin etäisyydelle lähimmästä suunnitellusta voimalasta. Kartta lähimpien vakituisten ja vapaa-ajan rakennusten sijoittumisesta suhteessa kaavan mukaisiin voimalapaikkoihin on esitetty liitteessä 20. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumäärät. Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys lähimmästä voimalasta 1 km 2 km 3 km Vakituiset asuinrakennukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl Suunnittelualue sijaitsee valtatie 16 etelänpuolella ja aluetta ympäröi alempiasteinen tieverkko. Suunnittelualue on pääosin metsätalous- sekä turvetuotantoaluetta. Suunnittelualue rajautuu lännessä Fingrid Oyj:n Vihtavuori-Alajärvi 400 kv voimajohtoon. Kuvassa 3 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKR-aluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan. YKR-aluejaot ovat seuraavat: Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Pienkylät ovat asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Pesolan alue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta.

11 6 Kuva 3. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen läheisyydessä. Pesolan alue on esitetty punaisella rajauksella. Punaisella värillä on esitetty taajamat, vihreällä kylät, oranssilla pienkylät ja sinisellä maaseutuasutus Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualueen pohjoispuolella on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Ala-järven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie 16. Alueen itäpuolella on Vehkaperäntie ja länsipuolella Möksyntie, jotka yhdistyvät pohjoisessa valtatie 16 ja etelässä Karstulantiehen. Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkinjärven kylässä suunnittelualueelta noin 35 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu lentoesterajoitusten ulkopuolelle. Kuva 4. Alueen tiestö. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa 7.5.

12 Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole virkistyskohteita tai reittejä, vaan sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Lähin Metsähallituksen metsästysalue on suunnittelualueen itärajalla. Seuraavat lähimmät metsästysalueet sijaitsevat noin 4 8 km etäisyydellä alueen pohjois-, itä- ja eteläpuolella. Metsästystä harjoitetaan kuitenkin koko alueella perustuen metsästysseurojen ja yksityisten tekemiin vuokrasopimuksiin. Alueella toimiva metsästysseura on Keisarin Erä. Pesolan suunnittelualueen länsipuolella noin kuuden kilometrin etäisyydellä sijaitsee maakuntakaavassa virkistysalueena (v-1) huomioitu Vuorenmaan virkistysalue. Alueella on laskettelurinteitä, hiihtolatuja, retkeily- ja moottorikelkkareittejä ja kalastuspaikkoja. Rinteet ovat olleet suljettuna pari talvea, koska laskettelukeskukselta on puuttunut yrittäjä. Karstulantien eteläpuolella noin 5 km etäisyydellä on kesäretkeilyreitti Kuninkaanpuisto. Lähimmät voimalat on suunniteltu rakennettavan yli seitsemän kilomerin etäisyydelle reitistä. Lähtöpaikka reitille on noin yhdeksän kilometrin päässä Soinista Karstulan suuntaan Hankajärven pohjoisrannan tuntumassa. Reitin varressa on yksi taukopaikka: Kotalaavu. Pesolan alueen länsipuolella lähimmillään noin 6 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta ja noin 6,6 km lähimmästä suunnitellusta voimalanpaikasta on maakunnallisesti merkittävä kesäretkeilyreitti Kuninkaanpolku. Reitin lähtöpaikka on Karstulantiellä noin 1 km Soinin keskustasta. Reitti myötäilee Kuninkaanjokea päätyen Vuorenmaan hiihtokeskuksen laelle. Reitin varrella on kolme taukopaikkaa: Jokiranta, Notko ja Kuninkaanlaakso. Lisäksi alueella on lukuisia järviä, joilla voi harrastaa viehekalastusta. Järvistä suurin on Karstulantien varrella oleva Hankajärvi. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta ( Kuva 5. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Metsähallituksen hallinnoimat hirvenmetsästysalueet kattavat myös pienriista-alueet. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.

13 Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueen luonnonympäristö koostuu kivennäismaakankaista ja maaston painanteiden ojitetuista turvekankaista ja muuttumista. Suunnittelualueen kallioperä on tonaliittia ja porfyyristä graniittia. Alueen maaperä on pääosin moreenia ja maaston painanteet ovat paksujen turvekerrosten peitossa. Suoalueet on otettu turvetuotantoon. Topografialtaan maasto on osin loivasti kumpuilevaa, suuria korkeuseroja ei ole. Maanpinnankorkeus on korkeimmillaan keskimäärin noin 200 m merenpinnan yläpuolella. Alueella on kaksi pientä lampea: Luosalampi alueen keskivaiheilla ja Härkälampi alueen eteläosassa. Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä: Mustapuro ( , vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) alueen itäpuolella ja Lautakangas ( , vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) alueen länsipuolella. Kuva 6. Karttaan on korostettu suunnittelualueen korkeimmat alueet mustalla katkoviivarajauksella, vesistöt sinisellä ympyröinnillä. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.

14 9 Kuva 7. Pohjavesialueet suunnittelualueen ympäristössä. Suunnittelualueen rajaus on esitetty punaisella, pohjavesialueen rajaus harmaalla ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus mustalla. Pohjakartta Maanmittauslaitos Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa selvitettiin alueen kasvillisuuden yleispiirteitä sekä havainnoitiin erityisesti arvokkaiden luontotyyppien ja elinympäristöjen (LSL 29, MetsäL 10, VesiL 15a ja 17 a ) esiintymistä kesä- elokuun välisenä aikana 2013 yhteensä kymmenen maastopäivän ajan. Luontoselvitys on esitetty liitteenä 2 ja tuulivoimahankkeen liityntävoimajohdon luontoselvitys liitteenä 3. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset ovat liitteenä 1. Pesolan alue on maastonmuodoiltaan tasaista ja koostuu turvetuotantoalueista, ojitetuista rämeistä ja turvekankaista ja soiden väliin jäävistä kangasmaa-alueista. Kankaat ovat tyypiltään pääosin kuivia ja kuivahkoja ja mäntyvaltaisia. Kuusta kasvaa jonkin verran rinteillä ja notkelmissa ja lehtipuita, lähinnä hieskoivua, hieman sekapuuna ja taimikoissa. Metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja avohakkuita ja nuoria taimikoita on runsaasti. Rämealueilla puuston kasvu on jonkin verran kiihtynyt ojitusten seurauksena ja suurimmaksi osaksi niillä kasvaa harvahkoa, nuorta ja keski-ikäistä männikköä Huomionarvoiset kohteet Pälvilampi on umpeenkasvanut entinen lampi, joka nykyisellään muodostuu luhtanevasta ja varsinaisesta suursaranevasta (liite 2). Kenttäkerroksen kasvillisuutta hallitsevat suursarat, joiden joukossa kasvaa runsaana järvikortetta, raatetta, kurjenjalkaa, isokarpaloa, mutasaraa, juurtosaraa, suokukkaa ja etenkin reunaosissa myös korpikastikkaa. Pohjakerroksessa esiintyy hapra-, sara- ja rämerahkasammalta sekä reunaosissa myös korpirahkasammalta. Osana umpeenkasvukehitystä suo on alkanut paikoin taimettua koivulle. Lisäksi lammen reunamilla kasvaa vanhoja käkkärämäntyjä ja koillispuolisella pienellä metsäalueella on runsaasti tikkojen koloamia koivupökkelöitä ja keloja sekä lahomaapuita. Luhtanevat ja suursaranevat on luokiteltu valtakunnallisella tasolla säilyväksi (LC) luontotyypiksi. Alue on luokiteltu metsälain tarkoittamaksi muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi. Pesolan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on Metsäkeskuksen tietojen perusteella Pälvilammen lisäksi kaksi muuta metsälain tarkoittamaa muuta arvokasta elinympäristöä, joista toinen sijaitsee alueen eteläosassa Pälviharjun länsipuolella tien läheisyydessä ja toinen alueen ulkopuolella luoteisnurkassa Heinäahon pohjoispuolella. Nämä kohteet käsittävät ojittamattomia ja pienialaisia räme- ja nevalaikkuja.

15 10 Kuva 8. Arvokkaat luontokohteet Pesolan alueella. Suunnittelualueella ei sijaitse huomattavia METSO-ohjelman periaatteiden mukaisia kohteita. METSO-ohjelman luokittelutekijänä mainitaan muun muassa uudistuskypsää varttuneempi ikä, sekä eroavaisuus talousmetsäelinympäristöön. Luokittelutekijään verrattuna suunnittelualueen metsät ovat talousmetsän tavoin hoidettuja, eivätkä vielä uudistuskypsiä. Suunnittelualueen puustoiset suot ja niiden reunametsät sekä metsäiset kalliot ja louhikot ovat rakennepiirteiltään tasaikäisiä, iältään verrattain nuoria, lajistoltaan tavanomaisia, sekä suojelualueista eristyneitä. Myös lahopuun määrä on alueella vähäinen. Pesolan alueen tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueet sijoittuvat kivennäismaakankaille, joilla kasvaa pääasiassa kuivan, kuivahkon ja tuoreen kankaan nuoria ja eri taimikkovaiheiden mäntyvaltaisia metsiä. Sekapuuna kasvaa paikoin mm. koivua. Ojitetuilla suoalueilla esiintyy mm. puolukkaturvekankaita ja isovarpurämemuuttumia. Osa rakentamisalueista sijoittuu metsänuudistusalueille. Tarkemmat voimalapaikkakohtaiset kuvaukset on esitetty liitteessä Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBAalueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Kotkien, sääksen ja muutto-

16 11 haukan pesäpaikkatiedot selvitettiin kyselyillä Rengastustoimistosta, alueelliselta ELYkeskukselta, sekä Metsähallitukselta. Suunnittelualueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Pesimälinnustoselvitys on esitetty liitteenä 7. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, Pesimälintulaskennat suoritettiin aamuisin kello 3:30-10 välisenä aikana, jolloin useiden lintulajienlauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja valtaosa lajeista parhaiten havaittavissa. Sääolojen suhteen laskennat ajoitettiin selkeille, vähätuulisille aamuille ja sadesään sattuessa laskennoista luovuttiin. Pesimälinnustolaskentojen lisäksi selvitystä täydennettiin erillisellä huomionarvoisia metsäkanalintuja koskevalla selvityksellä huhti-toukokuussa, kehrääjäselvityksellä kesäkuussa, pöllöselvityksellä huhtikuussa sekä tuulivoimahankkeiden yhteisellä päiväpetolintuseurannalla, jota tehtiin klo 8-17 välisenä aikana. Tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin suunnittelualueen linnustoa. Linnuston kevät- ja syysmuuttoa selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien Alajärven, Soinin ja Vimpelin toteutetun tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä (Tuulivoimaalueiden yleissuunnitelma 2014). Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueiden lisäksi selvityksissä olivat mukana Alajärven Louhun ja Möksyn, sekä Soinin Konttisuon tuulivoima-alueet, sekä Vimpelin kunnan alueelle sijoittuva Hietapuron tuulivoimahanke. Muuttolintuselvitykset (liitteet 9 ja 11) toteutti Suomenselän lintutieteellinen yhdistys (SSLTY), jonka toimialueelle tuulivoima-alueet sijoittuvat. Kevätmuuttoraportti (liite 9) on vain viranomaiskäyttöön, koska se sisältää julkisuuslain nojalla salassa pidettävää tietoa petolinnuista. Muuttolintuselvitykset perustuivat sekä vuoden 2013 maastokartoituksiin että SSLTY:lle vuosien saatossa kertyneeseen havaintoarkistoon. Maastotyö toteutettiin vakiintunein menetelmin, jossa lintuja havainnoitiin kokoaikaisesti kiikareiden ja kaukoputken avulla suunnittelualueiden läheisyydessä sijaitsevilta hyviltä näkymäpaikoilta. Keväällä 2013 muuton seuranta toteutettiin neljältä tarkkailupisteeltä, joilla kaikilla oli havainnointia vilkkaimpina muuttopäivinä. Pisteillä havainnoitiin välillä yhteensä tuntia havaintopaikasta riippuen. Nämä neljä havaintopaikkaa olivat Perhon Tunturikallio, Soinin Vuorelankorpi, Karstulan Kokkokangas ja Alajärven Moukariharju. Lisäksi linnustoa havainnoitiin vaihtelevasti muilta paikoilta. Kaikkiaan lentävien lintujen tarkkailua oli yhteensä 337 tuntia välillä Syksyllä 2013 maastotöitä suunniteltujen tuulivoima-alueiden vaikutuspiirissä tehtiin neljänä eri ajankohtana. Pääpaino oli selvittää alueiden merkitys lintujen syysmuutonaikaisen lepäilyn kannalta. Työ toteutettiin samaan tapaan kuin keväällä. Alueita seurattiin välillä Korkeamaan ja Pesolan suunnittelualueiden vaikutuspiirissä olivat mm. Alajärven Savonjärvi (4 krt), Alajärven Nälkämäen pellot (3 krt), Soinin Ryöstöjärvi (4 krt) ja Soinin Hanka-järvi (4 krt). Lisäksi muuttoliikettä seurattiin maastossa yhteensä noin 7 tuntia syksyn kahtena vilkkaimpana kurkien ja hanhien muuttopäivinä Soinin Matosuolla. Vaikutukset muuttolinnustoon arvioitiin tukeutuen olemassa olevaan havaintotietoon sekä Suomessa ja maailmalla tehtyihin havaintoihin ja tutkimuksiin tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti tai kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBA-/FINIBA-alueet). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueelle. Se kuuluu kokonaan Natura 2000-verkostoon, soiden ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä on rauhoitettu luonnon- ja kansallispuistona. Alue muodostuu havupuuvaltaisista vanhoista metsistä, rämeistä ja nevoista. Alueella esiintyy useita kriteerilajeja, muun muassa jänkäkurppa. Pyhä-Häkki (610139) sijaitsee Saarijärvellä. Se kuuluu Natura 2000-verkostoon ja on rauhoitettu kansallispuistoksi. Alue on laaja, iäkkäiden kangasmetsien, korpien, rämeiden ja avosoiden yhdistelmä. Siellä esiintyviä kriteerilajeja ovat sinipyrstö, kuukkeli, pohjantikka, pikkusieppo sekä runsas metsokanta. Vanhaneva (710100) sijaitsee Lappajärvellä ja on suojeltu Natura-alueena ja soidensuojeluohjelmalla. Alue on keidassuo, jolla esiintyy kaakkuri. Evijärven kosteikot (710109) sijaitsee Evijärvellä ja kuuluu osittain Natura verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan. Alueella esiintyy mustatiira, kaakkuri ja naurulokki. Haapajärvi (740098) sijaitsee Vetelissä. Aluetta ei ole suojeltu. Alue muodostuu umpeen kasvavasta Perhonjoen laajentumasta. Alueella esiintyy suokukkoja sekä muuttoaikaan joutsenia. Pilvineva (740089) sijaitsee Vetelissä ja Kaustisella. Se kuuluu lähes kokonaan Natura-alueisiin, soidensuojeluohjelmaan tai luonnonsuojelualueisiin. Se koostuu keidassuoalueesta, jolla on havupuuvaltai-

17 12 sia metsäsaarekkeita. Alueella pesii pikkukuoveja. Alajärven Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Savonjärvi on pieni, rehevä ja usein keväisin tulviva järvi turvetuotantoalueiden keskellä. Erityisen runsaasti siellä pesii naurulokkeja ja mustakurkku-uikkuja, joiden lisäksi alueella on havaittu vaarantuneista lajeista jouhisorsa ja tukkasotka. Kaikki muut seudun MAALI-alueet on esitetty alla olevassa kuvassa. Näistä alueista tässä käsitellään vain 20 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat kohteet. Pohjoisneva-Juurikkalamminneva- Haarukkalamminnevan alue on laaja avosoiden ketju, jolla on merkitystä suolinnuston säilymiselle Suomenselän alueella. Lajistoon kuuluu muun muassa metsähanhi, jouhisorsa, riekko, suokukko, mustapyrstökuiri, keltavästäräkki ja pohjansirkku. Kyyjärvellä sijaitseva Peuralamminneva on suoalue, josta osa kuuluu Natura-alueeseen. Lajistossa esiintyy muun muassa metsähanhi, jouhisorsa, riekko, kaakkuri, suokukko, mustapyrstökuiri, keltavästäräkki ja pohjansirkku. Kyyjärven Valleussuo kuuluu Natura-alueeseen. Siellä tavattuja lajeja ovat muun muassa vaarantuneet keltavästäräkki ja pohjansirkku. Soinin kunnassa sijaitseva Matosuo on Natura-aluetta, lajeinaan muun muassa vaarantuneet keltavästäräkki, mustakurkku-uikku ja riekko. Alajärven Lohilamminneva-Valkeisneva on kahden vierekkäisen suon muodostama kokonaisuus, jonka lajistossa on havaittu muun muassa keltavästäräkki ja riekko. Alajärven ja Vimpelin rajalla sijaitseva Kiiskinen on peltoalue, jolta havaittiin muun muassa vaarantunut peltosirkku. Vimpelissä sijaitseva Katajalahti on Lappajärven suojaisa lahti, jossa pesii muun muassa naurulokkikolonia sekä lukuisia silkkiuikkuja. Alue on myös tärkeä muutonaikainen levähdysalue.

18 13 Kuva 9. Arvokkaat linnustoalueet Pesolan ympäristössä (ylempi punainen rajaus). Aluerajaus on muuttunut pieniltä osin eteläosasta. Pesolan alueen pesimälajisto ja linnustotiheydet ovat tyypillisiä Pohjanmaan havupuuvaltaisille talousmetsille. Alueella yleistä metsälajistoa ovat peippo, pajulintu, metsäkirvinen, hippiäinen ja punarinta sekä käpylinnut, tiaiset, siepot ja rastaat. Suojelullisesti huomionarvoista varttuneiden ja vanhojen havumetsien lajistoa alueella ovat metso, palokärki, leppälintu, kuukkeli ja isokäpylintu. Metson lisäksi kanalinnuista teeri, pyy ja mahdollisesti riekko pesivät alueella, teeri runsaslukuisimpana. Turvetuotantoalueiden liepeillä ja lampien suorannoilla pesii joitakin soiden ja avomaiden huomionarvoisia lajeja: kurki, liro, valkoviklo, niittykirvinen sekä kivitasku. Alueella sijaitsevalla pienellä sorakuopalla havaittiin pieni törmäpääsky-yhdyskunta. Alueen lammissa pesivää huomionarvoista vesilinnustoa ovat laulujoutsen, telkkä ja kalatiira sekä runsaslukuisimpana tavi, joka viihtyy myös turveojissa. Härkälampi sekä alueen eteläpuolella sijaitseva Ryöstöjärvi on selvityksen perusteella rajattu linnustollisesti arvokkaiksi alueiksi. Suojelullisesti huomionarvoisia lajeja havaittiin kaikkiaan 19, joista vaarantuneiksi (VU) luokiteltuja on kaksi, silmälläpidettäviä (NT) kuusi, alueellisesti uhanalaisia (RT) neljä, lintudirektiivin I-liitteen lajeja kahdeksan ja Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja 11. Huomionarvoisten lajien parimäärät ovat teertä lukuun ottamatta pieniä tai pienehköjä.

19 14 Kuva 10. Pesolan huomionarvoiset linnustoalueet (rajaukset yleispiirteisiä). Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksen, joka on liitteenä 8, perusteella teeri käyttää laajalti suunnittelualueen avosoita, turvetuotantoalueita ja peltoja soidinpaikkoinaan. Suurin soidin, noin kymmenen kukkoa, havaittiin Pesolan ja Korkeamaan väliin jäävällä Järvisalonnevalla. Metson soidinpaikkoja havaittiin Pesolan ja Korkeamaan alueilla molemmilla kaksi, joista suurin, noin viisi kukkoa, sijaitsi Pesolan alueen eteläosassa. Pesolan alueella tehtiin riekosta yksittäisiä havaintoja, mutta sille potentiaalista elinympäristöä on alueella hyvin vähän jäljellä. Suunnittelualueen läheisyydessä tunnetaan sekä maakotkan että sääksen pesimäpaikat (Tuohimaa & Tikkanen 2014). Maakotkien havaittiin vuoden 2013 tarkkailuissa liikkuvan säännöllisesti Pesolan ja Korkeamaan alueilla. Petolintutarkkailu on liitteenä 10, mutta se toimitetaan vain viranomaiskäyttöön. Sääksi havaittiin harvoin suunnittelualueen rajojen sisällä (Sissonen 2013), mikä todennäköisesti johtui potentiaalisten saalistusvesistöjen vähäisyydestä suunnittelualueen suunnassa. Näiden petolintujen tunnetut pesimäpaikat sijaitsevat läheisillä Natura-alueilla. Pesä on noin 6 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Vanha pesäpuu, jossa ei enää ole pesää, on noin 2 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Natura-alueiden lisäksi vaikutuspiirissä ei ole tiedossa muita maakotkan tai sääksen pesimäpaikkoja. Lähimmät muut tunnetut lajien pesäpaikat sijoittuvat yli 10 km:n etäisyydelle. Reviirillä olevien maakotkien lisäksi havaittiin vuoden 2013 tarkkailuissa muitakin kierteleviä maakotkia. Keväällä noin 200 havainnointitunnin aikana maakotkia arvioitiin Soinin-Alajärven rajaseudulla pukutuntomerkkien havaitun noin kymmenen yksilöä (Aalto 2013a). Kesällä 40 tunnin tarkkailun aikana havaittiin kolme maakotka (Sissonen 2013). Kaikkiaan näistä maakotkista puolet lensi jossain vaiheessa Pesolan tai Korkeamaan suunnittelualueilla. Vaikka maakotkia havaittiin lukumäärällisesti runsaasti, valtaosa suunnittelu-

20 15 alueen havainnoista kuitenkin koski samaa reviirillä olevaa pariskuntaa. Reviirin maakotkia koskevien havaintojen osuus arvioitiin olevan % siitä kokonaisajasta, mitä kaikkien maakotkien havaittiin suunnittelualueella lentävän (Tuohimaa & Tikkanen 2014). Tarkasti suhdetta ei tiedetä, koska maakotkia ei useinkaan voida yksilöidä. Pesimättömien maakotkien liikkumista on voinut lisätä haaskaruokinnat. Eräs vuosikymmeniä toiminut merkittävä kotkien haaskaruokintapaikka (noin 10 km etäisyydellä suunnittelualueesta) lopetettiin joulukuussa 2012 (Seppo Koivisto, suull.). Pesolan kaava-alue ei sijoitu suurten vesistöjen tai muiden suurmaastomuotojen muodostamille muuttolintureiteille. Tästä syystä muutto tapahtuu seudulla hajanaisesti laajana rintamana. Merkittävimpänä muuttoesiintymänä on pidettävä kurjen syksyistä Muhoksen kerääntymäalueelta etelälounaaseen suuntautuvaa ( yksilön) päämuuttoreittiä, joka voi ajautua suunnitellulle tuulivoima-alueelle idänpuoleisten tuulten vallitessa. Näin kävi esimerkiksi syksyllä Yleensä syksyn päämuuttoreitti kulkee tuulivoima-alueen itäpuolelta. Suurten lintulajien (hanhien, joutsenten ja kurkien) keskeisiä muutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei havaintojen mukaan alueella ole. Tuulivoimasuunnittelun kannalta merkittävien lajien kevätmuuttovuo (=muuttavaa yksilöä / kilometrin levyinen kaistale / kevät) arvioitiin seudulle suunnitelluilla tuulivoima-alueilla (ao. taulukko), joka soveltuu myös Pesolan ja naapurihankkeen Korkeanmaan alueelle. Määrät ovat vuoden 2013 havaintoihin ja SSLTY:n pitkäaikaiseen muutonseurantaaineistoon perustuvia arvioita havaittavissa olevasta määrästä eli luvuissa ei ole mukana hyvin korkealla/matalalla lentäviä tai yömuuttavia lintuja. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen raportin (Aalto 2013a, Aalto 2013b) näkemyksen mukaan varovaisuusperiaatteita noudattaen havaittavissa olevaa määrää voidaan pitää tuulivoimaloiden roottorikorkeudella lentävänä määränä. Yli puolet lintuyksilöistä muuttaa yöllä (Hario ym. 2006). Tämä johtuu siitä, että useimmat maamme runsaslukuisimmista lintulajeista, kuten pajulintu, punarinta ja harmaasieppo, ovat yömuuttajia. Myös esimerkiksi uikut, sorsalinnut, kahlaajat, rantakanat ja lokkilinnut muuttavat suurelta osin yöllä. Monet tyypillisesti päivälläkin muuttolennossa tavattavat lajit voivat muuttaa toisinaan öiseen aikaan, kuten joutsen, kurki ja metsähanhi. Lintujen yömuutto tunnetaan heikosti verrattaessa päivän valossa tapahtuvaan muuttoon. Maaston topografia, kuten vesistöt, vaikuttavat yömuuttajiin osin eri tavoin kuin päivämuuttajiin. Oletettavasti yömuutto tapahtuu keskimäärin korkeammalla kuin päivämuutto, eivätkä linnut yöllä yhtä selvästi seuraa maastokuvioita (esim. Koistinen 2004). Ruotsalaisen tutkaselvityksen mukaan 22 % yöllä muuttavista pikkulinnuista lensi niin alhaalla, että niillä olisi ollut mahdollista törmätä tuulivoimaloihin (Pettersson 2010). Huonot sääolot, esimerkiksi sumu tai sade, pudottavat kuitenkin muuttolentokorkeutta, jolloin lintujen tapa seurata maastokuvioita voimistuu. Ei ole syytä olettaa, että hankealueelle muodostuisi erityisempiä muuton tiivistymiä yöllä, koska niitä ei muodostu päivälläkään. Esimerkiksi usein öiseen aikaan tapahtuva arktisten hanhien ja vesilintujen muutto on täällä satunnaista ja lukumääriltään vähäistä verrattuna Itä-Suomeen. Näin ollen voidaan arvioida, että yömuutto on kokonaisuudessaan voimakkuudeltaan maakunnallisesti keskimääräistä luokkaa. Taulukko 2. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen arviot muuttajavuosta (yks/km) Pesolan ja naapurihankkeen Korkeamaan alueilla kevät- ja syysmuuton yhteydessä. Laji Kevät Syksy min max min maks Laulujoutsen Metsähanhi Kurki Mehiläishaukka 0, Merikotka 0,5 1,5 1 4 Ruskosuohaukka 0,5 2 0,5 2 Sinisuohaukka Varpushaukka Hiirihaukka Piekana Sääksi 0,5 2 0,5 5 Maakotka - - 0,2 2

21 Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kahdeksana yönä , ja Lepakkoselvitys on liitteenä 4. Maastossa lepakkoselvitys suoritettiin aktiivisella kartoituksella lepakkodetektorin (Batbox Griffin) kanssa kulkien sekä passiivisella kartoituksella, jossa maastoon jätetään detektoreita (Anabat SD2) äänittämään lepakoiden ääniä. Aktiivisessa kartoituksessa kuljettu reitti ja passiivisten seurantapaikkojen sijoittelu suunniteltiin aikaisempien maastokäyntien (linnusto-, liito-orava- ja kasvillisuusselvitykset) sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella siten, että ne kattoivat mahdolliset selvitysalueella esiintyvät lepakoiden käyttämät alueet. Suunnittelualueen lisäksi kartoitettiin lähiympäristössä sijaitsevia asutusalueita ja vesistöjä, jotka arvioitiin lepakoiden esiintymisen kannalta erityisen potentiaalisiksi ympäristöiksi. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Passiivista seurantaa suoritettiin osittain aktiivisen kartoituksen kanssa samanaikaisesti ( , ja ). Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin lepakoiden kannalta potentiaalisiin paikkoihin lepakkodetektoreita äänittämään lepakoiden tuottamia ultraääniä. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä kolme detektoria, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa. Yhteensä passiivista havaintoaineistoa saatiin 25 eri seurantapaikalta, kultakin yhden yön ajalta. Seurantapaikoista kahdeksan sijoittuu Korkeamaan alueelle, yhdeksän Pesolan alueelle ja kahdeksan suunnittelualueen ulkopuolelle. Detektorit jätettiin lepakoiden kannalta potentiaalisiksi arvioituihin paikkoihin. Aktiivisissa kartoituksissa tehtiin Pesolan kartoitusreitillä yhteensä 50 lepakkohavaintoa, joista 14 havaintoa kertyi kesäkuulle ja 36 elokuulle. Aktiivisessa kartoituksessa havaituista lepakosta 41 oli pohjanlepakoita ja 5 Isoviiksi-/Viiksisiippoja sekä 4 tunnistamatonta lepakkoa. Passiivisissa kartoituksissa tehtiin Pesolan ja Korkeamaan suunnittelualueilta yhteensä 165 pohjanlepakkohavaintoa, 85 havaintoa siippalajeista ja 19 tunnistamattomasta lepakosta. Valtaosa havainnoista tehtiin elokuun maastokäynnillä. Kaikkiaan havaintoja kertyi yhteensä 273 viiden minuutin havaintojaksoina mittatuttuna. Lepakoiden äänihavainnoista noin kolmannes kuului siipoille ja kaksi kolmannesta pohjanlepakoille. Pesolan seurantapaikoilta viiden minuutin havaintojaksoja kertyi yhteensä 64. Pesolan alueella lepakkohavainnot painottuivat alueen eteläosaan, Lypsinkankaalle ja alueen länsipuolisen asutuksen ympäristöön. Aktiivisessa ja passiivisessa kartoituksessa tehtyjen havaintojen perusteella alueelta rajattiin neljä lepakoiden käyttämää aluetta (III-luokan lepakkoalueet), joista yksi Lypsinkankaalla ja kolme alueen kaakkoisosassa. Lisäksi alueen länsipuolella sijaitseva Syvärin lampien ympäristö luokiteltiin tärkeäksi ruokailualueeksi (luokka II) ja toinen alue peltojen ja pihapiirien ympäristössä muuksi lepakoiden käyttämäksi alueeksi (luokka III). Pesolan alueella havaittujen lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat sijaitsevat todennäköisesti lähiympäristön asutusalueilla. Ainoastaan alueen länsiosassa sijaitsee rakennuksia (Isohalmeen autiotalo), jotka voivat soveltua lepakoiden päiväpiiloiksi.

