Työ- ja elinkeinoministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 Sisällysluettelo Sisällys 1 Toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan linjaukset suunnittelukaudella TEM-konsernin toimijat Toimintasuunnitelmat politiikkalohkoittain Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Energiapolitiikka Kotouttaminen Hallinto TEM:n pääluokan määrärahat ja valtuudet kehyskaudella... 15

3 1 Toimintaympäristö Globaali toimintaympäristö integroituu kiihtyvästi. Maailmantalouden vapautuminen, kuljetuskustannusten lasku ja erityisesti viestintäteknologian kehitys ovat muuttaneet yritysten liiketoimintamalleja. Elinkeinorakenteen uudistumisessa palvelutalouden logiikka ja asiakasarvon kasvattaminen ovat yritystoiminnan keskeisiä menestysedellytyksiä. Kansainvälisessä työnjaossa tämä lisää entisestään kilpailua osaamisesta ja kyvykkyyksistä. Monet perinteisesti kilpailulta suojatut toimialat kohtaavat globalisaation edetessä yllättäen kansainvälisen kilpailun. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen rakenteelliset ongelmat ovat hidastaneet maailmankauppaa ja talouskasvua. Vaikka kärkiyritysten tuottavuuskasvu jatkuu, keskimääräinen tuottavuuskasvu on useissa keskeisissä kansantalouksissa hiipunut. Alhaiset reaalikorot heijastelevat kasvuodotusten aneemisuutta. Innovaatioiden leviäminen kärkiyrityksistä muihin yrityksiin ei toimi aiempien vuosien tapaan. Yksi syy saattaa olla yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden hitaassa sopeutumisessa nopeasti muuttuneisiin teknologisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi sääntelyn puutteet voivat rajoittaa teknologisten innovaatioiden käyttöönottoa. Myös tarvittaviin uusiin osaamisiin liittyvät pullonkaulat voivat aiheuttaa tuottavuuskasvuun syklisyyttä. Kasvanut maailmanpoliittinen epävakaus jarruttaa osaltaan talouskasvua. Taloudellisiin ulkosuhteisiin ja ulkopolitiikkaan liittyvät päätökset ovat merkittäviä ja pitkävaikutteisia vientiriippuvaiselle maalle. Myös vapaakaupan vastaisuuden voimistuminen globaalilla tasolla on uhka Suomen kaltaiselle pienelle ja vientiriippuvaiselle maalle. Iso-Britannia äänesti kesällä 2016 Euroopan Unionista lähtemisen puolesta. Tämä laukaisi keskustelun Euroopan Unionin tulevaisuudesta. Nähtävissä on yksittäisten maiden omien intressien korostuminen EU-tasolla. Teknologian kehitys on ollut tuottavuuskasvun mahdollistaja. Tuloillaan olevan neljännen teollisen vallankumouksen trendejä ovat esimerkiksi tekoäly ja räätälöity 3D-printtauksen mahdollistama paikallinen tuotanto. Kehitys voi jopa vähentää kauppavirtoja. Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu vaikuttaa energiapolitiikkaan, edellyttää globaaleja toimia ja vaikuttaa niin talouskasvun edellytyksiin kuin kansainvälisen tulonjakoon. Ympäristönsuojelu edellyttää laajemminkin uusia teknologiaratkaisuja ja kestävämpiä toimintatapoja. Suomi on ollut taloudellinen menestystarina. Suomalaisten suuryritysten kansainvälistyminen ja Nokiaklusterin hajoaminen synnyttivät Suomen talouteen elinkeinorakenteen uudistamishaasteen. Viennin veto hiipui, tuottavuuskasvu sakkasi, rakennetyöttömyys kasvoi ja elinkeinorakenne muuttui kohti alhaisemman jalostusarvon tuotantoa. Verrokkimaita alhaisempi työllisyysaste heikentää julkisen talouden tasapainoa. Työttömyyden kustannukset ovat korkeat. Vaikka meillä on merkittävää ja menestyvää yritystoimintaa, teollisuuden jalostusarvolla mitaten emme edelleenkään yllä vuoden 2008 tasolle. Palveluliiketoiminnan kasvusta ei toistaiseksi ole ollut teollisuustuotannon korvaajaksi. Menetettyjen liiketoimintojen ja työpaikkojen tilalle tarvitaan nyt uutta korkean lisäarvon tuotantoa ja työtä. Suomi on korkean kustannustason sekä laajojen ja kattavien hyvinvointipalveluiden maa, jonka elintason säilyttäminen vaatii vahvaa elinkeinorakennetta sekä lisää korkean jalostusasteen liiketoimintaa. Julkisen talouden kestävyysvajeen kiinni kurominen on edellisestä riippuvainen. Väestön ikääntyminen ei vähennä tätä uudistumishaastetta. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisesti valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sovitetaan yhteen ja yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Nykyisten ELYkeskusten, TE-toimistojen ja maakuntien liittojen tehtävät siirtyvät lähes kokonaisuudessaan tuleville 1

