nuorten vuoden 2013 kärkihankelista

Transkriptio

1 Lahden nuorisovaltuuston nuorten vuoden 2013 kärkihankelista Lahden nuorisovaltuusto on puoluepoliittisesti sitoutumaton yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten edustajista koostuva nuorten paikallinen vaikuttajaryhmä. Nuorisovaltuusto edustaa lahtelaisia nuoria sekä heidän näkemyksiään nuoria koskevissa asioissa. Se ottaa tarvittaessa kantaa nuoria koskeviin asioihin. Lisäksi nuorisovaltuusto valmistelee joka toinen kevät nuorten kärkihankelistan kaupunginhallitukselle. Nuorisovaltuusto kokoontuu 1-2 kertaa kuukaudessa sekä sen edustajat osallistuvat sivistyslautakunnan sekä liikunta- ja kulttuurilautakunnan kokouksiin. Nuorten kärkihankelista on lahtelaisten nuorten laatima lista asioista, joita he pitävät tärkeinä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi omassa kotikaupungissa. Kärkihankelistaan asioita ehdottavat peruskoulut, lukiot ja nuorisotalot. Tänä vuonna jokainen oppilaitos sekä talotoimikunta sai esittää nuorisovaltuustolle enintään viisi eniten nuorten ehdottamaa kärkihanketta. Nuorisovaltuusto toteutti koonnin ja yhteenvedon esitetyistä asioista muodostaen lopullisen kärkihankelistan. Kärkihankelista luovutetaan kaupunginhallitukselle ja nuorisovaltuusto toivoo, että se otetaan huomioon esimerkiksi seuraavan vuoden talousarviota suunniteltaessa. Vastaisuudessa kärkihankelistan toteutetaan joka toinen vuosi, ja nuorisovaltuusto toivoo joko kaupunginhallituksen tai valtuuston toimittavan nuorisovaltuustolle kevään 2014 aikana kattavan selonteon siitä, miten edellisen vuoden kärkihankelista on vaikuttanut. Samalla tulisi myös arvioida, mitä tullaan tekemään seuraavan vuoden aikana kärkihankkeiden toteutumiseksi. Tämän vuoden kärkihankelistan laadintaan osallistui yhdeksän peruskoulua, kaksi lukiota ja kaksi nuorisotaloa. Nuorisovaltuusto sai 48 ehdotusta kärkihankkeiksi, joista se työsti lopullisen listan parissa viime kokouksessaan. Listaan laadintaan on osallistunut kaikkiaan noin 2300 lahtelaista nuorta. Vuoden 2013 kärkihankkeet ovat: Nuoria kuultava kaikilla toimialoilla Nuorten liikuntamahdollisuuksia parannettava Nuorten saatava vaikuttaa bussiliikenteeseen Nuorten kesätyöpaikan saamista helpotettava Koulujaksamista edistettävä Nuorisovaltuusto on laatinut jokaisesta kärkihankkeesta tarkemman kuvauksen sekä ehdottanut parannustoimenpiteitä. Nuorisovaltuusto toivoo kaupunginhallitukselta pikaista, mutta perusteellista vastausta kärkihankelistalla oleviin asioihin ja myöhemmin selontekoa näiden kärkkihankkeiden aiheuttamista vaikutuksista. Lahdessa Lahden nuorisovaltuuston puolesta Kimi Uosukainen, puheenjohtaja Olga Puranen, 1. varapuheenjohtaja Miikka Mäkinen, 2. varapuheenjohtaja

2 Nuoria kuultava kaikilla toimialoilla Nuorten oikeus osallistua yhteiskunnallisten asioiden päättämiseen ja hoitamiseen on turvattu maamme lainsäädännössä. Kaikki kansalaiset ja kuntalaiset iästä tai muusta syystä riippumatta ovat tasa-arvoisia, ja perustuslain 12 turvaa jokaiselle kansalaiselle oikeuden sanavapauteen ja mielipiteen ilmaisemiseen. Lisäksi kuntalain 27 velvoittaa seuraavaa: Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Erityisesti nuoria koskee nuorisolain 8 toteamus Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lahden nuorisovaltuusto kantaa huolta edellä mainittujen lainkohtien toteutumisesta