n:o 10. SYKE ry:n sykettä ja vertaistukea s. 2. Haastattelussa suurlähettiläs Thomas Götz s. 4. Joulua kohti sivut, 5, 13, 18

Transkriptio

1 n:o 10 SYKE ry:n sykettä ja vertaistukea s. 2 Haastattelussa suurlähettiläs Thomas Götz s. 4 Joulua kohti sivut, 5, 13, 18 Yrityskuulumisia sivut 8, 9, 16, 18 Tarinoiden Taulumäki kävijäennätykseen s. 10 Elvistellään-musikaali vie mukanaan s. 12 Uutisankkuri Piia Pasanen s. 14

2 2 SYKE ry on toiminnan sykettä ja vertaistukea Sosiaalinen vastuu Suomalainen yhteiskunta on muutunut jakautuneeksi ja kylmäksi. Niin kuin kaikkia yleistyksiä niin tätäkin vaivaa sen paikkansapitämätömyys koko yhteisön läpiporaavana totuutena. Sen verran paljon kuvaus kuitenkin vetää alleen, etä olemme maailmassa, missä raha hallitsee liian monia elämän osa-alueita. Forrest Gumpin tarina tuntuu mahdotomalta tässä hetkessä. Näin joulun lähestyessä on ajankohtaista pohia sosiaalista vastuuta. Nyt emme puhu mainoskanavien emmekä YLE:n rahankeräyksestä. Noiden hankkeiden läpinäkymätömyys puhuu puolestaan. En ole rahoitamassa julkkisten ulkomaanmatkoja enkä eliiin rahankeräystä. Viitaan kirjoituksellani sydämensivistykseen. Tästä tulee rajata sääli pois. Nyt puhutaan ihmisyydestä. Kun vähästä syntyy enemmän kuin tarve on. Mai Mäkelä on käsitääkseni vapaa toimitaja. Nostan hatua, sillä hänen toimintaympäristönsä on ollut vähintäänkin haastava, kun mieitään, mitä vapaan toimitajan elämä on valintojen tasolla. Huikea mies, Mai Wuoresta seuraava. Hän on edustanut kirjoituksillaan sydämensivistystä, kun on puolustanut paikallista kultuurihistoriaa. Hänet on ajetu nurkkaan. Vapaa loanheito on ollut käynnissä kaikki nämä vuodet, kun olen seurannut hänen kirjoitamistaan. Tuo reakio kertoo käänteisesi totuuden paikallisten sivistystasosta, jossa sydämellä ei ole sijaa. Surullista ja se näkyy kaduilla. Toinen tarina, on Helmen tarina. Helmi täytää pian 99 vuota ja hänellä on toive. Hän haluaa lempimekkonsa ylleen. Jokainen nainen ietää, mitä on pitää yllään lempileninkiä. Musta energia tulee väliin ja alamme tulkitsemaan holhoustoimilakia. Hankkikaa ihmiset itsellenne edunvalvontavaltuutukset. Missä on sosiaalinen demokraia? Kun katsoo kunnan hallituksen ja valtuuston päätöksiä, ei niitä voi hyvällä omatunnollakaan kutsua kansantahdon ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden mukaisiksi. Kaukana on aika, kun poliiikassa ajeiin kansan tasa-arvoista kohtelua. Nykypäivänä pieni porukka päätää keskenään, mitä hankkeita puolletaan. Kansalla on kuitenkin valta ja koitaa aika, kun se alkaa myös käytämään sitä. Näin on käynyt jo muutamassa maassa kuten suomalaisten suosimassa Thaimaassa ja vähemmän suosimassa Ukrainassa. Eriarvoisuus on tapissaan myös Suomessa ja sitä kauta luotamus on hävinnyt päätäjiin. Suomalaisessa oikeushistorian tutkimuksessa on kyety osoitamaan, etä eriarvoisuus koko Suomen itsenäistymisen jälkeisenä aikana on kasvanut suomalaisessa yhteiskunnassa nopeinta tahia 2000-luvun alusta lähien. Voimme lukea tähän ilmiöön liityen viikoitain uusia kohu-uuisia. Kuntatasolla tämä näkyy mm. koulujen sulkemisena. Mitä tämä on sydämensivistyksen näkökulmasta? Harvainvallan mulihuipentuma. Sosiaalinen demokraia alkoi köyhien asioidenhoidosta. Ympyrä sulkeutuu alkaakseen uudelleen, siltä tämä vahvasi vaikutaa. Toivo on ainoa, mikä vie ihmisiä eteenpäin suurimpien vaikeuksien keskellä. Käsitääkseni joulun sanoma liityy juuri toivoon, joka on peräisin sydämestä. Voisimmeko toivoa koko sydämestä toisillemme hyvää ja näin nujertaa demonien aiheutamat kierot tunteet? Rakkaus on keskuudessamme, muta sitä tulee vaalia rakkaudenteoin. Joulu on hyvä aika aloitaa, jos et ole jo aloitanut. Unohdetaan lupaukset ja reagoidaan elämässä tekojen kauta. Metsä vastaa edelleen niin kuin sinne huudetaan. Luonto on puhunut viime ajat melko selvää kieltä. Antakaa sydämienne määrittää toimintaanne. Koitaa vielä aika, kun sydämenrohkeus palkitaan ja tuolloin vanhat demokraait hymyilevät. En kehota taistelemaan, kehotan rakastamaan. Silloin kaikki voitavat. Sykkeessä lehi kiitää kuluneesta vuodesta ja toivottaa eritäin rauhallista ja kaunista joulua kaikille lukijoilleen! Jaakko Ikonen Pääkirjoitus Sydän- ja keuhkosiirrot ovat hoitomuotona vakiintuneet osaksi nykyaikaista lääkeiedettä. Niiden avulla pystytään hoitamaan poilaita, joiden ennuste aikaisemmin oli toivoton. Ensimmäisen sydänsiirron suorii professori Chrisiaan Barnard Etelä- Afrikassa Siirtoleikkausten silloin varsin vaaimatomat tulokset alkoivat merkitäväsi parantua 1980-luvulla uusien hylkimistä estävien lääkkeiden tultua kliiniseen käytöön. Pohjoismaiden ensimmäinen sydänsiirto tehiin Norjassa vuonna 1983 ja suomen ensimmäisen sydänsiirron teki professori Severi Maila leikkausryhmineen Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa vuonna Ensimmäisen keuhkosiirron suorii professori Ari Harjula ryhmineen vuonna Sydän- ja keuhkosiirtojen tulokset ovat nykyään Suomessa hyvää kansainvälistä tasoa. Sydän- ja keuhkosiirrot turvaavat siirtopoilaalle parhaimmillaan runsaasi lisää laadukkaita elinvuosia. Sydän- ja keuhkosiirrokkaat perusivat oman poilasjärjestön vuonna Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry on ollut perustamisestaan lähien yhteistyössä muiden alan järjestöjen kanssa. Se on edelleen ainoa sydän- ja keuhko- sekä sydän-keuhkosiirrokkaiden asioita ja etuja ajava poilasjärjestö Suomessa. SYKE on Suomen sydänliito ry:n valtakunnallinen jäsenjärjestö ja se on iiviissä yhteistyössä Munuais- ja maksaliito ry:n, Sydänlapset ja aikuiset ry:n, Kardiomyopaiapoilaat Karpaiat ry:n ja Hengitysliito ry:n kanssa. Virkistystä ja liikuntaa SYKE ry:n kenies tärkein toimintamuoto on vertaistuen antaminen sydän-, keuhko- tai sydän-keuhkosiirtoa odotaville poilaille ja heidän läheisilleen. Myös siirron kokeneille ja heidän läheisilleen annetaan vertaistukea tarvitaessa. Vertaistuki perustuu kokemusosaamiseen ja on maallikkoautamista. Tämä Toiminnan ydin on yhdessäolo ja vertaistuki. SYKE ry:n Varkauden kerhon lokakuun kokouksessa Kommilan Apteekin apteekkari Mai Silvasi oli kertomassa hylkimisestolääkkeiden yhteisvaikutuksesta muiden lääkkeiden kanssa. tarkoitaa sitä, etä siirtoleikkauksen läpikäynyt henkilö keskustelee siirtoleikkaukseen ehdolla olevan, siirtolistalle jo asetetun sydän- tai keuhkopoilaan tai siirtoleikkauksen jo kokeneen poilaan kanssa ja ennen muuta kuuntelee, mitä poilaalla on sydämellään. Yhtälailla siirrokkaan läheinen voi keskustella poilaan läheisten kanssa ja kuunnella heidän tuntojaan. Vertaistukihenkilö kertoo myös omista kokemuksistaan. SYKE järjestää vertaistukitoimintaa koulutamalla jäseniään toimimaan vertaistukihenkilöinä, joille vaiiolovelvollisuus on itsestään selvä asia. Vertaistukitoiminnan peruskivenä on luotamuksellinen yhteistyö terveydenhuollon ammailaisten kanssa. SYKE seuraa yhteiskunnan kehitystä ja erityisesi terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmissä tapahtuvia muutoksia. Se on mukana kansanterveysjärjestöjen yhteisessä Lahja elämälle -projekissa, jonka tehtävänä on osaltaan huolehia siitä, etä elinsiirtojen asema hoitomuotona turvataan ja etä asenteet elinsiirtotoimintaa kohtaan kehityvät edelleen myönteiseen suuntaan. SYKE järjestää vuositain valtakunnallisia ja alueellisia jäsentapaamisia, joissa asiaohjelman ja virkistäytymisen ohessa on ilaisuus tavata tutuja, vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia sekä siten antaa ja saada virikkeitä ja ajatuksia. Terveys- ja kuntoliikunnan tukemisella on merkitävä asema toiminnassa. Myös elinsiirtoväen kilpaurheilutapahtumiin osallistutaan Kynä odotaa kirjoitamista. Elinluovutuskori poistaa epävarmuusilanteet. koi- ja ulkomailla. Liiton jäsentoiminta käsittää koulutusta ja iedotamista. Jäsentoiminnassa on liikunnan lisäksi myös muuta virkistystoimintaa. Kokoontumisten yhteyteen järjestetään esimerkiksi teateri-, konseri- ja museokäyntejä. Tuetun lomatoiminnan avulla jäsenille on voitu tarjota mahdollisuus rentoutua ja virkistyä. Elinluovutuskori SYKE ry:llä on tällä hetkellä 280 varsinaista siirrokasjäsentä ja kannatajajäseniä on Viime vuonna Suomessa tehiin 18 sydänsiirtoa, 26 keuhkosiirtoa ja yksi blokkisiirto (sydän-keuhkosiirto). Viime vuosi oli harvinainen, koska keuhkosiirtoja tehiin sydänsiirtoja enemmän. Tänä vuonna syyskuulle mennessä maassamme oli tehty 18 sydänsiirtoa ja 13 keuhkosiirtoa, kertoo SYKE ry:n Varkauden kerhon jäsen Seppo Solehmainen, joka toimii liiton Keski-Savon ja Etelä-Savon alueiden yhteyshenkilönä ja on myös valtakunnallisen liiton hallituksen jäsen. - Kaikki sydän- ja keuhkosiirrot tehdään Helsingissä Meilahdessa, jossa on alan asiantuntemus. Siirron jälkeinen hoito tehdään alueellisissa keskussairaaloissa sekä yliopistollisissa sairaaloissa, hän jatkaa. SYKE ry:n Varkauden kerho kokoontuu kerran kuukaudessa - vaihtamaan kuulumisia ja kuulemaan liitolta tulevia viestejä ja uuisia. Tapahtumia järjestetään, esimerkiksi viime keväänä tapahtuma pideiin Joroisissa Kukkamäessä. - Siirto on mahdollisuus. Kiinnitämme erityisesi huomiota elinluovutuskorin merkitykseen. Allekirjoitetu elinluovutuskori on edelleen paras tapa ilmaista myönteinen kanta elinluovutukselle. Samalla on hyvä kertoa kantansa läheisilleen. Teksi ja kuvat: Vesa Moilanen

