ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2002 OKTOBER. Ennätyksellisen kylmää pitkään Vertailukausi C 6

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 22 OKTOBER Ennätyksellisen kylmää pitkään Vertailukausi C Helsinki Jyväskylä Sodankylä Vuosikeskilämpötiloista lasketut peräkkäiset vuoden keskilämpötilat vuodesta 11. Sodankylän sarja alkaa vuodesta 111.

2 Lokakuussa 22 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i oktober 22 i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi 2-1 Turku Åbo Jyväskylä Kuopio Oulu Uleåborg Sodankylä 2 Lumensyvyys (cm) päivittäin lokakuussa 22 on esitetty viivalla. Ruudut esittävät vertailukauden 11-1 ajankohdan keskimääräistä lumensyvyyttä. Linjen anger snödjupet (cm) dag för dag oktober 22. De små rutorna visar medelsnödjupet beräknat ur normalperioden lokakuu Jokioinen observatorio 2 Ilmastokatsaus /2 Inari Saariselkä lokakuu

3 Ilmastokatsaus / Klimatologisk översikt oktober 22 Sisältö Ennätyksellisen kylmää pitkään Lokakuun lämpötiloja 2 Lokakuun sääkatsaus Lokakuun sademääriä 4 Lokakuun sateet ja lumitilanne Auringonpaiste- ja säteilytietoja Vertailukausi Sääasemien kuukausitiedot 8 Lokakuun päivittäistietoja Tuulitilasto ja sääennätyksiä Marraskuun keskilämpötila 11 Marraskuun keskimääräinen sademäärä 11 Lämpötila-ja sademääräkartat Ilmastokatsaus -lehti 7. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: ISSN: -21 Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos kuukauden.päivänä Jaakko Helminen Anneli Nordlund Pirkko Karlsson Juha Kersalo Kuukauden alussa Keski-Euroopasta ulottui vahva korkeapaine Etelä- ja Keski-Skandinaviaan. Maassamme vallitsi luoteinen ilmavirtaus ja sää kylmeni päivä päivältä. Yksi matalapaine toi poikkeuksellisen varhain.-.. ensilumet maan länsiosaan. Ensilumen jälkeen päivälämpötilat laskivat myös maan lounaisosassa lähelle nollaa. Sää jatkui ajoittain ennätyksellisen kylmänä kolmisen viikkoa. Korkeapaine liikkui Lapista etelään ja se vahvistui maan keskiosiin. Sää oli vähäsateista ja edelleen kylmää koko maassa. Sen sijaan vain Lapissa oli alkukuussa suhteellisen lämmintä ja ajoittaiset sateet tulivat vetenä. Kuukauden.-1. päivänä liikkui heikko matalapaine Balttian yli itään ja se toi lunta uudelleen myös eteläisimpään Suomeen. Sää oli viikon ajan laajoilla alueilla selkeää ja öisin poikkeuksellisen kylmää. Pakkasta oli päivinä Oulun läänissä ja Suomenselällä 2 astetta. Kuukauden alin lukema, 2.1 mitattiin Oulun läänin Pyhäjärvellä 1. päivänä. Pakkanen kiristyi jopa lounaissaaristossa ennätyksellisiin lukemiin, kun Ahvenanmaalla mitattiin 1.., astetta. Myös maan eteläosassa alin lämpötila oli laajoilla alueilla 14 ja 1 asteen välillä. Venäjältä siirtyi lumisateita maan itäisimpiin osiin. Korkeapaine alkoi lopulta heiketä, ja lauhempi eteläinen ilmavirtaus levisi maahamme. Sadealue liikkui Suomen yli koilliseen. Sade tuli sisämaassa paikoin vielä lumena, joskin se muuttui vedeksi. Seuraava sadealue liikkui maan etelä- ja keskiosien yli Lappiin. Kuukausi päättyi vielä yhden sateen merkeissä, joten loppukuun matalapaineet sateineen kasvattivat kuukausisadetta - millillä. Kuitenkin Lappia lukuun ottamatta vähäsateisuus oli muualla maassa edelleen pitkään merkittävää. Lokakuun 22 keskilämpötilan päivittäinen kehitys aikaisempien kylmien lokakuiden kehitykseen nähden oli mielenkiintoinen. Aikaisemmin hyvin kylmiä lokakuita oli vuosina,17 ja 17. Aiheesta on kuva sivulla. Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL, 1 Helsinki tai puhelin () 1 Vuositilaushinta on 42, euroa Prenumerationspriset är 42, euro Irtonumero, euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer, euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 1, hinta,1 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: Ilmastokatsaus /2