22 17 Kuva 11. Lepakkohavainnot suunnittelualueella (Pesolan alue punaisella rajauksella) ja sen lähiympäristössä.

23 18 Kuva 12. Lepakoiden käyttämät ruokailualueet (II-luokka) ja muut alueet (III-luokka) suunnittelualueella (Pesolan punaisella rajauksella) ja sen lähiympäristössä. Suunnittelualueen kautta muuttavia lepakoita selvitettiin vuonna Selvitys oli osa suurempaa lepakoiden muutonseurantaselvitystä, jossa kartoitettiin Pesolan lisäksi Korkeamaan, Louhun sekä Möksyn tuulivoimapuistojen kautta muuttavia lepakoita. Seurantaa tehtiin yhteensä kymmenellä noin kolmen metrin korkeuteen kiinnitettävällä lepakoita automaattisesti rekisteröivällä AnaBat SD2 lepakkodetektorilla (Titley Electronics), joista kolme detektoria oli sijoitettu Pesolan alueelle. Selvitys aloitettiin ja se päätettiin Selvityskauden aikana detektorit huollettiin kerran kuussa yhteensä neljä kertaa, jolloin detektorien akut ja muistikortit vaihdettiin. Lepakoiden muutonseurantaselvitys on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 16. Detektorien tallentamasta aineistosta havainnoksi laskettiin viiden minuutin aikajakso, jolloin detektori oli rekisteröinyt ainakin yhden lepakon. Jos lepakoita liikkuu alueella jatkuvasti, voi aika-

24 19 jaksoja olla tunnissa korkeintaan 12. Aikajaksojen lukumäärä ei siis anna tietoa montako lepakkoyksilöä alueella on liikkunut, vaan siitä miten tärkeä alue on lepakoille ja mihin kellon- ja vuodenaikaan lepakot aluetta käyttävät. Detektorit pystyvät rekisteröimään pohjanlepakon ja pikkulepakon noin metrin etäisyydeltä ja siippalajeja noin metrin etäisyydeltä. Pesolan alueelle sijoitetuista detektoreista C1 oli sijoitettu alueen pohjoisosaan harvaan mäntymetsään. Detektori rekisteröi selvityskauden aikana satunnaisia pohjanlepakoita sekä yksittäisiä viiksisiippalajin edustajia. Pikkulepakoista oli yksi havainto 22.5 eli kevätmuuton aikana. Detektori C2 sijoittui suunnittelualueen keskivaiheille harvaan mäntymetsään. Havaintoja oli kertynyt satunnaisesti saalistaneista pohjanlepakoista heinä- ja elokuussa sekä yksittäisistä viiksisiippalajin edustajista. Pikkulepakoista ei ollut yhtään havaintoa. Suunnittelualueen eteläosaan kuusivaltaisen metsäalueen reunaan sijoittunut detektori C3 keräsi havaintoja pohjanlepakoista seurantakauden ensimmäisenä yönä keväällä, mutta aktiviteetti oli sen jälkeen hyvin vähäistä heinäkuun loppupuolelle asti. Elokuussa pohjanlepakoita saalisti melko säännöllisesti detektorin tuntumassa, mutta syys- ja lokakuussa vain satunnaisesti. Viiksisiippalajia esiintyi melkein jokaisena yönä elokuun alusta syyskuun puoliväliin, mutta havaintojen määrät olivat vähäisiä. Syyskuun alussa oli kaksi havaintoa pikkulepakosta. Kaikkiaan lepakoiden muutto Pesolan alueen kautta on todennäköisesti hyvin vähäistä. Kuva 13. Lepakoiden passiiviseurantadetektoreiden sijainnit Liito-orava Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Liito-oravaselvitys on liitteenä 5. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen

25 20 Eliölajit -tietojärjestelmästä. Liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin välisenä aikana. Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja lehtipuiden tyviltä. Havainnot papanoista sekä pesäpuista merkittiin kartalle ja liito-oravien kulkureitit ja elinalueet rajattiin havaintojen perusteella. Suunnittelualueella esiintyvät metsät ovat pääasiassa mäntyvaltaisia talousmetsiä, jotka eivät sovellu liito-oravan elinympäristöiksi. Kuusivaltaiset metsäalueet ovat usein pieniä ja sijoittuvat hajanaisesti eri puolille suunnittelualuetta. Suunnittelualueella esiintyvien kuusivaltaisten metsien soveltuvuutta liito-oravalle heikentää niiden usein tasainen puustorakenne sekä lehtipuiden, erityisesti haavan vähäisyys. Maastokäyntien yhteydessä liito-oravasta tehtiin yksi havainto Pesolan alueella (suunnittelualueen lounaisraja). Liito-oravan elinympäristö muodostuu peltoaluetta ympäröivistä lehti- ja havupuuvaltaisista metsiköistä sekä pihapiirien puustosta. Yhteensä liitooravan papanoita havaittiin alueella kymmenien puiden tyviltä, joskus runsaastikin. Liito-oravan käytössä olevaa pesäpuuta ei onnistuttu varmuudella paikallistamaan. Peltoalueen koillisreunassa havaittiin kolohaapa, mutta sen tyveltä ei löydetty liito-oravan jätöksiä. On mahdollista, että pesä sijaitsee jossain pihapiirissä, missä näytti kasvaa kookkaita järeäoksaisia kuusia ja haapoja. Liityntävoimajohdon maastokäynneillä tehtiin havaintoja liito-oravan esiintymisestä Lehdonperän kylän ympäristössä, joka sijaitsee nykyisen 400 kv voimajohdon lounaispuolella. Maastohavaintojen ja ilmakuvatulkinnan perusteella liito-oravalle soveltuva metsäalue on noin 50 hehtaarin kokoinen ja alueella sijaitsee useita liito-oravan ydinalueita. Liito-oravan jätöksistä tehdyt havainnot keskittyivät Lehdonperän asutuksen peltojen ja pihojen ympäristöön, mutta papanahavaintojen perusteella liito-orava liikkuu myös nykyisen 400 kv voimajohdon pohjoispuolisessa kuusikossa, jossa voimajohtoaukeaan rajautuvat haavat tarjoavat lajille ruokailumahdollisuuksia. Nykyisen voimajohdon pohjoispuolisella alueella ei kuitenkaan tehty havaintoja liito-oravan pesäpuista tai potentiaalisista kolopuista. Runsaimmin papanahavaintoja tehtiin voimajohdon eteläpuolelta Saunamäen luoteispuolelta. Kartoitetulta alueelta havaittiin yhteensä kaksi kolohaapaa ja seitsemän risupesää, jotka mahdollisesti soveltuvat liito-oravan pesäpaikoiksi. Lehdonperän alue on luonnonsuojelulain 49 :n mukainen liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue.

26 21 Kuva 14. Liito-oravareviirit suunnittelualueella (Pesolan alue punaisella rajauksella) ja sen läheisyydessä Viitasammakko Viitasammakoita esiintyy Suomessa lähes koko maassa Pohjois-Suomen ollessa harvemman kannan aluetta. Paikoin viitasammakko voi jopa olla tavallista sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakko viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä soidinajan ulkopuolella, mutta tyypillisiä soitimen aikaisia elinympäristöjä keväällä ovat tulvarannat, pienet lammet ja ojat, jotka eivät kuivu helposti. Viitasammakko on luokiteltu uhanalaisuustarkastelussa säilyväksi (LC) lajiksi. Viitasammakoiden soidin alkaa keväällä jäiden lähdettyä. Koiraat aloittavat ääntelyn pääasiassa auringonlaskun jälkeen, mutta voivat äännellä kiivaimpaan soidinaikaan myös päivällä. Viitasammakon esiintyminen sekä alueen populaation kokoarvio ovat luotettavasti selvitettävissä ääntelyn perusteella.

27 22 Suunnittelualueella toteutettiin viitasammakkoselvitys Selvitysraportti on esitetty liitteenä 6. Viitasammakkokoiraiden pulputtavan soidinäänen havainnointi on luotettavin tapa selvittää viitasammakoiden kutualueet ja arvioida yksilöiden lukumäärä. Etukäteen arvioitiin karttatarkastelun ja alueille tehtyjen aiempien maastokäyntien perusteella suunnittelualueella sijaitsevia viitasammakoille potentiaalisia lisääntymisympäristöjä. Nämä alueet kierrettiin jalkaisin ja havainnoitiin äänteleviä viitasammakoita. Havainnointi tehtiin iltaisin ja öisin, jolloin soidinmenot ovat vilkkaimmillaan. Viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat on esitetty oheisella kartalla. Kuva 15. Viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit -tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta ). Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. Lähimmäksi sijoittuvat havainnot vaarantuneesta (VU) metsänemästä vuosilta 1961 ja 1975 Vehkaperän alueella noin puoli kilometriä Pesolan alueen rajasta sekä vaarantuneesta suopunakämmekästä vuodelta 1996 Haukisuonkankaalla noin kilometri Pesolan alueen rajasta.

28 Rämeristihämähäkki Rämeristihämähäkki (Aculepeira ceropegia) on Suomen viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Laji viihtyy avoimilla varvikkoisilla soilla, joilla kasvaa harvakseltaan rämemäntyjä. Lähimmät havainnot lajista on tehty Pesolan suunnittelualueesta yli 4 kilometrin etäisyydellä ja soveltuvien elinympäristöjen esiintyminen Pesolan alueella on myös hyvin vähäistä. Kevään ja kesän 2013 aikana tehtyjen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten perusteella kirjattiin ylös suunnittelualueella ja voimajohtoalueilla sijaitsevat lajille soveltuvat elinympäristöt. Voimajohtoalueella sijaitsevat soveltuvat elinympäristöt selvitettiin tarkemmin lajin esiintymisen osalta syksyllä 2013 ja keväällä Muilta osin hankkeen vaikutuksista rämeristihämähäkkiin laadittiin riskitarkastelu, jossa arvioitiin esiintyykö suunnittelualueen rakentamisalueilla lajille soveltuvia elinympäristöjä Muu eläimistö Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - elokuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä tehtyihin lumijälkiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta. Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin ja muihin suuriin nisäkkäisiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin erityisesti muualla pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa laadittuja tutkimuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Etelä-Pohjanmaan alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, rusakko, kettu ja kauriit. Myös hirviä esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, karhuhavaintojen ollessa runsaimpia. Myös ilveksiä näyttäisi havaintojen perusteella esiintyvän alueella säännöllisesti. Havainnot susista ja ahmoista ovat lähinnä satunnaisia. Satunnaisuuteen viittaavat em. lajit on havaittu vain joinakin vuosina, jolloin on todennäköistä, että yksittäinen kiertelevä yksilö on havaittu useamman kerran. Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa: Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu vuonna 2013 tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, mutta niitä oli havaittu myös Vimpeli Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat metsäpeurahavainnot oli tehty Soini Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee suunnittelualueesta noin 14,6 km luoteeseen ( Maastokäynneillä metsäpeuroista ei suunnittelualueella tehty havaintoja eikä alueella sijaitse metsäpeurojen talvilaitumiksi soveltuvia jäkälikköjä. Suunnittelualueelta ei myöskään havaittu metsäpeurojen tekemiä polkuja. Pohjoisjoen ja Pesolan sekä Korkeamaan alueilla sijaitsevien pienten lampien soveltuvuutta arvokkaalle korento- ja sukeltajalajistolle arvioitiin alueella laadittujen muiden luontoselvitysten maastokäyntien perusteella, sekä saatavilla olleiden vedenlaatutietojen perusteella. Pohjoisjokea ja suolampia ei pidetty kirjojokikorennon, lummelampikorennon tai jättisukeltajan potentiaalisina elinympäristöinä.

29 Natura-alueet ja muut suojelualueet Pesolan suunnittelualueen itäosaan on osoitettu Metsähallituksen lausunnon mukaisesti luonnonsuojelualue Metsähallituksen Luontopalveluiden hallinnoima palsta kiinteistöllä Kaava-alue rajautuu Keski-Suomen maakuntakaavaan merkittyyn 27 hehtaarin kokoiseen Torisaari-Kelkkasuo luonnonsuojelualueeseen. Nämä alueet kuuluvat Kelkkasuon suojelumetsään, jossa ne täydentävät Torisaaren yksityistä luonnonsuojelualuetta. Kelkkasuon suojelualue tullaan myöhemmin asetuksella perustamaan luonnonsuojelualueeksi. Kuvaan 16 on numeroitu lähialueen Natura-alueet: 1. Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI). 2. Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI, SPA) 3. Mäntykangas (FI ) (SCI) Kuva 16. Suojelualueet (Natura-alueiden numerointi edellä olevassa luettelossa). Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen Natura-alue (FI ) sijaitsee noin 3 km etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Alue on sisällytetty suojeluverkostoon sekä luonto-, että lintudirektiivin mukaisena alueena. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO090250) ja osia siitä on suojeltu soidensuojelualueena (SSA090040) ja yksityisenä luonnonsuojelualueena (YSA097378). Alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä ovat humuspitoiset lammet ja järvet, vaihettumissuot ja rantasuot sekä ensisijaisesti suojeltavat aapasuot ja puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy ampuhaukka, helmipöllö, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, metso, pyy, suopöllö, teeri ja uhanalainen laji. Haukisuo Härkäsuo Kukkonevan Natura-alue (FI ) sijaitsee välittömästi suunnittelualueen itä-kaakkoispuolella. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisena alueena (SCI, SPA). Natura-alue on merkittäviä suo- ja pienvesiarvoja sisältävä luontokokonaisuus, joka koostuu pitkälti kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Alueella esiintyviä luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ovat hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja vuorten alapuoliset tasankojoet. Lisäksi alueella esiintyy ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä keidassoita, aapasoita, boreaalisia luonnonmetsiä ja puustoisia soita. Alueella ei ole tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen II lajeista. Lintudirektiivin liitteen I

30 25 mukaisia lajeja alueella ovat mm. helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pohjantikka, pyy, suopöllö ja uivelo. Lisäksi alueella esiintyy kaksi uhanalaista lajia. Mäntykankaan Natura-alue (FI , SCI) sijaitsee Pesolan länsipuolella rajautuen lähimmillään noin 2 kilometrin päähän suunnittelualueen rajasta. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Mäntykangas on kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, jonka luoteisreunassa on aapasuo. Alueen nykyinen puusto on saanut kehittyä täysin luonnontilaisesti yli 120 vuotta. Pystyyn kuolleita kuusia ja kuusimaapuita on jo kohtalaisesti. Itäosassaan suo rajoittuu vanhaan metsään, lännessä ja pohjoisessa ojitettuihin soihin. Alueella esiintyviä ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy liito-oravaa ja lintudirektiivin liitteen I lajeista palokärkeä, pikkusieppoa, pohjantikkaa ja metsoa. Yksityisiin luonnonsuojelualueisiin kuuluva Torisaari (YSA091852) sijaitsee välittömästi Pesolan alueen itäpuolella. Torisaaren luonnonsuojelualueen yhteydessä on Torisaari Kelkkasuon luonnonsuojelualuevaraus. Kelkkasuo on Torisaaren luonnonsuojelualuetta ympäröivä suoalue. 27 hehtaarin laajuisella alueella esiintyy rahkanevaa ja rahkarämettä. Suoalaa on paikoitellen kuivattanut aluetta ympäröivät turvetuotantoalueen ojitukset. Kelkkasuo on Metsähallituksen hallinnassa oleva suojelumetsä, josta ei ole vielä tehty luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä. Valtakunnallisen soidensuojeluohjelman täydennyksellä täydennetään nykyistä suojelualueverkostoa. Ympäristöministeriön asettama työryhmä luovutti asiasta esityksensä vuoden 2015 lopussa. Soidensuojelun täydentämisen toteuttaminen on käynnistynyt aluksi valtion mailla sijaitsevien ja kiireisimmin suojelua kaipaavien Etelä-Suomen suoalueiden osalta. Mm. soidensuojeluohjelman täydennykseen kuuluvaa suoselvityshankkeen loppuraporttia (Autio ym. 2013) on käytetty jäljempänä vaikutustenarvioinnissa. Pesolan alueelle ei sijoitu suoselvityshankkeen soita.

31 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä tutkitun alueen nro 477 eteläpuoli sijoittuu suunnittelu-alueen sisälle. Selvityksen mukaan alueelle rakennettavan 3 MW:n tehoisen tuulivoimalan brutto-tuotanto vaihtelee MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on MWh/a sadan metrin korkeudessa. Kuva 17. Tuotantotietoja Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksestä Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Suomenselän alueelle. Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä sijaitseva Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu. Suomenselän maasto on joko suhteellisen tasaista, kuten Pesolan alueella, tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Suunnittelualueelta lähimmät merkittävästi kumpuilevat maastot sijaitsevat Keisalassa noin kuuden kilometrin päässä lännessä Pesolan suunnittelualueelta. Suunnittelualue sijaitsee soisilla alueilla, joka on tyypillistä Suomenselän alueelle. Suomenselällä keskimäärin puolet maa-alasta on soita. Suunnittelualueella ei ole maisemallisesti arvokkaita kohteita. Alueella on joitakin tervahautoja ja kiinteä muinaismuisto. Museoviraston rekisteriportaalin mukaan muinaismuistokohde sijaitsee luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä, turpeenottoalueen ympäröimänä, Karstulan, Kyyjärven ja Soinin rajalla. Paikalla on pienen suon ympäröimällä kohoumalla (Torisaari) kaksi mäntykeloa, joihin on kaiverrettu kirjaimia ja vuosilukuja. Kysymyksessä ovat joko rajakarsikot tai rajamännyt. Toisessa kelossa on vuosiluku 1753, mutta siitä noin 24 metriä lounaaseen sijaitsevaa keloa arkeologi Miikka Kumpulainen on arvellut väärennökseksi. Alueen länsipuolella välittömässä läheisyydessä sijaitsee valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009), Pesolan mäen taloryhmä (kuvat 18 ja 19). Pesolan mäen taloryhmä ympäristöineen, suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Keisalan kylän Totonkallion ja Vuorenmaan alueet (noin 6 km etäisyydellä) sekä suunnittelualueen lounaispuolella oleva Soinin kirkonkylän kirkon ympäristö (noin 9 km etäisyydellä) on osoitettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi. Vireillä oleva Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava tulee voimaan tullessaan kumoamaan nykyisen maakuntakaavan kaavamerkinnän Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannal-

32 27 ta tärkeä alue. III vaihemaakuntakaavaluonnoksessa osoitetaan Valtakunnallisesti arvokkaiksi esitetyt alueet ja Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. III vaihemaakuntakaavaluonnoksessa Pesolan mäen taloryhmää ympäristöineen eikä Soinin kirkonkylän kirkon ympäristöä ole osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Keisalan kylän Totonkallion ja Vuorenmaan alueet on vaihemaakuntakaavaluonnoksessa osoitettu yhtenä aluekokonaisuutena (uusi nimi Keisalan vaaramaisemat) Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Lehtimäen mäkiasutus (MAO100107), sijaitsee reilun 20 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Kuva 18. Lähimmät kulttuurikohteet. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Valokuva Museovirasto. Kuva 19. Vanha-Pesola. Kuvassa vasemmalla tuhoutuneen päärakennuksen kivijalkaa.

33 28 Kuva 20. Kiinteä muinaismuisto Museovirasto. Taulukko 3. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsevat arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. Kohde Lyhin etäisyys Pesolan tuulivoimaloista, km Tyyppi Pesolan mäen taloryhmä 1,1 RKY 2009 Pesolan mäen taloryhmä ympäristöineen Keisalan kylän Totonkallion ja Vuorenmaan alueet 0,8 Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Maakuntakaava) 5,8 Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Maakuntakaava) Keisalan vaaramaisemat 5,8 Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (III vaihemaakuntakaavaluonnos) Soinin kirkonkylän kirkon ympäristö 9,8 Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Maakuntakaava) Suunnittelualueen ympäristössä sijaitseva harva asutus ja pienialaiset pellot ovat keskittyneet mäkialueille. Tihein asutus on keskittynyt lähimpiin Soinin ja Alajärven taajamiin sekä useisiin pääteiden varsille löyhästi rakentuneisiin kyliin suunnittelualueen ympäristössä. Pesolan suunnittelualueen tuulivoimalat sijoittuvat pääasiassa suoalueista nousevien loivien metsäisten kivennäismaakankaiden päälle. Kaikki Pesolaan suunniteltavista tuulivoimaloista sijaitsevat yli 190 metriä meren pinnan yläpuolella. Pesolan suunnittelualueen lähialueen maanpinnan muodot ovat melko tasaisia ja loivapiirteisiä ja suunnittelualueella sijaitsevat lukuisat eri tuotantovaiheissa olevat turvetuotantoalueet muodostavat tasaisia alueita. Turvetuotantoalueita reunustavat havumetsät. Laajimmat näkymät kohti suunnittelualuetta avautuu pohjois- ja itäpuolella sijaitsevilta turvetuotantoalueilta. Etenkin turvetuotantoalueet Pesolan suunnittelualueella ja alueen pohjois- ja koillispuolella muodostavat laajoja avoimia alueita. Asutusta turvetuotantoalueiden laidoilla ei kuitenkaan ole. Turvetuotantoalueiden ympäröivän Vehkaperän kylän vanhimmat rakennuspaikat ovat olleet asuttuja jo 1800-luvun lopulta lähtien ja rakennuskanta muodostuukin monenikäisistä rakennuksista. Kuitenkaan aivan uutta rakennuskantaa kylällä ei ole. Useissa pihapiireissä on hirsirakenteinen vanha päärakennus tai ulkorakennus ja uudempi lauta- tai tiiliverhoiltu päärakennus.

34 29 Suunnittelualueelta etelään sijaitsevilta Saarijärveltä, Hankajärveltä, Iso-Punsalta, Limajärveltä, Kortejärveltä, Vahangasta ja Iiroonjärveltä avautuu näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Järvien rannoilla sijaitsee jonkin verran loma-asutusta. Suunnittelualueen lähialueella ei ole laajoja viljelyalueita, joilta avautuisi näkymiä Pesolan suuntaan. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevilta Lehdonperän, Marjoperän, Keisalan ja Torasperän kyliltä, sekä kyliä yhdistäviltä tieosuuksilta Niskakankaantieltä ja Möksyntieltä avautuu paikoin avoimia näkymiä ympäristöön. Asutuksen lomassa sijaitsevat peltoalat ovat kuitenkin pienialaisia ja puuston reunustamia, mistä johtuen näkymät jäävät verrattain lyhyiksi. Asutus on seudulle tyypilliseen tapaan vaihtelevan ikäistä. Näkymiä Pesolan suuntaan muodostuu myös suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevilta kahdelta talokeskittymältä, Pöntiseltä ja Huosianmäeltä. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Mustapuron kylä, jonka asutus on sijoittunut helminauhamaisesti Vehkaperäntien varrelle ja muutamien sivuteiden päihin. Kylältä avautuu näkymäsektoreita peltokuvioiden laidoilta länteen suunnittelualueiden suuntaan.

35 30 Kuva 21. Maisema-analyysi.

36 31 Kuva 22. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. Pesolan alueen koillispuolella sijaitsevan Vehkaperän kylän alueella sijaitsevat viisi pihapiiriä on arvioitu Kyyjärven kunnan vuoden 1989 rakennusinventoinnissa paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennusperintökohteiksi. Kohteet on esitetty alla taulukossa.

37 32 Taulukko 4. Paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet

38 33 Kuva 23. Vehkaperän kylän kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet. Tässä kaavaprosessissa on selvitetty tuulivoima-alueen lähiympäristön rakennuskannan kulttuurihistoriallisia arvoja vertailemalla maanmittauslaitoksen peruskarttoja vuosilta 1964 ja 1967 alueen nykyiseen rakennuskantaan. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia paikallisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia vaikutusarvioinnin tueksi - alueella ei ole yksittäisiä rakennuksia lukuun ottamatta laajempia arvokkaita aluekokonaisuuksia. Karttatarkastelun tuloksena alueen eri osista löytyi 13 tarkasteltavaa pihapiiriä, joita on arvioitu tarkemmin. Lisäksi alueelta otetuista valokuvista on arvioitu yleisesti alueen muuta rakennuskantaa. Pesolan alueella rakennuskanta koostuu pääasiallisesti luvun rakennuksista, joka on sijoittunut pirstaleisesti ympäri aluetta 1-2 talon ryhmiin. Pihapiireihin liittyy useimmiten pieniä peltoalueita. Rakennuskanta on sekoittunutta. Vehkaperän eteläosassa kaava-alueen lähiympäristössä sijaitsevista pihapiireistä Lehtomäki ja Peltola ovat mukana Kyyjärven kunnan vuoden 1989 rakennusinventoinnissa paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennusperintökohteissa. Tarkasteltujen pihapiirien päärakennuksista useimpiin on tehty laajoja muutostoimenpiteitä. Rakennusperinteisesti arvokas yksittäinen pihapiiri Pesolan alueella on Syväri, jossa osa pihapiirin rakennuksista - mm. yksi 1 1/2 -kerroksinen päärakennus - ovat säilyneet lähes alkuperäisinä todennäköisesti 1800-luvulta.

39 34 Kuva 24. Kuvassa on esitetty sinisellä tarkastelualueen raja ja punaisella tarkastellut pihapiirit. Kaavaalueen rajaus on osoitettu kuvassa harmaalla (rajaus hieman muuttunut). Rakennusperinteisesti arvokas yksittäinen pihapiiri, jossa yksi 1 1/2 kerroksinen päärakennus sekä ainakin yksi piharakennuksista ovat säilyneet lähes alkuperäisinä, todennäköisesti 1800-luvulta. Toinen pihapiirin päärakennuksista sekä muut piharakennuksista ovat uudisrakennuksia. Talouskeskukseen kuuluu myös hirsirunkoinen, uudistettu sauna Iso-Syvärin etelärannalla. Säilyneillä yksittäisillä rakennuksilla on rakennusperinteisiä arvoja. Kuva 25. Kuvassa vasemmalla Syvärin uusi päärakennus ja oikealla vanha päärakennus. Kuva 26. Syvärin talouskeskuksen vanha piharakennus, kuvassa taustalla uusi päärakennus.