3 Meiltä myös alkuperäiset Husqvarna varaosat ja huolto. Perämoottorit Piaggio Silera vespat mopot ja skootterit Meiltä kaikkien em. merkkien huolto ja varaosat! AKKUSOLMU Relanderinkatu 69 puh MEILTÄ LAHJAKORTIT PUKINKONTTIIN! TARJOUS tuoksuva suihkugeeli 500ml Laatumerkit Espirit, Beckham, Davidof, Beyonce, Katie Berry, Lagerfeld 6 95 (eri tuoksuja) Kauneushoitola Heli Tuomisto Kermantie 2 Heinävesi Puh MAANANTAINA 9.12 ANNENPÄIVÄTARJOUS Kahvi ja pulla tai kahvi ja torttu yht. 2,- Lounas 7.80 Keittolounas 6.60 KAHVILA AARETTI Aukiolo ajat: Ark La Saimme lisää suosituja Joulutervehdys Varkaudesta korteja! TARJOUS: Enkeli-nalle kehykset vain9 90 Norm. hinta 14,90 Vielä pieni erä sia-tuoteita IHANAT MYYRÄ-tuoteet saapuneet myymälään. Palveleva Muusan kirjakauppa Ma-pe 9-18, La 9-15 Puh Ruusuhovin rentouttavat pikkujoulut, yhdistä pikkujouluun myös virkistystä ja hemmottelua. 3 puh info@ruusuhovi.fi HERKKUJA KAIKILLE AISTEILLE! Herkulliset joululahjat myymälästä! Kahvi-Tee-Suklaa- Irtopähkinöiden ja kuivattujen hedelmien -Luomutuotteiden erikoismyymälä Uudella tavalla ajateleville, kehostaan ja mielestään huolehtiville T Kauppakatu 50, Varkaus. Käynti Sandvikeninkadun puolelta TAKSI ALPO SAVOLAINEN Kun tekijällä on merkitystä! Tervetuloa jouluostoksille! Varkaus, Kauppakatu 17, , ma - pe 10-17, la 10-14, su Pieksämäki, Keskuskatu 16, , ma - pe 9-18, la 9-15, su Leppävirta, Suomalanpurontie 20, , ma - pe 10-17, la avataan kesäkuussa!! AUTOJA, RENKAITA, VANTEITA Kauppakatu 50, Varkaus Nyt myynnissä katsastettua käyttöautoa hintaan. Autokauppoihin nopea rahoitus! Tule koeajamaan ja neuvottelemaan kaupasta. Vanteet- renkaat alehinnoin, nopea toimitus joustavat ajat. Rengastyöt ammattitaidolla, käytetyt vanteet ja renkaat päivän hintaan. AUTO-SOININEN Kaura-ahontie 31, Varkaus (katsastusasema) puh AUTOMYYNTI MUSTONEN puh

4 4 Suurlähettiläs Thomas Götz: Matkailun eteen on tehtävä lujasti töitä Lokakuun lopulla Mekaanisen Musiikin Museolla Varkaudessa vieraillut Saksan suurläheiläs Thomas Götz peräänkuulutaa palveluhenkisyytä. Hänelle tuli yllätyksenä, etä ilastojen mukaan saksalaisten osuus Saimaan alueen matkailussa on merkitäväsi pudonnut. - En iedä, ehkä saksalaisilla on uusia matkakohteita. Useimmat saksalaiset turisit menevät etelään - Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan, Turkkiin. Sili on heitäkin, jotka lähtevät pohjoiseen - eli heitä, jotka rakastavat luontoa, tykkäävät metsissä vaeltelusta ja sellaisesta. Kuitenkin se on jokseenkin pieni segmeni turismista. Turisit haluavat aurinkoon, kuumiin maihin. Suurläheiläs Götz painoti palvelun merkitystä. - Suomi ei nyt ole mikään halpa maa, eikä oikein palveluhenkinen. Työ on hyvin kallista Suomessa. Esimerkiksi, kun menee hotelliin aamiaiselle, salissa ei ole tarjoilijaa, vaan ruoka pitää hakea itse. Muualla asia on toisin - sitä tarkoitan palveluhenkisyydellä. Kun ihminen lähtee lomalle, hän haluaa, etä hän saa palvelua. - Saksalaiset ovat suhteellisen vaurasta kansaa, ihmisillä on rahaa ja he kuluttavat sitä lomillaan. Monet saksalaiset lomailevat kaksi kertaa vuodessa. Minä en ole ollut lomalla kahteen viime vuoteen - kai tämä koko aika Suomessa on minun lomaani, sanoi suurläheiläs Götz, joka on ollut Suomessa kaksi vuota. Ennen Suomeen tuloaan hän toimi viimeksi yhdeksän vuota eri tehtävissä suurlähetystön palveluksessa Berliinissä. Jatketaessa keskustelua matkailuasioista, hän sanoi ihmisten menevän esimerkiksi Kanadaan. - He kertovat, miten siellä on upeita metsiä ja kalavesiä. Niitä on myös täällä Suomessa. Kun kysyn, miksi he eivät tule Suomeen, he haluavat vain vaihteeksi muualle. - Jos Suomi haluaa olla turisimaa, sen täytyy tehdä töitä, houkutella ihmisiä tulemaan. Suomalaisten pitää kertoa tarina, muta en iedä, miten se tehdään, sanoi Götz, jonka mukaan kyse on kilpailusta. Sillä toiset eivät nuku. Suurläheiläs totesi ensi vuoden Frankfurin kirjamessujen olevan maaperä edistää turismia. Siellä ei esitellä ainoastaan kirjoja, vaan on muun muassa taidenäytelyjä. Frankfurin kirjamessuilla Suomi on teemamaana. Tänä syksynä Helsingin kirjamessujen teemamaa oli Saksa. - Suomalaisia kirjailijoita on saksannetu jo vuosikausia. Nyt tapeilla on ietysi esimerkiksi Soi Oksanen. Saksa on ietenkin kirjailijoiden kannalta mielenkiintoinen maa, jossa on asukkaita 80 miljoonaa. Tiiviit kauppasuhteet Kaksi vuota siten Suomeen tulo oli Götzin mukaan kirjaimellisesi hyppy kylmään veteen. - Me viihdymme eritäin hyvin. Enkä sano sitä vain siksi, etä sellaista odotetaan suurläheiläältä. Niin se todella on - Suomi on ihana maa. Vaimoni Claudia ja minä olemme suuria luonnonystäviä. Suomessahan luonto on lähellä. - Meillä on hieno lähetystö ja virka-asunto Helsingissä aivan meren rannalla suuren puiston keskellä. Meillä on oikein mukavaa ja kesämökkiä emme tarvitse. On kaikki - koi meren rannalla, venelaituri ja sauna. Ammaillisesi Suomi on niin ikään mielenkiintoinen, koska se on tärkeä kumppani Saksalle ja ennen kaikkea EU:ssa. - Suomi on Saksan toiseksi tärkein kauppakumppani. Venäjä on ietysi suurin, siten tulevat Suomi ja Ruotsi. Saksa on investoinut paljon Suomeen. Lidl ja Bauhaus ovat täällä suosituja kauppoja. Ne ovat investointeja, joista myös Suomi hyötyy. Kaksi vuosikymmentä sitten perustetun Itämeren neuvoston osalta Götz näkee taloudellista poteniaalia. Tällä hetkellä Suomi on neuvoston puheenjohtajamaa. - Ensi vuonna Turussa on kokous, johon osallistuvat kaikki neuvoston maat ja valionjohtajat. Kokouksessa esitetään myös uusia aloiteita. Näissä puiteissa yhteistyötä on esimerkiksi Lyypekin ja Turun välillä sekä Oulun ja Pietarin välillä. - Tärkeää on myös se, etä asiat pyörivät myös ruohonjuuritasolla eikä ainoastaan korkeissa poliiisissa piireissä. Kaupungeilla voi olla paljonkin yhteistyötä ympäristö-, energia ja laivaliikenneasioissa. Mahdollisuuksia on runsaasi. Vihreä teknologia Kaksi vuota siten Saksassa tehiin päätös luopua ydinvoimarakentamisesta. - Jokaisen maan pitää Thomas ja Claudia Götz olivat ihastuneita Mekaanisen Musiikin Museoon, jota heille esiteli Jürgen Kempf. päätää se itse - Suomi pääi pysyä ydinvoimassa. Kun tulin Suomeen kaksi vuota siten, uusiutuva energia oli suuri puheenaihe. Kaksi vuota minusta tuntui, etä kaikki suomalaiset ovat sitä vastaan. Nyt minulla on sellainen tunne, etä ihmiset ovat alkaneet pohia asiaa. Presideninnekin sanoi joku aika siten, etä se, mitä Suurläheiläs Thomas Götz pohdiskeli salakuuntelujupakan ilanneta. Hän sanoi lähinnä olevansa petynyt. saksalaiset tekevät, voisi olla mielenkiintoista myös Suomelle. Nykyään on siis havaitavissa jo eräänlaista mielenmuutosta. Siinä nähdään jotain posiiivista. - Mitä tulee vihreään teknologiaan, olemme Saksassa ietysi suhteellisen pitkällä. Etenkin uusiutuvan energian suhteen - meillä on tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä biomassaa. Onhan Suomessakin esimerkiksi vesienergiaa ja biomassa on kovasi käytössä. Varkauden akkutehtaasta puhutaessa suurläheiläs Thomas Götz sanoi alan olevan mielenkiintoinen. - Myös tulevaisuudessa tarvitaan akkuja, koska mehän haluamme tuottaa autoja, jotka toimivat sähköllä. Siihen tarvitaan akkuja, tosin erilaisia. Se on kuitenkin alue, joka on tulevaisuudessakin tärkeä. Vastaisuudessa valmistetaan akkuja, jotka ovat tehokkaampia, parempia ja ympäristöystävällisempiä. Salakuuntelu Suurläheilään vieraillessa Varkaudessa kuumana puheenaiheena oli Yhdysvaltojen suoritama puhelimien salakuuntelu. - Ensimmäinen reakioni oli - no tätähän tämä bisnes on. Ei se minua kovasi yllätänyt. Jokaisella maalla on organisaaionsa, joka toimii tällä alueella. ja kaikki ietävät sen. Amerikkalaiset, venäläiset, kiinalaiset, israelilaiset, saksalaiset - kaikki harrastavat sitä. Ei se ole mikään salaisuus. - Muta on eri asia, etä amerikkalaiset salakuuntelivat myös kumppanimaitaan. Amerikan ja Saksan välisille suhteille se ei ole hyvä asia. Kumppaneiden välisten suhteiden pitää olla luotamukselliset. Thomas Götzin mukaan salakuunteluun on teknisesi suojaudutu jo jonkin aikaa. - Esimerkiksi minulla on kännykkä, joka on turvatu, sitä ei voi salakuunnella. Muta toiselle henkilölle soitaessani hänellä pitää olla samanlainen kännykkä. Sellaista puhelua ei voi salakuunnella. Jos soitan teidän Nokia-puhelimeenne, se on avoin linja ja sitä voidaan kuunnella. - Se oli ongelma Saksassa, koska ihmiset ajatelivat, etei se ole vaarallista. Kommunikaaio on avointa, on internet ja kännykät. Tekniikka on kehitynyt nopeasi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Emme tajunneet kovinkaan selväsi vaaroja, joita tähän liityy. Vastaisuudessa meidän täytyy olla tarkempia. - Saksan ja Amerikan suhteet ovat ulkopoliiikkamme peruspilari. Meillähän on samat ideat ja arvot - demokraia ja perusoikeudet. Jos perusoikeuksia loukataan, silloin on ongelma. Loukkaus on vahva sana. Sanoisin, eten ole loukkaantunut, olen petynyt, hän kiteyi ilanneta loka- haastateluhetkellä kuun lopussa. Teksi, Saara Lappalainen-Parikan käännöksen pohjalta, Vesa Moilanen Kuvat: Vesa Moilanen