4 maakunnille. Yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään uudeksi kasvupalveluksi, joka toteutetaan markkinaehtoisesti. 2 Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan linjaukset suunnittelukaudella Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksikköjen ja ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Kasvupolitiikalla 1 luodaan hallinnonalalla edellytyksiä yritysten uudistumiselle ja toimintaedellytysten parantumiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle, terveelle kilpailulle, työllistämiskynnyksen alentamiselle ja työnteon kannustavuudelle sekä työvoimahallinnon uudistamiselle työllistymistä tukevaksi. Biotaloudella ja puhtailla ratkaisuilla luodaan uutta ja kilpailukykyistä liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä edistetään kestävää kehitystä. Kasvupolitiikka ulotetaan asiakaspalveluun asti yhdistämällä maakuntauudistuksen yhteydessä yritys- ja TE-palvelut liiketoimintalähtöiseksi julkiseksi kasvupalveluksi. Työ- ja elinkeinohallinto toteuttaa kasvupolitiikkaa eri toimenpiteissään ja palveluissaan kiinnittäen huomiota vaikuttavaan ja tulokselliseen toteuttamistapaan. Aktiivisen markkinavuoropuhelun kautta vahvistetaan yritysten kasvuhalukkuutta. Kasvupolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys: työllisyysaste nostetaan hallituskauden aikana 72 prosenttiin, samalla työllisten määrä kasvaa henkilöllä. Toimintalinjaukset suunnittelukaudella: Yksityisen sektorin suorituskyky paranee ja liiketoiminta suuntautuu vahvemmin kansainvälisille markkinoille Yritykset hyödyntävät aiempaa enemmän uudenlaisia arvonluontiverkostojen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia Yrityksiä kannustetaan eri keinoin uusien toimintamallien, tuotteiden ja asiakastarpeiden kehittämiseen sekä nopeaan reagointiin markkinoilla T&k-panostuksia kohdentuu riittävästi merkittävien uusien avauksien kehittämiseen Työelämän rakenteet kehittyvät niin, että jokaisen työpanos ja osaaminen saadaan muuttuvan elinkeinorakenteen oloissa täysimääräisesti hyödynnettyä Energia-alan ja muiden alojen infrastruktuuri rakentuu kasvua tukevalla tavalla Aluekehityksessä hyödynnetään kasvupolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia. Aluehallintouudistuksessa varmistetaan liiketoimintalähtöinen kasvua ja työllisyyttä tukeva toteuttamistapa Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan edellytyksiä parannetaan Tasa-arvolinjaukset suunnittelukaudella: Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan suunnitelmat kuvataan tarkemmin politiikkalohkoittain jäljempänä luvussa neljä