kaupungissamme. Nuorten kuuleminen on alkanut muodostua toimintatavaksi sivistystoimialalla, mutta nuorisovaltuusto ei katso muiden hallinnon alojen täyttävän lakisääteistä velvoitettaan nuorten kuulemisesta. Nuoria koskettavia päätöksiä, kuten nuorisolaki lausuu, tehdään myös muualla kuin vain nuorisopalveluissa tai sivistystoimialalla. Nuorisovaltuuston mielestä kaupungin tavoitetta lapsi- ja nuorisoystävällisestä kaupungista ei voida toteuttaa ottamatta nuoria aktiivisesti mukaan heitä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Lisäksi nuorisovaltuusto kokee tämän tavoitteen olevan liian ympäripyöreä, ja toivoo sitä konkretisoitavan. Nuorten ottaminen osaksi kaupungin eri organisaatioiden toimintaa on yksi avaintekijä Lahden nuorisoystävällisyystavoitteessa, ja se tulisi ottaa nykyistä selkeämmin osaksi kaikkien kaupungin toimijoiden arkipäiväistä toimintaa. Myös ajattelutavan muutosta nuorilta tuleviin ehdotuksiin tarvitaan, ja nuorisovaltuusto kokee tärkeäksi, että kaikki kaupungin eri toimielimet aktiivisesti mahdollistavat nuorten osallistumisen toiminnan ideointiin, arviointiin ja kehittämiseen. Nuorten ehdotuksiin tulee suhtautua erityisellä mielenkiinnolla, sillä se kannustaa heitä osallistumiseen ja vaikuttamiseen myös jatkossa. On myös turhaa olettaa nuorten toimittavan kaupungille valmiiksi loppuun asti muotoiltuja kuntalaisaloitteita. Sen sijaan tulee etsiä uusia tapoja mahdollistaa nuorten osallistuminen, ja siihen on osoitettava erityistä tukea kaupungin puolelta. Esimerkeiksi tällaisista nuorilta tulleista ehdotuksista nuorisovaltuusto nostaa skeittihallin ja graffitiseinän, joita se toivoo kaupungin käsittelevän asianmukaisesti ja erityisellä mielenkiinnolla, sillä molemmat ovat nuorille tärkeitä ehdotuksia. Jotta jokaisen hallintoalan olisi mahdollista huomioida niiden velvollisuus kuulla nuoria ja edistää heiltä tulleita ehdotuksia, kaupungin tulisi selvittää nuorisovastaavan valitsemista jokaiselle toimialalle. Tämän virkamiehen tehtävänä olisi muiden töiden lisäksi olla tietoinen valmistelussa olevista aloitteista, ja aina tarvittaessa ohjeistaa valmistelijoita kuulemaan myös nuoria kyseisessä asiassa. Nuorisovaltuusto kokee tämän olevan konkreettinen toimenpide, jolla nuorten kuuleminen voidaan ottaa osaksi jokaisen toimialan arkea. Käyttöön tulisi myös ottaa erityinen lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi, jonka valmisteleva virkamies toteuttaisi jokaisen päätösesityksen yhteydessä samaan tapaan kuin esimerkiksi Helsingissä. Niin nuorten kuin muidenkin kaupunkilaisten todellisen kuulemisen ja osallisuuden turvaamiseksi nuorisovaltuusto esittää, että kaupunginvaltuusto päättää laatia kaupunkitasoisen osallisuusstrategian. Siinä tarkasteltaisiin eri väestöryhmien, kuten lasten, nuorten, vammaisten ja aikuisväestön, osallisuusmahdollisuuksia kaupungin eri kokoonpanojen ja organisaatioiden toimintaan. Strategia tehtäisiin alkaneen valtuustokauden ajaksi ja sitä arvioitaisiin sen kuluessa. Nuorisovaltuusto kokee ongelmalliseksi, että tällaista kaupunkitasoista ja sitovaa asiakirjaa kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia ja keinoista ei toistaiseksi ole. Demokratian lisäämiseksi, kuulemisen lakivelvoitteiden selventämiseksi sekä kaupunkilaisten tasa-arvoisuuden lisäämiseksi osallisuusstrategia on nuorisovaltuuston mielestä syytä ottaa pikimmiten käyttöön.