5 Zalaegerszegin aukiolla ja Kauppakadulla oli monenmoista ohjelmaa, muun muassa Joulupuu-hyväntekeväisyyskeräys. Joulua kohden körötellään... Puoli vuota siten sai kuuluisa ilosoi Edgar von Hoppenstopf, Immanuel Kanin lapsenlapsenlapsi, Saksan hallitukselta tehtävän selvitää Saksan kansan nykyisen yhteiskunnallisen ilanteen. Siis vastausta kysymykseen, millainen on Saksan asukas vuonna 2013 globalisoituneessa maailmassa. Edgar von Hoppenstopf oli elämänsä aikana kokenut jo paljon. Hän joutui parantumatoman sairautensa takia pyörätuoliin. Puhevikansa takia hän ei tullut ymmärretyksi. Kuitenkin hänen henkinen lahjakkuutensa voii hänen kilpailijansa, vastustajansa ja ystävänsä, jotka eivät saavutaneet hänen tasoaan. Hän pystyi parhaiten kuvaamaan nykysaksalaista. Palkkaa hän ei vaainut, vaan hän halusi avustaa inialaista gurua. Jännityneenä odotetiin hänen työnsä tuloksia. Juhlallisuuksissa, jotka pideiin Berliinissä. Jopa presideni oli läsnä, velvollisuudentuntoisena rullasi Edgar von Hoppenstopin näytämölle ja ojensi pamleinsa ietävän ja surullisen hymyn kera. Siinä oli 400 sivua ja se tultaisiin kääntämään kaikille kielille. 5 YOU LL NEVER CHANGE! Edgar von Hoppenstopin avustaja luki johdannon: Hyvät saksalaiset! Mitä minä olen saanut selville, sitä saarnataan joka sunnuntai kirkossa ja siihen viitataan koulussa, siis saksalaisten kohtalo. Saksalainen vuosimallia 2013 on edelleen ylivoimainen Besserwisser, byrokraainen pilkunpyöritäjä ja vallanhimoinen. Emoionaalisesi haavoituva ja rasisinen. Ainoa mahdollisuus heidän kesytämisekseen on Euroopan integraaio. Olen pahoillani tai siten en. Kolmen minuuin hiljaisuuden jälkeen meni Saksan presideni pienen pyörätuolissa istuvan miehen luo ja syleili häntä. Yleisö tapui puoli tunia, muta silloin Edgar von Hoppenstopf oli jo aikoja siten mennyt. Jürgen Kempf Adveniajan käynnistyessä eri puolilla Varkauta järjestetiin viikonlopun aikana joulunavauksia - Forumissa, Savoniellä, Kauppakadulla ja Kangaslammilla. Kauppakadun tapahtumassa Zalaegerszegin aukiolle oli pystytety joulutori monine oheisohjelmineen. Yhtenä joulutorin osiona oli Warkauden Nuorkauppakari ry:n toteutama, lämmintä joulumieltä ja jouluiloa tuova Joulupuuhyväntekeväisyyskeräys. Joulupuu-keräyksen avulla tehdään lahjahaaveista tota myös niille lapsille ja nuorille, jotka muuten uhkaavat jäädä ilman joulupukin tuomisia. Warkauden Nuorkauppakamari saa keräystä varten Varkauden kaupungilta ja Varkauden ev.lut. seurakunnalta anonyymit listat lapsista. Keräyksen jälkeen lahjat toimitetaan perhetukikoi Kinnulaan, Varkauden ev.lut. seurakunnan diakoniatyölle, Varkauden kaupungin perhetyölle ja Alvari-perhetyölle, joiden henkilöstö huolehii edelleen lahjojen jakamisesta oikeisiin osoiteisiin. Joulupuu-keräys on Suomen Nuorkauppakamarien valtakunnallinen projeki, joka on järjestety eri paikkakunnilla jo yli kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna Varkauden Joulupuu-keräyksessä saaiin kokoon yli 700 lahjaa. Keräys on noussut ilmiöksi, joka tuotaa jouluiloa lahjojen saajille ja antajille. Yksityisten ihmisten ohella myös yritykset ovat alkaneet innostua keräyksestä. Teksi ja kuva: Vesa Moilanen HAEMME Ohjaajia ja mestarivalmentajia. Tyttö- ja poika joukkueille salibandyyn ja jalkapalloon. Hakemukset voi lähettää seuraavaan osoitteeseen: hukkapallory@gmail.com Vaihtoehtoja on.

6 6 Kiitämme Asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä ja Osa joulutervehdysten tuotosta lahjoitetaan Pohjois-Savon vähävaraisille lapsiperheille Muusan Kirjakaupan kauta. Tervetuloa hakemaan lahjapakei! Toivotamme Hauskaa Joulua ja Onnea Vuodelle 2014 Koipalvelu Riita Luukkonen ja Tuula lipponen Joma-Store Oy jomastore.i HUKKAPALLO Agri-market Alusasuliike Nanni Eläinruokatehdas Lemmikki Kimmon Kone Hammaslaboratorio Posliinipaikka Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014 Toivottaa Hanx Suomi Oy Kirvesranta Kuvansi Kokoukset, saunaillat, perhejuhlat! Ravintola Kippola Kangaslammin Auto Kauneushoitola Terhi Kylpylähotelli Kuntoranta Lomapirtti Lounaskahvila Eväskontti Luonnon Apu Kampaamo Emilia Kaija Ruippo Ahlstöminkatu 8, Varkaus puh

7 Kiitämme Asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä ja Toivotamme Hauskaa Joulua ja Onnea Vuodelle 2014 Kotileipomo Seija Nyyssönen 7 Verhoilusalonki Päivi Kuronen Kauppaie Jäppilä puh Kaura-ahon Kioski lakiasiaintoimisto majakka Lähileipomo Oma Maku Parturi-Kampaamo Inga Ravintola Tyyskänhovi Tepin Tukkaluola Vauvatar Warkauden Wanha Apteekki Verhoilusalonki Päivi Kuronen VARKAUDEN ISÄNNÖINTI- JA KIINTEISTÖPALVELU Vatuvuorenkatu 11 C, Varkaus puh/fax sähköposi varkaudenisannoini@pp.inet.i Varkauden Sisustuspalvelu