40 35 Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimapuistoalueilla toteutettiin kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 2013 (Mikroliitti 2013), joka on liitteenä 13. Inventoinnin mukaan Pesolan suunnittelualueella sijaitsee 5 kiinteää muinaisjäännöstä ja yksi (Vanha-Aho) luonnosvaiheen jälkeen muuttuneen kaavarajauksen ulkopuolella. Taulukko 5. Tunnetut kiinteät muinaisjäännökset suunnittelualueella. Numero viittaa kartan numerointiin. Kohde ja muinaisjäännöstunnus Sijainti Luokitus Tyyppi 15, Kelkkasuo Torisaari ( ) n. 900m voimalapaikan 23 itäpuolella Kiinteä muinaisjäännös Historiallinen kulttija tarinapaikka 16, Hautasaari 1 ( ) n. 500m voimalapaikan itäpuolella Kiinteä muinaisjäännös Historiallinen tervahauta 17, Pöntisenaho ( ) 18, Uudenhaudankangas ( ) 19, Hautasaari 2 (ei muinaisjäännösrekisterissä) 20, Vanha-aho ( ) n. 270m voimalapaikan 19 kaakkoispuolella n. 670m voimalapaikan 19 luoteispuolella n. 1030m voimalapaikan 12 luoteispuolella n. 840m voimalapaikan 11 länsipuolella Kiinteä muinaisjäännös Kiinteä muinaisjäännös Kiinteä muinaisjäännös Kiinteä muinaisjäännös Historiallinen tervahauta Historiallinen tervahauta Historiallinen tervahauta Historiallinen tervahauta

41 36 Kuva 27. Pesolan alueen kiinteät muinaisjäännökset. 3.2 Lähialueen muut tuulivoima-alueet Lähimmäksi Pesolan tuulivoimapuistoa sijoittuvat hankkeet: Soini, Korkeamaa: SABA tuuli Oy suunnittelee enintään 19 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 3-5 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n.2,5 km. Soini, Konttisuo: UPM Wind Holdings Oy suunnittelee enintään 8 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 3 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 24 km. Soini, Loukkusaari: Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee enintään 3 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 3 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 16 km Soini, Isokangas: Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee enintään 3 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 3 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 14 km Alajärvi, Möksy: Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy suunnittelee enintään 15 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 5 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 1,5 km. Alajärvi, Louhukangas: Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Oy suunnittelee enintään 27 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 2-5 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 6 km. Kyyjärvi, Peuralinna: YIT suunnittelee enintään 8 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 3 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 12 km.

42 37 Kyyjärvi, Hallakangas: Winda Invest Oy suunnittelee enintään 9 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 2-3,3 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 28 km. Perho, Alajoki: Taaleritehdas Oy suunnittelee enintään 7 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 3 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 18 km. Perho, Limakko: Taaleritehdas Oy suunnittelee enintään 9 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 3 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 26 km. Karstula, Vihisuo: Metsähallitus Laatumaa suunnittelee enintään 9 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 3 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 8 km. Karstula, Mustalamminmäki: Greenwatt Oy suunnittelee enintään 8 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 3 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 29 km. Karstula, Koiramäki: Greenwatt Oy suunnittelee enintään 8 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan 3 MW. Etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on n. 32 km. 3.3 Maa-alueiden omistus Alueella on pääosin yksityisiä maanomistajia. 3.4 Kaavoitustilanne Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Soinin kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen ja alueen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama Vahvistettuun maakuntakaavaan on tehty muutos Lapuan Honkimäelle (vahvistettu ). Muutos ei koske Pesolan aluetta. Kuva 28. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Pesolan suunnittelualueen rajaus näkyy kuvassa sinisellä. Käynnissä olevaan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät:

43 38 Suunnittelualueiden ulkopuolella länsipuolella sijaitsee Pesolan mäen taloryhmä, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Pesolan alueen pohjoisosa kuuluu tt-2 vyöhykkeelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan osalla vesistöalueita turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Pesolan alueen eteläosa puolestaan kuuluu tt-3 vyöhykkeelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan osalla alueen vesistöalueista on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Suunnittelualueen länsiosassa kulkee maakuntakaavaan merkitty voimajohto (400 kv), jolla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Pesolan alueen länsiosan läheisyydessä on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, jonka suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Suunnittelualueiden eteläpuolella on Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaava käsittelee tuulivoimaa, ja se täydentää voimassa olevia maakuntakaavoja. Etelä-Pohjanmaan liitto on kuuluttanut I vaihemaakuntakaavan vahvistamisesta ja voimaantulosta I vaihemaakuntakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Ensimmäistä vaihekaavaa koskevia selvityksiä ovat: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) ja sen täydennykset Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset (2013) Raportti tuulivoiman 3D-analyysista Etelä-Pohjanmaan pienten tuulivoimapuistojen selvitys Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa (2013) Tuulivoimakaavan linnustovaikutusten arviointi (2014) Tuulivoimapuistojen näkymävaikutukset Etelä-Pohjanmaalla (2014)

44 39 Tuulivoima-alueiden maisemavaikutukset Etelä-Pohjanmaan arvokkaille maisema-alueille (2014) Kuva 29. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta. Pesolan kaava-alue on on osoitettu sinisellä rajauksella. Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat vaihemaakuntakaavan merkinnät:

45 40 Pesolan suunnittelualueen pohjoisosa on osoitettu vaihemaakuntakaavassa osa-aluemerkinnällä tuulivoimapuiston alueeksi (tuulivoima-alue 11, Savonneva) Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava Maakuntahallitus päätti helmikuussa 2013 käynnistää Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan laatimisen. Vaihemaakuntakaava koskee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Kaava on tullut voimaan julkaistulla kuulutuksella. II vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu merkintöjä laadittavan osayleiskaavan alueelle tai sen lähiympäristöön Vireillä oleva vaihemaakuntakaava (III) Maakuntahallitus päätti helmikuussa 2013 käynnistää Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan laatimisen. Vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja ja kulttuurimaisemia. Vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä välisen ajan. Kuva 30. Ote Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaluonnoksesta. Pesolan kaava-alue on osoitettu sinisellä rajauksella.

46 41 Osayleiskaava-aluetta koskevat vaihemaakuntakaavan merkinnät: Lisäksi suunnittelualueesta länteen on osoitettu: Keski-Suomen maakuntakaava Pesolan suunnittelualue rajautuu Kyyjärven ja Karstulan kuntiin, jotka kuuluvat Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavassa on käsitelty kaikkia maankäytön suunnittelun kannalta keskeisiä aihepiirejä. Kuva 31. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Pesolan kaava-alue näkyy kuvassa sinisellä rajauksella.

47 42 Pesolan alueen läheisyyteen Kyyjärven kunnan alueelle on maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoaluetta (EO/tu). Pesolan alueen kaakkoispuolella sijaitsee Haukisuo-Härkäsuo-Kukkoneva Natura-alue. Pesolan alueen itärajalla Soinin, Kyyjärjen ja Karstulan rajojen kulmassa sijaitsee Kelkkasuo Torisaari muinaisjäännös. Pesolan kaakkoispuolella oleva Natura-alue on luonnonsuojelualue Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat Keski-Suomen maakuntakaavaa täydennetään useilla eri vaihekaavoilla. Ympäristöministeriön vahvistama Keski-Suomen ensimmäinen vaihemaakuntakaava käsittelee Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskuksen sijoittumista. Lainvoiman saaneen toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Keski-Suomen kolmannessa vaihemaakuntakaavassa osoitetaan alueita turvetuotannolle ja suojellaan samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on 5. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita noin 60. Keski-Suomen liitto valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamatta jätettyjen tuulivoimapuistojen ja 39 turvetuotantoon soveltuvan suon osalta. Kaavassa Pesolan suunnittelualuetta lähin tuulivoima-alue (tv-4) sijoittuu noin 50 km päähän kaakkoispuolelle. Ympäristöministeriön vahvistama (lainvoima ) neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Keski-Suomen vaihemaakuntakaavoissa ei ole Pesolan alueen suunnitteluun vaikuttavia merkintöjä Voimassa olevat yleiskaavat Kuvassa 32 on esitetty voimassa olevien yleiskaavojen rajaukset (punainen rajaus + vinorasteri) sekä asemakaava-alueiden rajaukset (musta rajaus + ruuturasteri). Suunnittelualueelle ulottuu pieniltä osin Soinin koko kunnan ranta-alueet kattava oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka on vahvistettu Kuvassa 34 on esitetty rantayleiskaava suhteessa suunnittelualueeseen. Rajaukset menevät siis pieniltä osin päällekkäin ja ko. osuus on rantayleiskaavassa merkitty M tai W-alueeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaisesti nyt laadittava yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan. Nyt laadittavana olevan osayleiskaavan suhdetta voimassa olevaan rantayleiskaavaan on käsitelty kohdassa

48 43 Lisäksi Soinissa on voimassa Soinin ja Lehtimäen rajavesistöjen rantayleiskaava, joka vahvistettiin sekä Jokijärven alueen rantaosayleiskaavan tarkistus, joka puolestaan vahvistettiin Alajärven keskustaan laaditut yleiskaavat ovat vanhentuneita. Alajärven Ydinkeskustan osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1994 ja kirkonseudun osayleiskaava Kuva 32. Ote: Alueen lähiympäristön vahvistetut yleiskaavat (punainen rajaus + pystyrasteri) ja vireillä olevat (sininen rajaus + vinorasteri). Pesolan suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa mustalla rajauksella. Kuva 33. Soinin rantayleiskaavan suunnittelualuetta koskevat kaavamerkinnät.

49 44 Kuva 34. Ote Soinin rantayleiskaavasta. Suunnittelualue on merkitty kuvaan mustalla katkoviivalla Vireillä olevat yleiskaavat Soinin kunta Soinin kunnassa on Pesolan osayleiskaavan lisäksi vireillä kaksi tuulivoimatuotantoon tähtäävää osayleiskaavaa. Korkeamaan osayleiskaava-alueelle on osoitettu 19 tuulivoimalaa ja se rajautuu Pesolan kaava-alueen lounaisosaan. Konttisuon osayleiskaava-alue sijaitsee noin 22,2 kilometrin etäisyydellä Pesolan suunnittelualueesta. Konttisuon alueelle on osoitettu 8 tuulivoimalaa. Kunnanvaltuusto hyväksyi Konttisuon osayleiskaavan ja Korkeamaan osayleiskaavan Molemmista kaavoista on valitettu. Hallinto-oikeus hylkäsi Konttisuon kaavasta tehdyt valitukset päätöksessä. Korkeamaan kaava on tällä hetkellä hallinto-oikeudessa Alajärven kaupunki Alajärvellä on suunnitteilla keskustan yleiskaavan laatimisen käynnistäminen. Etäisyyttä suunnittelualueelle on noin 21 km. Alajärvellä on hyväksytty kaksi tuulivoimatuotantoon tähtäävää osayleiskaavaa. Pesolan suunnittelualueeseen rajautuvan Möksyn osayleiskaavan alueelle on osoitettu 15 voimalaa (hyväksytty ) ja sen länsipuoliselle Louhukankaan osayleiskaavan alueelle on osoitettu 27 voimalaa (hyväksytty ). Etäisyyttä Louhukankaan alueeseen on noin 4,6 km. Molemmista tuulivoimaosayleiskaavoista on valitettu ja ne ovat parhaillaan oikeusasteissa käsiteltävänä.

50 Keski-Suomen kaavahankkeet Kyyjärven kirkonkylälle laaditaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Hankkeen vireilletulo on kuulutettu Etäisyyttä suunnittelualueelle on noin 13 km. Kyyjärven kunnan alueella on valmisteilla myös pienvesistöjen rantaosayleiskaava. Kaava kuulutettiin vireille Lähin osayleiskaavaan lukeutuva vesistö on Mustalampi, joka sijaitsee noin 1,7 kilometrin etäisyydellä Pesolan alueesta. Kyyjärven kunnanhallitus on tehnyt kokouksessaan kaavoituspäätöksen tuulivoiman rakentamista koskevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimisesta Peuralinnan alueelle. Keski- Suomen ELY-keskus on päättänyt, että Peuralinnan tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan ja kaava on tullut lainvoimaiseksi kesän 2016 aikana. Suunnittelun tavoitteena on rakentaa Peuralinnan alueelle 8 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yhteisteho on enimmillään 24 MW. Matkaa Peuranlinnan osayleiskaavan alueelta suunnittelualueelle on noin 13 km. Winda Invest Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Hallakankaan alueelle Kyyjärven kuntaan. Tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 29,7 MW. Hankkeen kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan ja kaava tuli voimaan Etäisyyttä Pesolan alueeseen on n. 28 km. YIT Rakennus Oy suunnitteli tuulivoimapuistoa Kyyjärven Harsunnevalle. YIT:n tavoitteena oli rakentaa Harsunnevan alueelle 8 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yhteisteho on alle 30 MW. Hanke keskeytettiin hanketoimijan toimesta. Kuva 35. Kyyjärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavassa käsiteltävät vesistöt punaisella. Karstulan kunnassa on vireillä Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Rantaosayleiskaavan länsiosan osa-alue 4 (karttalehti 7) sijaitsee Pesolan tuulivoima-alueen kaakkoispuolella. Rantaosayleiskaavassa lähimmät uudet loma-asuntojen rakennuspaikat on osoitettu Punsanjoen varteen. Etäisyyttä lähimpiin suunniteltuihin tuulivoimaloihin on yli 4 km. Lähimmät rantaosayleiskaavassa käsiteltävät suuremmat vesistöt ovat Vahanka ja Kortejärvi noin 6-8 km päässä suunnittelualueesta. Ote rantaosayleiskaavan karttalehdestä 7 on esitetty kuvassa 36. Karstulan kunnassa on vireillä kolme tuulivoimaosayleiskaavaa. Greenwatt Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Koiramäen alueelle, noin 7 kilometrin etäisyydelle Karstulan keskus-

51 46 tasta ja noin 32 km päässä Pesolan alueesta. Tuulipuistoon suunnitellaan 8 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan , päätöksestä valitettiin hallintooikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi valitukset, eikä päätöksestä valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen. Kaavan voimaantulo kuulutettiin Greenwatt Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista myös Mustalamminmäen alueelle noin 5 km päähän Karstulan keskustasta ja noin 29 km Pesolan suunnittelualueesta. Myös Mustalamminmäen suunniteltu tuulivoimalaitosten määrä on 8. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan , päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset, päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Metsähallitus Laatumaa puolestaan suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Vihisuon alueelle, noin 14 kilometrin etäisyydelle Karstulan keskustasta ja 7,5 km päähän Pesolan alueesta. Tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan , päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Kuva 36. Ote Karstulan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavaluonnoksesta , osaalue 4 (karttalehti 7). Lähde: Karstulan kunta 2016.

52 47 Kuva 37. Lähialueen tuulivoimaosayleiskaavat (Lähde: Suomen Ympäristökeskus 2016) Asemakaava ja ranta-asemakaava Alueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään maastotietokanta-aineistoa ja tarpeen mukaan muuta karttamateriaalia. 4. SELVITYKSET Etelä-Pohjanmaan liiton tekemät selvitykset: Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Vaihekaava I ehdotus Tuulivoima: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaehdotus, kaavaselostus, teemakartta ( ) Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013) Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen täydennys -Kauhajoen Säärenkankaan-Eteläkankaan ja Kurikan Kukkoonkallion-Möhkäleenmaan alueet ( ) Etelä-pohjanmaan tuulivoimaselvityksen täydennys Jalasjärven Ilvesnevan ja Kauhavan Voltti-Kakkurin alueet (2013) Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys (2011) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset (2013) Maakuntakaavan linnustovaikutukset (2014) Tuulivoima-alueiden maisemavaikutukset Etelä-Pohjanmaan arvokkaille maisema-alueille (2014) Tuulivoimaloiden näkymävaikutukset Etelä-Pohjanmaalla (2014) Tuulivoima-alueiden Natura-arviointi (2014)

53 48 Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset, jotka palvelevat myös osayleiskaavan laadintaa ja täyttävät kaavoituksen edellytykset (osa liitteistä on päivitetty kaavoituksen yhteydessä): Pesolan tuulivoimahankkeen luontoselvitys (kaavaselostuksen liite 2) Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys (kaavaselostuksen liite 3) Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys (kaavaselostuksen liite 4) Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys (kaavaselostuksen liite 5) Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen viitasammakkoselvitys (kaavaselostuksen liite 6) Korkeanmaan tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys (kaavaselostuksen liite 7) Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys (kaavaselostuksen liite 8) Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY. (kaavaselostuksen liite 9, vain viranomaiskäyttöön) Petolintutarkkailu, SSLTY. (kaavaselostuksen liite 10, vain viranomaiskäyttöön) Syysmuutonseuranta, SSLTY (kaavaselostuksen liite 11) Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen kuvasovitteet Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy (kaavaselostuksen liite 13) Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen meluselvitys Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen välkeselvitys Muut laaditut selvitykset: Natura-arvioinnin päivitykset (Sito, 2015, 2017, 2017), vain viranomaiskäyttöön YVA-tarveharkinta kokonaiskorkeuden muutoksesta Taustamateriaalina on käytetty myös ympäristövaikutusten arviointiselostusta kokonaisuudessaan. Lisäksi aineistona on käytetty kaavaprosessin kanssa samanaikaisesti laadittua tuulivoiman yleissuunnitelmaa, joka käsittää viisi osayleiskaava-aluetta Alajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä. Yleissuunnitelmassa on laajennettu maakuntakaavoituksessa tehtyjä selvityksiä. Yleissuunnitelman yhteydessä laaditut selvitykset: Rakennuskanta Ympäristöhallinnon ylläpitämät paikkatietoaineistot Maaperäselvitys Linnuston kevätmuuttoselvitys 2013 Visuaalinen maisemaselvitys (näkemäanalyysi) Melu- ja välkeanalyysit Liikennöitävyysselvitys Sähköverkostoselvitys Lentoesteet tutkavaikutukset

54 49 5. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Suunnittelun vaiheet Kuulutus osayleiskaavan vireilletulosta on tehty Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin julkisesti nähtävillä välisen ajan Soinin kunnan ilmoitustaululla ja internetissä. OAS lähetettiin tiedoksi useille osallistahoille ja lisäksi viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Yleisötilaisuus (YVA-ohjelma ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Viranomaisneuvottelu ja YVA-hankkeen ohjausryhmä Osayleiskaavaluonnos Yleisötilaisuus Soinin yhtenäiskoululla (YVA-selostus ja kaavaluonnokset). YVA-selostus nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen Työneuvottelu (kunta ja Hyötytuuli) Viranomaisten työneuvottelu Yleisötilaisuus Vuorenmaassa Ehdotusvaiheen kuuleminen ELY-keskuksen päätös ympäristövaikutusmenettelyn soveltamisesta Soinin Pesolan tuulivoimahankkeen voimaloiden kokonaiskorkeuden muutoksesta ( , EPOELY/54/07.04/2013) Viranomaistyönneuvottelu Kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville kesä Osallistuminen ja yhteistyö Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta osayleiskaavan tultua vireille. Lausunnot saatiin seuraavilta: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan liitto Museovirasto Vapo Oy OAS:n tehtiin seuraavat päivitykset saadun palautteen perusteella: Yhteystiedot tarkistettiin Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava osio päivitetty Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon mukaan ja lisätty osio Keski-Suomen maakuntakaavasta Torisaaren luonnonsuojelualue / läheinen suojelualuevaraus ja viittaus suojelualueisiin on tuotu esille Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti Tehtäviin luontoselvityksiin lisättiin viitasammakkoselvitys ja syysmuuton tarkastelu nykyisen tiedon perusteella ja suojelualueisiin maininnat Pohjoisnevasta ja Peuralamminnevasta Etelä- Pohjanmaan Ely-keskuksen lausunnon mukaisesti Maininta ympäristöhallinnon aineistoista on siirretty ELYn lausunnon mukaisesti Osallisiin on lisätty Kyyjärvi ja Karstula Keski-Suomen ELYn lausunnon mukaisesti On lisätty maininta vaarojen ja riskien arvioinnista Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen lausunnon mukaisesti Aikataulu päivitettiin Valmisteluvaiheen kuuleminen Osayleiskaava on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnosasiakirjoista saatiin 10 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Seuraavaan on kuvattu miten kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä on huomioitu ehdotusvaiheessa. 11 tuulivoimalaa poistettiin melu- ja välkevaikutusten tai luontoarvoille tulevien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi

55 50 Voimalapaikkojen sijainteja on muutettu melu- ja välkevaikutusten tai luontoarvoille tulevien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi Tuulivoimalat on siirretty riittävän etäälle Fingridin voimalinjasta Ohjeellinen uusi maakaapeli sekä ohjeellinen uusi sähkölinja on osoitettu kaavakartalla Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan aikataulu ja valmistuneet selvitykset on päivitetty Kaavaselostuksen kuvat on päivitetty Selostukseen on tarkennettu maakuntakaavamerkintöjen huomioimistapa Kaava-alueen itäosaan on osoitettu luonnonsuojelualue Metsähallituksen lausunnon mukaisesti Havainnekuvat on päivitetty vastamaan kaavaehdotuksen voimalapaikkoja Vaikutusten arviointeja on täydennetty Soinin rantayleiskaava ja asutus Linnuston yhteisvaikutukset ja yömuuttajat Liikenne Metsäpeura Melu- ja välkeselvitykset on päivitetty vastaamaan kaavan voimalamäärää, joka on supistunut 11 voimalalla kaavaluonnokseen verrattuna Tuulivoimalat on rajattu irti turvetuotantoalueista Osalliset luetteloa on täydennetty Ehdotusvaihe I nähtävillä olo Osayleiskaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin 16 lausuntoa ja 9 muistutusta. Seuraavassa on kuvattu miten kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset on otettu huomioon. Sijoitussuunnitelmaa on tarkistettu Vapon ja osallispalautteen johdosta Kaavasta on poistettu yleismääräys Puolustusvoimien hyväksynnästä (toteuttamiskelpoisuus ratkaistaan lausuntomenettelyllä jo ennen kaavan hyväksyntää kunnanvaltuustossa) Kaavasta on poistettu suunnittelutarvemerkinnät Kaavan sallima voimaloiden kokonaiskorkeus on määritetty 230 metriin (nostosta haettu YVA-tarveharkintapäätös, jonka mukaan YVA-menettelyä ei tarvitse soveltaa) Viiden eteläisimmän voimalan osalta kaavassa on edellytetty tutka-avusteinen pysäytysautomatiikka Melu- ja välkemallinnukset, havainnekuvat sekä näkemäalueanalyysi on päivitetty vastaamaan kaavassa esitettyä sijoitussuunnitelmaa ja voimaloiden dimensioita Vaikutusarviointeja on täydennetty lausunnoissa edellytetysti On tehty pieniä tarkistuksia kaavamerkintöihin ja -määräyksiin Suomen Hyötytuuli Oy on pyytänyt ELY-keskukselta kannanottoa siitä, onko Pesolan tuulivoimahankkeen voimaloiden suunniteltuun korotukseen (210 metristä 230 metriin) sovellettava erillistä YVA-lain mukaista menettelyä (YVA-tarveharkintaselvitys ). ELY-keskuksen antamassa päätöksessä (EPOELY/54/07.04/2013) todetaan, että rakennettavien tuulivoimaloiden kokonaismäärä vähenee alkuperäisestä 23 voimalasta 12 voimalaan eikä tuulivoimaloiden korottaminen kasvata aikaisemmin esitettyä sähkötehoa. Tuulivoimaloiden koon muuttumisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset joko pysyvät vähäisinä tai kohtalaisina tai vähentyvät tuulivoimaloiden määrän supistuessa. Näin ollen ELY-keskus katsoo, että jo tehty ympäristövaikutusten arviointi nykysuunnitelmien arvioinneilla täydennettynä täyttää edelleen sille asetetut vaatimukset eikä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ole tarpeen uusia. Ensimmäisen kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on laadittu Soini Pesola Natura-arvioinnin päivitys ( , Sito). Arvioinnin johtopäätöksenä todettiin, että Pesolan tuulivoimahankkeen törmäysvaikutuksilla ja poikastuottoon kohdistuvilla vaikutuksilla ei arvioida olevan kuin korkeintaan vähäisiä vaikutuksia maakotkaan ja hanke ei uhkaa lajin säilymistä alueella. Pesolan tuulivoimahankkeella ei myöskään ole maakotkan elinpiiriä kaventavia vaikutuksia. Uusimpien tutkimusten mukaan juuri elinpiirin kaventuminen on tuulivoimahankkeiden keskeinen vaikutusmekanismi. Niin ikään yhteisvaikutukset alueen muiden tuulivoimahankkeiden kanssa arvioidaan uusimpien menetelmien mukaisesti laaditulla arvioinneilla vähäisiksi Korkeamaan hanke pois lukien. Keski-Suomen ELY-keskus antoi lausunnon Natura-arvioinnin päivityksestä (KESE- LY/2970/2015). Lausunnon johtopäätöksen mukaan ELY-keskus pitää todennäköisenä, että maakotkareviirille ja sitä kautta Natura-alueiden valinnan perusteena oleviin luontoarvoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset muodostuvat todennäköisesti merkittäviksi.

56 51 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausunnon Natura-arvioinnin päivityksestä (EPOELY/525/2016). Lausunnon johtopäätöksen mukaan ELY-keskus katsoo, ettei tarkentavan lentoseurannan puuttuessa Pesolan tuulivoimahankkeen mahdollista merkittävää heikentävää vaikutusta Natura-alueen maakotkareviiriin voida laaditun arvioinnin perusteella pois sulkea. ELYkeskus katsoo varovaisuusperiaatetta noudattaen, että alle kolmen kilometrin etäisyydellä pesästä sijaitsevat voimalat voivat muodostaa törmäysriskin lentopoikasille. Mahdollisia merkittäviä vaikutuksia maakotkan pesimämenestykseen ei näin ollen voida pois sulkea. Metsähallituksen lausunnossa ( ) on todettu, että lausunnossa mainittujen seikkojen perusteella Metsähallitus katsoo, ettei uuteen, teoreettiseen tarkasteluunkaan nojaten voida riittävän luotettavasti pois sulkea, ettei hankkeella olisi Natura-alueille niiden suojeluperusteena olevaan lajiin kohdistuvia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Natura-lausuntojen sisällöstä ja jatkotoimenpiteistä keskusteltiin viranomaistyöneuvottelussa Neuvottelun johtopäätöksenä todettiin, että Natura-arviointi tulee vielä päivittää. Neuvottelussa todettiin, että törmäysriskiä saadaan huomattavasti pienennettyä edellytetyllä tutkaavusteisella pysäytysautomatiikalla, mutta Natura-arvioinnin päivityksessä tulee vielä esittää suunnitelma karkoitusvaikutusten kompensaatiotoimista, joilla mahdollistetaan menetettävää saalistushabitaattia toisaalle. Natura-arvioinnin päivitys on esitetty tämän selostuksen liitteessä 19. Raportti on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön. 5.3 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Osalliset on määritelty MRL 62. Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutusta sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osayleiskaavasta tiedotetaan seuraavia osapuolia: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee maanomistajat ja asukkaat lähialueen maanomistajat ja asukkaat alueen tuulivoimatoimija Suomen Hyötytuuli Oy Soinin kunnan eri hallintokunnat ja luottamuselimet Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) Alajärven kaupunki Kyyjärven kunta Karstulan kunta Etelä-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Museovirasto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Fingrid Oyj Finavia Liikennevirasto TraFi Liikenteen Turvallisuusvirasto Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan hätäkeskus Puolustusvoimat (Pohjanmaan aluetoimisto) Puolustusvoimat, ilmavoimien esikunta Metsähallitus Suomen riistakeskus Suomen metsäkeskus (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa) Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos (Helsinki)

57 52 Energiateollisuus ry Suomen Tuulivoimayhdistys ry Metsänhoidonyhdistys Soini Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Soinin Metsästysseura ry Keisarin Erä ry Ähtärinjärven luontoyhdistys ry Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry. Soinin kyläyhdistykset Vapo Oy Fortum Oyj Vattenfall Verkko Oy Anvia Elisa TeliaSonera Ukkoverkot Oy Cinia Group Oy DNA Oy Erillisverkot Oy (Virve) Digita Networks Oy Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy SABA Tuuli Oy 5.4 YVA-lausunnon huomioiminen Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteysviranomaisen lausunnossaan esille nostamien, jatkosuunnittelua koskevien näkökohtien, huomioimistavat kaavaehdotuksen valmistelussa. Lausunto on esitetty liitteessä 17. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Arvio, muodostuuko ympäristölupaa edellyttäviä alueita. Rakentaminen ei saa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen eikä laatuun. Tieyhteydet hankealueelle tulee suunnitella siten, että vältetään mahdollisia tiekuljetuksia pohjavesialueiden läpi myös hankealueen ulkopuolella. Voimaloiden rakennus- ja käytönaikainen toiminta ei saa heikentää turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta. Lepakoiden muutonseuranta tulee toteuttaa. Liito-oravan kulkuyhteyksien säilymiseen on kiinnitettävä huomiota sekä sopivat elinympäristöt on huomioitava ja pyrittävä säästämään sopivat pesäpuut. Voimajohtokäytävän laajennus saattaa heikentää liito-oravan kulkuyhteyksiä johtokäytävän yli. ELY-keskukselle tulee esittää suunnitelma kulkuyhteyksien säilyttämiseksi. Rakentamistoimet eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen läheisyydessä tulee toteuttaa lajien lisääntymis- ja toukka/ pesäpoikasvaiheen ulkopuolella. Kanalintujen soidinpaikkoihin ja reviireihin tulee rakentamisessa jättää riittävä etäisyys sekä kiinnittää suunnittelussa huomiota näihin liittyvien laajojen ja yhtenäisten metsäalueiden TOIMENPIDE Alueen pohjoisosassa välkkeen yhteisvaikutukset ylittävät 8 tuntia vuodessa kolmen kiinteistön osalla. Arvion mukaan toiminnan rajoittaminen saattaa edellyttää ympäristölupaa. Rakentamisella ei ole vaikutuksia pohjaveden muodostumiseen, laatuun tai määrään. Alueelle tulevissa kuljetuksissa käytetään yleisiä teitä. Pohjavesialueiden läpi kulkevia yleisiä teitä voidaan joutua käyttämään. Rakentaminen tehdään siten, että ei vaikuteta turvetuotannon rakenteisiin. Lisäksi neuvotellaan turvetoimijan kanssa. On tehty ja kuvattu selostukseen. Liito-oravan elinympäristö on osoitettu kaavaehdotuksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena. Arvioinnin mukaan kulkuyhteydet reviirien välillä säilyvät. Suunnitelma voimajohtoalueen laajennuksen edellyttämistä toimenpiteistä kulkuyhteyksien säilymiseksi laaditaan voimajohtohankkeen jatkosuunnittelun ja luvituksen yhteydessä. On huomioitu kaavaselostuksessa. On huomioitu suunnittelussa ja selostuksessa.