5 3 TEM-konsernin toimijat TEM-konserniin kuuluu seitsemän keskusvirastoa, 15 ELY-keskusta, 15 TE-toimistoa, kuusi yhtiötä ja kolme rahastoa. Hallinnonalan virastoissa on henkilöstöä noin TEM-konsernin virastot Energiavirasto Geologian tutkimuskeskus Huoltovarmuuskeskus Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kilpailu- ja kuluttajavirasto Patentti- ja rekisterihallitus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELYt) Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) TEM-konsernin yhtiöt Baltic Connector Oy Finnvera Oyj Finpro Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Terrafame Group Oy TEM-konsernin rahastot Huoltovarmuusrahasto Valtiontakuurahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto 3

6 4 Toimintasuunnitelmat politiikkalohkoittain 4.1 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2015 tot Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä, milj. euroa Ulkomaisessa omistuksessa olevien tytäryhtiöiden henkilöstön määrän kasvu Suomessa, % Yritykset uudistuvat ja elinkeinorakenne monipuolistuu 97 1, tot/tav 95 >4 (tav) 2017 >120 > >120 > >120 > >120 > >120 >0 Yritysten t&k-menojen kehitys, % Pk-yritysten osuus yritysten kaikkien yritysten henkilömäärästä, % Suomalaiset yritykset menestyvät globaaleilla markkinoilla Suomen osuus vientimarkkinoista, vuosimuutos, % -8,2 >66-1,2 (ennuste) >67-0,65-0,38 (ennuste) >0 >0 >0 >0 >0 >67 >67 >67 >67 >67 >0,72 >0,34 >0 >0 >0 Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka uudistetaan OECD:n innin tuloksia ja suosituksia hyödyntäen. Edistetään suomalaisen osaamisen kaupallistamista ja hyödyntämistä maailmalla parantamalla edellytyksiä muualla luodun tiedon ja osaamisen hyödyntämiseen Suomessa. Huomioidaan erikokoisten yritysten rooli kasvupolitiikassa. Yritystukijärjestelmää kehitetään pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan mm. lisäämällä tiedolla johtamista. Arvioidaan rahoitusmarkkinoiden kehittämistarve ja yritysrahoituksen saatavuus (markkinapuutteiden paikkaaminen, vaikuttavuuden parantaminen). Team Finland toimintaa uudistetaan ja yhteistyötä tiivistetään mm. rakenteellisesti. Edistetään maakunta-, kasvupalvelu-, liikenne- ja SOTE-uudistuksen yhteydessä markkinoiden avautumista sekä asiakkaiden valinnanvapauteen perustuvaa yritystoimintaa. Kestävän terveysjärjestelmän ja innovaatiotoiminnan yhteensovittamisella luodaan mahdollisuuksia yksilön parempaan terveydenhuoltoon ja sote-sektorin toiminnan tehostamiseen. Tuetaan säädösympäristön kehittämistä sellaiseksi, että se tukee innovatiivisuutta eikä luo markkinoille tulon esteitä ja on hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. 4

7 Kaivoslakiin esitetään muutoksia, joilla kevennetään eräiden kaivoslain mukaisten lupien lupaprosesseja (one in, one out pilotti). Digitaalisuuden edistäminen: virastojen palvelulupauksessa otetaan huomioon virasto- ja yhtiörajat ylittävä asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen. Hyödynnetään TEM-konsernin yhteistä CRMjärjestelmää/yhteistä asiakastietovarantoa. Biotalouden, puhtaiden ratkaisujen ja kiertotalouden kärkihankkeessa toteutetaan alan uusia työpaikkoja koskeva selvitys. Osallistutaan energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta. Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina (1 000 euroa) Määrärahat Valtuudet