8 8 TT-Ilmastointi Oy on menestyjäyritys Pohjois-Savossa Varkautelaisella peli- ja ilmastoinialan yrityksellä TT- Ilmastoini Oy:llä täytyi neljännesvuosisadan mittainen yritäjätaival. Osoituksena onnistuneesta yritäjyydestä marraskuun alkupuolella Kauppalehdestä voiiin lukea, etä TT- Ilmastoini Oy on listatu Pohjois-Savon alueen Menestyjäyritys 2013-joukkoon. Onnitelut! Enisen työnantajan kannustamana sytyi kipinä yritämiseen. 23-vuoias Toni Karvonen aloii yritäjänä Ensimmäiset toimiilat olivat Joroisten Tahkorannalla. Sen jälkeen Varkaudessa kahden toimipaikan kauta yritys siirtyi Pajamiehenielle, johon rakenneiin omat, n. 500 m² toimiilat. Pajamiehenien hallissa valmistetaan asennuksiin tarvitavat osat ja lisäksi i- loissa on tarpeelliset tuotevarastot. Nykyisellään yritys työllistää 7-10 työntekijää ja työmaat ovat suurelta osin Varkaudessa ja lähikunien alueella. Viime vuosina urakoinia on ollut myös Etelä-Suomessa. Vuosi 2013 on ollut yritykselle työntäyteinen. Yrityksen toimiala on ilmanvaihtoasennukset, IV-laiteiden huoltotyöt, rakennuspelityöt ja IVkanavistojen nuohous. Karvonen kertoo, etä ilmanvaihtokanavien nuohoukset ovat lisääntyneet koko ajan. - Pientaloilla IV-kanavien nuohous ei ole pakollista, muta suositeltavaa kymmenen vuoden välein. Julkisissa rakennuksissa sekä kerros- ja rivitaloissa kanavien nuohous tulee suoritaa kymmenen vuoden välein lakimääräisesi, toimistoissa viiden vuoden välein. Yhteistyö alueen LVI-urakoitsijoiden ja -suunnitelijoiden sekä rakennusliikkeiden kanssa on iivistä. Vuosien myötä on kehitynyt hyvä yhteistyöverkosto alan toimijoiden kesken. Kehitys ilmanvaihtoalalla on ollut nopeaa. Ilmanvaihtoalaa koskevat vaaimukset ja säädökset iukkenevat koko ajan. Ongelmana alalla on työvoimapula, koska ammaioppilaitoksissa ei juurikaan ole ilmanvaihdon opiskelulinjaa. - Yrityksen vanhoille työntekijöille pitäisikin saada oppipoikia oppimaan hallihommiin työnteon kauta. Asennuspuolen oppii kentällä, muta osienvalmistukseen halliin ei tahdo löytyä nuoria. Pelisepän ammai vaaii kädentaitoa ja hyvää hahmotuskykyä, kun sileästä pellistä aletaan valmistaa TT-ilmastoini Oy:n toimiilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Varkaudessa pajamieheniellä, josta on hyvät liikenneyhteydet tarvitavia osia. Yritysvuosista puhutaessa Toni Karvonen sanoo, etä yritäjyys vaaii jonkinlaista hulluuta, muta mukana on oma viehätyksensä. Varsinaiset kesälomat ovat yritäjyyden aika- Hanxin myymäläverkosto kasvaa ensi vuonna Teksiiliasut valmistetaan pääsääntöisesi Oravikoskella. Työntouhussa kuvassamme Henna Kämäräinen. Leppävirtalainen Hanx Oy on toiminut motoristen varusteiden parissa neljännesvuosisadan ajan. Yritys on matkannut eteenpäin kuunnellen motoristeja, etsien uusia ideoita ja innovaaioita, on kehitänyt tuoteita ja toimintaansa. Viime vuosien aikana yritys on erityisesi paneutunut asujen istuvuuteen ja suojaavuuteen sekä käytömukavuuteen - muoivärejä unohtamata. Tänä päivänä Hanx-asut pukevat kaksipyöräisten kuljetajia maanteillä ja maastossa, kelkkailijoita ja mönkkäristejä. Yritys suunnitelee ja valmistaa ajoasuja eri alojen ammatilaisille - myös asiakkaan omilla mitoilla. Tuoteidenvalmistus teksiiliasujen osalta tapahtuu pääsääntöisesi Leppävirran Oravikoskella. Saappaita teetetään muualla, nahka-asuja, kypäriä ja muita mootoripyöräilyyn liityviä varusteita tuodaan ulkomailta. Ajovarusteita Hanxilta löytyy kypärän ja saappaiden välille. Uutuutena motorisien vapaa-ajalle on olemassa laukkusarja ja suojapusseja tableteille. Nykyisellään Hanx Oy:llä on viisi myymälää - Leppävirran Oravikoskella, Humppilassa, Mäntsälässä, Riihimäellä ja Helsingissä. Kuudes myymälä avautuu ensi vuoden puolella Imatralla. Koko maata palveleva jakelukanava on yrityksen neikauppa. Yrityksen perustajat, Hannu ja Kyllikki Raaikainen ovat matkanneet eteenpäin motorisien mukana. Tänä päivänä matkaamassa on myös perheen tytär Monna Raaikainen. - Ensi kauden messut ovat suunnitelmissa. Kauden avaus on MP 14-näytely Helsingissä, siten on Jyväskylä, Kuopio ja Tampere. Huhikuu on iivis, koska jokaisena viikonloppuna on jotakin. - Surinaa sussuille - moottoripyöräaiheinen tapahtuma järjestetään toukokuun viimeisenä viikonloppuna toista kertaa Leppävirralla. Koko perheen tapahtuma toteutetaan hieman eri konsepilla. Luvassa on esiintyjiä, piha- ja iltaohjelmaa Vesileppiksessä sekä ajelukierroksia, Monna paljastaa ensi kevään tapahtumasta. Muoia mukana Oravikoskella Hanxin palveluksessa on tusinan verran työntekijöitä ja likimain saman verran myymälöissä. Kesäsesongin aikana työntekijämäärä kasvaa. - Esimerkiksi viime keväänä myymälöissä ja Oravikoskella oli työllistetyinä kymmenkunta nuorta. Lisäksi on ollut harjoitelijoita usean kuukauden jaksoissa eli olemme hoitaneet nuorten työllisyystakuuta kohtuullisen hyvin. Oppilaitoksiin meillä on paikkakunnilla hyvä kontakipinta ja yritämme järjestää harjoitelupaikkoja, Hannu Raaikainen kertoo. Hanxin mallimestari Kyllikki Raaikainen sanoo, etä häneltä useasi kysytään ihmepukua, joka soveltuisi jokaiselle säälle. Vaikka tuoteiden materiaalit ovat kehityneet huimasi, na jääneet pitämätä, muta nykyisin hän on yrittänyt otaa töistä vapaata pidennetyjen viikonloppujen merkeissä. Kaksi tärkeintä harrastusta hänellä ovat kesäaikaan mootoripyöräily ja talvisaikaan kaukalopallo. Harrastuksiin kuuluu myös Lions-toiminta. Harrastukset toimivat hyvänä vastapainona pitkille työpäiville. Teksi ja kuva: Vesa Moilanen Kyllikki, Hannu ja Monna Raaikainen haluavat jatkuvalla tuotekehityksellä pitää Hanxin oikealla iellä. Kuvan tuoteina mootoripyöräilijän nahkainen retroasu ja vedenpitävä Väinö-asu, joka sopii mootoripyöräilyyn ja kelkkailuun. yhdellä puvulla ei pärjää - on helletä, sadeta, kylmää... - Myös muoi alkaa vaikutaa. Esimerkiksi farkut on vuoritetu kevlarilla ja niihin on lisäty polvisuojat turvallisuuden vuoksi. Mittailaustöitä teemme aika paljon, vaikkapa motorisin koirakaverille takkeja. - Asusteidenvalmistuksessa ei enää tarvitse käsin tehdä kaavoja, vaan kaikki on ietokoneella. Tekniikka on kehitynyt ja uusilla koneilla pystyy tekemään asuja moneen menoon, Kyllikki Raaikainen toteaa. Teksi ja kuvat: Vesa Moilanen

9 FilmTown muutti torin vierustalle 9 FilmTown-ketjun Varkauden myymälä on muuttanut Kauppakadun ja Sandvikeninkadun kulmaukseen, enistä toimivampiin iloihin, ihmisvirtojen lähelle. Nykyään Film- Town-myymälöitä on seitsemisenkymmentä ympäri Suomea. - Valikoimissamme on tuhansia vuokraelokuvia. Ensi-iltaelokuvat ja karkit näytelevät päärooleja. Nyt meillä on uutuutena myynnissä kirjat, yhteistyökuviossa Kirjatorin kanssa. Tarjolla on kirjallisuuta vähän jokaiselle jotakin, kertoo FilmTownin Varkauden myymälän myymäläpäällikkö Eeva Piitulainen, jonka mukaan lefavuokrausmarkkinat ovat olleet muutoksessa. - Rinta rinnan mennään toisten toimijoiden kanssa, hän sanoo. Teksi ja kuva: Vesa Moilanen Myymäläpäällikkö Eeva Piitulainen kertoo myymälän tuhansien vuokraelokuvien lisäksi valikoimissa olevan parisataa karkkivaihtoehtoa ja uutuutena ovat kirjat. Kimmo Kallinen, Kimmon Soitin: Huolto tärkeää - puukitaralla on sielu Musiikki- ja soiinalalla yli neljä vuosikymmentä toiminut Kimmo Kallinen avasi alkukesästä Joensuun Kirkkokadulla kauppaliikkeen nimeltään Kimmon Soiin. Yrityksellä on käytössään vajaat parisataa neliötä, jotka mahdollistavat ilojen osastoinnin mm. äänentoistolle ja puhalimille. Kimmon Soiin on alansa ainoa liike Joensuussa. Kallinen on aikoinaan keikkailut harrastuksena hyvien ystävien kanssa. Viimeisen keikkansa hän heii vuonna 1996 ja sen jälkeen on keskitynyt soiinmyyniin ja -huoltoon. Kimmon Soiin tekee yhteistyötä lähes kaikkien soiinmerkkien maahantuojien kanssa. - Kitara on jo pitkään ollut kaikkein suosituin soiin. Viime aikoina pintaan on noussut ukulele, joka on helpoiten opitava ja helpoiten soitetava kielisoiin. Tänä päivänä vastaavasi on hiipunut myyni koskeinsoiimissa, jotka olivat 70- ja 80-luvuilla todella kova sana. Tuolloin niitä myyiin enemmän kuin kitaroita. Nykyisin myydään digipianoja eikä paljoakaan akusisia pianoja, Kallinen kertoo. Kimmon Soiin otaa vaihdossa soiimia ja myy niitä eteenpäin. Asiakaskuntaa hänelle on muotoutunut vuosikymmenien aikana ympäri Suomea - paljoli myös Etelä-Suomesta. - Huolto on tärkeää ennen kaikkea kitaroissa - puukitaralla on sielu. Kitaroissa meillä on ehdotomana etuna, etä säädämme soitimen ja annamme kaupan mukana ylimääräisen huoltolapun - jälkihoito on tärkeää. Kimmo Kallista huolestuttaa neikauppojen osuus soiinmyynnissä. - Asiakkaat katsovat neikauppahintoja, joiden mukaan on myytävä - ja kate ippuu. Hintavertailua kannataa aina tehdä kaikkien soiimien osalta ja käydä kysymässä hintaa paikallisessa liikkeessä. Tänä päivänä hinnat ovat lähekkäin ja kannataa käytää paikkakunnan palveluja - muutoin palvelut loppuvat Suomesta, sanoo Kallinen muistutaen, etä soiin on ihan ehdoton joululahja. Teksi: Vesa Moilanen Hulppeat ilat mahdollistavat osastoinnit mm. äänentoistolle ja puhalimille. Yritäjä Kimmo Kallinen näppäilee ukulelea, joka on tämän päivän yksi suosikkisoiin. (Kuva: Kimmon Soiin)

10 10 Tarinoiden Taulumäki saavutti upean kävijäennätyksen Viidetätoista kertaa järjestety Tarinoiden Taulumäki Isänpäivän aatona, lauantai-iltapuhteena, osoii jälleen paikkansa varkautelaisessa tapahtumatarjonnassa. Monet yhteistyötahot ja monipuolinen, tasokas ohjelmatarjonta veivät kirjastoon ennätykselliset parituhata kävijää. Toivottavasi perinteinen tapahtuma saa jatkoa myös ensi vuonna. Teksi ja kuvat: Vesa Moilanen Kirjaston lehilukusalin oli vallannut lähiruokatori, jossa mm. Könönpellon Martat olivat myynipuuhissa. Näköradion uuiskuulutaja piipahi tapahtumapäivän aamupäivällä Suomalaisessa Kirjakaupassa kertomassa kirjastaan Ääneen eletyä. Tarinoiden Taulumäki-illan aikana hän oli kirjailijavieraana kirjastolla. Taito Shopin taitopajassa ommeliin merinovillakankaasta sydämiä. Varkauden Teaterin valokuvanäytelyssä oli mukana runsaasi teaterin valokuva-arkistosta löytyneitä vanhoja valokuvia. Hajamielisen professorin labrassa sai nähdä, kokea ja kuulla fysiikan- ja kemianlakien ihmeellisyyksiä. Esillä oli mm. salamapallo. Jo ennen puolta viitä kirjaston oven edustalla odoteliin pääsyä osallistumaan monipuoliseen tapahtumaan

11 11 Laadukkaita merinovillaisia alusasuja ja neuleita, villashaaleja, kynttilöitä, lyhtyjä, ja lahjatavaroita. Lapuan Kankurit,Finnmari, Paikallisia trikoovaatteita! Trikootuotteita koko perheelle. Käsitöitä ja koruja. Ompelupalvelut, ompelutarvikkeita, kankaita. Yksilöllistä ja monipuolista palvelua Rantasalmelta! Vaatteita ja varusteita metsästäjille ja luontoharrastajille. n Malleja ja kokoja naisille sekä miehille. Laadukkaita metsästysasuja, nahkarukkasia ja sormikkaita, sukkia, päähineitä. HellyHansen, Sasta, Seeland Verkkokauppa 24 h. Kauneutta arkeen ja juhlaan! Monipuolinen valikoima upeita naisten vaatteita. Puseroita, tunikoita, mekkoja, housuja, yöpukuja ym. (koot 36-54). Talvi- ja nahkatakit, kelsiturkit -15% Joululahjaksi lahjakortti KatinUnelmiin! Verkkokauppa 24 h. Ihonhoitotuotteet, juhla- ja häämeikit sekä kotiesittelyt. Puh Puh Tuotteita myös Joroisissa Jari-Pekassa. Avoinna: joka päivä klo Ohitustie 7 (Rinssi-Everstin vieressä) Rantasalmi. Tervetuloa!