58 53 säilymiseen. Hanketta ei tule toteuttaa ellei voida osoittaa, että maakotkaan tai muihin suojelun perusteena oleviin lajeihin, tai yhteisvaikutuksena alueiden ekologiseen eheyteen kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Linnustoon, myös muuttolinnusto, kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointia tullee täydentää ja vaikutukset yömuuttajiin tulisi ottaa tarkasteluun mukaan. Vaikutuksia asutukseen ja loma-asutukseen on tarkennettava. Tulee käsitellä tarkemmin rakentamisen rajoituksia ja tonttivarauksia sekä yhteisvaikutuksia. Maankäytöllä voi olla vaikutusta Pesolan mäen taloryhmän RKY luokitukseen, mistä asiasta tulee hankkia museoviraston lausunto Muinaisjäännökset suojavyöhykkeineen tulee huomioida. Tuulivoimalat tulee suunnitella siten, että niiden ja turvetuotantoalueiden välillä on vähintään 80 metriä tulta hidastavia rakenteita, kuten kenttäaluetta, kalliota tai tielinjaa. Tarkempien melumallinnusten tulosten hyödyntämisen lisäksi kaavassa tulee antaa määräyksiä, joilla haitallisia meluvaikutuksia voidaan ehkäistä Melu- ja välkehaittoja voidaan lieventää pysäyttämällä tuulivoimalat tiettyinä aikoina. Melumallinnuksen päivitys ja mallinnustietojen raportointi tulee tehdä ympäristöministeriön uuden ohjeistuksen mukaisesti. Lentoestevalot tulee asentaa Trafin uusimpien ohjeiden mukaisesti ja valita haitattomin vaihtoehto. Pelastusviranomaisen ohjeet tulipaloriskin vähentämiseksi huomioitava. Vaikutukset puolustusvoimiin ja viestintäyhteyksiin tulee selvittää. Mahdollisia rajoituksia metsästykseen ja riistanhoitoon tulee käydä läpi paikallisten metsästysseurojen. Jatkotoimissa tulee huomioida arviointiselostuksesta ja Natura-arvioinnista annetut lausunnot ja mielipiteet Yhteisvaikutuksia muiden lähialueen hankkeiden kanssa on täydennettävä. Alueelta on laadittu Natura-arvioinnin täydennys, jonka tulosten perusteella voimaloiden määrää on vähennetty. On tehty ja huomioitu kaavaselostuksessa. On huomioitu kaavaselostuksessa. On huomioitu kaavaselostuksessa Lausunto hankitaan kaavan ehdotusvaiheen kuulemisen yhteydessä. On otettu huomioon suunnittelussa. Huomioidaan jatkosuunnittelussa rakentamiskenttinä sekä tarvittaessa rakennetaan paloojia turvetuotantoalueiden ja tuulivoimaloiden välille. On huomioitu kaavamääräyksissä. On huomioitu kaavaselostuksessa ja osittain myös kaavamääräyksissä. Uudet mallinnukset on laadittu ympäristöministeriön asetuksen mukaisella tavalla. Lentoestevalot asennetaan Trafin ohjeen mukaisesti. Kaavamääräyksellä ohjataan toteuttamaan lentoestevalot mahdollisimman vähän ympäristöä häritsevällä tavalla. On huomioitu selostuksessa. On selvitetty ja huomioitu selostuksessa. Metsästysseuroja on kuultu erillisessä tapaamisessa ja seurat ovat kaavassa mukana osallisina. Lausunnot ja mielipiteet on otettu huomioon kaavaehdotuksen laadinnassa. On täydennetty ja huomioitu kaavaselostuksessa.

59 54 6. KAAVARATKAISU 6.1 Laaditut vaihtoehdot Kaavan vaihtoehtotarkastelu on toteutettu YVA-menettelyn yhteydessä. YVA:ssa on käsitelty yhdessä Pesolan hankealueen kanssa läheinen Korkeamaan hankealue, jolloin YVA:n hankevaihtoehdot ovat olleet yhteiset. Kummallakin alueella osayleiskaavoitus on toteutettu omana kaavaprosessinaan. Kaavojen valmisteluvaiheen kuuleminen on toteutettu samanaikaisesti, jonka jälkeen kaavojen aikataulut ovat eriytyneet. Alla on esitetty YVA-menettelyssä tutkitut neljä hankevaihtoehtoa: Vaihtoehto 1 Soinin Pesolan ja Korkeamaan alueille rakennetaan enintään 48 tuulivoimalan laajuinen tuuli-voimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on enintään 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napa-korkeus on noin metriä ja kokonaiskorkeus noin metriä. Pesolan alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsipuolelle rakennettavaan sähköasemaan. Alueen länsipuolella sijaitseva sähköasema liitetään uudella noin 9,7 kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Alajärven sähköasemaan. Korkeamaan alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen pohjoispuolelle rakennettavaan sähköasemaan. Tuulivoimapuiston sähköasema liitetään Alajärven sähköasemaan uudella 110 kv voimajohdolla, jonka liityntäpiste on noin 10 kilometrin etäisyydellä Alajärven sähköasemasta. Vaihtoehto 2 Soinin Pesolan alueelle rakennetaan enintään 23 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on enintään 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on noin metriä ja kokonaiskorkeus noin metriä. Pesolan alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsipuolelle rakennettavaan sähköasemaan. Alueen länsipuolella sijaitseva sähköasema liitetään uudella noin 10 kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Alajärven sähköasemaan. Vaihtoehto 3 Soinin Korkeamaan alueelle rakennetaan enintään 25 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on enintään 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on noin metriä ja kokonaiskorkeus noin metriä. Korkeamaan alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen koillis-puolelle rakennettavaan sähköasemaan. Tuulivoimapuiston sähköasema liitetään Alajärven sähköasemaan uudella 110 kv voimajohdolla, jonka liityntäpiste on noin 11 kilometrin etäisyydellä Alajärven sähköasemasta. Vaihtoehto 0 Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailu-vaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotan-tomenetelmillä. Pesolan kaavaehdotuksen pohjana on vaihtoehto 2, mutta koska myös Korkeamaan alueella kaavaprosessi on edennyt, niin todellisuudessa kaavoituksen myötä suunnittelussa on vaihtoehto 1. Melu- ja välkevaikutusten sekä luontoarvoille mahdollisesti aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi kaavaluonnosvaiheen jälkeen Pesolan kaavasta on poistettu 11 tuulivoimalaa. 6.2 Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Suunnittelualue sijoittuu Pesolan metsä- ja turvetuotantoalueille. Aluevaraukset muodostuvat laajoista maa- ja metsätalousalueesta (M-1) ja turvetuotantoalueista (EO-1) sekä maa-ainesten

60 55 ottoalueesta (EO), luonnonsuojelualueesta (SL), vesialueista (W), kahdesta energiahuollon alueesta (ET) ja viidestä muinaismuistokohteesta (sm). Kaavaan on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet (luo-x). Kaavassa osoitetun nykyisen 400 kv voimalinjan yhteyteen tullaan rakentamaan uusi 110 kv voimalinja, joka on merkitty kaavaan ohjeellisena uutena linjauksena. Tuulivoimaloille kokonaiskorkeudeksi on määritetty enintään 230 metriä. Voimaloille on osoitettu huoltotiet sekä ohjeelliset maakaapelilinjaukset huoltoteiden yhteyteen. Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät: LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. - 1 Luonnonsuojelulain 49 :n mukainen liito-orava-alue. - 2 Luonnonsuojelulain 49 :n mukainen viitasammakoiden elinalue. Merkinnällä on osoitettu suunnittelualueella sijaitseva luonnonsuojelulain mukainen liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue sekä viitasammakoiden elinalue. Alueiden käyttötarkoituksia kuvaavat merkinnät: YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. MERKINNÄN KUVAUS: Merkinnällä on osoitettu vaihtoehtoiset paikat alueelle toteutettavalle sähköasemalle. MAA-AINESTEN OTTOALUE. MERKINNÄN KUVAUS: Merkinnällä on osoitettu maa-ainesten ottokäytössä olevat alueet. TURVETUOTANTOALUE. MERKINNÄN KUVAUS: Merkinnällä on osoitettu turvetuotannossa olevat alueet. LUONNONSUOJELUALUE. MERKINNÄN KUVAUS: Merkinnällä on osoitettu Kelkkasuon suojelumetsään kuuluva Metsähallituksen kiinteistö, joka tullaan myöhemmin asetuksella perustamaan luonnonsuojelualueeksi. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. MERKINNÄN KUVAUS: Maa- ja metsätalouden osalta tarkoitetaan pienimuotoista rakentamista, kuten esim. konesuojat ja puiden kuivatukseen tarkoitetut rakennukset. VESIALUE. SUOJELU- / MUINAISMUISTOKOHDE. (numerointi viittaa arkeologiseen selvitykseen sekä kaavaselostukseen). Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

61 56 NUMERO NIMI Kelkkasuo-Torisaari Hautasaari 1 Pöntisenaho Uudenhaudankangas Hautasaari 2 KOHTEEN TYYPPI Historiallinen kultti- ja tarinapaikka Historiallinen tervahauta Historiallinen tervahauta Historiallinen tervahauta Historiallinen tervahauta TUULIVOIMALAN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Luku tv- merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä maanpinnasta ja 438 metriä merenpinnasta (N60). Tuulivoimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle. Tuulivoimaloiden runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimalan rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimaloiden melun ja välkkeen vaikutus ympäristön loma- ja pysyvään asutukseen. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. MERKINNÄN KUVAUS: Tv/1 -alueille on mahdollista toteuttaa enintään 7 yksikköteholtaan 3-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on noin 160 m, ja kokonaiskorkeus on enintään 230 m. Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on rakennuslupavaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen sisällä. TUULIVOIMALAN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Alueelle rakennettavat voimalat tulee varustaa tutka-avusteisella pysäytysautomatiikalla. Luku tv- merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä. Tuulivoimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle. Tuulivoimaloiden runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimalan rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimaloiden melun ja välkkeen vaikutus ympäristön loma- ja pysyvään asutukseen. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. MERKINNÄN KUVAUS:

62 57 Tv-t/1 -alueille on mahdollista toteuttaa enintään 5 yksikköteholtaan 3-5 MW tuulivoimalaa, jotka tulee varustaa tutka-avusteisella pysäytysautomatiikalla. Tuulivoimalan napakorkeus on noin 160 m, ja kokonaiskorkeus on enintään 230 m. Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tai kahden tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on rakennuslupavaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen sisällä. Tuulivoiman alueen osa, joka voidaan toteuttaa vasta turvetuotannon päättymisen jälkeen. TUULIVOIMALAN OHJEELLINEN SIJAINTI JA SEN YKSILÖIVÄ NUMERO. NYKYINEN SÄHKÖLINJA, 400kV. OHJEELLINEN UUSI SÄHKÖLINJA, 110kV. MERKINNÄN KUVAUS: Merkinnällä on osoitettu uusi tuulivoimapuiston sähköasemalta Alajärven sähköasemalle johtava sähkölinja. OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. NYKYINEN TAI PARANNETTAVA PÄÄSYTIE. OHJEELLINEN UUSI HUOLTOTIE. MERKINNÄN KUVAUS: Merkinnällä on osoitettu tuulivoimaloille vievien uusien huoltoteiden sijainti ohjeellisena. KAAVAMÄÄRÄYKSET: Maankäyttö- ja rakennuslain 77a :n mukaan määrätään, että tämän osayleiskaavan saatua lain voiman kunta voi myöntää suoraan rakennusluvat kaavan mukaisille tuulivoimaloille. Tuulivoimapuiston sisäiset keskijännitejohdot on toteutettava maakaapeleina, jotka tulee pääsääntöisesti sijoittaa olemassa olevien teiden ja kulku-urien sekä uusien huoltoteiden yhteyteen. Tuulivoimaloiden nostoalueiden, huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden sekä kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat alueet. Tuulivoimaloiden lentoestevalojen valinnassa on otettava huomioon lentoestevalojen ympäristövaikutukset. Lentoestevalot tulee toteuttaa mahdollisimman vähän häiriötä tuottavalla tavalla. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asettamista haettava ilmailulain mukainen lentoestelupa Liikenteen

63 58 turvallisuusvirastosta. RANTAYLEISKAAVAN KORVAUTUMINEN: Tämä osayleiskaava korvaa kunnanvaltuuston hyväksymän Soinin rantayleiskaavan koko tämän kaavan alueelta. 6.3 Mitoitus ja sen perusteet Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 15,1 km 2, jolle on sijoitettu 12 tuulivoimalaa. Mitoitusperusteiden pääasiallisina lähtökohtina on tuulivoimaloiden välisen etäisyyden säilyttäminen vähintään noin 500 metrissä, vähintään kilometrin minimietäisyys asutukseen ja loma-asutukseen sekä maisema-, luonto- ja linnustovaikutuksien huomioiminen. 6.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Hankkeen toteuttamisella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sähkön tuotannossa. Tuulivoimalat on suunniteltu rakennettavaksi useamman voimalan yksiköihin niin keskitetysti kuin se teknistaloudellisesti on mahdollista. Hyödyntämällä nykyisiä liikenneyhteyksiä ja olemassa olevaa suurjännitelinjaa uusien liikenne- ja energianhuoltoverkkojen tarve on pieni. Tuulivoimahanke ei muodosta estettä luonnon virkistyskäytön tai luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiselle. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen ei vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitetty ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Muihin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitettyihin yleis- ja erityistavoitteisiin (esim. maisema, elinkeinot, kasvillisuus, eläimistö jne.) liittyviä vaikutuksia on käsitelty kunkin aihepiirin vaikutusarvioinnin yhteydessä. 6.5 Suhde voimassa olevaan kaavoitukseen Maakuntakaava Maakuntakaavassa Pesolan alue kuuluu suurimmaksi osaksi tt-3 vyöhykkeelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan osalla alueen vesistöalueista on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava sen vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään sekä pohjoisosaltaan tt-2 vyöhykkeelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan osalla alueen vesistöalueista on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava sen vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Suunnittelualueen länsirajalla kulkee maakuntakaavaan merkitty voimajohto, jolla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelualueen ulkopuolella alueen länsipuolella sijaitsee Pesolan mäen taloryhmä, mikä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Pesolan alueen länsiosan läheisyydessä on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, jonka suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Lisäksi alueen eteläpuolella sijaitsee Natura 2000-verkostoon kuuluva alue. Pesolan alue on osoitettu vain osittain tuulivoima-alueena Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaa käsittelevässä I vaihemaakuntakaavassa. Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu - oppaan mukaan maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Tällöin kyseessä on hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta. Arvioinnin mukaan maakuntakaavan tavoitteita ei vaaranneta kaavassa osoitetulla ratkaisulla. Voimalapaikkoja, jotka sijoittuvat maakuntakaavan aluevarauksen ulkopuolelle ei myöskään ole varattu sellaiseen muuhun tarkoitukseen, joka estäisi tuulivoimarakentamisen. Suunnittelussa voimalat on sijoiteltu siten, että ne eivät haittaa maakuntakaavassa osoitettujen toimintojen toteuttamista alueella tai sen lähiympäristössä. Sijoitussuunnitelmassa on huomioitu alueella olevat sähkölinjat jättämällä niihin riittävä etäisyys häiriöiden estämiseksi.

64 Yleiskaava Pesolan suunnittelualueelle ulottuu pieniltä osin Soinin koko kunnan ranta-alueet kattava oikeusvaikutteinen rantayleiskaava. Pesolan alueen kanssa päällekkäin menevässä osassa alueet on merkitty M- tai W-alueiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaisesti nyt laadittava yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan. Tuulivoimarakentamisen melu- ja välkevaikutukset rajoittavat hajarakentamista laadittavana olevan Pesolan osayleiskaavan alueella sekä kaavan ulkopuolisilla alueilla. Soinin rantayleiskaavassa osoitetuilla rakennuspaikoista yhdelläkään rakentuneella tai rakentumattomalla lomarakennuspaikalla ei ylity valtioneuvoston asetuksen mukainen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvo. 6.6 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Kaavaehdotus perustuu kaavaluonnokseen, I kaavaehdotukseen ja näiden kuulemismenettelyjen aikana saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Merkittävin muutos luonnosvaiheeseen verrattuna on 11 tuulivoimalan poistaminen melu- ja välkevaikutusten sekä luontoarvoille tulevien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi on tehty joitain vähäisempiä muutoksia, jotka on kuvattu yksityiskohtaisesti osiossa 5.

65 60 Kuva 38. Toinen kaavaehdotus. Kuvassa on esitetty kaavaluonnosvaiheen ja ehdotusvaiheen suhde. Luonnosvaiheen voimaloiden sijainnit on esitetty kartalla turkoosilla. 6.7 Liittyminen sähköverkkoon Tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20 kv maakaapelilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Kaapelit johdetaan ja kytketään muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan 110 kv siirtojännitteeseen. Sähköasema sijaitsee vaihtoehtoisesti joko Pesolantien pohjoispuoleisella tai eteläpuolella. Mikäli sähköasema rakennetaan Pesolantien eteläpuolelle, myös Korkeamaan tuulivoimalat yhdistetään kyseiseen sähköasemaan. Sähköasema liitetään Alajärven sähköasemaan uudella noin 9 10 kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla. Voimajohto sijoitetaan nykyisen Fingrid Oyj:n Vihtavuo-

66 61 ri-alajärvi 400 kv voimajohdon rinnalle. Uuden 110 kv voimajohdon sijoittuminen samaan johtokäytävään laajentaa nykyistä johtoaukeaa noin 20 metrillä. Kuva 39. Periaatekuva uuden 110 kv voimajohdon sijoittumisesta nykyisen Fingrid Oyj:n Vihtavuori- Alajärvi 400 kv voimajohdon rinnalla. Kuva 40. Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahankkeen liittyminen kantaverkkoon.

67 62 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Osayleiskaavan vaikutusten arviointi on tehty YVA-menettelyn yhteydessä laadittujen suunnitelmien ja selvitysten perusteella asiantuntija-arvioina. Arviointia on täydennetty prosessin aikana huomioiden osayleiskaavan mahdolliset sisällölliset muutokset sekä kaavoitusprosessin aikana saatava palaute. Kaavan vaikutusarviointi on laadittu noudattaen maksimi- tai varovaisuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa mm. seuraavaa: Havainnekuvat ja maisemavaikutukset on tarkasteltu käyttäen suurinta kaavan sallimaa voimaloiden kokonaiskorkeutta. Välkemallinnuksessa ei ole otettu huomioon puuston ja kasvillisuuden peittävää vaikutusta. Melumallinnus perustuu melupäästön ylärajatarkasteluun eli mallinnus on suoritettu tuulen nopeuden referenssiarvoa vastaavilla melupäästön tunnusarvolla (takuuarvo), mikä tarkoittaa tuulivoimalan nimellistehollaan tuottamaa enimmäismelupäästöä. Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO perustuvia vakioituja äänen etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Melumallinnuksessa käytetty voimalatyyppi on tässä vaiheessa todennäköisin luvitettava voimalatyyppi eli Vestas V MW. Havainnekuvat ja näkemäalueanalyysi on laadittu kaavan sallimalla kokonaiskorkeudella 230 metriä. Yhteisvaikutuksia tarkasteltaessa on otettu huomioon lähialueella sijaitsevat ja lähialueille suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet. Yhteisvaikutusten arvioinnin velvollisuudessa on noudatettu yleistä periaatetta siitä, että myöhemmin lähialueelle sijoittuvan hankkeen yhteydessä tulee arvioida yhteisvaikutukset kaikkien aiempien hankkeiden kanssa. 7.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Melun mallintaminen Meluvyöhykkeiden laskennassa käytettiin SoundPlan 7.3 melumallinnusohjelmaa. Raportti on esitetty liitteenä 14. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Koska kyseessä on kaavavaiheen selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti lähimpien rakennusten kohdalle sijoitettuihin yksittäisiin tarkastelupisteisiin. Rakennusten sisälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Melun mallinnuksissa vertailukiinteistöinä käytettiin oheisessa kuvassa ilmeneviä kiinteistöjä. Mallinnukset tehtiin Vestas V MW voimalalla (äänitehotaso 106 db). Taulukko 6. Mallinnettu voimalaitos Tuulivoimalamalli Äänitehotaso Napakorkeus Kokonaiskorkeus L WA Vestas V MW 106 db 162 m 230 m

68 63 Kuva 41. Reseptoripisteiden sijainnit. Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (voimaantulopäivä ) on annettu tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Uusi asetus korvaa valtioneuvoston päätöksen melutasojen ohjearvoista (993/1992) tuulivoimamelun osalta sekä myös melun osalta Tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan ympäristöministeriön ohjeistuksen vuodelta Ohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina, joissa ei huomioida taustamelua. Asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennusalan mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa. Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvan melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutason eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason L Aeq ) ohjearvoja seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Taulukko 7. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot eivät koske luonnonsuojelualueita, jotka eivät ole yleiselle virkistyskäytölle erityisen tärkeitä tai jotka eivät ole kansallispuistoja. Sosiaali- ja terveysministeriön annetussa asetuksessa 545/2015 (voimaantulopäivä ) on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle (ns. asumisterveysasetus). Asetus korvaa aiemmin käytössä olleen asumisterveysohjeen (STM oppaita 2003:1). Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päiväajan keskiäänitasolle L Aeq db ja yöajan keskiäänitasolle L Aeq db. Selvästi taustamelusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h 25 db. Li-

69 64 säksi on huomioitava melun erityisominaisuudet eli mahdolliset kapeakaistaisuus- ja impulssimaisuuskorjaukset. Asetus sisältää toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle, jotka on annettu taajuuspainottamattomina tunnin keskiäänitasoina L eq,1h. Taulukko 8. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajat terssikaistoittain (Asumisterveysasetus). Päiväaikana sallitaan 5 db suurempia arvoja. Suunnittelualueen ympäristön eniten melulle altistuvat kohteet on esitetty kuvassa 41 ja melutasot ko. pisteissä on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 9. Melun laskentatulokset reseptoripisteissä A-E Pesolan alueella Melun yhteisvaikutukset Melun osalta yhteisvaikutuksia voi syntyä läheisten Möksyn ja Korkeamaan hankkeiden kanssa. Möksyn hankkeen kanssa muodostuu melun osalta yhteisvaikutuksia Pesolan alueen luoteiskoillispuolella sijaitseviin yksittäisiin Vehkaperän ja Heinäahon asuinrakennuksiin ja Ison-Syvärin saunamökkiin. Pesolan hankkeen mallinnettuihin melutasoihin verrattuna melutaso kasvaa tasolla 0 6 db. Korkeamaan hankkeen kanssa yhteisvaikutuksia syntyy alueiden väliin jäävälle Vanhan- Pesolan alueelle, jossa melutaso kasvaa 0 2 db. Tuulivoimahankkeiden yhteismelutaso jää kuitenkin kaikkien Pesolan ympäristön asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db. Pienitaajuisen melun yhteismallinnuksen mukaan kaikissa reseptoripisteissä ulkomelutasot ovat taajuuskaistoilla 31,5 200 Hz 1-13 db yli yöajan sisämelun toimenpiderajojen, sitä pienemmillä taajuuksilla ulkomelutasot ovat sisätilojen rajojen alle. Korkeimmillaan melutasot ovat kaistoilla Hz, joilla ulkomelutaso on reseptoripisteissä A ja D db yli sisätilojen yöajan toimenpiderajojen. Tulokset osoittavat kuitenkin, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun ohjearvojen alle yhteisvaikutusten osalta. Yhteisvaikutusten johdosta ei luonnonsuojelualueille aiheudu merkittäviä uusia vaikutuksia.

70 65 40 db:n ohjearvo Kuva 42. Pesolan, Korkeamaan, Möksyn sekä Louhukankaan tuulivoimahankkeiden melun yhteisvaikutukset (Merkkien selitteessä: HH=napakorkeus, L WA=lähtömelutaso).

71 Meluvaikutukset Pesolan osayleiskaavan osalta Suunnittelualue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta, joka on osittain soistunutta. Osa suoalueista on turvetuotannon käytössä, jolloin tuotannosta voi ajoittain aiheutua melua lähiasutukselle. Riippuen tehtävästä työvaiheesta 55 db:n melualue ulottuu avoimessa maastossa myötätuuli-olosuhteissa metrin etäisyydelle toiminnasta. Lähellä ei kulje vilkasliikenteisiä teitä, joten liikennemelu ei aiheuta merkittävää ympäristöhäiriötä alueella. Suunnittelualueen läheisyydessä on yksittäisiä loma-asuntoja sekä yksittäisiä tai korkeintaan muutaman talon ryhmittymiä. Tiheämpää loma-asutusta ja vakituista asutusta sijaitsee Torasjärven suunnalla sekä Marjoperän ja Vehkaperän kylien alueilla. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Pesolan alueen itäpuolen yksityinen Torisaaren luonnonsuojelualue ja Kelkkasuon luonnonsuojelualueen varaus, sekä Pesolan kaakkoispuolella suunnittelualueeseen rajautuva Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue. Natura-alueiden suojeluperusteet ovat luontotyyppeihin ja eläinlajeihin perustuvia. Torisaaren luonnonsuojelualueen ja Kelkkasuon aluevarauksen luontoarvot ovat luontotyyppeihin perustuvia. Alueilla ei ole laavuja tai muita leiriytymiseen tarkoitettuja rakenteita eikä niitä voida pitää yleiselle virkistyskäytölle erityisen tärkeinä. Pesolan alueen tuulivoimalat mallinnettiin edellä mainitusti Vestas V MW (106 db) turbiineilla. Mallinnuksen mukaan melutaso jää kaikkien asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle valtioneuvoston asetuksen päiväajan ohjearvon (LAeq 7-22) 45 db sekä yöajan ohjearvon (LAeq 7-22) 40 db. Täten melutaso on ohjearvojen mukainen. Tuulivoimaloita lähinnä sijaitsevissa reseptoripisteissä ko. rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pienitaajuisen melun ohjearvojen alle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloista, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. Tuulivoimaloiden melun aiheuttamat vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi. Lisäksi tuulivoimahankkeen perustusten ja kenttäalueiden maanrakennustöiden meluvaikutuksia laskettiin yksinkertaistetun esimerkin avulla. Esimerkiksi yhden poravaunun ja kahden työkoneen työskentelystä muodostuva 45 db:n melutaso, joka vastaa valtioneuvoston asetuksen päiväajan ohjearvoa asutukselle, ulottuu noin 900 metrin etäisyydelle voimalatyömaan ympäristöön. Tällä etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijaitse loma- tai vakituisia asuinrakennuksia ja rakentamisaika on suhteellisen lyhyt, joten rakentamisen aikaiset meluvaikutukset lähiasutukseen arvioidaan siten vähäisiksi. Toiminnan lopettamisesta aiheutuu myös liikenteestä ja purkutöistä johtuvaa melua.