3 Nuorten liikuntamahdollisuuksia parannettava Lahtelaiset nuoret kokevat, että heidän mahdollisuuksiaan harrastaa liikuntaa tulisi parantaa. Monet harrastusmaksut ovat niin kalliita, että se saattaa muodostua ongelmaksi joillekin perheille, mikä aiheuttaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa eriarvoisuutta erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevien lasten ja nuorten välille. On väärin, että lapset tai nuoret joutuvat luopumaan liikunnan hyödyistä fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelleen esimerkiksi vanhemman työttömyyden vuoksi. Nuori joutuu hankalaan tilanteeseen myös silloin, jos vanhemmat eivät arvosta liikuntaa niin paljon, että haluaisivat maksaa lapsensa liikuntaharrastuksen, sillä nuoren on itse vaikea kustantaa kalliita harrastusmaksuja. Vaikka Lahdessa esimerkiksi lenkkeily- ja hiihtomahdollisuudet ovatkin hyvät, eivät kyseiset lajit kiinnosta kaikkia nuoria. Myöskään tällä hetkellä järjestetyt liikuntapalvelut eivät palvele läheskään kaikkia nuoria, sillä erilaisten liikuntalajien kirjo on kasvanut. Siitä huolimatta erilaisten lajien harrastusmahdollisuudet Lahdessa eivät ole juurikaan lisääntyneet, joten nuoret kokevat, että liikuntapalvelut eivät ole tarpeeksi nykyaikaiset. Esimerkiksi skeittaus ja parkour ovat tulleet hyvin suosituiksi nuorten keskuudessa, mutta kunnon harrastusmahdollisuuksia näille lajeille ei toistaiseksi ole tarjolla. Etenkin talvisin kyseisiä lajeja on lähes mahdoton harrastaa. Nuoret kokevat, että perinteisenä pidettyjä lajeja tuetaan huomattavasti enemmän kuin uudempia liikuntamuotoja, mitä nuoret pitävät epäreiluna ja eri lajien harrastajia eriarvoistavana. Kaikki urheilu on hyödyllistä, sillä liian vähäisestä liikunnasta aiheutuvat sairaudet sekä nuorten syrjäytyminen tulevat yhteiskunnalle todella kalliiksi. Niitä on kuitenkin vaikea ehkäistä, jos nuorille ei tarjota mahdollisuutta harrastaa heille mielekkäitä liikuntalajeja. Nuorisovaltuusto ehdottaa, että lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia parannetaan huomioimalla liikuntapalveluiden hinnoittelussa lasten ja nuorten heikompi kyky maksaa palveluista. Hintoja ei saisi ainakaan nostaa tämänhetkisestä tasosta ylöspäin. Päinvastoin sopiva hintataso kannustaisi nuoria liikkumaan enemmän, eikä huonompi taloudellinen tilanne estäisi heitä harrastamasta liikuntaa. Lisäksi nuorisovaltuusto ehdottaa liikuntapalveluiden päivittämistä nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi esimerkiksi tukemalla parkouria ja skeittausta. Kaupungin tulisi selvittää näiden lajien talviharjoittelupaikkoja yhdessä eri tahojen, kuten liikuntaseurojen, kanssa. Asia on tärkeä, sillä jokaisella nuorella tulisi olla oikeus mieleiseen urheiluun ja mielekäs tekeminen ehkäisee syrjäytymistä ja tarjoaa nuorille kehittävää tekemistä. Lahti on asettanut tavoitteekseen olla lapsiystävällinen kaupunki ja lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukeminen on oiva keino toteuttaa kyseistä tavoitetta. Kyseessä on myös Lahden imago urheilukaupunkina, sillä nuorisovaltuuston mielestä kaupungin on tuettava monipuolisesti erilaisia liikuntalajeja ja kyettävä uudistamaan liikuntatarjontaansa. Nuorisovaltuusto toivookin, että nuoria kuullaan jatkossa aktiivisesti liikuntapalveluja suunniteltaessa, sillä siten liikuntapalveluja voidaan räätälöidä nuorille sopiviksi.