12 12 Ihmiset osaavat odotaa musikaalia ja saavansa hyvää Varkauden Teatterilta. Odotuksille ei tuota minkäänlaista petymystä Isänpäivän aatona ensiiltansa saanut musikaali Elvistellään - All Shook Up. Kannat lentävät katoon ja rock n roll on rajaton riemu. Juoni etenee 24 Elvis Presleyn tunnetuksi tekemän laulun myötä. Kun Jailhouse Rock lähtee vyörymään, musiikillinen ilotulitus jatkuu parin tunnin verran. Joe Dipietron kirjoitama, musiikin tahdissa etenevä rakkauskomedia on täysimitainen broadwaymusikaali, jonka on Varkauden Teaterille ohjannut Rauli Jokelin. Viikon verran ennen ensi-iltaa, esitellessään parrasvaloihin tulevaa musikaalia, Jokelin kiiteli produkion kaikkia osapuolia iiviistä harjoittelupanoksesta lyhyessä ajassa. Musikaaleja Jokelin on ohjannut aiemminkin ja hänen mukaansa työssä ohjaaja tarvitsee aina kaksi kainalosauvaa eli kapellimestarin ja koreograin. Varkaudessa koreograina on Noora Rinne ja kapellimestarina Sami Ruuiainen. Musikaalin ovat suomentaneet Heikki Sankari sekä Jussi ja Krisiina Vahva- Elvistellään-musikaali vie mukanaan 50- ja 60-luvuille Paholainen valepuvussa - tuhoaako lanteidenvetkutaja ja levoton musiikki pikkupaikkakunnan moraalin? (Kuva: Varkauden Teateri) selkä. Musikaalissa rakkaudenpakka sotketaan moneen kertaan uusiksi. Taustalla on kaukaisesi Shakespearen Loppiaisaatto, josta on otetu juonenkäänteitä. Eletään vuota Kulkurijätkä James (Ville-Veikko Valtanen) astellessa autokorjaamolle, poikatytö Natalie (Marja Sundgren) kokee salamarakkauden. Hän on aiemmin rassannut koneita, muta nyt on tunteiden vuoro. Slogan - miksi käytää hameta kun James (Ville-Veikko Valtanen) ja Natalie (Marja Sundgren) kokevat monivaiheisen rakkaustarinan. (Kuva: Varkauden Teateri) voi käytää koneita - joutuu aikamoisen ravistelun kohteeksi. Epätoivoisesi Natalieta jo kouluajoista rakastanut Tate (Petri Hervanto) kärsii katsoessaan ihastuksensa etääntyvän yhä kauemmas itsestään. Tämä kirvoitaa hänessä monta kosketavaa laulua, mm. Heartbreak Hotel, Suspicious Minds ja It Hurts Me. Kulkurijätkään kuitenkin kolahtaa museonhoitaja Sandran (Mirja Ryyty) kohtalokas, vamppimainen olemus. Ja sen edessä Jameskin on pelkkää nallekarhu (Teddy Bear). Myös Natalien isä Paul (Jukka- Pekka Löhönen) hullaantuu Sandraan, eikä huomaa, etä kapakoitsija Sylvia (Kaisa Mäntymaa) on rakastunut häneen. Paikkakunnan moraalista vastuussa oleva kunnanjohtaja Matson (Annikka Kaisinen) ja konstaapeli Iisakson (Markku Ryytty) ovat helisemässä, kun lanteidenvetkutus ja rokkimusiikki turmelevat kaupungin ihmiset. Jopa kunnanjohtajan kultapoju Marin (Jussi Immonen) joutuu vaaraan ja rakastuu kapakoitsijan tytäreen Lauraan (Sanna Nykänen). Muta kaikki ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Lopussa rakkaudenpakka järjestyy ihan uudella tavalla. Joku jää lehdellä soitelemaan, joku löytää uuden rakkauden, joku huomaa vanhan rakkauden ja joku löytää sen kaikkein tärkeimmän - itsensä. Sateenkaaren tuolla puolen on se oma itse. Koko perheen musikaali Musikaali vie eitämätä 50- ja 60-luvuille. Harkitusta lavastuksesta vastaa Sami Härkönen, itarihenkisestä puvustuksesta Taina Peltomäki, valomaailman loihii Marko Etelärinne ja äänimaailmasta vastaa Jussi Heiskanen. Laulujen sovitamisessa Sami Ruuiainen on tehnyt ison urakan saataessaan broadway-versiot rytmitetyksi suomenkieleen ja korkeat sävellajit madalletuksi. Mielenkiintoinen vuoropuhelu käydään myös yhteen sovitetuissa lauluissa Teddy Bear ja Hound Dog. Ei voi muta kuin ihastella musikaalin laulu- ja tanssivoimaa Varkauden Teaterin näytämöllä. Nelihenkinen bändi Sami and The Jailbreakers ovat sananmukaisesi lauteilla eli näytämön yläilassa koko esityksen ajan. Bändi hoitaa homman koiin - ei tarvita viitä vaskipuhaltajaa, kahta rumpuseiä, kolmea kitarisia sekä paljon muita soitajia - kuten Elviksen musiikissa yleensä. Myös kuoro-osuudet hoituvat komeasi musikaalissa, joka lähtee lentoon laulujen myötä. Lentoon oli lähdössä myös ensi-iltayleisö kappaleessa Devin in Disguise, viimeistään musikaalin päätöskappaleen Burning Love raikuessa rytmikkäiden kätentaputusten kera. Suuressa maailmassa samanlaiseen musiikkiprodukioon voi liityä satakunta henkilöä. Varkauden Teaterin tulkinnassa on kolmisenkymmentä, kun mukaan luetaan kaikki kampaajat, assistenit, tarpeistot ja muut toteutukseen tarvitavat henkilöt. Näytämö on täynnä musiikkia ja liiketä. Mootoripyörä lavastuselemeninä tuo mukaan katu-uskotavuuta. Varkauden Teateri on pinnistänyt voimansa tarjoten katsojille täysipainoisen musikaaliesityksen. Elviksen kuolematomiksi tekemät laulut jäävät soimaan koko perheen musikaalista, joka tarjoaa myös visuaalisesi tanssinumeroiden All Shook Up tarkoitaa, etä levoton musiikki ja kulkurijätkän tuoma vapaudenkaipuu saa pienen paikkakunnan ihmissuhteet järähtämään sijoiltaan ja jokaisen on tunnustetava oikeat tunteet itselleen ja toiselle, kiteytää musikaalin sisältöä ohjaaja Rauli Jokelin. kauta 50- ja 60-lukujen henkeä - on poninhäniä, kellohameita, tytöbuutseja... Musikaali takaa huumorin ja liikutuksen hetkiä. Musiikki menee sisään sielun syövereihin, ja ainakin allekirjoitaneella oli esityksen aikana useasi ippa linssissä. Silloin homma toimii. Teksi ja kuva: Vesa Moilanen

13 Keramiikkaveistokset johdattavat jouluajatuksiin museossa kerran vanha, romaninen ja Olipa sadunomainen joulukaupunki. Se sijaitsi laaksossa korkean vuoren vieressä. Soitaja oli menossa kaupunkiin, hän katseli korkealta vuorelta lumista joulukaupunkia lumihiutaleiden leijaillessa. Oli jo hämärää, taloista tuikkivat valot. Soitaja ajateli, siitä on jo kauan, muta nyt minä palaan koiin ja ohjasi ratsunsa rinnetä alas. Tämä tarina johdataa Varkauden taidemuseossa joulunodotukseen ja jouluisiin ajatuksiin. Pieksämäkeläisen kuvanveistäjä ja keramiikkataiteilija Merja Nykänen-Naukkarisen näytely Keramiikkaveistoksia on koetavissa tammikuun viidenteen päivään saakka. Nykänen-Naukkarinen käytää uniikeissa teoksissaan keraamista savea. Materiaali mahdollistaa runsaan värimaailman- Näytelyssä kävijä voi ikään kuin kulkea porien läpi pimeässä huoneessa sijaitsevaan joulukirkkoon. Pelkistety joulukirkko johdataa hiljentymiseen ja joulunsanomaan. Porit ovat avoinna - samoin sydän avoinna adveniaikaan. Joulu on rauhan aikaa ja porit ovat ilman varijoita. Nykänen-Naukkarinen sanoo, etä katsojille ei haluta antaa mitään ohjeita. Oman kokemusmaailmansa kauta näytelyssä kävijä saa katsoa - myös oman itsensä lävitse. Merja Nykänen-Naukkarinen on valmistunut savenvalaja-artesaaniksi Varkauden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta vuonna Hän on osallistunut lukuisiin yhteisnäytelyihin ja on pitänyt useita omia näytelyitä. Varkauden taidemuseossa hän on ollut viimeksi Beeryhmän yhteisnäytelyssä vuonna Hänellä on ollut myös yksityisnäytely Soitaja on korkealla vuorella palaamassa laaksossa olevaan joulukaupunkiin. Porit ovat avoinna. Kuvanveistäjä, keramiikkataiteilija Merja Nykänen-Naukkarisen keramiikkatyöt vievät ajatukset jouluun. 13 Keramiikkaveistoksia-näytelyssä on mukana myös rintakuvia. Tässä katselee teos nimeltään Tirehtööri. MUKAVIN TAPA HUOLTAA AUTO? Ohjauskulmien tarkastus 30 Säädöt veloitetaan erikseen. Öljynvaihto 49 Hinta sisältää asennustyöt ja 4 l 5W-40 täyssynteettistä öljyä (ei Longlife) ja öljynvaihtotyön. Lisälitrat 7,50 eur/l. Ilmastoinnin täyttöhuolto 49 Sisältää R134 kylmäaineen sekä öljyn. (norm.89 ) VOIT HOITAA RENGASASIAT MYÖS NETISSÄ! i Vianor Kuopio: Varkaus Kallantie 8, p Käsityökatu Väliköntie 37, , p. 010 Varkaus puh Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,1717 e/min (alv.. 24 %) Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,06 e/min (alv. 24 %) Member of Nokian Tyres Joulukaupunki-teeman värikästä näkymää - lumisen pellon keskellä. käytön lasiteiden kautta. Näytelyn kaikki työt ovat valmistuneet tämän vuoden aikana, tuoreimmat juuri ennen näytelyn avautumista marraskuun alussa. Uusimmissa teoksissa korostuu hauskuus, ilotelu ja tarinoini. Näytelyn Joulukaupunki-teema levittäytyy Varkauden taidemuseon näytelyilojen lisäksi myös Kerroksien kaupunkinäytelyn lomaan toiseen kerrokseen. Varkaudessa vuonna 1994 Taipaleen kanavamuseossa. Nykänen- Naukkarisen veistoksia oli viime kesänä laajali Naivisit Iitalassanäytelyssä. Myös Naivisit Iitalassa Joulu 2013-näyttelyssä hän on mukana. Teksi ja kuvat: Vesa Moilanen Scandic Oscar toivottaa asiakkailleen hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista vuotta 2014!