8 4.2 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2015 tot 2016 tot Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % Rakenteellinen työttömyys vähenee Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä Työttömyysjaksot lyhenevät Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % Nuorten osallisuus lisääntyy Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25- vuotiailla, enintään % Maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy Virta yli 3 kk työttömyyteen maahanmuuttajilla, % Yrittäjyys lisääntyy Uusien yritysten määrä 26,7 26,9 <23 <23 <23 <23 < < < < < < ,8 47,3 <35 <35 <35 <35 <35 37,2 37,2 <24 <24 <24 <24 <24 52,8 48,9 <43 <43 <43 <43 < Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Yrityslähtöisyyttä vahvistetaan kasvupalvelulla Kasvupalvelun kehittämistä ja toimeenpanon käynnistämistä tuetaan sekä osallistutaan alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain valmisteluun Osallistutaan kasvupalvelujen rahoituslain valmisteluun ja uudistetaan lainsäädäntö, joka koskee julkisia työvoima- ja yrityspalveluita Yksityistä palvelutuotantoa ja liiketoimintaa sekä liiketoimintalähtöisyyttä vahvistetaan työnvälityksessä ja yrityspalveluissa: mm. yritysyhteistyötä vahvistetaan ja suunnataan aloille, joilla on eniten rekrytointitarpeita esim. Kasvuyritysten työllisyysohjelma ja Uuden työn ja yrittäjyyden pilotti (alustatalouden uudenlaiset työmahdollisuudet) Työttömyysturvajärjestelmää sekä TE-palveluita uudistetaan työllistymistä tukevaksi Henkilöasiakkaiden määräaikaishaastattelut järjestetään kolmen kuukauden välein Työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanon ja työttömyysturvan seuraamusjärjestelmä uudistetaan vahvistamaan työttömän velvollisuutta hakea aktiivisesti työtä Arvioidaan millä edellytyksillä työttömyysturvan ansioturvaa voitaisiin käyttää palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen Osallistutaan sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille väyliä työhön hankkeen valmisteluun, jossa TEM:n valmisteluvastuulla on kaksi osa-aluetta Maakuntamalliin siirtymistä tuetaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisilla kokeiluilla 6

9 Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista Uudistetaan lakia kotoutumisen edistämisestä vastaamaan maakunta-, sote- ja kasvupalveluuudistusta Uudistetaan kansainvälistä suojelua saavien kuntiin ohjaamisen ja kuntakorvausten järjestelmä (selvitys) Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolut varmistetaan Maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä edistävän SIB-kokeilun täytäntöönpanon edellytykset varmistetaan Kasvua kansainvälisistä osaajista agendan toimenpiteet laaditaan ja varmistetaan täytäntöönpano. Valmistellaan Talent Finland osio Team Finlandin alle ja kytketään kansainvälisten osaajien hyödyntäminen kasvuyritysten työllisyysohjelmaan, maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämiseen sekä TE-toimistojen koulutusmalleihin ja yritysyhteistyöhön, innovaatiotoiminnan kehittämiseen, maakuvatyöhön sekä alue- ja kaupunkikehittämiseen Kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmä vakiinnutetaan (mm. indikaattoritietokanta) Palveluita digitalisoidaan asiakaslähtöisesti Luodaan asiakaslähtöisiä digitaalisia palvelukokonaisuuksia Digitaalista TE-palvelujärjestelmää kehitetään maakuntien ja kasvupalvelutuotannon yhteiseksi valtakunnalliseksi palvelualustaksi Julkistetaan yhteinen avoimeen tietoon perustuva digitaalinen palvelualusta Työmarkkinatori syksyllä 2017 Kehitetään analytiikkaan perustuvaa automatisaatiota kohtaannon edistämisessä, palveluiden tunnistamisessa ja asiakasohjauksessa Luodaan uusi Kasvupalvelut sivusto kasvupalvelun asiakasohjauksen ja tiedotuksen kanavaksi Nuorten työllisyyttä lisätään Vakiinnutetaan Ohjaamo toimintamalli nuorten palvelussa Otetaan käyttöön Nuorten yrittäjyyspajat -malli Seurataan Nuoristotakuun toimeenpanoa Osaamista kehitetään Työvoimakoulutus profiloidaan uudelleen Muodostetaan yrityslähtöiset koulutusmallit Työttömyyden aikaisen opiskelun kehittäminen (OKMn työryhmä) Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina (1 000 euroa) Määrärahat Valtuudet