72 67 40 db:n ohjearvo Kuva 43. Melumallinnuksen tulokset Pesolan alueella (Vestas V MW, 106 db)

73 Varjovälkkeen mallintaminen Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa vilkkuvaa varjostusta eli varjovälkettä lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Varjovälkkeen voimakkuus ja määrä ovat säästä ja etäisyydestä riippuvaisia. Sitä ei esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu aamulla ja illalla, kun aurinko on matalalla. Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä. Esimerkiksi Saksassa ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) varjovälke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuodessa. Tanskassa sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön julkistamassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu-ohjeessa on todettu, että vaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia varjovälkkeen rajoittamisesta. Tuulivoimaloiden ympäristöönsä aiheuttaman välkevaikutuksen esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindPRO 2.9 ohjelman SHADOW-moduulilla. Raportti on esitetty liitteenä 15. Ohjelma laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman vilkkuvan varjostuksen alaisena. Mallinnuksella tuotettiin ns. todellisen tilanteen (Real Case) kartta. Auringonpaisteisuustietoina käytettiin Ilmatieteen laitoksen Seinäjoki Pelmaan sääaseman keskiarvoisia arvoja ilmastolliselta vertailukaudelta Tuulivoimaloiden vuotuiseksi toiminta-ajaksi määritettiin Suomen Tuuliatlaksen tiedoista 96 %. Toiminta-ajat laskettiin 12 suuntasektorille olettaen, että tuulivoimalat toimivat tuulennopeuden ollessa napakorkeudella yli 3 m/s. Laskentapisteiden väliseksi etäisyydeksi määritettiin 20 metriä ja tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä, eli noin ihmisen silmänkorkeutta. Worst Case -laskennat olettavat auringon paistavan koko ajan, kun aurinko on horisontin yläpuolella ja tuulivoimaloiden oletetaan käyvän koko ajan sekä tuulen suunnan seuraavan aurinkoa siten, että välkettä syntyy tarkastelupisteeseen aina maksimaalinen määrä. Tulos on teoreettinen, koska sään ollessa pilvinen tai tyyni tai tuulen suunnan painaessa lavan tason samansuuntaiseksi kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, tuulivoimala ei aiheuta välkevaikutusta. Real Case - laskennoissa huomioidaan alueen tuulisuus- ja auringonpaistetiedot. Worst case - tuloksista tehdään vähennykset auringonpaistetietoihin ja käyttötuntitietoihin (tuulensuunta sektoreittain) perustuen, josta saadaan Real case -tulos. Mallinnuksen mukainen Real case -tulos kuvaa tavanomaisen vuoden tilannetta. Mallinnuksessa huomioitiin kaavan mukaiset 12 tuulivoimalaa. Laitosmallina käytettiin Vestas V MW. Mallinnuksessa tuulivoimalan napakorkeus on 162 metriä ja roottorin halkaisija 136 metriä eli kokonaiskorkeus on 230 m.

74 Varjovälkkeen yhteisvaikutukset Yhteismallinnuksen mukaan välkevaikutusalueella kahden vakituisen asuintalon (A Pellonpää ja B Heinäaho) kohdalla ylittyy kahdeksan tunnin vuotuinen välkemäärä, joista yhden (B Heinäaho) kohdalla välkemäärä on yli 10 tuntia. 8 tunnin arvon ylitys Pellonpään (A) kohdalla aiheutuu Pesolan ja Möksyn yhteisvaikutuksesta. Heinäahossa jo pelkän Möksyn välkemäärä on yli 10 tuntia vuodessa ja Pesolan osuus on 2 tuntia 45 minuuttia, joten Pesolan vaikutus kokonaismäärään on vähäinen. Luonnonsuojelualueille ei aiheudu yhteisvaikutusten johdosta merkittäviä uusia välkevaikutuksia verrattuna pelkkään Pesolan hankkeeseen. Taulukko 10. Välkemallinnuksen reseptoripisteiden tulokset yhteismallinnuksessa.

75 70 Kuva 44. Pesolan, Korkeamaan, Möksyn ja Louhukankaan hankkeiden välkkeen yhteisvaikutukset (Merkkien selitteessä: HH=napakorkeus, D=roottorin halkaisija).

76 Varjovälkkeen vaikutukset Pesolan osayleiskaavan osalta Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa vilkkuvaa varjostusta eli varjovälkettä lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Varjovälkkeen voimakkuus ja määrä ovat säästä ja etäisyydestä riippuvaisia. Sitä ei esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu aamulla ja illalla, kun aurinko on matalalla. Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä. Esimerkiksi Saksassa ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) varjovälke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuodessa. Tanskassa sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön julkistamassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu-ohjeessa on todettu, että vaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia varjovälkkeen rajoittamisesta. Tuulivoimaloiden ympäristöönsä aiheuttaman välkevaikutuksen esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindPRO 2.9 ohjelman SHADOW-moduulilla. Raportti on esitetty liitteenä 15. Ohjelma laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman vilkkuvan varjostuksen alaisena. Mallinnuksella tuotettiin ns. todellisen tilanteen (Real Case) kartta. Auringonpaisteisuustietoina käytettiin Ilmatieteen laitoksen Seinäjoki Pelmaan sääaseman keskiarvoisia arvoja ilmastolliselta vertailukaudelta Tuulivoimaloiden vuotuiseksi toiminta-ajaksi määritettiin Suomen Tuuliatlaksen tiedoista 96 %. Toiminta-ajat laskettiin 12 suuntasektorille olettaen, että tuulivoimalat toimivat tuulennopeuden ollessa napakorkeudella yli 3 m/s. Laskentapisteiden väliseksi etäisyydeksi määritettiin 20 metriä ja tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä, eli noin ihmisen silmänkorkeutta. Worst Case -laskennat olettavat auringon paistavan koko ajan, kun aurinko on horisontin yläpuolella ja tuulivoimaloiden oletetaan käyvän koko ajan sekä tuulen suunnan seuraavan aurinkoa siten, että välkettä syntyy tarkastelupisteeseen aina maksimaalinen määrä. Tulos on teoreettinen, koska sään ollessa pilvinen tai tyyni tai tuulen suunnan painaessa lavan tason samansuuntaiseksi kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, tuulivoimala ei aiheuta välkevaikutusta. Real Case - laskennoissa huomioidaan alueen tuulisuus- ja auringonpaistetiedot. Worst case - tuloksista tehdään vähennykset auringonpaistetietoihin ja käyttötuntitietoihin (tuulensuunta sektoreittain) perustuen, josta saadaan Real case -tulos. Mallinnuksen mukainen Real case -tulos kuvaa tavanomaisen vuoden tilannetta. Mallinnuksessa huomioitiin kaavan mukaiset 12 tuulivoimalaa. Laitosmallina käytettiin Vestas V MW. Tuulivoimalan napakorkeus on 162 metriä ja roottorin halkaisija 136 metriä eli kokonaiskorkeus on 230 m. Pesolan tuulivoimahankkeen välkemallinnuksen mukaan vuotuinen välketuntien määrä jää alle 8 tuntiin vuodessa kaikkien ympäristössä sijaitsevien asuinrakennusten ja lomarakennusten kohdalla. Välkkeen esiintymisen ajankohtaa ja kestoa tarkasteltiin tarkemmin viiteen reseptoripisteeseen (kuva 45), joiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Hankealueen pohjoispuolella (A, Pellonpää) välkettä voisi esiintyä loppusyksystä ja talvella päiväsaikaan. Luoteeseen sijoittuvan Heinäahon luona välkkeen mahdollinen esiintyminen ajoittuu aamupäivälle helmikuulle ja loka-marraskuulle. Iso-Syvärin rannalla välkettä voi esiintyä aamuaikaan maalis- ja syyskuussa. Vanha-Pesolan alueella välkettä voisi esiintyä muutamina kuukausina auringonnousun jälkeen.

77 72 Kuva 45. Reseptoripisteiden sijainnit. Taulukko 11. Reseptoripistelaskentojen tulokset. Todellista välkevaikutusta arvioitaessa on huomioitava, että laadittu mallinnus ei ota huomioon maaston kasvillisuutta ja metsän peitteisyyttä, jotka edelleen vähentävät välkevaikutuksia. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia kyseiseen tarkastelupisteeseen. Välkevaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi.

78 73 Kuva 46. Välkemallinnus. Napakorkeus 162 m, roottorin halkaisija 136 m Metsästys ja muu virkistyskäyttö Tuulivoimapuiston alue säilyy edelleen osittain metsätalouskäytössä, joka sallii jokamiehen oikeudella tapahtuvan virkistyskäytön. Kohdealueen virkistyskäyttöön, esimerkiksi marjastukseen

79 74 ja sienestykseen, vaikuttavia seikkoja saattavat olla mm. alueelle tulevat rakentamisen aikaiset liikkumisrajoitukset ja voimalarakenteet. Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva lisääntynyt ihmistoiminta alueella saattaa johtaa erityisesti suurempien riistaeläinten siirtymiseen rauhallisemmille alueille. Mikäli rakentamistoimet tehdään metsästysaikaan, on mahdollista että saalismäärät jäävät normaalia pienemmiksi. Vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida pääosin väliaikaisiksi eläinten palatessa rakentamisen aiheuttaman häirinnän vähentyessä. Vastaavanlaisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän, kun tuulivoimapuiston toiminta lakkaa ja voimalat puretaan ja kuljetetaan pois. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana metsästys ja riistanhoito voi jatkua. Vaikutukset metsästykseen arvioidaan kohtalaisiksi. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevat merkityt ulkoilualueet, -reitit, liikunta- ja matkailukeskus, sijaitsevat etäisyydellä, jossa tuulivoimahankkeella ei ole niiden toimintaan kohdistuvia vaikutuksia. Alueen virkistyskäyttö voi jatkua tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. Sosiaalisia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (karttapalautejärjestelmän vastausten ja YVA-ohjelman lausuntojen käsittely). Em. asiat on huomioitu kaavaprosessissa Vaikutukset terveyteen Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan rakentamisen aikana suoria vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä tai muita ihmisen terveyteen vaikuttavia päästöjä. Suomessa ja Yhdysvalloissa (Huttunen ym. 2013; Hongisto 2014; McCunney ym. 2014) laadittujen kirjallisuustutkimusten mukaan tuulivoiman äänitaso ei suoraan vaikuta lähistöllä asuvien ihmisten terveyteen. Tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden äänen häiritsevyyteen vaikuttavat äänitasoa enemmän erilaiset välilliset tekijät. Tällainen välillinen tekijä on esimerkiksi voimaloiden näkyminen asuntoon. Kuulokynnyksen alle jäävillä infraäänillä ei ole todettu olevan ihmisen terveyttä alentavia vaikutuksia (Leventhall 2003; Leventhall 2006; Health Protection Agency 2010). Pientaajuusäänien aiheuttamiin terveysvaikutuksiin tarvitaan suurempia äänenvoimakkuuksia kuin mitä tuulivoimalat tuottavat (Huttunen ym. 2013). Tutkimuksissa ei ole löydetty lähialueiden asukkaille aiheutuneita suoria terveysvaikutuksia. On kuitenkin mahdollista, että tuulivoimalla on vaikutuksia koetun terveyden alueella. Tuulivoimahanke saattaa aiheuttaa stressiä, jolla on puolestaan suora yhteys fyysiseen terveyteen. 7.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Maa- ja kallioperän muokkaustoimet ovat paikallisia ja kohdistuvat tuulivoimaloiden perustamisja kenttäalueille, tieyhteyksille ja sähköaseman rakentamisalueelle. Maa-aineksia on tarpeen vaihtaa pehmeiköillä kantavampiin materiaaleihin, kuten louheeseen ja sepeliin. Tarvittavien sora- ja kiviainesvarojen määrä on kenttäalueiden osalta noin m 3 ja tiestön osalta noin m 3. riippuen siitä kuinka paljon tällä hetkellä turvetuotannon käytössä oleva tiestö vaatii parannustöitä. Tuulivoimaloille johtavat tiet seuraavat maanpinnanmuotoja ja ovat pääosin pistoja alueen nykyisestä tiestöstä. Perustusten, tiestön ja kenttärakenteiden rakentamiseen tarvittava murske ja louhe saadaan osin rakentamisen yhteydessä irrotettavasta materiaalista alueelta ja osa hankitaan tarkoitukseen soveltuvalta maa- ja kalliokiviaineksen ottamispaikalta. Alueen maaperä on pääosin moreenia ja maaston painanteet ovat paksujen turvekerrosten peitossa. Pesolan alueelle sijoittuukin runsaasti turvetuotannossa olevia tai siitä poistettuja turvemaita. Alueen kaakkoisosassa sijaitsee maa-ainesten ottoalue. Massanvaihtoja joudutaan tekemään pehmeiköllä sekä paikoin pengerryksiä ja maanleikkauksia. Alueelle ei synny varsinaisia läjitysalueita, sillä maamassat käytetään perustuksien rakentamiseen ja maisemointiin. Yli jäävät raivausjätteet ja kannot viedään eteenpäin hyötykäyttöön. Toiminnan aikana suunnittelualueella käsitellään pieniä määriä voiteluöljyjä ja kemikaaleja. Huoltotoimenpiteet tai tuulivoimaloiden käyttööljyt eivät muodosta maaperän pilaantumisriskiä. Tuulivoimahankkeen toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja alue maisemoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Vaikutuksia maaperään voidaan kokonaisuudessaan pitää vähäisinä. Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat pysyviä, mutta paikallisia.

80 75 Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita eikä alueella ole merkitystä yhteiskunnan vedenhankinnan kannalta. Alueella ei myöskään sijaitse yksityisiä kaivoja. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä: Mustapuro ( , vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) alueen itäpuolella ja Lautakangas ( , vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) alueen länsipuolella. Tiestön ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia paikallisestikaan muodostuvaan pohjaveteen. Alueella käsitellään vähäisiä määriä muun muassa tuulivoimaloiden koneistojen voiteluöljyjä, mutta määrät ovat pieniä ja mahdolliset vuodot helposti havaittavia (vahinkotilanteessa öljy kerääntyy keräysastioihin tai tuulivoimalan tornin tiiviille pohjalle), joten toiminta ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä. Vaikutukset pohjavesiin ovat vähäisiä. Pesolan alueen pintavedet valuvat pohjoisosia lukuun ottamatta ojituksia ja kokoojauomia pitkin Mustapuroon ja Punsanjokeen ja edelleen Kortejärven ja Kortejoen kautta Vahankaan. Pohjoisosan vedet valuvat ojituksia myöten Savonjokeen. Pesolan alueella ei sijaitse luonnontilaisia noro- tai purouomia tai pieniä lampia. Mustapuro saa alkunsa Savonnevalta ja puron varrella on sekä ojitettuja soita että metsämaata ja peltoja. Pesolan alueen turvetuotantoalueisiin suorassa yhteydessä oleva Haukipuro laskee Mustapuroon ja Mustapuro puolestaan Kortejärveen. Kortejärven ekologinen tila on tyydyttävä. Purojen vesi on humuspitoista ja ravinnerikasta. Mustapuron vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokaltaan välttävää. Viitajoki saa alkunsa Ryöstöjärvestä, jonne Pesolan eteläosan turvetuotantoalueiden vedet laskevat. Viitajoki laskee ekologiselta tilaltaan hyvässä kunnossa olevaan Iso-Punsa-järveen, josta Punsanjoki alkaa. Ryöstöjärven, Viitajoen, Iso- Punsan ja Punsanjoen vedet ovat voimakkaasti humuspitoisia ja reheviä. Iso-Punsan ja Punsanjoen vesi on käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävää välttävää, mutta ekologiselta tilaltaan hyvässä kunnossa. Punsanjoki laskee Vahanka-järveen, jonka vesi on käyttökelpoisuusluokaltaan tyydyttävää ja ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Vahangan ekologinen tila on tyydyttävä. Vaikutusalue on voimakkaasti ojitettu eikä alueella sijaitse luonnontilaisia noroja tai muita arvokkaita pienvesiä. Hanke ei vaikuta luonnontilaisiin puroihin tai noroihin. Alueella sijaitsee kaksi pientä lampea, joihin on kaivettu useita ojia. Lisäksi lampien vesitalouteen ja vedenlaatuun vaikuttavat voimakkaasti niiden ympäristöön sijoittuvat turvetuotantoalueet. Alueen ojilla tai pienillä lammilla ei ole kalataloudellista merkitystä ja mahdollisilla rakentamisen aikaisilla ojavesien laatumuutoksilla ei vaaranneta kalaston toimeentuloa myöskään alapuolisissa vesistöissä. Suurin osa tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueista sijoittuu ojitetuille metsätalousalueille. Rakentamisvaiheessa tukkeutuneet ojat avataan ja perataan. Teiden alituskohtiin sijoitettavat rummut mahdollistavat veden virtauksen jatkossa nykytilanteen kaltaisena. Hankkeesta aiheutuvat vaikutukset vedenlaatuun tai vesieliöstöön ovat korkeintaan vähäisiä. Vaikutus on lyhytaikainen ja palautuva. Voimaloiden purkamisvaiheessa toiminnan loppumisen jälkeen vaikutusten arvioidaan olevan samankaltaisia kuin rakentamisvaiheen vaikutusten pintavesiin. Tuulivoimarakenteiden läheisyyteen sijoittuvat turvetuotannon vesienkäsittelyjärjestelmät, sekä valumavesien suunnat huomioidaan tarkemman suunnittelun ja rakentamistöiden yhteydessä yhdessä turvetoimijan kanssa sovittavalla tavalla. Alue on nykyisin kuivattu turvetuotannon myötä ja turvetuotantoalueen reunaojat estävät vesien pääsyn alueelle. Tuulivoimaloiden rakentamistöiden vaikutuksesta saattaa ravinteita ja kiintoainetta kulkeutua hetkellisesti erityisesti lähimpiin ojiin varsinkin, jos töiden ajankohta on runsassateinen. Alueella ei esiinny happamia sulfaattimaita, joten niistä aiheutuvia vaikutuksia ei turvekerrosten alaisten massojen kaivusta aiheudu. Tuulivoimatuotannolla voidaan parhaassa tapauksessa vähentää merkittävästi energiatuotannon haitallisia ilmapäästöjä. Yleisesti tuulivoiman voidaan arvioida korvaavan ensisijaisesti tuotantokustannuksiltaan kalliita energiamuotoja, mm. hiililauhde- tai maakaasupohjaista sähköntuotantoa. Mikäli Suomessa tuotetun energiamäärän ja energiatuotantomuotojen arvioidaan pysyvän vakiona ja suunniteltujen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön arvioidaan korvaavan eri sähköntuotantomuotoja niiden keskimääräisen käytön mukaan, voidaan hankkeella arvioida saavutettavan noin tonnin vuotuinen hiilidioksidipäästövähenemä. Vastaavasti, jos tuulivoiman arvioidaan korvaavan lauhdevoimalla tuotettua sähköä, voivat päästövähenemät nousta jopa noin tonniin vuosittain. Kasvihuonekaasupäästöjen ohella tuulivoimatuotannon avulla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä myös muiden ilmapäästöjen osalta, koska ilmanlaatuun vaikuttavien ilmapäästöjen (mm. rikkidioksidi, typen oksidit) määrät ovat tuulivoimatuotannossa vähäisiä esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Tätä voidaan pitää vähäisenä positiivisena vaikutuksena. Ilmastovaikutus on kuitenkin paikallisella tasolla merkittävästi positiivinen.

81 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Kasvillisuus ja luontotyypit Tuulivoimahankkeen rakentamisen aikana vaikutukset luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen kohdistuvat pääasiallisesti alueille, joille tehdään rakentamistoimia. Puusto kaadetaan ja kasvillisuus poistetaan tuulivoimaloiden perustusten, nosto- ja asennusalueen sekä huoltoteiden alueilta. Pesolan alueella rakentamisalueet sijoittuvat pääasiassa voimakkaasti käsiteltyihin ympäristöihin eikä rakentamisalueiden läheisyyteen sijoitu huomionarvoisia luontokohteita. Pesolan alueen luontoarvot ovat kokonaisuudessaan Keski-Suomen ekologisen vyöhykkeen arvioinnissa käytettyjen luontoarvojen perusteella kuitenkin varsin vähäiset huolimatta alueelta tehdyistä havainnoista. Lisäksi Pesolan alue on varsin pienialainen suhteutettuna Keskisen Suomenselän vyöhykkeen mittakaavaan eikä sen arvioida siksi heikentävän alueeseen rajautuvan ekologisen vyöhykkeen arvoja tai kaventavan vyöhykettä. Valtaosa tuulivoimaloista ja huoltoteistä on suunniteltu sijoitettavan pistoina nykyisten metsäautoteiden ja turvetuotannon käytössä olevien teiden läheisyyteen, jolloin rakentamisalueiden läheisyyteen jää laajoja metsätalousalueita. Rakentamistoimien toteuttamisesta ei aiheudu laajoja kumuloituvia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Tuulivoimahankkeella ei ole toiminnan aikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin eikä tuulivoimapuisto toiminnan aikana normaalitilanteessa aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen. Toiminnan päättymisen jälkeen vaikutukset kasvillisuuteen ovat osittain palautuvia. Tuulivoimatoiminnan jälkeen alueet metsitetään ja maisemoidaan. Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin arvioidaan vähäisiksi. Voimajohdon osalta vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ovat nykyisiä vahvistavia voimajohdon sijoittuessa nykyisten rakenteiden rinnalle. Voimajohdon pylväspaikkasuunnittelussa tulee huomioida arvokkaiden suoalueiden sijainti. Kivennäismaa-alueille sijoitettaessa voimajohdon pylväät eivät heikennä kohteiden luonnontilaisuutta Linnusto Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat luonteeltaan sekä suoria että välillisiä. Linnustovaikutukset voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin: 1. Häiriö- ja estevaikutuksiin 2. Rakentamisesta johtuviin elinympäristömuutoksiin sekä 3. Voimaloiden aiheuttamaan törmäyskuolleisuuteen Rakentamisvaiheen pesimälinnustoon kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat rakennustoiminnan aikainen häirintä sekä muutokset elinympäristöissä. Rakentamisen häiriö- ja meluvaikutus lintujen lisääntymiskauden aikana voivat vaikuttaa alueella pesivään linnustoon haitallisesti. Rakentamisen johdosta pesimälinnuston elinympäristöjä häviää. Rakentamisvaiheessa pystytetyt voimalat ja sähkönsiirtoverkot aiheuttavat alueella pesiville ja alueen kautta lentäville linnuille estevaikutusta ja törmäysriskin. Käytönaikaisiin vaikutuksiin kuuluvat estevaikutus ja törmäysriski. Vaikutukset kohdistuvat paitsi suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pesimälajistoon, myös pesimäaikana alueen läpi lentäviin lintuihin. Rakentamisvaiheen vaiheen vaikutuksia alueen läpimuuttavaan linnustoon ovat voimaloiden tuottama törmäysriski, rakennustöiden aiheuttama häirintä alueella levähtäville linnuille sekä voimaloiden tuottama estevaikutus. Käytön aikaisia vaikutuksia ovat muuttolintujen häirintä, törmäysriski ja estevaikutus. Toiminnan päättymisen aikaiset vaikutukset muodostuvat purkutöiden aiheuttamasta häiriövaikutuksesta. Hankkeen vaikutusalueella tavattiin useita suojelullisesti huomionarvoisia lajeja. Lisäksi alueen eteläosassa sijaitseva Härkälampi rajattiin linnustollisesti paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Suunnittelualueen linnustotiheydet ovat tavanomaisia tai hieman alhaisempia. Alueella esiintyvien huomionarvoisten lajien parimäärät ovat enimmäkseen pieniä. Alueella esiintyy joitakin lajeja, joilla on kohonnut törmäysriski, kuten kurki ja joutsen, sekä lajeja, jotka erityisesti kärsivät elinympäristöjen pirstoutumisesta. Metsäkanalinnuista herkimmiksi lajeiksi voidaan arvioida alueella esiintymistä lajeista ihmistoimintaa karttavat teeri ja metso, joille voi muodostua häiriövaikutuksia hankkeen rakentamistoimien aikana. Toiminnan aikainen törmäyskuolleisuus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi. Vaikutukset pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuudessaan enintään kohtalaisiksi.

82 77 Muuttoaikoina uhanalaisia tai lintudirektiivin liitteen I lajeja tai tuulivoimalle herkkiä esiintyi vain vähän. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse muutonaikaisia levähdys- tai ruokailualueita. Rakentamis- ja purkuaikana vaikutukset ovat vähäisiä, koska alueella ei ole suurikokoisten lajien tärkeitä muutonaikaisia levähdysalueita. Toiminnanaikana muodostuu törmäyskuolleisuutta ja estevaikutusta läpimuuttaville linnuille, mutta läpimuuttavaan lajistoon ei kohdistu merkittäviä, populaatiotason vaikutuksia. Vaikutukset muuttolinnustoon arvioidaan vähäisiksi. YVA-selostuksessa ei arvioitu vaikutuksia numeerisesti yömuuttajiin päinvastoin kuin päivämuuttajiin. Tietoa alueen yöllisistä muuttovirroista ei ole riittävästi numeeriseen tarkasteluun. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden aiheuttama törmäysriski on arvioitu olevan linnuille suurin yöllä ja huonoissa näkyvyysolosuhteissa, mutta linnut väistävät tuulivoimaloita myös yöllä (mm. Pöyry 2011). Lintujen pimeänäkö ja väriennäkökyky ovat parempia kuin ihmisellä, minkä vuoksi linnut havaitsevat voimalat myös pimeässä. Ihmisten luomat keinotekoiset valot houkuttelevat muuttavia lintuja puoleensa, kuten kaupunkien valaistus ja majakat erityisesti sumussa tai sateessa näkyvyyden ollessa heikko (mm. Keski- Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, www-sivut). Lintuja myös kuolee niiden törmätessä valonlähteisiin. Samaan tapaan myös tuulivoimaloihin asetettavat lentoestevalot voivat houkutella lintuja yöllä lisäten törmäysriskiä. Erilaiset valaistusvaihtoehdot (kirkkaus, väri, yhtämittainen/jaksottainen) houkuttelevat lintuja erilaisella voimakkuudella (mm. Pöyry 2011). Tuulivoimaloissa käytetyt lentoestevalot ym. valaistus eivät kuitenkaan yllä tehokkuudessaan majakoiden vastaaviin, minkä takia majakoiden tapaisia lintujen massakuolemia ei niiden osalta ole havaittu. Ottaen huomioon, että alueen yömuutto voidaan arvioida maakunnan oloihin keskimääräiseksi, vaikutukset yömuuttajiin on arvioitavissa samaan tapaan vähäisiksi kuin päivämuuttajiin. Yöaikaisen liikehdinnän huomiointi nostaisi varsinkin metsähanhen ja joutsenen laskennallista törmäysriskiä, jotka muuttavat osittain öisin. Luultavasti näidenkin lajien kannasta valtaosa muuttaa kuitenkin päivännäöllä. Näin ollen todennäköisesti näiden lajien osalta varovaisuusperiaatteilla tehtyjen laskelmien kuolleisuusennuste on jo nyt suurempi kuin todellinen kuolleisuus tulisi olemaan yhteensä päivällä ja yöllä Lepakot ja liito-oravat Kaavaratkaisun vaikutukset lepakoihin arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Suunnittelualueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eivätkä suunnitellut tuulivoimaloiden rakentamisalueet sijoitu yleisesti lepakoiden kannalta merkityksellisiin elinympäristöihin. Tuulivoimaloiden alueen 17 rakentaminen voi muuttaa paikallisesti Lypsinkankaan metsikkö- ja valaistusolosuhteita lepakoiden kannalta. Teiden leventämis- ja parantamistoimet eivät estä lepakoiden siirtymistä alueelta toiselle. Myös muuttaviin lepakoihin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi, sillä muutonseurantaselvityksen perusteella suunnittelualueen läpi kulkeva lepakoiden muutto on todennäköisesti hyvin pientä. Suunnittelualue sijaitsee sisämaassa ja nykyisen tiedon mukaan lepakoiden muutto seurailee selkeitä maastonmuotoja kuten rannikkoa myöten. Kaavaratkaisun mukaiset tuulivoimarakenteet sijoittuvat liito-oravan kannalta vähäpotentiaalisille alueille. Pesolan ympäristössä liito-oravasta tehtiin havaintoja ainoastaan yhdeltä alueelta, aivan suunnittelualueen länsirajalta. Liito-oravan elinympäristö muodostuu peltoaluetta ympäröivistä lehti- ja havupuuvaltaisista metsiköistä sekä pihapiirien puustosta. Kulkuyhteyksien arvioidaan säilyvän kaava-alueen ulkopuolella Korkeamaan suunnittelualueella sijaitsevien Paskolamminkankaan, Korkeamaan mäen reviirien sekä Pesolan reviirin välillä. Myös yhteydet Mäntykankaan liitooravareviirille säilyvät. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana ihmistoiminta on alueella vilkasta ja rakentamisesta aiheutuu meluhäiriöitä huomattavasti enemmän kuin tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Liito-oravan ei kuitenkaan ole todettu olevan erityisen herkkä meluhäiriöille, mutta on mahdollista, että liito-orava välttää lähimpänä rakentamistoimia olevia reviirinsä osia. Liityntävoimajohdon rakentamisella voi olla vaikutuksia liito-oravan kulkuyhteyden säilymiseen Lehdonperän alueella. Kulkuyhteyden säilymistä voidaan edistää sijoittamalla voimajohtoaukealle ja sen reunaosiin useita liito-oravan hyppypylväitä, sekä säilyttämällä reunavyöhykkeellä jo olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan. Liito-oravan kulkuyhteys on tällöin voimajohdon erityiskohde, joka huomioidaan johtokäytävän raivauksissa sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Näillä toimilla voimajohdon rakentaminen ei ole ristiriidassa luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin säädösten kanssa.