14 14 Piia Pasanen Uutisankkuri sielullaan Hän on usein meidän olohuoneissa, mutta kun sanoo hänen nimensä, suuri yleisö ei vältämätä hei aavistakaan, kenestä on kyse. Uuistyö ja uuisankkurina oleminen Yleisradiossa, ei ole sen luonteen takia niin huomiota herätävää, kuin ehkä kaupallisilla kanavilla. Siksi me emme osaa yhdistää viehätävää uuisfriikkiä Piia Pasasta siihen aivan Suomen Tv-julkkiskasvojen kärkeen. Takana on Piialla kuitenkin jo reilut 15 vuota työtä TV ruudussa juontajana ja uuisankkurina. Piia ei ole perso naistenlehien haastateluille vaan asetaa työnsä etusijalle. Neutraalin varmaan tyyliin uuiset illasta toiseen lukeva Piia ei herätä katsojissaan mitään ylimääräisiä jipiielämyksiä. Hän tekee kuitenkin työnsä aivan kypällä ja rautaisella ammaitaidolla. Taas vapaalla hän omistautuu perheelleen. Inhosin aamuherätyksiä Pia on savolaistytö, joka koulun jälkeen 90 luvulla lähi Tampereen yliopistoon lukemaan iedotusoppia. Yliopistolla hän tapasi myös nykyisen miehensä - niin ikään uuisankkurin Tomi Einosen. Opiskeluaikana he tulivat toimitajiksi TV - kakkosella pyörivään rikosohjelmaan Poliisi - TV, josta pari muutaman vuoden vierailun jälkeen jatkoi uraa Helsinkiin Piia pääsi Ylelle Pasilaan ja Tomi Maikkarille. He tekivät yhdessä lopputyönsä huippu-urheilun suhteesta julkisuuteen, seuraamalla nuoren mäkikotkan Toni Niemisen elämää Albertvillen talviolympialaisten vauhditamana. Toni voii silloin 16 vuoiaana mäkihyppääjänä olympiakultaa. Aihe oli mielenkiintoinen, muistelee Piia. Ensimmäinen Yle pesi TV1:ssä veikin Piian Urheiluruutuun. Nopeasi Piia pyydeiin Aamu TV:hen ja sieltä sitten Ylen uuisiin, jossa hän on viihtynyt näihin päiviin saakka. Aamut oli minulle pahoja aikaisten herätysten takia, toteaa Piia. Kello soii jo kolmelta ja töissä pii Tasavallan presidenin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoto näyteiin Tampere-talolta suorana lähetyksenä televisiossa ja interneissä. Lähetyksen selosivat Piia Pasanen (kesk.) ja Jussi-Pekka Rantanen (oik.), muoiasiantunijana toimi Jaakko Selin (vas.). olla jo klo Mieluummin minulle sopii tämä uuisrytmi. En voisi kuvitellakaan oikein muuta tekeväni, sanoo Piia. Hän on kuitenkin iloinen siitä, etä on saanut Ylellä tehdä myös keikkaa Tangomarkkinoilla ja Itsenäisyyspäivän juhlissa juontaen. En usko, etä minusta olisi koomikoksi tai viihdetaiteilijaksikaan. Se miten kuopiolaistytön tuli valitua Tampereen Tiedotusopinlaitos, ei Piia oikein muista. Työ Savon Sanomien kesätoimitajana nuorena tuntui mukavalta ja ehkä tämä perfekionisinen luonne ja kontrollifriikkisyys, joka minussa piilee, edesautoivat näihin hommiin, hän muistelee. Piia tykkää tehdä uuisia. Työvuoron jälkeen voi laittaa illalla koneet kiinni ja todeta, etä tämä oli tässä ja huomenna on uusi päivä ja uudet uuiset, hän painotaa. Erilaiset presidenin juhlat Kun presideninlinna on remonissa, juhlitaan Itsenäisyyspäivää 6.12 tänä vuonna poikkeuksellisesi Tampereella. Presideni Sauli Niinistön ja hänen adjutaniensa rakentama juhla tulee suorana klo alkaen Tampere -talosta. Juhlaa on aikaistetu ja Tampereella pidetävä Keskustorin ilotulituskin paukutetaan jo ennen Tampere-talon juhlallisuuksia. Perinteisesihän Tampereella on suurenmoinen ilotulitus aina itsenäisyyspäivänä. Presidenin kutsut ovat tänä vuonna konseripitoiset ja Tampere Fiharmonia saa kunnian olla pääesiintyjänä. Juontajina nähdään tutut uuiskasvot Piia Pasanen ja Jussi Pekka Rantanen. Piia on juontamassa jo kahdetatoista kertaa. Kutsuvieraslista on aikaisempiin vuosiin verratuna muutunut oleellisesi ja Sauli Niinistö on halunnut tapahtumasta maakuntahenkisen. Tämä tarkoitaa sitä, etä suuri osa vieraista on tavallisia ja vähemmän tunnetuja henkilöitä eri puolilta Suomea. Piia ja Jussi-Pekka joutuvatkin tukeutumaan erilaisiin avustaviin toimiin, jota vieraslistan henkilöiden tunnistaminen onnistuisi jouhevasi lähetyksen edetessä. Meillä on avustavia toimitajia jo kätelyvaiheessa seuraamassa, ketä kulloinkin on tulossa presideniparin tervehdykseen. Myös kollegani Jussi Pekka on minulle oikea ja vasen käsi, sillä hän on hyvä tunnistaja ja luotan häneen, vakuuttaa Piia. Saavathan ihmiset taas aiheta naureskelle, etä ei nuo juontajat tuntenut noitakaan vieraita, kuitaa Piia. Pukukoodi on löysempi ja tänä vuonnakin kommentteja asuista, koruista ja kokonaistyylistä tulee jakamaan juontajaparin kanssa tyyliasiantunija Jaakko Selin. Piian päällä nähdään Katri Niskasen suunnitelema puku. Niskanen on suunnitellut puvut Piialle aikaisemmin myös Tangomarkkinoille. Sovitellaan ja säädetään Kun kaksi uuisankkuria on epäsäännöllisessä vuorotyössä, on lasten hoitaminen kova haaste. Tomin ja Piian 6 ja 9 vuoiaat lapset on vietävä jalkapallo- ja sirkustreeneihin lähes päivitäin. Silloin on katsottava työvuorolistat mahdollisimman sopiviksi lastenhoidon kannalta, muta aina ei voi olla vanhemmat viemässä. Isovanhemmat tulevat joskus häiin, muta hekin asuvat niin kaukana. Hienoa kun autajia oma sisko ja naapurit ovat lähellä, toteaa Piia. Yhteistä aikaakin välillä on kun on pitempiä vapaita. Silloin ei paljon uuisista jaksa puhua, kuitaa Piia. Hän rentoutuu matkustamalla, lukemalla ja musiikkia kuuntelemalla. Intohimona on nyt italiankielen opiskelu ja italialaisen ruuan laito. Myös itämainen keiiö vetää puoleensa. Piia on kuitenkin hyvin kaikkiruokainen sekä ruuan etä musiikin suhteen. Hän pitää myös klassisesta musiikista. Onhan takana vankka musiikillinen opiskelu - viulutunnit, joilla Piia kävi 16 vuota. Myös Piano kuului repertuaariin. Joskus lapset vielä pyytävät äiiä soitamaan, muta ei sitä kestä kukaan, toteaa Piia vaaimatomasi. Kuvaaja: Ilmari Fabriius/Yle Kuvapalvelu Teksi: Teppo Välimäki

15 15

16 16 Finnlamelli on lamellihirsi- rakentamisen uranuurtaja Suomessa Alajärvi on jo usean vuosikymmenen ajan tunnetu hirsirakentamisesta. Lamellihirrenvalmistus teollisesi alkoi paikkakunnalla kolme vuosikymmentä siten silloisessa Perälän Höyläämössä. Usko lamellihirren ylivertaisuuteen hirsirakentamisessa kyi alajärveläisten hirsitaloalan ja sahateollisuuden osaajien keskuudessa. Sytyi halu saataa laadukas materiaali täyteen poteniaaliinsa aikaansa seuraavalla tuotekehityksellä ja asiaansa uskovalla markkinoinnilla. Syntyi Finnlamelli Oy vuonna Nyt vajaa kaksi vuosikymmentä myöhemmin yritys kuuluu maamme hirsitalotehtaiden kärkikolmikkoon ja työllistää n. 120 henkilöä. Tuotantoiloja yrityksellä on n m². Viime vuonna Finnlamellin liikevaihto oli 31 milj. euroa ja markkinaosuus oli 11,8 prosenia. Sahatavaraa yritys käytää vuodessa n m³. - Hirsitaloala on paljoli siirtynyt lamellihirsirakentamiseen. Tänä päivänä Relanderinkadun varrella sijaitseva esitelytalo antaa käsityksen lopputuoteesta ja nousee näytäväsi esille muusta rakennuskannasta. yksipuista höylähirtä tai pyöröhirtä käytetään marginaalisesi - ehkä pienempiin rakennuksiin ja pyöröhirsilaajennuksiin, sanoo Finnlamellin kehitysjohtaja Esko Perälä, joka on koko ikänsä ollut tekemisissä puun kanssa ja hirsialalla koko työhistoriansa ajan. Hän on myös yksi Finnlamelli Oy:n omistajista. Finnlamellin viennin osuus on ollut 40 prosenin luokkaa - alkuvaiheessa jopa enemmän vienipainoteista. Nykyisellään vienimaita on alun toistakymmentä - suurimpina Keski-Euroopan maat, Venäjä ja Japani. - Hirsitalovalmistajia on maassamme toistasataa, muta 10 suurimman val- ivaa. Asiakkaan omalta kannalta hyvä vastaava mestari on asiakkaan edunvalvoja rakentamisprosessissa. Hän osaa pitää hommaa aisoissa. Varsinkin sellaisessa projekissa, jossa asiakas itsekin osallistuu paljon rakentamiseen, jatkaa Perälä ja myös muistutaa liian iukaksi tehdyn budjein vaaroista. - Taloprojeki on yhteistyötä. Asiakkaan mieltymykset ovat perusta, jonka päälle lähdetään rakentamaan. voidaan toteutaa myös täysin yksilöllisten toiveiden mukaiseksi. Nykyajan lamellihirsitalo antaa mahdollisuuden arkkitehtuurin huikeisiin taidonnäyteisiin. Päiväkoi hirrestä Kehitysjohtaja Esko Perälä odotaa, etä julkisen rakentamisen kauta on odotetavissa hirsitalorakentamisen kasvua. Muutama vuosi siten Finnlamelli toimii Raaheen yksityisen Finnlamellin toteutamaan Pappilanien päiväkodin hirsiurakan. Kooltaan rakennus on yksi Suomen suurimpia hirrestä toteutetuja rakennuksia. Kokoa päiväkodilla on m², rakennuksen mitojen ollessa ulkoseinien osalta 71 x 23,6 metriä. Tilaa päiväkoiin tulee 100 lapselle. Hirsitalo hengitää Finnlamelli Oy:llä on tällä hetkellä 24 myynipistetä varrella on komea, 140 neliömetrin esitelytalo, jossa on kiinteä myynipiste Finnlamelli-tuoteille. - Keski-Savon alueella ollaan vesistöjen keskellä. On todella paljon luvuilla rakennetuja kesämökkejä, joita puretaan ja uusitaan nykyaikaisin varustuksin. Rannalla sijaitseva hirsirakennus satuu maisemaan eritäin hyvin, kertoo Taskinen, jonka myynnistä likimain neljännes on omakoitaloja ja loput vapaa-ajanrakennuksia - saunarakennuksista alkaen 120 neliön talviasutaviin huviloihin saakka. - Vapaa-ajanrakennuksiin tehdään hyvä varustus ja ne tehdään paljoli kakkoskodiksi. Hirsirakennus hengitää ja esimerkiksi astmaaikoille on hyvä asuinympäristö. Hirsitalo hengitää samaa ilmaa kanssasi, jatkaa Taskinen, jonka mukaan nuoret ovat kiinnostuneita ekologisista asioista ja hirsitaloista. Finnlamellin Varkauden myynipisteessä asiakkaita palvelee myös luonnospiirtäjä. - Asiakkaan omien tarpeiden mukaan pystytään luomaan yksilöllisiä ratkaisuja. Mallikirjan malleista lähdetään liikkeelle ja ietokoneella olevan Hei tarjous-ohjelmalla saadaan asiakkaalle välitömäsi tarjous hirsitalon puuosista, eristeistä ja katomateriaaleista. Finnlamellilla on yli 30 vuoden kokemus ja ietotaito puuntyöstötekniikasta ja lamellihirsitalojen valmistuksesta. Yhiön päätuoteena on edelleen lamellihirsi, toteaa kehitysjohtaja Esko Perälä. mistajan käsissä on n. 80 prosenia tuotannosta. Hirsitalojen suosio on ollut pienessä kasvussa ja hirsitalot ovat yleensäkin pitäneet aina osuutensa, sanoo Perälä. Hirsitaloprojeki Hirsitaloprojekin toteuttamisesta puhutaessa Esko Perälä tähdentää vastaavan mestarin roolia jo suunniteluvaiheesta lähien. - Rakentaminen on vaa- Toteutamme mielellämme asiakkaan talon suoraan esiteen pohjalta, muta mahdollisuudet ovat rajattomat. Unelmien hirsitalo Keski-Savon alueen Finnlamelli-myyjä Tuomo Taskinen esitelee hirsivalikoimaa. päiväkodin. Tämän vuoden loppuun mennessä toteutuu Finnlamellin valmistama kunnallinen päiväkoi Haapavedelle, joka valitsi eri puolella Suomea. Keski- Savon alueella Finnlamellihirsitalomyyjänä toimii Tuomo Taskinen. Varkaudessa Relanderinkadun Teksi ja kuvat: Vesa Moilanen

