Avustusta voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät paikalliset, rekisteröityneet yhdistykset.

Transkriptio

1 Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki) Hakemuksen tyyppi/aihealue liikunta Hakuaika päättyy Lisätietoja ylitarkastaja Sari Virta, puh , hallinnollinen avustaja Päivi Wathén, puh Sähköposti: Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki) on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen toiminnan kehittämiseen. Seuratuki on tarkoitettu valtionavustukseksi silloin, kun seura haluaa kehittää lasten ja nuorten matalan harrastuskynnyksen toimintaa, kokeilla innovatiivisia uusia juttuja, lisätä toimintaan monipuolisuutta uusien lajien kautta tai kehittää lajitoiminnan sisällä harrastustoimintaa. Seuratuen avulla voidaan myös vahvistaa toiminnan laatua ja yhteisöllisyyttä, sekä tukea vapaaehtoistyötä. Seuratuen avulla edistetään monimuotoisen liikunnan kansalaistoiminnan toteutumista. Mihin ja kenelle avustus on tarkoitettu? Avustusta voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät paikalliset, rekisteröityneet yhdistykset. Avustus myönnetään saajalle harkinnanvaraisena erityisavustuksena. Hakuaika ja käsittely Hakuaika alkaa ja päättyy klo Haku on kaksivaiheinen ja avautuu Sähköisen seuraverkkoon tehdyn hakemuksen lisäksi hakijan tulee tulostaa, allekirjoittaa ja postittaa sama hakemus paperisena. Paperisesta hakemuksesta tulee ilmetä, että se on postitettu viimeistään (postileima). Päätökset avustuksista pyritään tekemään huhtikuun loppuun mennessä Jaettavissa oleva euromäärä Avustuksiin on käytettävissä enintään euroa. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että eduskunta vuoden 2017 talousarviota hyväksyessään osoittaa määrärahat ko. tarkoitukseen. Avustuksen tavoite Avustuksen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikunnan harrastamista sekä monipuolistaa organisoidun liikunnan harrastusmahdollisuuksia. Seuratuen tavoitteena on edistää matalan harrastuskynnyksen toimintaa, kokeilla innovatiivisia toimintamalleja, lisätä toimintaan monipuolisuutta esimerkiksi uusien lajien kautta tai kehittää lajitoiminnan sisällä harrastustoimintaa. Seuratuen avulla voidaan myös vahvistaa toiminnan laatua ja yhteisöllisyyttä, sekä tukea vapaaehtoistyötä. Avustuksella edistetään valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyvää ministeriön strategista tavoitetta liikunnan aktiivisesta ja osallistavasta kansalaistoiminnasta, jossa painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret. Tuettavien hankkeiden tulee toteuttaa yhtä tai useampaa seuraavista alatavoitteista:

2 lisätä lasten ja nuorten harrastajamääriä ja/tai ryhmiä seurassa mahdollistaa liikunnan monipuolinen harrastaminen edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia ehkäistä liikunnasta luopumista eli drop outia pitämällä nuoret mukana toiminnassa urheilijoina, liikkujina ja seuratoimijoina hillitä harrastamisen kustannuksia ja osallistumismaksuja lasten ja nuorten liikunnassa edistää liikunnallisen elämäntavan omaksumista ohjatun seuratoiminnan kautta edistää koko perheen liikkumista (perheliikunta) mahdollistaa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten harrastaminen urheiluseurassa edistää maahanmuuttajalasten kotouttamista liikunnan avulla vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisätä vapaaehtoistoimintaa, sekä lisätä osaamista edistää monipuolista ja laadukasta seuratoimintaa kehittää innovatiivisia ja uudenlaisia toimintamalleja Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan? Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu ja laajuus seuran toimintaympäristö huomioiden. Hankkeen laajuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa huomioidaan seuraavia asioita: seurojen yhteiset hankkeet yhteistyöverkostojen ja erilaisten kumppanuuksien luominen laadukasta, ohjattua toimintaa ja monipuolista liikuntaa tarjotaan enemmän kuin kerran viikossa uusien harrastajaryhmien perustaminen/lisääminen uusien harrastajien lisääminen innovatiivisen ei perinteisen seuratoiminnan kehittäminen (esim. nuorten omat ideat/ryhmät) harjoitusvuorot ovat lapsille sopivaan vuorokauden aikaan, lähellä asuinympäristöä ja muuta elinpiiriä (lähiliikunta-ajatus) vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja yhteisöllisyyden tukeminen sukupuolisen tasa-arvon huomioinen: liikuntaryhmiä perustetaan poikavaltaisissa lajeissa tytöille ja tyttövaltaisissa lajeissa pojille. Vastaavasti voi olla myös integroituja ryhmiä. 1. Hakukohtaiset myöntöperusteet Tukea voidaan hakea kohdennetusti esimerkiksi lajijaostolle, mutta itsenäisenä hakijana jaosto ei voi olla. Hakija on aina pääseura (ry) ja hakemuksessa tulee ilmoittaa seuran päätili (ei jaostojen/lajien omia tilejä). Hankkeelta edellytetään, että seuran johto on sitoutunut siihen. Hankkeelle tulee nimetä vastuuhenkilö, selkeä toimintasuunnitelma (toteutuksen organisointi), sekä mitattavat, selkeät ja realistiset tavoitteet. Myös kehitettävän toiminnan vakiinnuttaminen tulee esittää (toimenpiteet). Hankkeella tulee olla merkittävää omarahoitusta (vähintään 25 prosenttia hankkeesta). Avustettavan toiminnan tulee alkaa vuoden 2017 kuluessa. Hakijana voi olla useampi seura yhdessä. Usean seuran yhteishakemuksessa nimetään päävastuullinen seura, joka hallinnoi hanketta ja jonka nimissä hakemus toimitetaan. Hankeavustusta haetaan vuodeksi kerrallaan (hankekausi 12 kk). Hankkeiden kesto voi olla enintään kaksi vuotta. Jos kehittämissuunnitelma on kaksivuotinen, haetaan nyt ensimmäinen hankevuosi (12kk). Ensimmäisessä haussa tulee esittää alustava koko hankkeen kustannussuunnitelma hakemuksen osana. Hankekauden kokonaispituus tulee ilmetä hakemuksessa selvästi sille osoitetussa paikassa. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä ja hanketta tulee seurata omalla kustannuspaikallaan. Pienin haettava avustussumma on euroa ja suurin euroa. Kaksivuotisissa hankkeissa on huomioitava, että seuran omarahoitusosuuden tulee kasvaa jälkimmäisenä vuonna. Avustus on aina osa hankkeen kokonaisrahoitusta, joten se ei voi kattaa hankkeen kaikkia kuluja.