83 Viitasammakko Tuulivoimarakenteet sijoittuvat viitasammakon elinympäristöjen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden alueen välinen tieyhteys sivuaa nykyistä turvetuotanto-ojaa, jossa tehtiin havaintoja viitasammakon esiintymisestä. Tällä alueella tien parantamistoimet voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia ojavesiin, mikäli virtausolosuhteissa tapahtuu muutoksia rakentamisen aikana. Tieosuus suositellaan huomioitavan hankkeen tarkemmassa tiesuunnittelussa ja rakentamisen aikana. Kohteen raivaus- ja rakennustyöt suositellaan tehtäväksi mahdollisimman pitkälle viitasammakoiden lisääntymisajan (huhti-heinäkuu) ulkopuolella rakennusaikaisten lisääntymiseen ja poikasten selviytymiseen vaikuttavien häiriöiden minimoimiseksi. Nykyisen 400 kv voimajohdon länsipuolella sijaitseva tekolampi ja vesikuoppa ovat potentiaalisia viitasammakon elinympäristöjä. Ko. alueelle ei kohdistu rakentamistoimia, mutta ne tulee huomioida tuulivoimahankkeen voimajohdon rakentamistöissä. Vaikutukset viitasammakkoon ovat kohtalaisia Rämeristihämähäkki Rämeristihämähäkin potentiaalisille elinalueille ei kohdistu tuulivoimaloiden tai huoltoteiden rakentamistoimia. Liityntävoimajohdon alueella ei tehty havaintoja lajista esiintymisestä, mutta pienialaiset suoalueet ovat potentiaalista lajin esiintymisaluetta. Voimajohdon vaatima puiden poisto ei muuta rämeristihämähäkin elinympäristön keskeisiä ympäristötekijöitä, vaan suoalue voimajohtokäytävineen on rämeristihämähäkille soveltuvaa ympäristöä myös rakentamisen jälkeen. Rakentamisen aikana työkoneiden liikkuminen alueella voi vahingoittaa lajin elinympäristöjä, mistä johtuen rakentamistyöt suositellaan ajoitettavaksi talvikaudelle Muu eläimistö Tuulivoimahankkeen rakentamistoimet eivät ulotu suunnittelualueen pienille lammille. Tästä syystä vaikutukset korentoihin ja sukeltajiin jäävät vähäisiksi. Rakentamistoimenpiteet pirstovat metsäaluetta alueella sijaitsevien metsäautoteiden lisäksi. Elinympäristöt muuttuvat erityisesti voimaloiden sijoituspaikkojen sekä rakennettavilta uusilta tielinjausten alueilta. Pirstoutuminen voi vaikuttaa alueella elävien laajojen ja yhtenäisten metsien lajeihin: karhuun, ilvekseen, suteen ja erityisesti arkana pidettyyn ahmaan. Suunnittelualueen ja sen ympäristön ahmahavainnot viiden kilometrin säteellä olivat harvinaisia eikä niitä ole havaittu säännöllisesti vuosittain. Vaikuttaakin siltä, että ahmalle suunnittelualue ympäristöineen on toissijaista elinympäristöä. Lisäksi suurpetoihin kohdistuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän vähäisemmiksi, sillä kyseisten lajien reviirien koot ovat pienimmilläänkin useita satoja neliökilometrejä ja suurpedot ovat karhun talviunta lukuun ottamatta reviireillään lähes jatkuvasti liikkeessä. Näiden suurten petojen voidaan kuitenkin havaintojen perusteella arvella liikkuvan laajalla alueella enimmäkseen suunnittelualueen ulkopuolella. Suunnittelualueella on näkö- ja jälkihavaintojen perusteella melko vahva hirvikanta ja vaihtelevampi kauriskanta. Metsäpeuroja on havaittu eteläisimmillään Soinin ja Karstulan rajalla ja mahdollisesti myös suunnittelualueella. Havainnot suunnittelualueella ja sen läheisyydessä ovat kuitenkin hyvin satunnaisia. Alueella ei ole merkitystä metsäpeurojen talvilaidunalueina, sillä alueella ei esiinny riittävän suuria jäkälikköjä. Hirviin, metsäpeuroihin ja kauriisiin kohdistuvat vaikutukset ovat pääasiassa rakentamisen ja purkamisen aikaisia melusta ja lisääntyneestä ihmistoiminnasta johtuvia vaikutuksia ja ne keskittyvät voimaloiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisalueille. Rakentamisesta ja purkamisesta aiheutuvaa häiriötä voidaan pitää väliaikaisena. Häiriön alkaessa eläimet karttavat rakentamisalueita, mutta palaavat alueelle takaisin rakentamistöiden vähennyttyä. Elinympäristömuutokset luovat myös uusia elinympäristöjä, joita eläimet voivat hyödyntää. Rakentamisalueille ja niiden kupeeseen syntyy matalana pidettävää pensaikkoa ja heinikkoja, joista esimerkiksi hirvieläimet ja pienet nisäkkäät saavat ravintoa ja suojaa. Näistä alueista hyötyvät lajit saattavat houkutella paikalle petoja, jotka voivat hyötyä lisääntyneestä saalispopulaatiosta ja vähentää näin petoihin kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutuksia muuhun eläimistöön voidaan pitää vähäisinä, pieniltä osin kohtalaisina.

84 Luonnonvarojen hyödyntäminen Tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksista osa kohdistuu tuulivoimalaitosten ja sen oheisrakenteiden valmistukseen. Tuulivoimalaitosten tuotanto edellyttää raaka-aineita ja energiaa. Tuulivoimalaitosten rakenteet on tehty pääasiassa teräksestä, jonka lisäksi niiden konehuoneessa käytetään myös mm. alumiini- ja kuparikomponentteja. Voimalan lavat ovat yleensä lasikuitua, jonka raaka-aineita ovat lasi ja polyesterikuitu. Tarvittava metallien louhiminen ja käsittely kuluttaa energiaa ja raaka-aineita. Tuotantovaiheen ympäristövaikutuksia ovat mm. ilma- ja vesipäästöt. Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä tuulivoimapuistosta syntyvien laitteiden kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Nykyisin lähes 80 % 2,5 MW:n suuruisessa tuulivoimalaitoksessa käytetyistä raaka-aineista pystytään kierrättämään. Voimaloiden metallikomponenttien (teräs, kupari, alumiini, lyijy) osalta kierrätysaste on yleensä jo nykyisin hyvin korkea, jopa lähes 100 %. Eniten tuulivoimatuotanto kuluttaa elinkaarensa aikana vettä, jota käytetään sekä voimalaitoskomponenttien valmistusprosesseissa sekä niiden edellyttämässä energiatuotannossa. Seuraavaksi eniten tuulivoimatuotanto kuluttaa eri tuotantoprosesseissa käytettyjä energianlähteitä, kuten kivihiiltä, maakaasua ja öljyä sekä tuulivoimalan rungon päämateriaalina käytettävää terästä. Luonteenomaista uusiutuvien energiamuotojen elinkaaren aikaisille ilmastovaikutuksille on niiden painottuminen energiantuotantoketjun alkuvaiheisiin ja rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin, jotka kattavat usein valtaosan koko energiantuotantoprosessin synnyttämistä kasvihuonekaasupäästöistä. Varsinaisen tuotantovaiheen aikana kasvihuonekaasupäästöjä ei sen sijaan merkittävissä määrin synny. Nykyaikaisten tuulivoimaloiden rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvan energiankulutuksen on kuitenkin havaittu olevan pieniä verrattuna niillä tuotettuun energiamäärään. Elinkaarianalyysien perusteella esimerkiksi 3 MW tuulivoimalan valmistamisen ja pystyttämisen kuluttaman energian on arvioitu vastaavan enimmillään 5 % tuulivoimalan toiminta-aikanaan tuottamasta energiamäärästä ja tuulivoimalan on arvioitu tuottavan tämän energiamäärän 4 12 toimintakuukauden aikana laskentatavasta ja käytetyistä oletuksista riippuen. 7.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön, kaavoitukseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Tuulivoimahankkeen toteuttaminen tehostaa ja monipuolistaa hankealueen maankäyttöä tuoden nykyisen metsätalouskäytön ja turvetuotannon rinnalle uuden maankäyttömuodon, energiatuotannon. Hanke aiheuttaa vähäisiä muutoksia hankealueen virkistyskäyttöön ja metsätalouteen, mutta ei estä nykyisen käytön jatkumista. Hankealueella ei sijaitse erityisesti virkistyskäyttöön suunnitteluja reittejä. Hankkeen suoranaiset vaikutukset metsätalouteen aiheutuvat metsätalousmaan jäämisestä uusien ja levennettävien tielinjausten ja tuulivoimaloiden asennuskenttien alle. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Hankkeen toteuttaminen ei edellytä yhdyskuntarakenteen hajauttamista, eikä uusien asuin-, virkistys-, palvelu-, tmv. toteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Hankkeen liikenteen järjestäminen ei edellytä muutoksia alueen päätieverkkoon. Suunnittelualueen sisällä käytetään ensisijaisesti jo olemassa olevia yksityis- ja metsäautoteitä, jotka kunnostetaan ja hoidetaan tuulivoimahankkeen elinkaaren ajan hankkeesta vastaavan puolesta. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden, sekä niiden edellyttämien sähkönsiirtojärjestelmien rakentamisen myötä metsätalousmaata häviää metsätaloustuotannosta. Tuulivoimaloiden kenttäalueet ovat alle hehtaarin laajuisia ja huoltotiet leveydeltään noin kuusi metriä. Huoltoteiden osalta kaarteissa on todennäköisesti tarpeen poistaa puustoa laajemmalta alueelta. Tuulivoimaloiden välillä sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa maakaapelein huoltoteiden yhteyteen. Sähkönsiirron osalta uusi 110 kv voimajohto rajoittaa metsätaloutta raivattavan johtoaukean ja matalana pidettävän reuna-vyöhykkeen osalta. Uusien huoltoteiden rakentaminen ja nykyisten metsäteiden kunnostaminen parantavat suunnittelualueen hyödyntämistä mm. metsätalous- ja virkistyskäytössä, ja vaikutukset voidaan siten nähdä myös myönteisenä. Esimerkiksi puunkuljetukset alueella helpottuvat, kun kuljetukset eivät enää ole niin paljon sidoksissa talviaikaan maan ollessa jäässä. Tuulivoimahankkeen rakentamis-

85 80 aika voi turvallisuussyistä johtuen jonkin verran rajoittaa alueella tehtäviä metsätaloustoimia, mutta toiminnan aikana metsätalous voi jatkua alueella entiseen tapaan. Mikäli tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä kaikki rakenteet poistetaan kokonaan, ei hankkeella ole käytöstä poiston jälkeen vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli voimaloiden perustukset jätetään paikoilleen, pystytään vaikutuksia vähentämään maisemoinnilla. Tuulivoimaloiden purkamisen jälkeen alue vapautuu tuulivoiman käytöstä muuhun maankäyttöön. Tuulipuistoa varten rakennettu huoltotieverkosto ja mahdolliset muut tienparannustoimenpiteet alueella palvelevat muita toimintoja, kuten esimerkiksi metsätaloutta ja virkistyskäyttöä alueella tuulipuiston toiminnan päätyttyä. Pesolan alueella rakentamiseen tarvittava pinta-ala on noin 12,8 hehtaaria, joka on vain muutama prosentti koko alueen pinta-alasta. Tuulivoimalat ja huoltotieyhteydet sijoittuvat metsätalouskäytössä oleville alueille turvekenttien ulkopuolelle, eikä hanke siten estä turvetuotannon jatkumista alueella tai aiheuta turvealan menetyksiä. Tuulivoimahanke ei estä alueen käyttöä maa-ainesten ottoon jatkossa. Maa-ainesten otto luvitetaan maa-aineslain mukaisella tavalla. Tiestön osalta hyödynnetään alueen nykyisiä metsäautoteitä ja osin turvetuotannon käytössä olevia teitä. Tämä edellyttää nykyisten turvetuotannon käytössä olevien tierakenteiden vahvistamista ja käyttöä sekä liikennöintiä turvetuotantoalueiden läheisyydessä turvetuotannon ollessa vielä toiminnassa. Hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä laaditaan rakentamisvaiheen teidenkäyttösuunnitelma yhdessä turvetoimijan kanssa. Tuulivoimahankkeen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan pääasiassa huoltoteiden yhteyteen, joten niillä ei ole erityisiä vaikutuksia turvetuotantoon. Uuden 110 kv voimajohdon alueella on rakentamisrajoitus ja sijoittuessaan nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalle johtoalue rajoittaa metsätaloustoimintaa noin 30 metrin alueelta. Alueella sijaitsevien turpeentuotantoalueiden osalta huomioitavia asioita ovat mm. turvetuotannon jatkuvuus ja rakentamistöiden yhteensovittaminen nykyisten toimijoiden kesken, mikä edellyttää tarkemman suunnittelun vaiheita, sekä vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Kenttäalueet sekä huoltotiet sijoitetaan siten, ettei niiden alle jää laajalti hyödyntämiskelpoista turvetta tai kenttien vesiensuojelurakenteita. Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan pääasiassa huoltoteiden yhteyteen, joten niillä ei ole erityisiä vaikutuksia turvetuotantoon. Myös muilta osin turvetuotannon vesiensuojeluun käytetyt ja muut rakenteet huomioidaan hankesuunnittelussa. Toiminnan aikaisia yhteen sovitettavia asioita ovat mm. kohonnut tulipaloriski turvekentillä ja -aumoilla kesäaikaan. Paloesteeksi alueella muodostuvat tuulivoimaloille rakennettavat huoltotiet (leveys vähintään 6 m) ja murskerakenteinen tuulivoimalan nostoalue (noin 40x80 m). Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä passiivin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri osa rakenteista on valmistettu palamattomasta materiaalista kuten teräksestä, eikä tuuli-voimalassa säilytetä mitään ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Aktiivisia keinoja ovat tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen valmistajan määrittelemän huolto-ohjelman mukaisesti. Paikallinen pelastusvirranomainen määrittelee rakennuslupavaiheen lausunnossaan pelastussuunnitelman tarpeen ja muut vaadittavat toimenpiteet. Turvekenttien jälkikäyttömuotoja ovat metsittäminen, maatalous- ja puutarhatalouskäyttö, ruokohelpiviljely, vesittäminen, luontainen kasvittuminen ja soistaminen. Tuulivoimatuotannon kanssa nämä jälkikäyttömuodot ovat mahdollisia poissulkien kuitenkin osittain vesittämisen ja soistamisen. Nykyaikaisten voimaloiden napakorkeus on tyypillisesti metriä, joten pyörivän tuulivoimalan aiheuttama turbulenssi vaimenee merkittävästi ennen maatasoa. Käytännössä voidaan todeta, että voimalan aiheuttama ilman pyörteisyys maantasolla on hyvin vähäinen. Tuulivoimaloiden sijoittaminen turvetuotantoalueiden läheisyyteen ei siten arvioida aiheuttavan turpeen pölyämisen lisääntymistä. Kaava-alueella ei sijaitse loma- tai vakituisia asuinrakennuksia. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee 1,2 kilometrin ja lomarakennus noin 1,3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnittelusta voimalapaikasta. Hankkeen toteutuminen rajoittaa asuin- ja lomarakentamista 40 db(a) melualueen sisäpuolella, mutta ei aiheuta vaikutuksia maa- ja metsätalouteen tai virkistyskäyttöön liittyvään rakentamiseen. Vaikutusta ei voida pitää erityisen merkittävänä, sillä alue ei sijaintinsa ja olemassa olevan maankäytön vuoksi ole esisijainen Soinin kunnan yhdyskuntaraken-

86 81 teen kasvusuunta. Melumallinnuksen perusteella toteuttamisen aiheuttamat melutasot eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 (voimaantulopäivä ) tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoja olemassa olevan asuin- tai lomarakentamisen osalta. Meluvaikutuksia on kuvattu tarkemmin osiossa Tuulivoima-alueella ei ole voimassa Maankäyttö- ja rakennuslain 33 mukaista rakentamisrajoitusta (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaava I tuulivoima kaavamerkinnät). Tuulivoima-alueelle voi siis sijoittaa muutakin toimintaa, mikäli kunta niin päättää ja meluarvot sen sallivat. Soinin rantaosayleiskaavassa maatalousalueen haja-asutusrakentamista tuulivoimakaava rajoittaa niiltä osin kuin melu- ja välkevaikutukset ylittyvät. Soinin rantaosayleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat ovat kuitenkin edelleen rakennettavissa, koska tuulivoimarakentamisen vaikutukset melun ja välkkeen osalta alittuvat ko. rakennuspaikoilla. Karstulan kunnassa vireillä olevaan Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavassa osoitetuille rakennuspaikoille melu- tai välkevaikutukset eivät ulotu. Suunnittelualueen pääkäyttötarkoitus säilyy nykyisenä, eikä hanke aiheuta yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia muutoksia. Metsämaata häviää tuulivoimaloiden ja huoltotieverkoston tieltä suhteessa vähäisesti koko suunnittelualueen pinta-alaan nähden. Huoltoteitä voidaan käyttää metsätalous- ja turvetuotannon toimenpiteisiin ympäri vuoden. Rakentaminen on rajoitettua tuulivoimapuistoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön arvioidaan kohtalaisiksi. 7.5 Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Liikenne Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulipuiston rakentamisen aikana. Rakentamisvaihe kestää arviolta noin 1,5 vuotta. Rakentamisen aikana liikenteessä on suuri määrä raskasta liikennettä ja erikoiskuljetuksia, kun rakentamisessa tarvittavia materiaaleja kuljetetaan alueelle (mm. voimalat, betoni voimaloiden perustuksiin, asennuskalusto, maa-aines huoltoteiden parantamiseen jne.). Jonkin verran rakentamisvaiheessa alueella on myös työmatkaliikenteestä johtuvaa henkilöliikennettä. Lisääntyneellä liikenteellä voi olla vaikutuksia suunnittelualueen tiestön liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja tiestön kuntoon. Tuulivoimapuistolla ei toiminnan aikana katsota olevan merkittäviä liikennevaikutuksia. Toimintavaiheen aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti. Toiminnan päättymisen aikaisia liikennevaikutuksia voidaan pitää samankaltaisina kuin rakentamisvaiheessakin, kun voimalat ja sähköverkostoon liittyvät rakenteet puretaan ja kuljetetaan alueelta pois. Lisäksi alue maisemoidaan. Suunnittelualueen nykyistä tieverkkoa käytetään turvetuotannon sisäisiin kuljetuksiin (traktorit, tuotantokoneet, henkilöliikenne) erityisesti sulan maan aikana sekä turvetuotteiden kuljetuksiin alueen ulkopuolelle erityisesti talvikauden aikana. Turvetoimitukset kuljetetaan suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan Vehkaperäntien kautta valtatie 16:lta, josta kuljetukset pääsääntöisesti suuntaavat itään Jyväskylän suuntaan. Kuljetuksia kertyy keskimäärin talvikauden aikana noin rekkaa päivässä. Karkeana arviona voidaan esittää, että jokaisella tuulivoimalan nostoalueella mursketta tarvitaan noin m 3. Huoltoteiden rakennekerrosten rakentamisessa tarvittavien murskelajikkeiden määrä on alustavan arvion mukaan noin 5 m 3 per uusi tienpohjametri ja 2 m 3 per kunnostettava tiepohjametri. Alla olevassa taulukossa em. lukujen perusteella lasketut massamäärät tulevat täsmentymään varsinaisen rakennesuunnittelun yhteydessä. Kuljetusmäärät on laskettu oletuksella, että yhteen kuormaan mahtuu m 3 massoja.

87 82 Taulukko 12. Rakentamistöihin tarvittavat massamäärät ja niistä aiheutuvat kuljetukset. Voimalat [kpl] 12 Uudet tiet [km] 1,5 Parannettavat tiet [km] 8,7 Massa-määrä nostoalueella [m 3 ] Massamäärä uusiin teihin [m 3 ] Massamäärä parannettaviin teihin [m 3 ] Massa-määrä yht. [m 3 ] Massoista aiheutuvat kuljetukset [kpl] Betonin ja teräksen kuljetuksiin voimaloiden perustuksiin tarvitaan hieman yli 200 kuljetusta/voimala eli noin kuljetusta ja voimalan osien erikoiskuljetuksiin tarvitaan noin 9 kuljetusta/voimala eli kaikkiaan noin 110 kuljetusta. Kuljetuksia tulee yhteensä noin eli puolentoista vuoden rakennusajalle noin 12 kuljetusta / arkipäivä. Keskimäärin yhtä voimalaa kohden kuljetuksia muodostuu 383 kappaletta. Alla olevassa taulukossa on esitetty kuljetuksien vaikutukset suunnittelualueelle johtavilla teillä. Vaikutusten arvioinnissa käytetään oletusta, että kaikki rakennusmateriaalit tuodaan suunnittelualueelle Soinin kunnan ulkopuolelta. Käytännössä maanrakennustöissä poistettavat maa-ainekset voidaan todennäköisesti hyödyntää tai läjittää suunnittelualueelle ja osa tarvittavasta rakennusaineista on saatavilla lähellä suunnittelualuetta. Tässä vaiheessa suunnittelua ei ole vielä lopullista päätöstä siitä, mitä kautta tuulivoimaloiden osat ja maa-ainekset tuodaan suunnittelualueelle. Siksi tässä arviossa arvioidaan liikennevaikutuksia pohjoisen (valtatie 16) sekä eteläisen (Karstulantie) yhteyden kautta suunnittelualueelle. Pistot varsinaiselle suunnittelualueelle suunnitellaan toteutettavan nykyisiä tieyhteyksiä hyödyntäen. Vaihtoehtoisesti pistot suunnittelualueelle tehdään suoraan Karstulantieltä lähtevien Huosianmäentien ja Ryöstöjärventien kautta. Taulukko 13. Liikennemäärät ja niiden kasvu mahdollisesti käytettävillä kuljetusreiteillä. Käytettävä reitti Kokonaisliikenne Raskas liikenne Nykyinen liikennemäärä Rakennustöiden aikainen Liikenteen Nykyinen liikennemäärä Rakennustöiden aikainen Liikenteen lisäyrä liikennemää- lisäys liikennemää- rä VT % % Yhdystie 697 (Karstulantie) % % Niskakankaantie/Möksyntie % % Vehkaperäntie % % Pohjoisesta saavuttaessa ja koko rakentamisajalle laskettuna on hankkeen tuoma lisäys liikenteeseen valtatiellä 16 sen vähäliikenteisimmällä osuudella Alajärvellä alle 1 % ja raskaan liikenteen osalta määrä kasvaisi 6 % (taulukko 13). Etelässä sijaitseva Karstulantie on vähäliikenteisempi verrattuna valtatiehen 16. Mikäli kaikki liikennöinti tapahtuisi Karstulantietä pitkin, kasvaisi liikenne hankkeen rakentamisen aikana 3 % ja raskas liikenne jopa 34 %. Merkittävimmin liikennemäärät kasvaisivat pienemmällä Vehkaperäntiellä: kokonaisliikenne jopa 24 % ja raskas liikenne 171 %. Matkaa Pesolan alueelle pohjoisesta Vehkaperäntietä pitkin on runsas viisi kilometriä. Etelästä matkaa Vehkaperäntien kautta kertyy jo runsas 12 kilometriä. Pesolan alueen eteläosaan on mahdollista saapua myös Ryöstöjärventietä pitkin, mikä voi vähentää Vehkaperäntielle kohdistuvia liikennevaikutuksia. Arvioissa on huomioitu liikenteen muutos vuositasolla. Yksittäisinä päivinä liikenne voi kasvaa huomattavasti verrattuna tavalliseen päivään kun taas toisena päivänä tuulivoimahanke ei aiheuta liikennettä ollenkaan.

88 83 Erikoiskuljetukset heikentävät liikenteen sujuvuutta todennäköisesti merkittävimmin siellä missä liikennemäärät ovat suurimpia eli tässä tapauksessa erityisesti taajamissa ja niiden isoimmissa risteyksissä. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa lisääntyvä liikenne aiheuttaa kuljetusteiden ja työmaaliikenteen tienvarren asutuksella melu- ja pölyhaittoja. Arvion mukaan liikenne alueen teillä ei kuitenkaan lisääntyisi suhteessa niin paljoa, että liikennemelu kantautuisi nykyistä selvästi kauemmas. Lisäksi kyseessä ei ole ns. jatkuva liikennemelu ja lähialueen teillä on myös autottomia hetkiä. Tienvarren asukkaat voivat kuitenkin kokea ympäristönsä meluisammaksi. Myös pölyhaitat tienvarren asukkaille lisääntyvät jonkin verran ja ne kohdistuvat lähinnä päällystämättömille tieosuuksille aivan suunnittelualueen kupeessa ja niiden sisäisellä tieverkolla. Suunnittelualueella alueen sisäinen turvetuotannon liikenne ja kuljetukset Vehkaperäntietä pitkin huomioidaan ja sovitetaan yhteen turvetoimijan kanssa käytävässä vuoropuhelussa hankkeen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Rakentamisvaiheen teidenkäyttösuunnitelma laaditaan myös yhdessä turvetoimijan kanssa. Huomioitavia asioita ovat mm. turvetuotannon jatkuvuus tuulivoimahankkeen rakentamisvaiheen aikana ottaen huomioon sekä alueen sisäinen liikenne, että kuljetukset alueen ulkopuolelle, sekä alueen tiestön kantavuuden perusparantaminen tuulivoimakuljetuksille ja liikenteen sujuvuuden varmistaminen alueella tierakentein ja aikatauluin. Maanrakennustöissä Pesolan alueen eteläosassa voidaan käyttää erityisesti Möksyntien, Huosianmäentien ja Ryöstöjärventien yhteyksiä, jolloin liikenne ei kuormita Vehkaperäntien suuntaan ja turvetuotannon kuljetuksia. Rakentamisaikaisia liikennevaikutuksia voidaan pitää kohtalaisina. Suunnittelualueelle suuntautuu suuri määrä raskasta liikennettä, mutta kuljetukset jakaantuvat toista vuotta kestävälle rakennusajalle. Osa kuljetuksista on liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Liikenne kasvaa etenkin pienillä teillä. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa tehtävillä teiden parannustöillä on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia alueen tiestön kuntoon ja liikennöitävyyteen. Tuulivoimapuiston käytön aikana liikennevaikutukset ovat erittäin vähäiset ja tuskin havaittavissa. Suunnittelualueen ohittavat maantiet sijaitsevat riittävän etäällä tuulivoimaloista. Vehkaperäntiehen etäisyyttä kertyy noin kaksi kilometriä ja Niskakankaantiehen noin kolme kilometriä. Riittävästä etäisyydestä johtuen voimalat havaitaan ajoissa ja ne eivät tule yllätyksenä autoilijoiden näkökenttään aiheuttaen merkittävää liikenneturvallisuusriskiä. Hankkeen tieliikenteelle aiheuttamat riskit ovat niiden todennäköisyydet ja seuraukset huomioiden erittäin matalat. Liikenneviraston ohjeistuksen mukaiset etäisyydet valtatiestä myös täyttyvät Lentoliikenne ja Puolustusvoimat Lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta voivat hankaloittaa ns. lentoesteet, joita voivat olla mitkä tahansa kohteet; esimerkiksi masto, tuulivoimalat, savupiiput, nosturit, voimajohtolinjat, rakennukset, puusto jne. Lentoesteen asettamiseen tarvitaan ilmailulain mukaan lentoestelupa, jonka tarve määritellään ilmailulain 158 :ssä. Käytännössä kaikki yli 60 metriä (lentoasemien lähellä 30 metriä) korkeat rakennelmat kaikkialla Suomessa vaativat lentoesteluvan, jota haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Lentoasemien ympärillä olevat esterajoituspinnat on määritelty ilmailumääräyksessä AGA M3-6. Nämä pinnat ulottuvat kiitotien suunnassa 15 km etäisyydelle ja kiitotien sivulla 6 km etäisyydelle. Näiden pintojen osalta on kyse lentoliikenteen turvallisuudesta, eikä niiden läpäisy ole mahdollista. Finavian lausunnon mukaan ( ) Pesolan alueelle suunnitellulla tuulivoimahankkeella ei ole vaikutuksia lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin esterajoituspintoihin. Tuulivoimalat vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteen ja ovat sen takia varustettava lentoestevaloin. Soinin Pesolan hankkeen hyväksyttävyydestä on haettu lausunto Puolustusvoimien pääesikunnalta. Lausunto haettiin 31 voimalalle, joiden kokonaiskorkeus oli 230 metriä. Puolustusvoimien lausunnon ( ) mukaan hankkeen tuulivoimaloista aiheutuvat vaikutukset eivät ole merkittäviä valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista alueelle. Puolustusvoimilta haetaan uusi kaavaratkaisua vastaava lausunto ennen kaavan viemistä Soinin kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn Viestintäyhteydet Viestintävirasto toteaa lausunnossaan ( ), että "tuulivoimalapuisto on iso rakennushanke, jolla on vähäisiä vaikutuksia lähes kaikille lähietäisyydellä oleville radiojärjestelmille. Tuuli-