4 Nuorten saatava vaikuttaa bussiliikenteeseen Nuoret ovat yksi merkittävin bussiliikenteen käyttäjäryhmä, sillä he ovat usein pelkästään julkisen liikenteen varassa esimerkiksi harrastuksiin ja kouluun liikkuessaan. Varsinkin talvisin julkinen liikenne on nuorille tärkeä, sillä huonolla kelillä ja kylmällä ilmalla nuorten on vaikea liikkua jalan. Myöskään vanhemmilla ei aina ole aikaa tai mahdollisuuksia kuljettaa lapsiaan autolla harrastuksiin. Siksi nuoret ovatkin jo vuosien ajan toivoneet, että bussilippujen hintoja alennettaisiin, mutta lippujen hinnat ovat kuitenkin nousseet tasaisesti. Sen vuoksi osa heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevista nuorista on joutunut vähentämään julkisen liikenteen käyttöään. Nuoret myös kokevat, että on väärin, että bussiliikenteessä peritään aikuisen hinta jo 12-vuotiailta. Nuorille pitäisikin olla oma nuorisolippu, joka olisi halvempi kuin aikuisten lippu. Lisäksi nuoret ovat kokeneet joidenkin bussikuskien käytöksen loukkaavaksi, jos kuskit eivät esimerkiksi vastaa tervehdykseen. Bussiliikennettä koskevia kärkihanke-ehdotuksia tuli 13 kappaletta ja niistä suurin osa käsitteli bussilippujen hintojen laskemista. Lisäksi nuoret toivovat, että ruuhka-aikana lisättäisiin bussien varavuoroja, ja että busseja esimerkiksi Karistoon kulkisi tiheämmin. Nuorisovaltuusto ehdottaa, että nuorten bussilippujen hintoja alennettaisiin, jotta nuorilla olisi varaa käyttää julkista liikennettä. Se on tärkeää myös Lahdessa toteutettavan GreenCity kehittämisohjelman vuoksi, sillä halvemmat bussiliput kannustaisivat nuoria valitsemaan julkisen liikenteen esimerkiksi mopojen sijaan. Myös bussiyhteyksien parantaminen esimerkiksi bussivuoroja lisäämällä nostaisi nuorten kiinnostusta julkisen liikenteen käyttöä kohtaan. Nuorisovaltuusto ehdottaakin, että kaupunki lisäisi bussiliikenteen kilpailutusehtoihin nuorisoystävällisyyden sekä nuorisolipun hintavakauden, jolla varmistettaisiin, että kilpailutuksen voittava liikennöitsijä ei nosta lipun hintaa sopimuskauden voimassaoloaikana. Kilpailutuksen voittavan liikenteenjärjestäjän pitäisi myös pystyä tarjoamaan tarpeeksi edullinen nuorisolipun hinta. Lisäksi nuorisovaltuusto toivoo liikennöitsijän kiinnittävän huomiota myös asiakasystävälliseen palveluun.