4 Lokakuussa 22 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i oktober 22 på några orter. 1 2 Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda 1 Pori Björneborg 2 1 Jyväskylä 2 1 Kauhava 2 1 Joensuu 2 1 Oulu Uleåborg 2 1 Kuusamo 2 1 Sodankylä 2 4 Ilmastokatsaus /2

5 Vähäsateisuus jatkui, ensilumet hyvin varhain Lumikartta Ensilumi satoi poikkeuksellisen varhain.-.. Länsi-Uudeltamaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalle alueelle. Aamulla.. lunta oli näillä alueilla maassa - 2 cm, mikä oli vuodenaikaan nähden paikoin ennätyksellisen paljon. Saaristossa sateet tulivat pääosin vetenä. Muutamaa päivää myöhemmin maan etelä- ja itäosissa esiintyi kylmässä koillisvirtauksessa lumikuuroja. Lapissa sen sijaan oli kuukauden toisella viikolla suhteellisen lämmintä ja ajoittaiset sateet tulivat vetenä. Korkeapaine siirtyi Lapista etelää kohti ja vahvistui. Sää pysyi kylmänä ja vähäsateisena. Kuukauden.-1.pnä liikkui heikko matalapaine Balttiassa itään. Siihen liittyvä lumisadealue ulottui eteläisimpään Suomeen, jossa kevyt lumisade jatkui yli vuorokauden ajan. Venäjältä ulottui 2. päivän tienoilla lumisateita taas maan itäisimpiin osiin. Länsirannikolla esiintyi paikoin sakeitakin lumikuuroja, mm. Vaasassa lunta tuli 1 cm 21. päivänä. Kun korkeapaine alkoi lopulta heiketä, lauhempi eteläinen ilmavirtaus levisi maahamme. Kuukauden viimeisellä viikolla liikkui useita sadealueita maamme yli koilliseen. Sade oli etelässä vettä, muualla yleisesti lunta. Kuukauden alkupuolen sateet olivat hyvin vähäisiä, 22. päivään mennessä useilla paikkakunnilla oli satanut alle mm. Vasta loppukuun sateet nostivat kuukausisademääriä jonkin verran. Kuitenkin lokakuun sadesumma, 4 mm oli useilla paikoilla alle puolet pitkän ajan keskiarvosta (kartat takakannessa). Lokakuu oli tavallista lumisempi erityisesti maan eteläosassa. Lumipeite vahvistui ja suli pois muutaman kerran (kuva s. 2). Lapissa oli aika tyypillisesti lunta. Lokakuu päättyi koko maassa lumivalkoisena. Kuvassa 1. (vieressä) ovat lokakuun päivittäiset keskilämpötilat Helsinki-Vantaalla vuosina ja 22. Ylimpänä oleva tasoitettu musta viiva kuvaa ajankohdan keskimääräistä arvoa. Vuoden 22 päivittäiset keskilämpötilat olivat pitkään (. -.. ja ) alempana kuin koskaan ennen. C Kuva Auringonpaistetunnit solskenstimmar Kuukausisumma (22) ja vertailuarvo (11-1) Globaalisäteily globalstrålning MJ/m 2 Kuukausisumma (22) ja vertailuarvo (11-1) heinäkuu elokuu syyskuu Helsinki-Vantaa Turku Jokioinen Jyväskylä Joensuu Oulu Sodankylä Utsjoki, Kevo heinäkuu elokuu syyskuu Helsinki-Vantaa Jokioinen Jyväskylä Sodankylä Utsjoki, Kevo Ilmastokatsaus /2