89 84 voimalapuisto esimerkiksi vaimentaa sellaista radiosignaalia, joka joutuu kulkemaan tuulivoimala-alueen läpi tai suuritehoinen signaali voi heijastua tuulivoimalan rakenteista ja häiritä näin radiosignaalin vastaanottoa. Siksi on tarpeen, että tuulivoimalarakentaja ilmoittaa rakentamisesta kaikille tiedossa oleville radiojärjestelmien käyttäjille rakennusalueen lähialueella. Sopivana rakennushankkeen koordinointialueena suuritehoisille radiolähettimille voitaneen pitää 20 kilometrin etäisyyttä. Yllä mainitusta ohjeesta on yksi poikkeus. Suomessa on lukuisia radiopaikannusjärjestelmiä, joiden käyttö on turvallisuusliikennettä tai voidaan rinnastaa sellaiseksi. Esimerkiksi tutka on herkkä häiriintymään tuulivoimalapuiston rakennelmista ja tuulivoimalan roottorit saattavat aiheuttaa tutkassa virhetulkintoja. Siksi eri radiopaikannusjärjestelmien käyttäjät on informoitava rakennushankkeesta kaikissa tapauksissa." Tuulivoimapuistot aiheuttavat useimmiten haittaa antenni-tv vastaanottoon ennen kaikkea puiston takana olevissa asuin- ja lomarakennuksissa. Lisäksi tuulivoimalat voivat sijaita Digitan käyttämien radiolinkkijänteiden edessä, jolloin tiedonsiirto lähetysasemille katkeaa. Pesolan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse linkkijänteitä. Tuulivoimalarakenteet eivät sinällään aiheuta häiriöitä tv-lähetyssignaaliin, vaan voimaloiden lapojen pyörivä liike. Voimaloiden mahdollisesti aiheuttama häiriö voidaan selvittää puiston rakentamisen jälkeen mittaamalla tv-lähetyssignaalin laatu voimaloiden ollessa käynnissä sekä pysäytettyinä. Mahdollisissa katvealuetilanteissa tuulivoimatoimija tulee sopimaan Digitan ja rakennusten omistajien kanssa tarvittavista toimista (antennin korjaus, lähetinratkaisut) ja näiden kustannuksista. Kuva 55. Arvio mahdollisesta häiriöalueesta (Lähde: Digita lausunto ) Säätutkat Ilmatieteen laitos on Suomen virallinen turvallisuussääpalvelun tuottaja, joten laitoksen säätutkaverkon sade- ja tuulimittaukset ovat välttämättömiä. Tuulivoimalat aiheuttavat säätutkamittauksiin häiriöitä, joiden suuruus riippuu tutkan ja tuulivoimalan etäisyydestä, tuulivoimalan rakenteesta, sijaintipaikkojen välisestä maastosta ja roottorien asennosta tutkaan nähden. Muissa Euroopan maissa on tutkittu tuulivoimaloiden vaikutusta säätutkiin mittaustulosten avulla. Näiden selvitysten pohjalta Euroopan ilmatieteellisten laitosten yhteisjärjestö EIG EUMETNET on antanut suosituksen, jonka mukaan C-alueella (5,6 GHz), jota Ilmatieteen laitos käyttää: tuulivoimaloita ei tulisi koskaan rakentaa alle 5 km etäisyydelle säätutkasta kaikki alle 20 km etäisyydelle tulevat hankkeet tulisi tutkia erikseen ennen toteuttamista. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse säätutkia. Lähin Ilmatieteen laitoksen säätutka sijaitsee Vimpelin Lakeaharjulla, jonne on matkaa yli 25 kilometriä, joten tuulivoimapuiston vaikutuksia tutkan toimintaan ei ole syytä arvioida. Tuulivoimapuistolla ei ole tämän perusteella vaikutuksia säätutkien toimintaan.

90 Vaikutukset kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Suunniteltujen tuulivoimaloiden laajimmat näkyvyysalueet lähimaisemassa (0-6 km etäisyys) kohdistuvat laajoille, avoimille turvetuotantoalueille ja vähäpuustoisille suoalueille, muutamille peltoalueille sekä vesialueille. Maisemavaikutukset kohdistuvat lähimaisemassa asutuksen osalta Soinin kunnan alueelle Lehdonperän ja Marjoperän, Kyyjärven kunnan alueelle Vehkaperän ja Karstulan kunnan alueella Mustapuron kylille. Etäisyyttä Pesolan alueesta länteen ja kaakkoon Keisalaan, Huosianmäelle ja Karstulantielle kertyy useita kilometrejä, mistä johtuen lähimaisemaa selvästi muuttavia vaikutuksia ei näissä suunnissa sijaitsevaan asutukseen muodostu. Suunnittelualueen itäpuolella noin 2,5 kilometrin päässä sijaitsee Mustapuron kylä. Kylä sijaitsee Karstulan kylän alueella aivan pohjoisimpia pihapiirejä lukuun ottamatta, jotka sijoittuvat Kyyjärven puolelle. Kylä koostuu Vehkaperäntien varrella ja muutamien sivuteiden päässä sijaitsevasta asutuksesta, muutamista melko avoimista peltoalueista ja kylän läpi mutkittelevasta Mustapurosta. Pääasiassa sotien jälkeen rakennettujen rakennusten pihapiirit ovat pääosin peltojen laidoilla Vehkaperäntien läheisyydessä tai kauempana tiestä omana maisematilanaan. Kylältä avautuu ajoittain näkymiä peltokuvioiden itälaidoilta länteen päin Pesolan tuulivoimaloiden suuntaan sekä Vehkaperäntien ja Mustapuron risteyskohdan tienoilla. Risteyskohdan tienoilla sijaitsee myös vanha hirsirakenteinen entinen päärakennus. Tuulivoimaloita voi näkyä ainoastaan peltokuvioita rajaavan metsän yli. Peltojen länsilaidoilta näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan ei muodostu. Pesolan suunnittelualueen koillispuolella Kyyjärven kunnan alueella lähimmiltä alueiltaan noin kilometrin päässä sijaitseva Vehkaperän kylä sijaitsee alueen suoalueista nousevien kumpujen päällä. Kylänraitti ja pohjois-etelä suuntainen Vehkaperäntie ovat näin ollen hieman korkeammalla kuin ympäröivä maasto ja Pesolan suunnittelualue. Kylän vanhimmat rakennuspaikat ovat olleet asuttuja jo 1800-luvun lopulta lähtien. Aivan uusinta rakennuskantaa kylällä ei ole, mutta kylältä löytyy monenikäisiä rakennuksia. Monissa pihapiireissä on hirsirakenteinen vanha päärakennus tai ulkorakennus ja uudempi lauta- tai tiiliverhoiltu päärakennus. Vehkaperän ja Vehkaperäntien varrella sijaitsevat pihapiirit ja peltoalueet ovat pieniä ja yksittäisiä, jolloin näkymät etelään ja lounaaseen tuulivoimaloiden suuntaan muodostuvat hyvin rajoittuneiksi. Pesolan tuulivoimalat voivat näkyä tietyistä paikoista metsänrajan yli. Osittaisia näkymiä muodostuu myös luoteispuoliselta Soinin kunnan alueen Lehdonperän kylältä reilun kolmen kilometrin päässä lähimmiltä voimaloilta ja länsipuoliselta Marjoperän kylältä lähimmillään kilometrin päässä (kuva 48, kuvasovitteet on esitetty myös liitteessä 12).

91 86 Kuva 47. Näkyvyysanalyysi. Kuva 48. Havainnekuva Marjoperältä Pesolantieltä Sorvalin tilan eteläpuolelta kaakkoon suunnittelualueelle. Lähimmät voimalat ovat noin 2 km päässä.

92 87 Suunnitellulla tuulivoimahankkeella ei ole merkittäviä kaukovaikutuksia, koska tuulivoimaloiden vaikutusalueella näkyvyys on vähäistä metsäisyyden ja maan pinnan tasaisuuden vuoksi. Näkyvyysanalyysin ja maastokäyntien perusteella mukaan tuulivoimalat voivat aiheuttaa maisemavaikutuksia tietyille avoimille viljelyalueille ja vesialueille sekä vähäpuustoisille suoalueille. Rakennetuilla alueilla on paljon näkemäesteitä, jolloin tuulivoimalat tai niiden osia saattaa näkyä vain paikoittain esitetyillä näkyvyysalueilla. Soinin keskusta-alueelle tulee osittaisia näkymiä noin 9-13 km etäisyydelle. Noin kymmenen kilometrin päässä lännessä sijaitsee Kuninkaanjokilaakson melko yhtenäisiä maisematiloja muodostava viljelyalue. Viljelyalue jatkuu länteen päin aina Alajärveen saakka. Sekä Alajärveltä että viljelyalueelta tuulivoimalat näkyvät hyvällä säällä ajoittain kaukaisessa horisontissa idässä. Maisemavaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä pitkän etäisyyden vuoksi. Alajärveltä tuulivoimaloille tulee matkaa jo 20 kilometriä. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita voi näkyä joihinkin kohtiin Karstulan keskustan länsipuoliselle Pääjärvelle ja Kyyjärven keskustan itäpuolelle sijoittuvalle Kyyjärvelle. Järville muodostuu kuitenkin etäisyyttä tuulivoimaloista kaakkoon ja koilliseen yli 15 kilometriä, joten maisemavaikutuksia ei synny pitkästä etäisyydestä johtuen. Karstaperän ja Uusikylän viljelyalueelta voi myös hyvällä säällä näkyä noin 12 kilometrin päähän kaakkoon tuulivoimaloille, mutta maisemavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Tuulivoimalat voivat näkyä hyvällä säällä suunnittelualueelta etelässä Soinin kunnan alueella sijaitseville Iiroonjärvelle, Hankajärvelle ja Limajärvelle sekä kaakossa Karstulan kunnan alueella Kortejärvelle ja Vahangalle. Järville tulee lähimmiltä tuulivoimaloilta matkaa vähintään 8 kilometriä. Iiroonjärvellä tuulivoimalat voivat näkyä järven etelä- ja länsirannoilla ja Kortejärvellä ja Vahangalla pääasiassa järvien itärannoilla. Järvien rannoilla sijaitsee sekä loma- että asuinrakennuksia, joille tuulivoimalat voivat aiheuttaa vähäisiä maisemavaikutuksia tuulivoimaloiden asettuessa maiseman taustalle pitkästä etäisyydestä johtuen. Johtokäytävän laajennuksen ja uuden voimajohdon sijoittumisen olemassa olevan voimalinjan viereen maisemavaikutukset ovat pääosin nykyisiä vaikutuksia vahvistavia. Reitti kulkee pääasiassa metsäisellä alueella, jolloin maisemavaikutukset ovat vähäisiä. Alueille, joille tuulivoimalat näkyvät selkeästi, tulee kulttuuriympäristöön uusi ajallinen kerrostuma, kun nykyaikaiset tuulivoimalat tulevat osaksi alueen maisemakuvaa. Vaikutukset ovat todennäköisesti voimakkaimmillaan heti rakentamisen jälkeen tuulivoimaloiden edustaessa uutta ja vielä melko tuntematonta teknologiaa. Niillä voi olla alueen nykyisiä ajallisia kerroksia latistava vaikutus. Tämä voi johtua siitä, että maisemakuvassa näyttää yhdistyvän vanha ja uusi toiminta, vaikka vanhassa toiminnassa olisikin jo useampia ajallisia kerrostumia. Pesolan tuulivoimaloita sijaitsee pohjoisessa, idässä ja kaakossa pääosin noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Pesolan mäen taloryhmästä (rakennetun kulttuuriympäristön rajauksesta). Alueen peltokuviot ovat pienialaisia ja rajautuvat korkeaan puustoon, jolloin avoimia pitkiä näkymiä ei muodostu. Taloryhmän halki kulkevan Pesolantien itäpuolella kasvaa iso kuusiaita luode-kaakko suuntaisesti, joka katkoo näkymiä. Lisäksi peltojen reunoilla sijaitsevissa pihapiireissä kasvaa peittävää puustoa. Vanha-Pesolasta päänäkymä avautuu vielä avoimina oleville pienialaisille pelloille länteen ja luoteeseen. Vanha-Pesolan pihapiiri rajautuu näkymäalueen ulkopuolella metsänrajaan. Näkymäalue ei ole suoraan Pesolan voimaloiden suuntaan, joten voimalat eivät aiheuta merkittäviä maisema-vaikutuksia Pesolan mäen taloryhmän vanhimmalle osalle. Lähimmät voimalat voivat kuitenkin näkyä osittain metsänrajan ylikin päänäkymäsuunnassa oikealla. Puntosesta avautuu päänäkymät pelloille luoteeseen, kaakkoon/etelään sekä itään Vanha- Pesolaan. Pohjoisessa näkymät katkeavat metsänrajaan ja etelässä Pesolantien itäpuolella kasvavaan korkeaan kuusiaitaan ja muuhun puustoon. Pesolan tuulivoimaloita voi näkyä idässä ja kaakossa, mutta pihalta katsottaessa pihapuusto peittää näkymiä. Mäki-Pesolasta avautuu päänäkymät Pesolan tuulivoimaloiden suuntaan itäkaakkoon ja kaakkoon sekä luoteeseen ja pohjoiseen. Tuulivoimalat aiheuttavat maisemavaikutuksia Mäki-Pesolan pihapiirille, joita näkymiä peittävä pihapuusto kuitenkin lieventää.

93 88 Kuva 49. Havainnekuva Pesolantieltä pellon reunasta Vanha-Pesolaan päin. Kuva 50. Havainnekuva Heinäahon pihapiirin itäosasta. Kuva 51. Soinin kirkonkylältä Alajärventien ja Möksyntien risteyksen kaakkoispuolelta koilliseen Pesolan tuulivoimahankkeen suuntaan. Lähimmillään noin 6 km päässä lähimmistä tuulivoimaloista sijaitsevat Keisalan kylän Totonkallion ja Vuorenmaan alueet on osoitettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi. III vaihemaakuntakaavaluonnoksessa alue on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueella toimii myös Hotelli & Elämyskeskus Vuorenmaa ja Vuorenmaan laskettelurinteet, mutta ne sijaitsevat vain osittain maisema-aluerajauksien sisäpuolella. Tuulivoimalat voivat näkyä avautuvassa maisemassa mäkien huipuilla sijaitsevilla avoimilla alueilla, kuten Mäki-Keisalan lakialueella ja Vuorenmaan etelärinteellä. Näiltä alueilta avautuu rajoittuneita näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan tuulivoimaloiden asettuessa maiseman taustalle. Vajaan kymmenen kilometrin päässä lounaassa Soinin kirkonkylällä sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi osoitettu Soinin kirkon lähialue. III vaihemaakuntakaavaluonnoksessa aluetta ei ole osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kirkon pihapiiristä voi avautua paikoitellen vähäisiä näkymiä tuulivoimala-alueelle, mutta kirkkomaiseman ja kirkon lähialueen rakennetun kulttuuriympäristön luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Lehtimäen mäkiasutus, sijaitsee lähimmillään noin 20 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Maisema-alueella sijaitseva Suokonmäki ja mäellä oleva kylä ovat Etelä-Pohjanmaan korkeimpia paikkoja (225 metriä meren pinnan yläpuolella). Suokonmäen ydinosan muodostavat peltojen ympäröimät Suokon kolme taloa, jotka sijaitsevat mäen korkeimmalla kohdalla. Suokonmäen avoimilta pelloilta ja Suokon näkötornilta avautuu esteettömiä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta pitkän etäisyyden vuoksi voimalat ovat erotettavissa

94 89 kaukaisessa horisontissa vain hyvällä säällä. Maisemavaikutuksia Lehtimäen mäkiasutukselle ei näin ollen juuri synny. Vehkaperän kylän alueen paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaille viidelle pihapiirille ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia suunniteltavista tuulivoimaloista. Pihapiirien peltokuviot tuulivoimaloiden suuntaan ovat pieniä ja rajoittuvat puustoon. Lähimmät Pesolan tuulivoimalat voivat näkyä osittain puuston yli. Vaikutukset muinaisjäännöksiin on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muinaisjäännöksiin on jätetty noin 60 metrin suojavyöhyke rakentamisalueisiin nähden. Taulukko 14. Vaikutukset muinaisjäännöksiin. Tunnus, Kohde Sijainti Vaikutus 15, Kelkkasuo Torisaari ( ) Ei vaikutusta, muinaisjäännös sijoittuu etäälle voimalapaikoista ja mahdollisista uusista huoltotielinjoista. 16, Hautasaari 1 ( ) Noin 900m voimalapaikan 23 itäpuolella. Ei vaikutusta, muinaisjäännös sijoittuu etäälle voimalapaikoista ja mahdollisista uusista huoltotielinjoista. 17, Pöntisenaho ( ) Noin 500m voimalapaikan itäpuolella ja noin 130 m kunnostettavan tien koillispuolella. Ei vaikutusta, muinaisjäännös sijoittuu etäälle voimalapaikoista ja mahdollisista uusista huoltotielinjoista. 18, Uudenhaudankangas ( ) Noin 270m voimalapaikan 19 kaakkoispuolella ja noin 70 m kunnostettavan tien koillispuolella. Ei vaikutusta, muinaisjäännös sijoittuu etäälle voimalapaikoista ja mahdollisista uusista huoltotielinjoista. Noin 670m voimalapaikan 19 luoteispuolella.

95 90 19, Hautasaari 2 (ei muinaisjäännösrekisterissä) Ei vaikutusta, muinaisjäännös sijoittuu etäälle voimalapaikoista ja mahdollisista uusista huoltotielinjoista. Noin 1030 m voimalapaikan 12 luoteispuolella. Maisemavaikutus on suurimmillaan Pesolan suunnittelualueen lähialueella, jossa sijaitsee valtakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue (Pesolan mäen taloryhmä), muita kulttuurimaisema-alueita sekä lähiasutusta. Tässä ympäristössä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain etenkin rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Vaikutukset lähimaisemaan arvioidaan kohtalaisiksi. Kaukomaisemassa muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin, mutta ei vaikuta lähiympäristöä kauempana sijaitsevien maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi Lentoestevalojen vaikutukset Pimeällä vuorokauden- ja vuodenajalla maisemalliset vaikutukset muodostuvat tuulivoimaloiden lentoestevalaistuksesta. Lentoestevalaistuksen lopullisen määrän ja voimakkuuden määrittää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Todennäköisesti voimalan napakorkeudelle asetetaan päiväaikaan vilkkuva valkoinen valo. Yöaikaan voidaan käyttää kiinteää punaista valoa. Talvella valot näkyvät poikkeuksellisen kauaksi, koska näkyvyyttä rajoittava ilmankosteus on pakkasten aikaan alhainen. Vaikutusta voimistaa niiden yhtäaikainen vilkkuminen. Päivänvalossa käytettävät huomiovalot erottuvat kauempaa katsottuna heikosti. Ympäröivän valon vähentyessä huomiovalot erottuvat yhä selvemmin. Pimeässä voimaloista ei ole havaittavissa muuta kuin huomiovalot. Valkoinen huomiovalo sopeutuu maisemaan paremmin kuin punainen, koska myös tähdet ovat väriltään vaaleita. Voimaloiden läheisyydessä näkyvyysalue on pääosin samanlainen kuin roottoreilla, mutta alemman korkeuden johdosta näkyvyys kauemmaksi vähenee voimakkaammin puuston peitteisyyden takia. Valot voivat myös heijastua lähialueille matalalla olevasta pilviverhosta. Valojen vilkkumiseen vaikuttaa myös vähäisessä määrin roottorinlapojen aiheuttama hetkellinen valon himmeneminen tai sammuminen kun lapa kulkee valon edestä. Vilkkuvat lentoestevalot kiinnittävät yömaisemassa selvästi enemmän huomioita kuin koko ajan päällä olevat valot. Vilkkumisvaikutelma vahvistuu, mikäli näkyvillä on useampi voimala. Pilvien ollessa matalalla, huomiovalojen vilkkumisen yhteisvaikutus voi voimistua myös entisestään pilvistä tapahtuvan heijastusvaikutuksen seurauksena. 7.7 Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Hankkeen vaikutuksista Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen (FI , SPA, SCI), Haukisuon-Härkäsuon-Kukkonevan (FI900093, SPA, SCI), Pohjoisnevan (FI , SCI) ja Mäntykankaan (FI , SCI) Natura-alueisiin on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi omana menettelynään (Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoima-alueiden Naturaarviointi, Ramboll 2014). Natura-arvioinnissa arvioitiin kuuden suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutuksia viiteen Natura-alueeseen. Natura-arviointia on täydennetty kahteen otteeseen viranomaislausuntojen perusteella. Natura-arvioinnin täydennyksen on laatinut Sito (2015) ja Sito (2017). Natura-arvioinnin täydennyksessä todetaan, että Pesolan tuulivoimahankkeen maakotkaan kohdistuvilla törmäysvaikutuksilla ja poikastuottoon kohdistuvilla vaikutuksilla ei arvioida olevan kuin vähäisiä vaikutuksia ja hanke ei uhkaa lajin säilymistä alueella. Neljä eteläisintä voimalaa toteutetaan suunnittelutarveratkaisulla, mikäli maakotkaseurannassa voidaan osoittaa, ettei lajin suojelu vaarannu. Natura-arvioinnin ja Natura-arvioinnin täydennyksen mukaan myöskään muille lintulajeille, metsäpeuralle tai muille suojeluperusteille ei ole odotettavissa merkittäviä vaikutuksia. Johtopäätöksenä siten on, että Pesolan tuulivoima-alueen toteuttaminen yleiskaavaehdotuksen mukaisesti ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia

96 91 Natura-alueisiin eikä niiden eheyteen. Niin ikään yhteisvaikutukset alueen muiden tuulivoimahankkeiden kanssa arvioidaan uusimpien menetelmien mukaisesti laaditulla arvioinnoilla vähäisiksi. Vaikutukset muihin luonnonsuojelualueisiin ja luonnonsuojeluohjelmien alueisiin arvioidaan vähäisiksi etäisyydestä johtuen. Torisaaren luonnonsuojelualue ja Kelkkasuon alue rajautuvan Pesolan alueeseen, mutta sijaitsevat toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden keskellä verraten kaukana (vähintään 600 m lähimmästä voimalasta) tuulivoimarakentamiseen suunnitelluista alueista. Rakentamistoimet eivät siten sijoitu Torisaaren tai Kelkkasuon alueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Mahdolliset rakentamisen aikana tapahtuvat rakentamisalueiden ympäristössä tapahtuvat ojavesien virtaamien vaihtelut ja poikkeamat ovat lyhytaikaisia ja palautuvia, eivätkä ne siten vaikuta suoalueen vesitasapainoon ja alueen suojeluperusteisiin heikentävästi. Toimintavaiheessa tuulivoimahankkeesta ei aiheudu sellaisia päästöjä, joilla olisi vaikutuksia alueisiin. Tuulivoimaloiden toiminnasta ei aiheudu myöskään sellaisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat niihin ekologisiin ominaispiirteisiin, joiden perusteella Torisaaren alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Melu- ja välkevaikutukset eivät myöskään muuta niitä ekologisia ominaispiirteitä, joiden perusteella Torisaaren-Kelkkasuon aluevaraus on tehty. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseviin muihin luonnonsuojelualueisiin, luonnonsuojeluohjelmien alueisiin, tai maakuntakaavan mukaisiin aluevarauksiin etäisyydestä johtuen. Tuulivoimahankkeen rakentamistoimet eivät ulotu näille alueille tai niiden läheisyyteen, eikä tuulivoimahankkeessa aiheudu toimintavaiheessa sellaisia päästöjä, joilla olisi vaikutuksia alueisiin. Tuulivoimaloiden toiminnasta ei aiheudu myöskään sellaisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat niihin ekologisiin ominaispiirteisiin, joiden perusteella Mäntykangas on sisällytetty osaksi vanhojen metsien suojeluohjelmaa. Myös käynnissä olevan soidensuojeluohjelman täydennyksen selvitysaineistoon lukeutuvat suoalueet sijaitsevat useiden kilometrien etäisyydellä suunnittelualueesta, eikä hankkeesta siten muodostu rakentamisen tai toiminnan aikana sellaisia vaikutuksia näille alueille, jotka vaikuttaisivat alueiden luontoarvoihin. Möksyntien länsipuolella sijaitseva suoalue sijoittuu suunnitteilla olevan voimajohdon alueelle. Tällä alueella voimajohtopylväät tulee sijoittaa kivennäismaakankaille ja huomioida suoalue rakentamistoimien suunnittelussa ja aikana. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeen ja III vaihemaakuntakaavan selvitysaineiston alueita ei sijoitu suunnittelualueelle. Natura-arviointia päivitetään toukokuussa Päivityksessä laaditaan törmäysmalli ottamalla huomioon tutka-avusteinen pysäytysautomatiikka (katso esim. Laitteiston avulla voidaan tunnistaa voimaloita lähestyvä maakotka ja laitteisto pysäyttää voimalat ajoissa törmäysten välttämiseksi. Lisäksi arvioinnin uudessa päivityksessä huomioidaan saalistusalueiden menetykset ja laaditaan kompensaatiosuunnitelma joka sisältää soiden ennallistamissuunnitelman, riistapeltojen ja tekopesien rakentamisen sekä haaskaruokinnan. 7.8 Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin Tuulivoimahankkeella on merkittävä vaikutus yhdyskuntatalouteen ja työllisyyteen. EWEA (European Wind Energy Association, 2008) on laskenut, että Euroopassa tuulivoimapuiston rakentaminen synnyttää keskimäärin 15 henkilötyövuoden verran työpaikkoja rakennettua megawattia kohti. Tämä jakautuu vielä siten, että voimaloiden ja niiden komponenttien valmistus työllistää noin 12,5 henkilötyövuoden ja rakentaminen 1,2 henkilötyövuoden verran megawattia kohti. Lisäksi tuulivoimarakentamisen kotimaisuusaste on ollut varsin korkea. Lisäksi EWEA on laskenut, että eurooppalainen tuulivoimapuisto synnyttää keskimäärin 0,33 käyttöön ja huoltoon liittyvää työpaikkaa asennettua megawattia kohden. Kunnossapito- ja huoltoalalla työllistävä vaikutus jatkuu läpi tuulivoimalan käyttöiän, joka on yleensä vuotta. Kokonaisuudessaan hankkeen työllisyysvaikutukset ovat merkittävyydeltään kohtalaisia. Tuulivoimalan investointikustannukset yhtä megawattia kohden ovat noin 1,5 miljoonaa euroa (Tuulivoimatieto 2015). Pesolan tuulipuiston investointikustannukset olisivat noin miljoonaa euroa. Iin ja Simon kunnissa toteutetuista hankkeista saatujen tietojen perusteella voidaan arvioida, että paikalliseen aluetalouteen voisi jäädä noin prosenttia hankkeen investointikustannuksista. Tämän perusteella Pesolan tuulipuiston rakentamisvaiheen teoreettinen aluetaloudellinen potentiaali olisi 5,4 9 miljoonaa euroa. Nämä kohdistuisivat etenkin yrityksiin, jotka

97 92 osallistuvat teiden, perustusten, sähköverkon ja sähköaseman rakentamiseen sekä voimaloiden pystytystyöhön, työmaapalveluihin, projektin johtoon ja muihin rakentamisvaiheen palveluihin. Talous- ja työllisyysvaikutuksia tarkasteltaessa on huomioitava, että kyseessä ovat kaavamaiseen laskentaan perustuvat suuruusluokkatason arviot, joihin vaikuttavat erityisesti toimitusketjuja koskevat valinnat. Tuulivoimaloiden kiinteistövero määräytyy yleisen kiinteistöveroprosentin ja tuulivoimaloiden rakenteiden jälleenhankinta-arvon ja siitä vuosittain tehtävien ikäalennusten perusteella. Käytössä olevan tuulivoimalan rakennelmien verotusarvoksi katsotaan vähintään 40 prosenttia jälleenhankinta-arvosta ja vuosittain ikäalennus voimalan arvolle on 2,5 prosenttia (Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2005). Tuulivoimalaa verotuksessa arvostettaessa sen jälleenhankintaarvoksi katsotaan 75 prosenttia tuulivoimalan tornin eli perustusten, rungon ja konehuoneen rakennuskustannuksesta. Kiinteistöveron määrä yhtä tuulivoimalaa kohden on arviolta keskimäärin noin euroa vuodessa 20 vuoden aikana. Tämän mukaan Pesolan tuulipuistosta maksettaisiin 20 vuoden aikana kiinteistöveroa 1,8 miljoonaa euroa. Hankkeen kiinteistöverovaikutukset ovat merkittävyydeltään suhteellisen merkittäviä verrattuna kunnan verokertymään. 7.9 Yhteisvaikutukset Yhteisvaikutusten arvioinnissa on huomioitu vireillä olevat hankkeet, jotka sijaitsevat noin 30 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Tällä etäisyydellä sijaitsevilla hankkeilla voi olla esimerkiksi muuttolinnustoon ja maisemaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Valtaosa arvioitavista ympäristövaikutuksista kohdistuu kuitenkin suunnittelualueella ja sen välittömään lähiympäristöön, kuten melu ja välke, mistä johtuen yhteisvaikutusten arvioinnissa keskeisimmät tarkasteltava hankkeet ovat Soinin Korkeamaan, Alajärven Louhukankaan ja Alajärven Möksyn tuulivoimahankkeet. Lähiseudun hankkeita on esitelty tarkemmin osioissa 3.2 ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Yhteisvaikutusten arvioinnin luotettavuuteen vaikuttavat merkittävällä tavalla muista hankkeista olemassa olevan tiedon määrä ja laatu. Useat suunnitellut tuulivoimapuistot ja kaavoitushankkeet ovat vasta hyvin aikaisessa suunnitteluvaiheessa. Tästä johtuen tietoja niiden vaikutuksista on vähän saatavilla. Lisäksi hankkeiden toteuttamisen aikataulua tai lopullista laajuutta ei ole vielä päätetty, mikä aiheuttaa huomattavia epävarmuuksia yhteisvaikutusten arvioinnin kannalta.