3 Seuratoiminnan kehittämistukea voi hakea palkkaukseen (päätoiminen / osa-aikainen). Palkkauksen tulee kohdentua ensisijaisesti lasten ja nuorten liikunnan ohjaamiseen tai valmennukseen. Mahdollista on myös esittää palkkausta muilla erityisillä syillä, kuten hallintotehtävät, innovatiiviset työnkuvat tai yhdistelmätoimet. Osa-aikaisen palkkaukseen tukea voi hakea kesä- tai kausiajaksi nuorten työllistämiseksi osana seuran 12 kuukauden mittaista seuratoiminnan kehittämishanketta. Jos kehittämishanke sisältää palkkauksen, hakijan on tällöin selvitettävä työntekijälle suunniteltu toimenkuva ja millaista osaamista/koulutusta työntekijältä vaaditaan. Palkkaushankkeissa on pystyttävä selkeästi osoittamaan, että seuralla on riittävä taloustilanne, omarahoitusta ja suunnitelma toiminnan vakiinnuttamisesta selvitä palkkauksesta tukikauden jälkeenkin. Seuratuen tavoitteena on olla alkutukena pysyvien työsuhteiden luomisessa, tukea ei myönnetä määräaikaisiksi ajateltuihin työsuhteisiin. Työntekijän palkkaaminen ei lähtökohtaisesti saa korottaa seuran jäseniltä tai osallistujilta kerättäviä harrastusmaksuja. Palkkaushankkeissa etusijalla myöntöjä harkitessa on seuran ensimmäisen palkkaus. Erityisesti on huomioitava, ettei seuratuen piirissä olevassa toiminnassa harrastuksen perustoiminnan hinta ylitä 50 euroa kuukaudessa. Perustoimintaa on lapsen tai nuoren viikoittainen liikunnan harrastaminen seuran ohjatussa toiminnassa. Kilpailuja, kilpailumatkoja ja leirejä ei katsota perustoiminnan hintaan kuuluvaksi. Seuralla voi toiminnassaan olla menestykseen tähtäävää kilpaurheilua, mutta seuratoiminnan tuki kohdistetaan siihen seuran toimintaan, joka kehittää avustuksen tavoitetta eli matalan harrastuskynnyksen toimintaa. Seuran tulee riittävän selkeästi ja yksiselitteisesti kuvata, mistä eri asioista harrastusmaksu koostuu. Harkitessaan avustuksen kohdentumista, myöntämistä ja määrää, opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota edellä mainittuihin asioihin sekä pyytää lausunnon seuran hakemuksessa ilmoittamalta lajiliitolta, muulta liikuntajärjestöltä tai alueellista yhteistoiminta-alueilta. 2. Yleiset perusteet Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin: monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen (Merkityksellinen Suomessa - toimintaohjelma) sukupuolten tasa-arvon edistäminen (OKM:n toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ) 3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa. Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 1 mom.): Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävään tarkoitukseen. Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta. Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon ottaen hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus. Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa. 4. Esteitä avustuksen myöntämiselle Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