10 4.3 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset, kilpailullisuus ja kilpailumahdollisuudet parantuvat Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä säilyy korkealla tasolla Normeja pyritään purkamaan ja yritysten sääntelytaakkaa vähentämään aktiivisesti. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Hallitusohjelman kärkihankkeet Annetaan hallituksen esitys kilpailulain muuttamisesta vuoden 2017 aikana Kesällä 2016 asetettu kolmikantainen työaikasääntelyn uudistamista selvittävä työryhmä i työaikalain uudistamistarpeet ja laatii hallituksen esityksen muotoon kirjoitetun esityksen kesäkuun 2017 loppuun mennessä Laaditaan pelisäännöt nollatyösopimusten käytölle. Työryhmän määräaika päättyy maaliskuussa 2017 Paikallista sopimista edistetään kilpailukykysopimuksessa sovitulla tavalla ja työllistämisen esteitä puretaan Kaupparekisteriä ja yrityksiä koskevan lainsäädännön uudistaminen Toiminnallinen tuloksellisuus Yhteistyössä Hanselin ja VM:n kanssa tehostetaan julkisten hankintojen digitalisointia Hilmajärjestelmää kehittämällä Digitaalisuuden edistäminen Edistetään hallinnonalan virastojen asiakaspalvelujen digitalisointia ja mahdollistetaan sähköisten palveluiden laajamittainen käyttöönotto lainsäädäntöuudistuksissa (mm. kaupparekisterilaki, tavaramerkkilaki) Normien purku ja säädösten sujuvoittaminen Kaikissa elinkeinoelämää koskevissa lainsäädäntöhankkeissa toteutetaan one in one out -mallia Käynnistetään tavaramerkkilain ja patenttilain kokonaisuudistukset Parannetaan johtamista ja toimeenpanoa Panostetaan johtamisen kehittämiseen ja yhteistyöhön yli ryhmä- ja osastorajojen 8

11 Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina (1 000 euroa) Määrärahat Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2015 tot 2016 tot/tav Alueiden elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen käynnistyneet kehitysprosessit / innovaatioaloitteet, vähintään kpl Innovaatioita edistävien julkisten hankintojen osuus kaupunkien hankinnoista, vähintään % Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa (ERM) vahvistaa alueiden joustavuutta (resilienssi) 45/tav 5/tav Alueet ovat laatinet ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman Maakuntaohjelman toimeenmeenpanosuunnitelma päivitetään hyödyn- Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa on vakiintunut osaksi Arvioidaan ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa Arvioinnin tuloksia hyödynnetään neuvottelumenettelyssä Arvioinnin tuloksia hyödynnetään neuvottelumenettelyssä 9

12 Rakennerahasto-ohjelman tehokas hyödyntäminen vuosien yhteenlaskettujen myöntämisvaltuuksien sidonta-aste, vähintään % täen muutosjoustavuuden itseintityökalua alueiden suunnittelujärjestelmää 56 70/tot Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistusten valmistelu ja toimeenpano Johdetaan maakuntauudistukseen johtavaa muutosta ja tuetaan valtiovarainministeriötä väliaikaishallinnon käynnistämisessä Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Päivitetään rakennerahastojen hallintomalli maakuntamalliin Tuetaan KEHA-keskusta palvelukeskusyhtiöiden perustamisessa Tuetaan valtion ja maakuntien yhteistyöprosessien syntymistä Kahden kasvupalvelulakikokonaisuuteen kuuluvan hallituksen esityksen valmistelun jatkaminen Alueiden elinkeinoelämän, kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen Team Finland toimintamallin toimeenpano ja erityisesti o Mahdollisten organisaatio- ja henkilöstömuutosten valmistelun tukeminen o Teemakohtaisten kasvuohjelmien käynnistymisen tukeminen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) toimeenpanon seuranta o Edistetään kasvusopimusten tavoitteiden toteutumista o Edistetään kasvukäytäviä ja -vyöhykkeitä Yrittäjyyspaketin toimenpiteiden edistäminen Rakennerahasto-ohjelman ja koheesiopolitiikan tehokas toteutus Rakennerahasto-ohjelman varojen jaossa huomioidaan hallitusohjelman linjaukset, EU:n painotukset ja toimintaympäristöhaasteet erityisesti kuten maahanmuutto ja kotouttaminen Ennakkovaikutetaan komissioon koheesiopolitiikan uudistamiseksi rakennerahastojen tuen jakoperusteiden ja -käyttökohteiden sekä hallinnon osalta. Ajetaan Suomen agendaa kaikessa EU vuorovaikutuksessa Digitaalisuus ja säädösuudistukset (normien purku) Yritys-Suomi-portaali osaksi kansallista palveluarkkitehtuuria Valtiohallinnon yhteinen CRM (asiakkuuksien hallintajärjestelmä) Osaston toiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen sekä sidosryhmäyhteistyö Kumppanuuksien ja sidosryhmäyhteistyön edistäminen muun muassa hyödyntämällä erilaisia vuorovaikutuskanavia. 10