6 Suomen ilmaston uusin vertailukausi on Maapallon laajuinen ilmaston muutos puhuttaa paljon. Ilmatieteelliset laitokset seuraavat säähavaintojen avulla tilanteen kehitystä. Suomessa ilmeni jo 1-luvun loppupuolella kysyntää päivitetylle ilmastotiedolle. Ilmatieteen laitos julkaisi marraskuussa 22 tilastokirjan: Tilastoja Suomen ilmastosta Climatological Statistics of Finland Edellinen vuoden vertailukausi on Maailman ilmatieteen järjestön, WMO:n koordinoima ilmastotilastojakso vuosilta Tämä on kansainvälisesti edelleen voimassa oleva virallinen vertailukausi. Talvien leudonnuttua 1-luvulla oli ilmeinen tarve päivittää edellä mainitut ilmastotilastot kaudelle Uusi vertailukausi on 2 vuoden osalta päällekkäinen kauden 11-1 kanssa. Tilastoaineiston käsittely ja esitysmuoto Julkaisun ilmastotilastot ovat taulukkomuotoisia. Aineistot perustuvat tarkistettuihin sääasemahavaintoihin. Muutokset havainnonteossa ja havaintoverkostossa 1-luvulla automaattisten havaintojen myötä vähensivät merkittävästi julkaisuun mukaan otettujen säähavaintoasemien määrää ja asemakohtaisten aineistovuosien lukumäärää verrattuna aikaisempaan tilastojulkaisuun Kauden ilmastotilastoihin on otettu mukaan kaikki havaintoasemat, joilta on saatu mittaustietoja vähintään vuoden ajalta. Kunkin aseman aineistovuodet esitetään julkaisussa. Muun muassa lämpötilan ja tuulien havainnoinnissa automaatio on tihentänyt havaintojen väliä, jolla saavutetaan suurempi ajallinen tarkkuus. Automaatio on tehostanut tietojen käytettävyyttä ja niistä laskettujen keskiarvojen ym. suureiden tarkkuutta. Sademittauksessa uusittiin mittalaitteistot 18-luvun alkupuolella, minkä ansiosta sateista saatiin aikaisempaa tarkemmat määrät talteen. Vanhan ja uuden mittausmenetelmän välinen ero on tutkittu, mutta sademääriin ei ole julkaisussa kohdistettu mittausmenetelmän muutoksesta aiheutuneita korjauksia. Automaattisten sääasemien etuna on, että ne voidaan sijoittaa myös asumattomille seuduille. Aikaisemmin havaintoja saatiin tyypillisesti korkeintaan kolmen tunnin välein. Nykyään ilmakehän perusmuuttujien, kuten lämpötilan, kosteuden, ilmanpaineen ja tuulen havaintoja saadaan tunnin välein, jopa tiheämmin. Mittausten luotettavuus on hyvä, kun inhimilliset virheet poistuvat havainnoista ja tietojen välityksestä. Automaattinen mittalaite ei tee satunnaisvirheitä, mutta systemaattisten virheiden syntyä ei voida täysin sulkea pois. Julkaisussa esitetään havaintoasemien kuvaukset, mukana olevat suureet ja laskennan asemakohtaiset havaintovuosijaksot. Mukana olevat havaintoasemat tunnuslukuineen esitetään maastokartalla. Tilastotaulukkotyyppejä on kolme. Ensimmäisessä esitetään pääosa kunkin aseman havaintotilastotiedoista. Se sisältää kuukausitason keskiarvotiedot ilman lämpötiloista ja lämpötilojen ääriarvotietoja tapahtuma-aikoineen. Taulukossa ovat lisäksi suhteellisen kosteuden ja sademäärien kuukausikeskiarvot, lumen syvyyden keskiarvot kuukauden. ja viimeiseltä päivältä, sadepäivien keskimääräiset lukumäärät eri sademäärärajoilla sekä lämpötilapäivien keskimääräiset lukumäärät eri lämpötila-arvoilla ja hallaöitten keskimääräiset lukumäärät. Tuulta mittaavien asemien keskimääräiset ja prosentuaaliset tuulijakaumat esitetään omana taulukkotyyppinään ja kolmantena taulukkotyyppinä ovat auringonpaistetta mittaavilta asemilta auringonpaistetuntien keskimääräiset kuukausisummat sekä suurimmat ja pienimmät ko. kuukautena mitatut auringonpaistetuntisummat. Julkaisun lopussa esitetään maanlaajuiset vuosikeskilämpötilan ja keskimääräisen vuosisademäärän kartat kaudella Vyöhykekarttojen analyysimenetelmänä on käytetty ns. kriging-menetelmää. Tarkasteltavan suureen arvot on interpoloitu km x km hilapisteikköön perustuen kunkin havaintoaseman keskiarvotietoihin ko. kaudella. Interpoloidut lämpötila- ja sademääräarvot ovat hilaruutujen keskiarvoja. Kriging-menetelmää sovellettaessa on huomioitu maaston muotojen keskimääräinen korkeus merenpinnasta sekä rannikon ja vesistöjen vaikutukset kyseessä olevaan suureeseen. Kartat antavat siten hyvän yleiskuvan lämpötilan ja sateisuuden jakaumasta maan eri osassa. Kuitenkaan niiden antama paikallinen tarkkuus ei riitä paikallisilmastotason tarkkuuteen. Tilastokausien 11-1 ja vertailua Tilastojaksojen lämpötilojen vertailu vahvisti Suomen talvi-ilmaston leudontumisen. Talvikuukausina, joulu-maaliskuussa, kuukausikeskilämpötilat ovat asteen verran aikaisempaa kuukausikeskiarvoa korkeammat. Erot kuukausikeskilämpötiloissa ovat tilastollisesti merkitseviä. Ero selittyy sillä, että kymmenvuotiskaudella 11-2 talvet olivat peräti kolme astetta lämpimämmät kuin kymmenvuotiskaudella Talvet olivat huomattavan kylmiä 1-luvulla, kun taas 1-luvulla talvet olivat enimmäkseen leutoja. Muina vuodenaikoina kauden kuukausikeskilämpötilat olivat lähes samat kuin kaudella 11-1 (taulukko1). Vertailukauden kuukausisademäärät olivat koko maassa hyvin lähellä kauden 11-1 keskiarvoja (taulukko 2). Siten sateisuudessa ei ole havaittavissa tilastollisesti merkitsevää muutosta. Mittauslaitteiston vaihdoksen aiheuttamat erot aikaisempaan tutkitaan ja julkaistaan erikseen. Ilmastoseurannan merkitys Sään ja ilmaston tunteminen ja niiden vaikutusten merki- Ilmastokatsaus /2