98 93 Kuva 50. Tuulivoimahankkeiden alueet suunnittelualueen ympäristössä. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan aluerajaukset ovat muuttuneet vähäisiltä osin (Rengaskangas on poistunut). Muista lähialueen tuulivoimahankkeista Harsunnevan suunnittelu on keskeytetty hanketoimijan toimesta Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Useiden Etelä-Pohjanmaan maakunnassa vireillä olevien tuulivoimahankkeiden maankäyttöön kohdistuvat yhteisvaikutukset on selvitetty ja arvioitu maakunnallisella tasolla Etelä-Pohjanmaan tuulivoimavaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä. Vaihekaavassa on käytetty suunnittelun lähtötietoina paitsi useita maakunnan tasolla toteutettuja selvityksiä myös kaikkien valmisteltavana olevien tuulivoimahankkeiden YVA-, kaavoitus- ja lupamenettelyiden yhteydessä tuotettuja aineistoja. Yhteisvaikutusten arviointi nimenomaan maakunnallisella tasolla on tarkoituksenmukaista, sillä tuulivoimahankkeilla on yleensä juuri maakuntakaavoituksen yhteydessä tutkittaviksi tarkoitettuja ylikunnallisia vaikutuksia. Järvi-Pohjanmaan kuntien yhteistoimintana toteutettu

99 94 tuulivoima-alueiden yleissuunnitelma (2014) tarkentaa omalta osaltaan hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia osayleiskaavoituksen tarpeisiin. Suunnittelualue ja sen ympäristöön suunnitellut tuulivoimahankkeet sijoittuvat melko etäälle kuntakeskustoista, joten hankkeiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäisiä. Alueen maankäyttö on nykytilassa lähinnä metsätalouteen, turvetuotantoon ja virkistäytymiseen liittyvää eikä alueella ole merkittäviä muita kilpailevia maankäyttöpaineita. Pääkäyttötarkoitukset eivät tuulivoimahankkeista johtuen muutu eivätkä tuulivoimalat merkittävästi rajoita alueen nykyisiä käyttömuotoja muuta kuin tuulivoimarakenteiden välittömän ympäristön osalta. Turvetuotannon ja tuulivoimatuotannon toimiminen rinnakkain voidaan varmistaa vuoropuhelulla. Seudulle suunnitellut tuulivoimahankkeet eivät lähtökohtaisesti aiheuta muutoksia alueen päätieverkkoon, mutta pienempiä uusia huoltoteitä tullaan rakentamaan. Rakentaminen, sekä nykyisten teiden kunnostus ja hoito tehdään lähtökohtaisesti hankevastaavan kustannuksella, mikä on maanomistajien kannalta positiivinen vaikutus. Kuitenkin uusien huoltotieyhteyksien rakentaminen edellyttää joiltain osin olemassa olevan puuston hakkaamista, mistä aiheutuu metsänomistajille vähäistä taloudellista haittaa Maisema Pesolan tuulivoima-alueesta lähimmät muut tuulivoimala-alueet sijoittuvat pohjoiseen, koilliseen ja etelään. Louhukankaan ja Möksyn alueet sijaitsevat suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä pohjoispuolella ja Korkeamaan hanke välittömästi eteläpuolella, minkä vuoksi voimakkaimmat yhteisvaikutukset aiheutuvat näiden hankkeiden välille. Em. tuulivoimahankkeiden toteutuminen voimistaa asutukselle kohdistuvia maisemavaikutuksia lähimaisema-alueella erityisesti Niskakankaantien/Möksyntien varrella sijaitsevissa Lehdonperän ja Marjoperän kylissä ja kylien lähialueilla. Joiltakin avoimilta kohdin tien varrelta on mahdollista avautua näkymiä kaikille tuulivoima-alueille. Lehdonperässä avoimilla alueilla Louhukankaan ja Möksyn lähimmät tuulivoimalat nousevat maisemassa selvästi metsänrajan yläpuolelle. Kauempana sijaitsevat Louhukankaan ja Möksyn voimalat sekä Pesolan ja Korkeamaan hankkeiden voimalat sijaitsevat tällöin maiseman taustalla etäisyydestä, maaston tasaisuudesta ja peitteisyydestä johtuen. Marjoperän tienoilla etäisyyttä kaikkiin tuulivoima-alueisiin kertyy joitakin kilometrejä, eikä osa tuulivoimaloista nouse todennäköisesti toisia hallitsevammaksi avautuvassa maisemassa. Kuva 51. Havainnekuva Marjoperältä Pesolantieltä Sorvalin tilan eteläpuolelta luoteeseen. Kuvassa näkyvät tuulivoimalat ovat Louhukankaan alueella sijaitsevia tuulivoimaloita. Kuva 52. Havainnekuva Marjoperältä Pesolantieltä Sorvalin tilan eteläpuolelta koilliseen. Kuvassa näkyvät tuulivoimalat ovat Möksyn alueella sijaitsevia tuulivoimaloita.

100 95 Kuva 53. Havainnekuva Marjoperältä Pesolantieltä Sorvalin tilan eteläpuolelta kaakkoon Pesolan ja Korkeamaan hankkeiden suuntaan. Kyyjärven Vehkaperän suunnassa Möksyn tuulivoimalat laajentavat tuulivoimaloiden näkyvyyssektoria luoteen suuntaan ja Korkeamaan voimalat näkyvät pääasiassa Pesolan voimaloiden takaa. Nousevasta topografiasta ja maaston peitteisyydestä johtuen alueelta ei kuitenkaan avaudu juurikaan avoimia pitkiä näkymiä hankkeiden suuntaan. Lähimmät tuulivoimalat voivat nousta avoimilla alueilla metsänrajan yläpuolelle kauempana sijaitsevien tuulivoimaloiden sijoittuessa taustalle. Mustapuron alueella Korkeamaan ja Möksyn voimalat laajentavat läntistä näkyvyyssektoria sekä etelään että pohjoiseen. Kaakkoispuolisille järville (Iso-Punsa, Limajärvi ja Hankajärvi) noin 4-6 km päässä voimaloista näkymäsektori etelä-/länsirannoilta laajenee Korkeamaan voimaloiden vaikutuksesta. Samanlainen vaikutus on myös lounaspuoleiselle Torasjärvelle noin 2 km päähän lähinnä sen lounasosan rannoille. Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimaloita voi näkyä joihinkin kohtiin Iiruunjärvelle, Karstaperälle, Uusikylälle ja Hokkalaan Louhukankaan ja Möksyn tuulivoimaloiden taustalla. Maisemavaikutus ei kuitenkaan voimistu suhteellisen pitkän etäisyyden ja voimaloiden sijainnin vuoksi. Hankkeiden tuulivoimalat asettuvat kyseisistä kohteista samaan linjaan, jolloin tuulivoimalat eivät näy suurempana sektorina horisontissa. Pesolan, Korkeamaan, Louhukankaan ja Möksyn tuulivoimahankkeilla ei ole merkittäviä rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvia yhteisvaikutuksia lukuun ottamatta Pesolan ja Korkeamaan aiheuttamia yhteisvaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaalle Pesolan mäen taloryhmälle, joka jää tuulivoima-alueiden väliin. Kaukomaisemassa tuulivoimahankkeet voivat voimistaa maisemavaikutuksia Alajärven ja Kyyjärven sekä Soinin suunnissa maaston korkeimmilla kohdilla ja muutamilla avoimemmilla alueilla, mutta kaukomaisemaan kohdistuvat yhteisvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Lännestä ja idästä katsottuna tuulivoimahankkeet laajentavat sektoria, jossa tuulivoimalat näkyvät horisontissa. Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahankkeista pohjoiseen ja etelään Harsunnevan ja Vihisuon tuulivoimahankkeet laajentavat sektoria, jossa tuulivoimalat näkyvät horisontissa. Pesolan tuulivoima-alueesta noin 12 ja 15 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Peuranlinnan ja Vihisuo alueet sekä noin 12 kilometrin etäisyydellä itäkoillisessa sijaitseva Harsunneva voivat aiheuttaa maisemaan kohdistuvia vähäisiä yhteisvaikutuksia hankkeiden väliselle alueelle, jossa sijaitsevat Peuranlinnan ja Vihisuon osalta mm. Möksyn ja Hokkalan kylät ja Harsunnevan osalta Vehkaperän kylä. Merkittävämpiä yhteisvaikutuksia kuitenkin aiheutuisi Peuranlinnan, Vihisuon ja Pesolan väliselle alueelle Louhukankaan ja Möksyn tuulivoimahankkeiden toteutuessa verrattuna Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahankkeisiin lyhyemmän välimatkan vuoksi. Muut tuulivoima-alueesta pohjoiseen sijoittuvat tuulivoima-alueet ovat yli 20 kilometrin päässä, joten näistä alueista yhteisvaikutuksia ei synny. Vihisuon tuulivoima-alue sijaitsee noin 10 km päässä suunnittelualueesta sen kaakkoispuolella. Sen kanssa voi syntyä yhteisvaikutuksia lähinnä Vahanka-järven etelärannan asutukselle, mutta välimatkasta johtuen vaikutukset ovat vähäisiä. Etelässä lähin vireillä oleva tuulivoimahanke on Konttisuon tuulivoima-alue. Konttisuon tuulivoimahanke sijaitsee Pesolan tuulivoima-alueesta lähimmillään yli 22 kilometrin päässä. Yhteisvaikutuksia näiden hankkeiden välille ei muodostu pitkän etäisyyden ja kyseisten tuulivoimahankkeiden rajoittuneiden näkyvyysalueiden vuoksi. Lähinnä paikallisia yhteisvaikutuksia voi aiheutua tuulivoimapuistojen sähköverkkoon yhdistävistä voimajohdoista. Tämän hetkisten tietojen mukaan hankkeet eivät edellytä uusien pitkien ilmajohtojen rakentamista lukuun ottamatta Möksyn, Pesolan ja Korkeamaan hankkeiden Alajärven säh-

101 96 köasemaan yhdistävää uutta voimajohtoa. Tältä osin voimajohto sijoittuu nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalle ja vaikutukset maisemaan ovat lähinnä nykyisiä vahvistavia Linnusto Lähekkäiset tuulivoimapuistot saattavat aiheuttaa pesiville linnuille yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi joidenkin suurten petolintujen saalistusreviirit voivat olla hyvinkin laajoja (esim. maakotkan reviirin laajuus on noin 300 neliökilometriä (Väisänen ym. 1998)), jolloin niiden reviireillä saattaa olla suunnitteilla useampia tuulivoimahankkeita. Maakotka, merikotka sekä sääksi lukeutuvat ominaisuuksiltaan lajeihin, joihin tuulivoimaloiden arvioidaan herkimmin voivan vaikuttaa. Pesolan (ja Korkeamaan) vaikutuspiirissä on yksi maakotkan ja yksi sääksen reviiri, joihin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu erillisessä Natura-arvioinnissa ja Natura-arvioinnin täydennyksessä (Sito ). Natura-arvioinnin mukaan mahdolliset vaikutukset maakotkaan muodostuvat pääosin Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahankkeesta, mutta tuulivoimahankkeen pohjoispuolelle suunniteltu Möksyn tuulivoima-alue voi lisätä yhteisvaikutuksia kasvattamalla törmäysriskiä ja pienentäen maakotkan käytössä olevaa saalistusaluetta. Möksyn suunnittelualue sijoittuu kuitenkin Pesolaa ja Korkeamaata kauemmas pesäpaikoilta, minkä vuoksi sen vaikutus arvioidaan vähäiseksi. Natura-arvioinnin täydennyksessä (Sito ) yhteisvaikutuksia tarkasteltiin potentiaalisten saalistusalueiden menettämisen osalta ja yhteisvaikutuksista todettiin seuraavaa: Yhteisvaikutukset voidaan arvioida johtuvan ainoastaan Korkeamaan hankkeesta, eikä Soini- Pesolan tai Vihisuon hankkeilla arvioida olevan kuin korkeintaan vähäisiä yhteisvaikutuksia Vihisuon hankkeen voimaloiden häiriövaikutusalueen sisään jäävän pienen saalistusalueen vuoksi Etelä-Pohjanmaalla tai sen reunalla pesii kaikkiaan noin 10 paria maakotkia. Kun tarkastellaan kaikkia Etelä-Pohjanmaalle suunniteltuja tuulivoima-alueita ja tiedossa olevia maakotkien pesimäpaikkoja ja valitaan lähtökohdaksi 10 km säde pesäpaikan ympärillä reviiriksi, noin puolelle näistä reviireistä sijoittuu ainakin yksi Etelä-Pohjanmaan tuulivoimavaihemaakuntakaavan kaavaluonnoksessa mainittu tuulivoimahanke. Tuulivoimahankkeista maakunnan maakotkapopulaatioon kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu myös Natura-arvioinnissa. Törmäys- ja populaatiomallinnuksilla saatujen tulosten mukaan kaikkien tuulivoima-hankkeiden toteutuessa maakotkakanta todennäköisesti pysyisi vakaana tai edelleen kasvaisi, mikäli elinolosuhteet muutoin pysyisivät lajille suotuisana. Yleisesti ottaen kaikkien Pohjanmaan maakuntien asuttamattomille metsäalueille on suunnitteilla hyvin runsaasti tuulivoimaa. Suunnitelmien toteutuessa vaikutukset kohdistuisivat erämaalajeihin, kuten kuukkeliin, petolintuihin ja kanalintuihin, lukuisilla eri alueilla. Jos tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa lajien populaatioihin heikentäviä vaikutuksia yksittäisillä alueilla, voidaan arvioida useiden tuulivoimapuistojen yhdessä voivan heikentää näiden lajien kantaa laajalla alueella. Pesolan ja Korkeamaan hankkeen osalta valtaosa suunnittelualueiden pohjantikalle ja kuukkelille soveliaista elinympäristöistä jää rakentamistoimien ulkopuolelle ja sijoitussuunnitelmassa on huomioitu myös metsäkanalintujen soidinalueet. Muuttolintujen kohdalla tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset korostuvat, sillä voimala-alueet vaikuttavat lajien kantaan kaikkialla muuttoreittien varrella pesimäalueilta talvehtimisalueille. Yhteisvaikutukset muuttolinnustoon voivat kohdistua sekä lintuyksilöihin että populaatioihin. Yksilötasolla yhteisvaikutuksia voi aiheutua etenkin estevaikutuksista. Samat lintuyksilöt voivat joutua väistämään muuttomatkallaan useita eri tuulivoimala-alueita, mikä jossain määrin lisää muuttomatkasta aiheutuvaa rasitusta. Yksilötason yhteisvaikutukset muodostuvat ensisijaisesti samalla muuttoväylällä sijaitsevista muista tuulivoimahankkeista eli suunnittelualueista. Kaikkiaan mahdollisten väistönliikkeiden osuus on kuitenkin tuhansien kilometrien muuttomatkasta niin pieni, ettei merkittäviä vaikutuksia ole odotettavissa. Järvi-Pohjanmaan kuntien Alajärven, Soinin ja Vimpelin toteuttamassa tuulivoima-alueiden yleissuunnitelmassa (2014) arvioitiin viiden lähialueen tuulivoima-alueen yhteisvaikutuksia muuttolintuihin. Pesolan ja Korkeamaan hankkeen lisäksi yleissuunnitelmassa tarkasteltuja hankkeita olivat Alajärven Louhukankaan ja Möksyn hankkeet, Soinin Konttisuon hanke sekä Vimpelin hanke. Kyseessä olevat suunnittelualueet muodostaisivat yhdessä kymmenien kilometrien laajuisen kaakko-luode-suuntaisen ketjun Suomenselän alueelle, jolloin voimala-alueet olisivat poikittain etenkin joutsenten ja hanhien päämuuttosuuntaa vastaan. Tuulivoima-alueet eivät kuitenkaan sijoitu keskeiselle muuttoreitille tai muuton aikaisten levähdysalueiden tuntumaan. Näistä syistä estevaikutus kohdistuisi pieneen osaan kannasta ja vain lyhyen ohilennon ajalle. Lisäksi linnuille

102 97 jäisi edelleen laajoja, kymmenen kilometrin levyisiä, aukkoja puistoalueiden väliin. Muiden lähialueelle suunniteltavien tuulivoimapuistojen kanssa vaikutukset jonkin verran kasvaisivat. Kuitenkin kokonaisuudessaan törmäysriskin ja estevaikutusten merkitys populaatioille olisi edelleen vähäinen tai enintään kohtalainen. Suuremmat vaikutukset ovat mahdollisia silloin, jos jokin hankkeista sijoittuisi esimerkiksi kurkien tai joutsenten tärkeiden yöpymis- ja ruokailualueiden väliin. Keskimäärin Etelä-Pohjanmaalle sijoitettu tuulivoimala on muuttomatkalla oleville linnuille vähemmän haitallinen kuin rannikkoseudulle sijoitettu, sillä lintujen muutto on paljon runsaampaa rannikon läheisyydessä kuin sisämaassa. Esimerkiksi Birdlife Suomen laatiman päämuuttoreittien tarkastelun mukaan noin 20 lajista (Toivanen ym. 2014) vain kurjen päämuuttoreitti kulkee jossain määrin Soinin kunnan alueella. Vastaavasti teoreettiseksi kuolleisuudeksi Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien maakuntakaavoissa mainituille tuulivoimaalueille on arvioitu kurjelle lintuyksilöä/vuosi ja metsähanhelle yksilöä/vuosi (Ramboll 2014). Korkeamaan ja Pesolan hankkeen törmäysmäärien on arvioitu olevan 0-8 kurkea ja 0-2 metsähanhea. Hankkeen osuus kuolleisuudesta olisi siis hyvin pieni. Muilla tarkastelluilla lajeilla osuudet olisivat samaa luokkaa tai vieläkin pienemmät. Todennäköisesti kuolleisuudet eivät ole näin suuria, sillä lintujen väistökyky on yleisesti ottaen laskelmia parempia ja toisekseen kaikki maakuntaliittojen maakuntakaavoissa mainitut tuulivoimahankkeet eivät todennäköisesti tule toteutumaan. On myös huomioitava, että lajeilla on sellaisiakin muuttoreittejä, jotka eivät kulje maakuntien läpi. Tuulipuistoalueen kiertäminen kasvattaa muuttomatkaa. Erään merituulipuiston seurannoissa keskimäärin muuttomatkan on havaittu kasvavan siellä tarkastelluilla lajeilla 0,2 0,5 % kokonaismuuttomatkasta, jolla on arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus muuttomatkan aikaiseen energiatalouteen (mm. Pettersson 2005, Pöyry 2011). Suomessa pesivien satelliittiseurattujen metsähanhien muuttomatkan kokonaispituus (kevät-, syys- ja sulkasatomuutto) oli joitakin tuhansia kilometrejä vuodessa, pisimmillään noin 6000 km (Paasivirta 2012). Pesolan tuulivoimapuiston yhdessä muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kevät- ja syysmuuton yhteydessä aiheuttama muuttomatkan pituuden kasvu (joka on todennäköisesti muutamia satoja metrejä tai kilometrejä, enimmillään kymmeniä kilometrejä vuodessa) jää lähes varmasti alle yhden prosentin vuoden kokonaismuuttomatkasta. Taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) Luoteis- Euroopassa talvehtivan kannan koon on arvioitu olevan yksilöä. Arvion mukaan Suomenselän kautta muuttaa joitakin tuhansia yksilöitä keväin-syksyisin. Merkittävä muuttoreitti Suomessa seuraa keväällä Pohjanlahden rannikkoa. Muutoin metsähanhia muuttaa laajalla rintamalla Suomen ja Ruotsin läpi. Soinin ja sen lähiseudun tuulivoimahankkeiden aiheuttama muuttomatkan kasvu koskettaa siten melko pientä osaa kannasta. Toisaalta minne tahansa lajin muuttoreitille rakennettavat tuulipuistot voivat vaikuttaa lajiin. Kuitenkin samankokoinen tuulipuisto tärkeällä muuttoreitillä (Pohjanlahden rannikolla) vaikuttaa suurempaan osaa kannasta kuin Pesolan kaltainen muuttoreittien ulkopuolella oleva tuulipuisto. Kurjen muuttomatkat ovat metsähanhea pitempiä, sillä laji talvehtii kauempana. Kurkien muuttoparvet lentävät useimmiten tuulivoimaloita korkeammalla, jolloin väistämistarvetta ei synny. Toisaalta Pesolan kohdalla populaatioon kohdistuvaa vaikutusta lisää lajin päämuuttoreitin sijoittuminen hankealueen läheisyyteen. Tästä syystä vaikutus voi kohdistua suureen osaan kannasta, silloin kun muutto kulkee matalalla. Näistä syistä esitettyjen tietojen perusteella, estevaikutuksen merkittävyys muuttolinnuille arvioidaan vähäiseksi seudun hankkeiden yhteisvaikutusten osalta. Pesolan, Korkeamaan ja Möksyn hankkeen yhteydessä rakennettava liityntävoimajohto sijoittuu olemassa olevan voimajohdon rinnalle, mistä johtuen sen pesimä- ja muuttolinnustoon kohdistuvat vaikutukset jäävät vähäiseksi Metsäpeura Metsäpeurakannan elinvoimaisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat etenkin talvilaitumina toimivat jäkäläkankaat sekä vasomisalueina toimivat häiriöttömät suoalueet. Suunnittelualueella ei tällaisia esiinny, mutta läheisen Louhukankaan tuulivoima-alueen voimaloista neljän on todettu sijoittuvat aiemmin talvilaitumena toimineelle kankaalle. Laidunalueen poistuman osuus on kuitenkin erittäin pieni kokonaispinta-alasta, mistä johtuen vaikutukset jäävät hyvin vähäiseksi. Kesälaidun tai vasomisalueisiin vaikutuksia ei arvioitu aihetuvan lainkaan. Yksittäisen hankkeen ympäristövaikutukset Suomenselän metsäpeurakantaan jäävät yleensäkin todennäköisesti hyvin pieniksi vaikka alueet sijoittuisivat lajin kannalta herkimmille elinympäristöille. Eri

103 98 puistojen vaikutukset ovat kuitenkin kumuloituvia. Metsäpeurojen elinalueille on suunnitteilla useita tuulivoima-alueita. Kuvassa 54 on osoitettu Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoissa käsiteltyjen tuulivoima-alueiden sijoittumista Suomenselän metsäpeura-alueille. Kuvasta nähdään että yksikään suunnitelluista tuulivoima-alueista ei sijoitu viime vuosien talvilaidun alueille. Aiemmin talvilaitumina toimineille seudulle sijoittuu useita tuulivoima-alueita, etenkin Keski-Pohjanmaalla. Suuri osa alueista todennäköisesti sijoittuu metsätyypeille, jotka eivät sovellu talvilaidunalueiksi. Tulevaisuudessa tuulivoima-alueet voivat kuitenkin vaikuttaa laidunalueiden valikoitumiseen. Jäkälän hitaan uusiutumisen myötä peurat vaihtavat laidunalueita muutamien vuosien välein. Todennäköistä on, että jollain aika välillä peurat palaavat myös aiemmille talvilaidun alueille. Aikavälin pituutta ei nykytiedoin voida tarkasti ennakoida. Mahdollista on, että peurat eivät käyttäisi vanhaa laidunaluetta vuosikymmeniin, vaikka voimaloita ei olisikaan. Tähän vaikuttavat etenkin potentiaalisten laidunalueiden esiintyminen seudulla. Tiedossa ei ole myöskään voimaloiden karkotusvaikutuksen laajuutta ja kestoa. On todennäköistä, että peurat välttelevät tuulivoima-alueita etenkin rakentamisen aikana. Voimalat, tiet ja sähkölinjat voivat melu-, välke- ja liikennehäiriöiden myötä vähentää peuroille soveltuvien laidunten määrää myös voimaloiden käytön aikana. Mahdollista on se, että peurat ajan myötä tottuvat käyttämään osia tuulivoima-alueista voimaloista huolimatta. Kaikkiaan metsäpeurat ovat talvehtineet vuosina riistakeskuksen havaintoaineiston mukaan noin 4800 neliökilometrin alueella. Mahdollista on, että alue laajenee tästä tulevina vuosina. Maakuntakaavojen tuulivoima-alueita sijoittuu seudulle noin 150 neliökilometriä. Ruokailuun soveltuvien kankaiden osuutta talvilaidunalueiden kokonaispinta-alasta ei ole tiedossa, mutta karkeasti voidaan arvioida, että tuulivoimala-alueet vähentäisivät noin 3-5 %:n käytössä olleista talvilaidunalueista Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Mahdollisesti rakentamisen ulkopuoleiset metsäalueet kaava-alueilla ainakin osin soveltuvat laidunalueeksi etenkin rakentamisen jälkeisinä vuosina, toiminnan vakiinnuttua. Edellä mainitun suuruinen laidunalueiden poistuma ei vaaranna metsäpeuran esiintymistä Suomenselällä, mutta saattaa osaltaan vähentää seudun kykyä ylläpitää nykyisen suuruista kantaa. Yleispiirteisesti voidaan arvioida, että kantokyky voi laskea edellä mainitun osuuden verran, mikäli laidunalueiden laajentuminen ei ole mahdollista ja laitumien määrä olisi kannan elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa. Huomioiden tuulivoima-alueiden pieni osuus talvilaitumista, niiden sijoittuminen nykyisen talvilaidunalueen ulkopuolelle ja peurojen luontainen tapa vaihtaa laidunaluetta, arvioidaan, että suunnitellut tuulivoima-alueet eivät elinkaarensa aikana aiheuttaisi kuin korkeintaan kohtalaisia vaikutuksia Suomenselän metsäpeurapopulaation talviajan elinoloihin.

104 99 Kuva 54. Suomenselän metsäpeuran esiintymisalueet. Sinisellä kannan levinneisyysalue, pystyviivoituksella talvilaidunalueet ja ruudutuksella talvilaidunalue 2010-luvulla Melu Yhteisvaikutukset on käsitelty kohdassa Välke Yhteisvaikutukset on käsitelty kohdassa Sähkönsiirto ja muut hankkeet Nykytiedon mukaan muissa käynnissä olevissa tuulivoimahankkeissa ei Pesolan, Korkeamaan, Louhukankaan ja Möksyn tuulivoimahankkeita lukuun ottamatta ei ole tarvetta uusien suurjännitelinjojen rakentamiseen, vaan tuulivoimahankkeiden sähkönsiirto toteutetaan nykyisiä suurjännitelinjoja hyödyntäen. Tuulivoimahankkeiden toteutuminen voi aiheuttaa tarvetta Alajärven sähköaseman laajentamiselle. Lähialueella ei ole tiedossa muita hankkeita, joiden kanssa Pesolan tuulivoimahankkeella voisi olla yhteisvaikutuksia.