5 Nuorten kesätyöpaikan saamista helpotettava Kesätyöt antavat nuorille arvokasta työkokemusta ja niiden saaminen on siksi nuorten kannalta todella tärkeää. Kesätyön saaminen on kuitenkin tällä hetkellä vaikeaa, sillä kesätyöpaikkoja on tarjolla liian vähän suhteessa nuorten määrään. Kesätyötarjonta on myös usein yksipuolista ja hakujärjestelmät ovat työnhakuun tottumattomille nuorille monesti liian vaikeakäyttöisiä. Nuoret toivoisivat, että jokaiseen työpaikkaan ei tarvitsisi aina tehdä erikseen hakua, sillä usein lomakkeet ovat täysin samanlaisia, mikä tekee kirjoittamisesta helposti turhauttavaa. Myös haastatteluja toivottaisiin enemmän, sillä nuorten taidot ja persoonallisuus hukkuvat usein hakujärjestelmää täytettäessä. Lisäksi järjestelmä suosii kirjallisesti lahjakkaita muiden kustannuksella. Haku kaupungin kesätyöpaikkoihin tehdään monien nuorten mielestä liian myöhään, sillä jos nuori ei saa kesätöitä kaupungilta, muihin paikkoihin hakeminen on jo liian myöhäistä. Kesätyöpaikan saaminen on kuitenkin todella tärkeää monille nuorille, koska koulun ohella on vaikea käydä töissä koulunkäynnin häiriintymättä. Monet nuoret, etenkin toisen asteen opiskelijat, joutuvat kustantamaan itse menojaan, kuten koulukirjoja. Siksi kesätöiden tarjoamat tulot ovat nuorille todella tärkeitä. Kesätyöpaikatta jääminen on kuitenkin valitettavan yleistä nuorten keskuudessa. Nuorisovaltuuston mielestä myös kesätyöseteleitä tulisi jaksaa enemmän ja kaupungin kesätyöpaikkojen tapaan nekin pitäisi jakaa aiemmin keväällä. Monet nuoret toivovat kaupungin parantavan myös kesätyöpaikkoja koskevaa tiedotustaan, jotta se tavoittaisi nuoret mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi kesätöiden työnkuva jää helposti nuorille epäselväksi. Nuorisovaltuuston mielestä kaupungin tulisi parantaa kesätyöpaikoista tiedottamista, aikaistaa hakua, selkiyttää hakujärjestelmää ja lisätä paikkojen määrää. Nuorten mielestä on väärin, että moniin kesätyöpaikkoihin vaaditaan 18 vuoden ikää, sillä se estää monia nuorempia saamasta ensimmäistä kesätyöpaikkaansa. Myös ammattikoululaisten on helpompi saada kesätöitä kuin esimerkiksi lukiolaisten. Nuorisovaltuuston mielestä toisen asteen opiskelijoiden tulisi olla etusijalla työpaikan saamiseksi, sillä heillä on usein enemmän menoja kuin lähes poikkeuksetta kotona asuvilla peruskoululaisilla, mutta ammattikoulussa ja lukiossa olevia nuoria ei tulisi asettaa epätasa-arvoiseen asemaan kesätöiden saamisessa. Nuorisovaltuuston mielestä kesätyöpaikkoja voisi lisätä myös kannustamalla työnantajia kesätyöntekijoiden palkkaamiseen ja lisäämällä yhteistyötä yritysten kanssa. Lisäksi nuorisovaltuusto ehdottaa, että kesätyöseteleitä tulisi jaksaa enemmän ja aiemmin; niiden jakamista saatua kesätyöpaikkaa vastaan voisi myös pohtia.