17 Jouluun Talouskulmasta Fiskars PRIMO VEITSITUKKI 5-veistä telineessä 30 SHOKKIHINTA! TEKO JOULUKUUSET 11-eri mallia VALMIIT LAHJA- KORIT sellofaanissa alk TAKKAPUU- TELINE 7 90 Kampanja asti alk. 12 Kemppariosastolta HIUS- KIINTEET extra ja ultra 750 ml 7 90 Kampanjatarjous asti Leluosastolta TARRAHELMI- SETIT useita malleja 3 40 JOULU- STETSONI Joulupukin asusteet, nyt uutuus samettinen UUTUUS LIUKURIT LIUKURI FOAM OHUT7 90 UUTUUS LIUKURIT LIUKURI 130 cm FOAM KAHVOILLA joulupukin asu RELANDERINKATU 57 PUH ARK LA 9-14 SU ULKOVALOSARJAT 80 led. Lämmin valk., - vihreä, -lila, -pun Metalliset uudet LYHDYT MANTELI- JA RUSINA KIPOT setti 6 PIPARI- MUOTIT 8 kpl 2 Koristevalo led PINGVIINI kork. 40 cm ip 44 (ulkomuuntaja) LEIVOTA ALUSTE 17 PEHMEÄT PAKETIT Lapsille YÖOLO- ASUT Kiroileva siili Myös tytöille 6-12 v Naisten PEHMEÄT AAMU- TAKIT 15 PEHMEÄ TUUBIHUIVI 6 50 Miesten OLO- YÖHOUSUT Flanelli 8 90 IHANA JOULUKAUPPA! Halkomakone 6T 3000w pystymalli Handai Lumilinko 6,5hp sähköstartilla Handai Dieselaggregaatti 4500/5000w 230/400v Handai Klapisirkkeli 400mm 1500w Handai Lumilinko 11hp sähköstartilla Handai Höyläpenkki kahdella puristimella ja 1 laatikko koko 1520 x 620 x 855 mm Klapisirkkeli 700mm 13hp Handai Koirankoppi eristetty, eteinen+huone Tapetointipöytä alumiinirungolla

18 18 Hyvä Olo Minna lisää palvelutarjontaansa Hyvä Olo Minna-yrityksen toiminnoissa tapahtuu muutoksia vuodenvaihteessa. Henna Damskin palatua äiiyslomalta töihin, sijaisena toiminut Minna Kaulamo keskityy enempi liikunnanohjaukseen. Henna jatkaa hieronnoilla sekä jalkahoidoilla uimahallilla sijaitsevissa toimiiloissa. Minna Kaulamo on liikuntaneuvoja, hieroja ja personal trainer. Liikuntaohjauksia hän on tehnyt kymmenkunta vuota. Ryhmäliikunnanohjauksia hän on tehnyt mm. Vesileppiksessä Leppävirralla - aamuisin ja päivisin eläkeläisryhmille ja erityisryhmille - esimerkiksi vesijumppaa ja kuntosaliohjausta. Iltaisin kohderyhmänä ovat työikäiset, joille hän ohjaa mm. Zumbaa ja Les Millstunteja. Keskiviikkoisin Minna ohjaa myös tanssia tanssiseura Tankoojien riveissä. Myös hieronta kuuluu Minnan työnkuvaan. - Nyt alan tehdä Personal Trainer-jutuja enemmän. Olen ns. henkilökohtainen valmentaja ja tapaamisten aikana voimme esimerkiksi lähteä lenkille, tehdä kahvakuulaharjoiteita tai venytellä. Kaikki riippuu asiakkaan tavoiteista. Tulen autamaan ylitämään kynnystä liikkumaan lähtemisessä, sanoo Minna kertoen pystyvänsä autamaan myös enemmän liikkuvia/harrastavia ihmisiä. Henna Damski kertoo, etä hieronta-aikoja tulee lisää uimahallille. Minna Kaulamo jatkaa edelleen muutaman tunnin viikkovauhdilla hierontapalveluissa. Minna ja Henna muistuttavat ihmisiä itsestään huolta pitämisestä - päästä varpaisiin. Liikkuessa henkinen puoli ja pää pysyvät kunnossa. Teksi ja kuva: Vesa Moilanen Minna Kaulamo (kuvassa oik.) ja Henna Damski jatkavat vuodenvaihteen jälkeen liikunta- ja hierontapalveluiden tarjonnassaan uusin kuvioin. Hennan reipas Aatupoika on iältään vuosi ja kaksi kuukauta. Kiireettömyys ja rentoutuminen Haltiapuun perusajatuksina Hetki lepoa, uuta energiaa ja rentoutumista luontaisten hoitojen parissa - ja matka jatkuu omalla polulla. Warkauden Ruukissa toimiva Haliapuu antaa vierailijalle kiireetömän vaikutelman. Yritys tarjoaa muotoisuuden kunnioitaminen. Tämä näkyy mm. tarjotavissa tuoteissa ja hoidoissa käytetävissä öljyissä, jotka ovat aina luonnonmukaisia. (Haliapuu-perinne ulotuu kauas menneisyyteemme, jossa puilla on ollut tärkeä - kuulostaako tutulta?) Haliapuu-yritäjä Sini Saari kiinnostui kymmenkunta vuota siten luontaishoidoista kansalaisopiston järjestämällä itämaisen hoidon kurssilla. - Minulle on tärkeää kohdata asiakas yksilönä ja tavoiteeni on tehdä hoidoista kokonaisvaltaisia - hoitaen sekä kehoa etä mieltä. Siksi asiakkaalle on varatu aikaa hengähtämiseen ja jutusteluun hänen niin halutessaan. - Koulutan itseäni jatkuvasi, saadakseni tarjoamiini hoitoihin uusia ulotuvuuksia ja oppiakseni uusia, hemmotelevia hoitoja asiakkaiden iloksi. Tietoa pitää koko ajan hakea lisää. Elinikäinen oppiminen on koko ajan päällä, hän toteaa. Haliapuun jokaisella hoidolla on omat vaikutuksensa, muta perustavaa laatua oleva seikka on kiireetömyys ja stressinpoistaminen. Tavoiteena on, etä asiakas lähtee hoitolasta rentoutuneena ja hyvinvoivana. - Ihminen on kokonaisuus, johon kuuluu sekä psyykkinen etä fyysinen puoli. Hoidoissa pyrin hoitamaan molempia puolia. Tämän vuoksi on hoitoympäristöstäkin tehty mahdollisimman tunnelmallinen ja rauhoitava. Sini Saari kertoo otavansa vastaan päivitäin enintään kolme asiakasta. Jokaiselle asiakkaalle jää aikaa ja myös hänelle itselleen - jota hän pystyy rauhoitumaan ja keskitymään seuraavaan asiakkaaseen. - Nykyelämä on hekistä ja stressaavaa. Tarvitsemme arkeemme pieniä rentoutumishetkiä, jolloin voimme nollautua stressistä. Psyykkisesi ja fyysisesi hyvinvoivan kehon vastustuskyky on parempi ja se selviää arjen haasteista, hän sanoo. Teksi ja kuva: Vesa Moilanen Luonto omine kasvoineen merkitsee paljon Sini Saarelle. Kuumakivihieronnassa käytetään vulkaanisia, luonnon hiomia kiviä. Hoito kestää puolisentoista tunia. reikihoitoja, ayurvedistä kuumakivihierontaa, rumpuhierontoja ja erilaisia inialaisia hoitoja. Haliapuun ideologiaan kuuluu olennaisena osana luonnon ja sen moni- rooli niin arjessa kuin juhlassakin. Ja koska rakkaalla lapsella on monta nimeä, haliapuukin tunnetaan monilla eri nimillä - pyhäpuu, uhripuu, koipuu, sukupuu, lyylipuu tai kyläpuu Taidekeskus Väinölässä voi hiljentyä hetkeksi lempeiden teosten äärellä. Avaa ovi Jouluun -taidenäytelyssä on esillä kuvataiteilija Pirjo Wariksen maalauksia ja taidegraaikko Ritva Kososen teoksia. Väinölän Jouluun kuuluu myös paperinukke-esityksinä Pienen tytön jouluevankeliumi, jonka on sovitanut, lavastanut ja esitää Marja-Muusa Hämäläinen. Pienen tytön lapsuu- Ovi avautuu jouluun Väinölässä dessa ei ollut radioita monessakaan kodissa, ei vielä televisiota ja puhelinkin oli harvassa paikassa. Myöskään kirjoja ei ollut paljoa - muta oli Raamatu. Siitä jouluna lueiin Luukkaan evankeliumista Jouluevankeliumi. Pieni tytö on kasvanut ja kertoo omalla tavallaan sen edelleen omalle lapsenlapselleen ja muille, jotka haluavat kuulla ihmeellisen kertomuksen. Ja sinä voit kertoa sen edelleen... Pirjo Wariksen maalaus Taivaan enkeli.