13 Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina (1 000 euroa) Määrärahat Valtuudet 4.5 Energiapolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2015 tot Huolehdimme riittävästä energiaomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta Energiaomavaraisuus % Sähkömarkkinoiden toimivuus pysyy hyvänä Sähkömarkkinoiden MPI-indeksi Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta kasvaa Uusiutuvan energian osuus kasvaa Energian loppukäyttö tehostuu Energian käyttö tehostuu TJ/BKT milj. Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Energia- ja ilmastostrategian toimeenpano Tukijärjestelmien valmistelu, uusiminen ja toimeenpano Kustannustehokkaat ja teknologianeutraalit tukijärjestelmät Uusiutuvan sähkön tuotantotukijärjestelmä Energiatukijärjestelmä ,6 < 5,7 < 5,7 laskeva laskeva laskeva laskeva 11

14 Kärkihanketuki Lupahakemusten käsittely Ydinvoimalaitosluvat Baltic Connector hankelupa EU:n puhtaan energian paketin käsittely Uusiutuva energia Sähkön sisämarkkinat ja yhteiset säännöt Energiaunionin hallintomalli Riskeihin varautuminen sähköalalla Energiatehokkuus Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto Energiaunionin kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman laatiminen Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina (1 000 euroa) Määrärahat Valtuudet 12

15 4.6 Kotouttaminen Vahvistetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) toimeenpanoa tavoitteena tukea ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Lain mukaisen valtion kotouttamisohjelman toimeenpano varmistetaan ja seurataan siinä eri hallinnonaloille asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Valtion kotouttamisohjelman ja hallituksen kotouttamisen toimintasuunnitelman mukaisesti pakolaisten kuntiin siirtymistä ja kotoutumisen käynnistämistä sekä maahanmuuttajien siirtymistä koulutukseen ja työelämään nopeutetaan. Kotouttamista tehostetaan poikkihallinnollisesti, ja tuodaan kotouttamisen parissa olevia eri toimijoita yhteen. Myös maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet tuodaan osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivan Kotouttamisen osaamiskeskuksen ydintehtävänä on kotoutumislain ja valtion kotouttamisohjelman toimeenpanon tukeminen sekö kotouttamisen vaikuttavuuden parantaminen. Osaamiskeskuksen toiminta tulee poikkihallinnollisesti valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijoiden työtä. Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2015 tot 2016 tot Kotouttaminen Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään lkm Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina (1 000 euroa) Määrärahat