6 Koulujaksamista edistettävä Nuoret ovat kokeneet koulujaksamisensa huonontuneen ja siihen vaikuttaa osaltaan kouluruoka, jota nuoret pitävät usein huonolaatuistena. Lisäksi annoskoot koetaan usein liian pieniksi, kun tarjolla on nuorten mieliruokia, kuten lihapullia, sillä niiden määrä on usein rajattu. Monilla yläkoululaisilla on jopa kahdeksan tunnin koulupäiviä, ja oppilaan on vaikea opiskella, jos hän ei saa syödä itseään kylläiseksi. Kaikissa kouluissa ei tarjoilla ilmaista välipalaa, eikä kaikilla oppilailla ole varaa nauttia maksullisia välipaloja. Nälkäisenä opiskeluun keskittyminen on vaikeaa, mikä voi johtaa levottomaan käytökseen. Lisäksi nuoret korvaavat kouluruokailun helposti epäterveellisillä herkuilla niinä päivinä, joina tarjolla on vähemmän nuorten mieleen olevaa ruokaa. Myös koulutyötä piristäviä jälkiruokia ja välipaloja kaivataan enemmän. Myös kouluterveydenhuollossa olisi nuorten mielestä parannettavaa, sillä nuorisovaltuuston mielestä kaikissa kouluissa tulisi olla oma terveydenhoitaja paikalla päivittäin. Terveydenhoitajan puuttuminen joistakin kouluista eriarvoistaa nuoria. Esimerkiksi tapaturmatilanteissa nuoret, joiden kouluissa terveydenhoitaja on aina paikalla, saavat välittömästi asiantuntevaa apua, toisin kuin terveydenhoitajatta olevien koulujen oppilaat. Terveydenhoitaja on myös tärkeä kuuntelija nuoren ongelmatilanteissa, koska psykologille on vaikea päästä ja kynnys hakeutua psykologin luo on korkeampi kuin kynnys kertoa huolistaan terveydenhoitajalle. Jos terveydenhoitajaa ei ole tai hän on ylityöllistetty, nuori jää helposti yksin ongelmiensa kanssa. Terveydenhoitaja on erityisen tärkeä myös siksi, että hän on hoitoketjun ensimmäinen ja osaa tarvittaessa ohjata nuorta eteenpäin. Etenkin yläkoulun opettajien on vaikea huomata oppilaan ongelmia, sillä heillä on enemmän oppilaita kuin alakoulun opettajilla ja he opettavat nuoria vain muutaman tunnin viikossa. Nuorisovaltuusto ehdottaa oman terveydenhoitajan palkkaamisen selvittämistä kaikille kouluille. Lisäksi nuorisovaltuusto ehdottaa, että nuorten koulujaksamista edistetään parantamalla kouluruoan laatua esimerkiksi vähentämällä eksotiikkaa ruoasta. Nuoret toivovat, että esimerkiksi salaateissa käytettäisiin enemmän perinteisiä salaattiaineksia, kuten tomaattia, kurkkua ja salaattia. Nuorisovaltuusto ehdottaa myös annoskokojen suunnittelua sopiviksi pienentämällä niitä, kun tarjolla on nuorten keskuudessa vähemmän suosittua ruokaa, ja suurentamalla nuorten lempiruokia tarjoiltaessa. Myös oppilaan ikä tulisi huomioida annoskokoa mietittäessä, sillä vanhemmat oppilaat tarvitsevat enemmän ruokaa. Näkkileipää voitaisiin antaa kouluissa ilmaisena välipalana ja jälkiruokia tarjoilla riittävän usein. Kouluviihtyvyyteen vaikuttaa oleellisesti myös oppilaiden oma mahdollisuus päästä vaikuttamaan koulun asioihin etenkin oppilaskunnan hallituksen ja sen järjestämien tapahtumien kautta. Nuorisovaltuuston mielestä oppilaiden mahdollisuuksia konkreettiseen vaikuttamiseen voitaisiin parantaa esimerkiksi siten, että heidän annettaisiin järjestää toiveruokaviikko kouluissaan. Se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että oppilaskunnan hallitus kysyisi oppilailta heidän lempiruokiaan, joiden pohjalta koottaisiin viikon ruokalista. Lisäksi nuorisovaltuusto ehdottaa, että uusia toimintatapoja, kuten koulunuorisotyötä, tulisi lisätä ja kehittää. Koulujaksaminen on nuorten kannalta todella tärkeä asia, koska se vaikuttaa nuorten jokapäiväiseen jaksamiseen koulussa. Koulunuorisotyötä kehittämällä voitaisiin myös etsiä uusia keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseen. Koulujaksamisen parantamiseen, etenkin kouluruoan laatuun, liittyviä kärkihanke-ehdotuksia on tullut kuudesta koulusta.