19 19 Joulukuun Menovinkit Väinölän Joulu, maalauksia ja teoksia sekä to 5.12 klo 17, to klo 14, to klo 14 ja su klo 14 pienen tytön jouluevankeliumi paperinukketeateriesitykset klo 18 Musiikkiluokkien joulukonseri Varkauden pääkirkossa klo 18 Eläinten joulurauhan julistus Laivanrakentajien patsaalla, mukana Minna Karasi klo 18 Ruotsinkielisen koulun Lucia juhla Varkauden pääkirkossa klo 17 Lasten pikkujoulut ja puurotarjoilu Kuntorannassa järj. Soisalon Perussuomalaiset ry Perinteinen Joulutori Varkauden liikuntatalolla klo järj. Varkauden Sydännaiset Pieksämäen teateri Poleenissa ajankohtaisena Täydelliset häät ja Liian lyhyt hame Pieksämäen keskustassa on avatu kaksi uuta ravintolaa, Ravintola Taica Kaxin kujalla ja Ravintola Atmosfer Keskuskadun varrella Talvipäivänseisaus aatotapahtuma Warkauden Ruukilla klo joulumyyjäiset & puurotarjoilua jär. Elämän taito ry *21.12 Talvipäivänseisaus tapahtuma klo Taipaleen kanavalla, kanavamuseo avoinna Savon Kinon ensi-illat Varkaudessa Hobii: Smaugin auioitama maa Walking With Dinosaurs sekä Frozen (Disneyn) klo 15 Joulurauhan julistus Harjurannan luontokirkolla klo 14 Joulurauhan julistus Ahlströminkadulla seurakuntaviraston parvekkeelta, kirkkoherra Olli Tynkkynen Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta! ERIKOIS- HAMMASTEKNIKKO SATU KOSKELA AJANVARAUS PIRNANKATU 4, FORUM VARKAUS Sykkeessä-lehi on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella. Y: Osoite: Ahlströminkatu 10 B, Varkaus Internet: Julkaisija: VM-lehdet Oy ISSN (painetu) ISSN (verkkojulkaisu) Päätoimitaja: Jaakko Ikonen Toimitus: Vesa Moilanen, , Teppo Välimäki, Myyni: Arja Lehtosalmi, Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Paul s Special aineisto@sykkeessa.i Painatus: Savon Paino Oy Sykkeessä 1/2014 ilmestyy la Nyt koruvalikoima parhaimmillaan. Meiltä aidot Nomination korut! Erityiskiitos Varkauden kaupungin tekniselle virastolle ja sen työntekijöille jotka tekivät suurenmoisen työn museossamme. Tänä vuonna Mekaanisen Musiikin Museo lahjoittaa joulutervehdysten varat uuden lastensairaalan perustamiseen. Löydät meidät myös facebookista. Tule meille su timanttikorunäyttelyyn

20 20 Vieläkö on villinuohoojia? Velvollisuuteni yrittäjänä, palvelujen tarjoajana sekä kuntapäätäjänä on kommentoida jo tovin käynnissä olluta nuohous-keskustelua. Samalla korjaan valheellisia ietoja, joita pelastusviranomaiset sekä useat piirinuohoojat koitavat esitää faktoina sabotoiden samalla mm. allekirjoitaneen yritäjyytä kaikin mahdollisin keinoin. Sisäministeriö, sen alaisuudessa toimivat pelastuslaitokset sekä niissä toimivat viranomaiset toimivat veronmaksajien varoilla. Jos jonkinlaisia säädöksiä, määryksiä tai velvoteita he asetavat kuntalaisille, tulee heidän pitää huolta siitä, etä jokaista kuntalaista kohdellaan tasapuolisesi ilman alueellista eriarvoisuuta. Pelastusviranomaiset eivät toiminnallaan saa suosia tai vahingoitaa yksitäisiä kuntalaisia, yritäjiä tai yrityksiä. Heidän tehtävä on valistaa, ohjata ja valvoa yleistä turvallisuuta. Kuitenkin usean kunnan kuten mm. Pohjois- Savon pelastusviranomainen on toiminut niin, etä mm. yksitäisten nuohous ammainharjoitajien yritystoimintaa on vahingoitetu pysyväsi ja kulutajia on harhaanjohdetu väärillä iedoilla. Tällä hetkellä lakisääteisiä nuohouspalveluja toteutetaan Suomessa kolmella eri järjestelmällä. Nämä ovat kilpailutetu piirinuohous, kilpailutamaton piirinuohous sekä vapaa ammainharjoitaminen, jossa kuka tahansa alaan koulutautunut saa tarjota lakisääteisiä nuohouspalveluja kuntalaisille. Näin kirjavat toimintamallit kunnitain sekä pelastusviranomaisten eriävät näkemykset ja toteutukset palvelujen hankinnassa rikkovat perustuslaissa asetetuja säädöksiä, eli yhdenvertaisuuslakia, tasa-arvoisuuslakia, sekä kilpailutuslakeja. Tämän vuoksi kyseenalaistan jatkossakin perusteellisesi Pohjois-Savon pelastusviranomaisten moiivit toteutaa lakisääteiset nuohouspalvelut ilman kilpailutuksia. Nuohous asioissa eritäin kyseenalainen monopolisoini konkreisoituu Pohjois-Savon alueella viimeistään vuonna 2015, jos Etelä- Savo vapautaa nuohoustoiminnat vapaan kilpailun piiriin! Eri laki Kuvansinjoen molemmilla puolilla! Suomen lain mukaan jokaisella ammaiinsa koulutautuneella henkilöllä on oikeus harjoitaa ammaiaan koikunnassaan. Eli vaikka kunnassa kuitenkin olisi voimassa kilpailutetu tai kilpailutamaton piirinuohousjärjestelmä niin pelastusviranomaisella ei ole minkäänlaista oikeuta tai edes mahdollisuuta estää muita nuohousalan ammailaisia harjoitamasta ja tarjoamasta palvelujaan? Kulutaja on taho, joka palveluja ostaa. Näin ollen valinta on heidän nyt ja jatkossakin. Warkauden lehdessä piirinuohoojat puolusivat asemaansa sillä, etä kilpailun vapautuessa hintojen pelätään nousevan ja palvelujen tarjonnan heikkenevän. Se etä monopolia puolustavat siitä taloudellisesi eniten hyötyvät piirinuohoojat syö pohjan kaikilta näiltä väiteiltä. Kysynkin nyt suoraan, millä perusteilla normaali kilpailuilanne heikentäisi kulutajan asemaa? Normaali kilpailuilanne luo yritäjille pakollisen haasteen tehdä työnsä mahdollisimman laadukkaasi ja asiakkaan kukkaroa kunnioittaen. Jos palvelu ei toimi tai se on liian kallista, asiakkaalla on mahdollisuus valita toinen palveluntarjoaja. Näin toimivat kaikki muutkin liiketoiminnat. Monopolisoidussa piirinuohousjärjestelmässä sen sijaan haasteita tai velvoteita ei koskaan ole ollut, etenkin kun pelastuviranomaiset eivät konkreeisesi ole koskaan valvoneet sitä, miten piirinuohoojat toimintaansa pyöritävät tai millä hinnoilla palveluja myydään. Tämän olen todennut 12 vuoden työurani aikana. Syy monopolisoidun piirinuohouksen puolesta puhumiseen johtuu yksinkertaisesi siitä, etä piirinuohoojat pelkäävät kilpailun vapautumista sillä heidän nykyinen taloudellinen etulyöniasemansa muihin yritäjiin murenee täysin kilpailun vapautuessa. Piirinuohous tarjoaa epäreilun etulyöniaseman myös muiden palvelujen myyniin kiinteistöissä. Sillä nykyäänhän nuohooja tarjoaa kiinteistöön myös muita huoltotöitä kuten ilmastoinikanavien puhdistuksia ja polinhuoltoa. Mikäpä tämän vaivatomampaa yritäjyytä, kun ei ole tarveta kehitää palvelujaan, panostaa markkinoiniin tai kokea normaalia yritäjäriskiä omassa toiminnassaan. Usko oman asiakaskannan säilymiseen kilpailun vapautuessa on siis ilmeisen heikko. Keskustelu piirinuohouksen erinomaisuudesta tai vapaan kilpailun aiheutamista mahdollisista haitoista on jo itsessään täysi farssi. Jos asiaan haetaan vastauksia muilta kuin piirinuohoojilta tai lobatuilta pelastusviranomaisilta niin vastaus on aina sama. Monopoliasemaa ei tule sallia yksitäisille yritäjille, ja kulutajalla tulee olla oikeus valita palveluntarjoajansa. Tätä mieltä ovat etenkin kiinteistönomistajat. Nuohousta ei myöskään tulisi rinnastaa kansallisesi suuriin valion monopoleihin kuten Alkoon, Veikkaukseen tai VR:ään. Syylliset kiistoihin löytyvätkin lain asetajista sekä Nuohousalan Keskusliitosta, joka on vuosikymmeniä lobannut valheellisilla argumenteilla jäsentensä talouta turvaavaa piirinuohoustoimintaa pelastusviranomaisille sekä Sisäministeriölle. Nykyajan ihmisten tulisi boikotoida hyvä-veli kerhoja, ja nykyisissä taloudellisissa haasteissa olevien viranomaistenkin tulisi vältää turhaa, kallista ja aikaa vievää byrokraiaa. Viranomaisen eikä etenkään kilpailevien yritäjien pitäisi luoda vääristyneitä ennakkoasenteita kulutajien ja palveluntarjoajien välille. Lopuksi vastaus otsikon kysymykseen: Villinuohoojia ei ikävä kyllä ole. On vain itsenäisiä yritäjiä jotka jatkossakin haluavat saada elantonsa ammaitaidollaan ja palvella kiinteistönomistajia ilman turhia kiistoja. Villiksi se meno muutuu vasta siten, jos nuohooja vaikkapa lurautaa laulun piipun-nokassa. Turvallisia lämmityshetkiä joulua odotellessa! Jeremias Rantanen Nuohooja Kaupunginvaltuutetu ( sd ) kuntoranta.fi Kylpylä & hemmotteluhoidot Tule hyvälle tuulelle! LAHJAKSI HYVÄ OLO 1 VRK alk. 45 /hlö /2hh Majoituslahjakortti, johon voi ostaa lisäksi hoito- ja ravintolapalveluita. Kysy lisää myyntipalvelusta. KAIKILLE AVOIMET PIKKUJOULUT lauantaina klo alkaen Vapaa pääsy esiintyjänä Gorkit Pois JOULULOMA 3 VRK Puolihoidolla, alk. 289 /hlö /2hh Sis. joulun ajan ohjelman. Kysy lisää! 2 VRK LOMANEN PE-SU Voimassa Alk. 33 /hlö /2hh /vrk Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2014! Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) myynti@kuntoranta.fi Facebook.com/kuntoranta