4 Tukea palkkaukseen ei myönnetä, jos seura on samaan työtehtävään aiemmin saanut muuta palkkaustukea. Tukea palkkaukseen ei myöskään myönnetä, jos seura on vähentänyt työsuhteista työvoimaa vuoden 2016 aikana. Millaisia ehtoja avustusten käyttöön liittyy? Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 75 % prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä menoista. Omarahoituksen tulee olla siis vähintään 25 %. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien menojen määrää. Hankkeeseen sisältyvää toimintaa ei voida tukea muista opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat toiminnasta aiheutuneet suoranaiset kulut, kuten ohjaaja- ja valmentajapalkkiot, ohjaaja- ja valmentajakoulutus, tuomarikoulutus, seurakoulutus ja muut koulutuksesta aiheutuneet kulut (kuten kouluttajalle maksetut korvaukset ja materiaalit). Hyväksyttäviksi koulutukseen liittyviksi kuluiksi ei kuitenkaan lasketa ammattitutkinnosta aiheutuvia kuluja. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat myös tapahtumista, tilaisuuksista tai kampanjoista aiheutuneet kulut (osana kehittämishanketta), sekä kohtuulliset välinekustannukset osana hanketta (enintään 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista), kohtuulliset tiedotuskulut ja kohtuulliset matkakustannuskulut osana muuta toimintaa. Hyväksyttäviin kuluihin luetaan päätoimisen tai osa-aikaisen työntekijän palkkauskulut (ei kuitenkaan seuraan aiemmin palkattujen toimihenkilöiden osalta, vaan uusien palkkauksien osalta). Avustusta ei saa käyttää seuraaviin kustannuksiin: liikuntapaikkarakentamisen tai perusparannushankkeiden kustannukset, seuran oman toimitilan vuokra- tai ylläpitokustannukset, jäsenmaksut, lisenssimaksut, vakuutukset, tuomaripalkkiot, kilpailu- ja sarjamaksut, joukkueiden tai ohjaajien vaatehankinnat, opintomatkat, kilpailumatkat, ulkomaanmatkat tai harjoitusmatkat. Avustusta ei saa käyttää myöskään kansallisten lajileirien osallistumismaksuihin, ruokailu- tai välipalakuluihin, kilpailujen palkintokuluihin tai yritystoiminnan kuluihin. Hyväksyttävät menot määritellään myös avustuspäätöksessä ja sen liitteissä. Mikäli hanke tuottaa ylijäämää, valtionavustus tai sen osa on palautettava. Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 ). Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä. Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista 348/2007) Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää euroa.

5 Miten avustusta haetaan? Seuratukea haetaan kaksivaiheisesti siten, että ensimmäisessä vaiheessa hakija täyttää sähköisen hakemuksen Seuraverkossa osoitteessa Toisessa vaiheessa hakija tallentaa sähköisessä ympäristössä tekemänsä hakemuksen pdf-tiedostona, tulostaa hakemuksen, allekirjoittaa sen (seuran viralliset nimenkirjoittajat) ja postittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitteeseen: Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, Valtioneuvosto. Toisen vaiheen paperilomakkeen/ hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset. Paperilomakkeella tehdyn hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (yhdistysrekisteriote). Mitään muita papereita/liitteitä ei saa liittää paperiseen hakemukseen mukaan. Sähköinen haku päättyy klo Tämän jälkeen hakemusta ei voi enää tehdä Seuraverkossa, eikä tulostaa paperisena. Hakemus katsotaan ajoissa jätetyksi silloin, kun se on tallennettu sähköiseksi hakemukseksi sähköisessä järjestelmässä (Seuraverkko). Hakemisen toinen vaihe eli kirjallinen hakemusosa tulee postittaa ministeriöön viipymättä siten, että siinä näkyy viimeistään viimeisen hakupäivän leima Vastuu hakemuksen perille saapumisesta määräaikaan mennessä on lähettäjällä. Kirjaamon käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, Helsinki Kirjaamon aukioloajat: ma pe klo Postiosoite: PL 29, Valtioneuvosto Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen. Hakemus on hyväksytty ajoissa saapuneeksi silloin, kun hakemus on sekä Seuraverkossa, että paperina opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa mainittujen aika- ja päivämäärien mukaisesti. Seuraverkosta ( löytyvät nämä samat hakuohjeet sekä oma ohjeistuksensa sähköiseen hakutekniikkaan. Hakija saa Seuraverkko-sivuille mentyään henkilökohtaiset käyttäjätunnukset Seuraverkkoon. Tunnukset ovat hakijan käytössä muissakin Seuraverkon palveluissa/hauissa, joten käyttäjätunnukset kannattaa säilyttää tallessa. Seurat, jotka saivat seuratukea 2016 kaksivuotiseen hankkeeseen, tekevät toisen vuoden hankehakemuksensa yhteydessä lyhyen raportoinnin hankkeen käynnistymisestä. Tämä on Seuraverkossa omana kohtana Raportointilomake.