16 4.7 Hallinto Pääministeri Sipilän hallitusohjelman ja hallituksen sittemmin tekemien linjausten mukaisesti maakuntauudistus muuttaa laajasti myös TEM-konsernin hallintoa ja toimintatapoja. Uudistuksen myötä maakuntien liittojen tehtävät, pääosa ELY-keskusten tehtävistä sekä TE-palvelun tehtävät siirtyvät vuoden 2019 alusta uusien maakuntien järjestämisvastuulle, jolloin ELY-keskukset ja TE toimistot nykymuodossaan lakkautetaan. Jatkossa TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä-tuottaja -mallia. Maakuntauudistuksesta johtuen TEM:n pääluokan määrärahoista siirretään VM:n pääluokkaan maakunnille osoitettavaan yleiskatteelliseen rahoituskokonaisuuteen vuodesta 2019 lähtien vuositasolla määrärahoja noin 750 milj. euroa. Siirrettävissä määrärahoissa suurimmat määrärahat ovat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, TE-toimistojen ja ELY-keskusten toimintamenot sekä pakolaisista ja paluumuuttajista kunnille maksettavat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten korvaukset. Osa ELY-keskusten tehtävistä (osa Y- vastuualueen tehtävistä, palkkaturvaan liittyvät tehtävät, Siviilipalveluskeskuksen tehtävät ja merimiesten matkakorvauksiin liittyvät tehtävät) siirtyvät Valtion lupa- ja valvontaviraston tehtäviksi. Lisäksi maakuntauudistukseen liittyen työttömyysturvaan ja eräisiin muihin tehtäviin liittyvät viranomaistehtävät on tarkoitus siirtää TE-toimistoilta Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassojen vastuulle Maakuntauudistukseen liittyen työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt myös oman organisaationsa muutosprosessin tavoitteenaan vastata muuttuvan toimintaympäristön asettamiin osaamishaasteisiin jo vuodesta 2018 alkaen. Hallitusohjelman mukaisesti myös valtion keskushallinnon virastorakenteen uudistusta jatketaan välittömästi tukeutuen Kehu- ja Virsu-hankkeissa omaksuttuihin kehittämisperiaatteisiin. Keskushallintouudistuksen vaikutuksia TEM:n hallinnonalalle ei kuitenkaan vielä päätetty Määrärahat

17 5 TEM:n pääluokan määrärahat ja valtuudet kehyskaudella Määrärahat 01. Hallinto TA Kehys Kehys Kehys Kehys Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (S 2 v) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (S 2 v) Siviilipalvelus (A) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (S 2 v) Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheutt. ympäristövah.estäm. (S 2 v) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (S 3 v) Siirrot hallinnonalan rahastoihin (A) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (S 3 v) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen (A) Osakehankinnat (S 3 v) Yhteensä Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (S 2 v) Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (S 3 v) Materiaalitehokkuuden edistäminen (S 3 v) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (A) Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (A) Kasvuekosysteemien kehittäminen (S 3 v) Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaup. tukeminen (S 3 v) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (S 3 v) Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (A) Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (A) Valtionav. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (S 2 v) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (S 2 v) Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (S 2 v) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (A) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (A) Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (A) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (S 3 v) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (S 3 v) Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (S 3 v) Yhteensä Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 01. TE-toimistojen toimintamenot (S 2 v) Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (S 2 v) Yhteensä

18 Määrärahat (jatkuu) TA Kehys Kehys Kehys Kehys Yritysten toimintaymp., markkinoiden sääntely ja työelämä 01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (S 2 v) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (S 3 v) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (S 2 v) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (S 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestöille (K) Eräät merimiespalvelut (A) Palkkaturva (A) Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (A) Yhteensä Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (S 3 v) Valtionavustus Finpron toimintaan (S 3 v) Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (A) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (A) Alueellinen kuljetustuki (S 3 v) Maaseudun kehittäminen (S 3 v) EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto...(a) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (A) Yhteensä Energiapolitiikka 01. Energiaviraston toimintamenot (S 2 v) Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (S 3 v) Energiatuki (A) LNG-terminaalien investointituki (A) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (A) Kioton mekanismit (A) Uusiutuvan energian tuotantotuki (A) Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (S 3 v) Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (A) Osakehankinnat (S 3 v) 0 Yhteensä Kotouttaminen 03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (S 2 v) Valtion korvaukset kotouttamisesta (A) Yhteensä Yhteensä kaikki

19 Valtuudet Valtuudet momenteittain TA Kehys Kehys Kehys Kehys Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (A) Erityisav. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (A) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (A) Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (A) Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (S 2 v) EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto... (A) Energiatuki (A) Valtuudet yhteensä Valtuudet politiikkalohkoittain TA Kehys Kehys Kehys Kehys Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Energiapolitiikka Yhteensä