7 tys ihmiskunnalle on aina ollut suuri. Luotettavien mittalaitteiden kehittäminen muutama vuosisata sitten loi pohjan nykyaikaiselle ilmastoseurannalle. Kun viestitysmenetelmät nopeutuivat 18 luvun loppupuolella, nopeutui myös säätietojen vaihto laajemmallakin alueella. Samanaikaisesti syntyivät kuhunkin maahan ilmatieteelliset laitokset, joiden keskeisiin toimintoihin kuului myös ilmastotutkimus, ja nykyisin erittäin suuren merkityksen saanut ilmastomuutoksen tutkimus. Kaikki uusi tieto perustuu luotettaviin tasalaatuisiin säähavaintoihin, jotka nykyisin tehdään korkealla teknisellä tasolla. Ilmatieteen laitos ylläpitää ilmastotutkimusta ja ilmastopalvelua. Laitos käynnisti alkuvuodesta 21 eri yksiköiden yhteistyönä kansallisen uuden vertailukauden ilmastomuuttujien laskennan. Osa julkaistavista Suomea koskevista kauden tilastoista liittyy eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Ilmastotilastojulkaisun kuukausitason tilastoja voidaan soveltaa tieteellisessä tutkimuksessa, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja talouselämän eri aloilla. Oma merkityksensä luotettavalla ilmastotiedolla on myös kouluissa ja oppilaitoksissa. Julkaisua myyvät Ilmatieteen laitoksen kirjasto ja ilmastopalvelu Helsingissä ( Päällekkäisten tilastokausien 11-1 ja vertailuja on esitetty myös internetosoitteessa: Anneli Nordlund Taulukko 1. Kesän ja sydäntalven keskilämpötilat vertailukausina 11-1 ja Keskilämpötila C Taulukko 2. Kesän ja sydäntalven sadesummat vertailukausina 11-1 ja Sadesumma mm Kesä Sydäntalvi Kesä Sydäntalvi (kesä-elokuu) (joulu-helmikuu) (kesä-elokuu) (joulu-helmikuu) Hki Kaisaniemi,, -4,8 -,8 Hki-Vantaa,, -, -4,7 Jyväskylä 14, 14, -8, -7, Oulu 14,4 14, -, -8, Sodankylä,,4-1, -1, Hki Kaisaniemi Hki-Vantaa Jyväskylä Oulu Sodankylä Taulukko. Esimerkki auringonpaistetuntien tilastosta julkaisussa Tilastoja Suomen ilmastosta Auringonpaistetunnit h Helsinki-Vantaa Sodankylä suurin vuosi pienin vuosi suurin vuosi pienin vuosi lukuisia vuosi Ilmastokatsaus /2 7

8 Lokakuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm Päivä 22 Päivä 22 Päivä Suurin Päivä päivässä 1 UTÖ JOMALA 2.2 * * RUSSARÖ SUOMUSJÄRVI -.1 * * HKI-VANTAA BÅGASKÄR HELSINKI KAISANIEMI HELSINKI ISOSAARI RANKKI PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI UTTI LAPPEENRANTA NIINISALO JÄMSA HALLI JYVASKYLÄ MIKKELI VAASA VALASSAARET KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO OULU PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO KILPISJÄRVI IVALO KEVO Pakkaspäiviä * Vertailukauden 11-1 keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) 8 Ilmastokatsaus /2

9 Lokakuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ilmastokatsaus /2

10 Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) lokakuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i oktober Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ RUSSARÖ HKI-VANTAAN LA ISOSAARI RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 14 m/s, taulukon asemilla UTÖ 7.,8.,.,2. RUSSARO.,2. ISOSAARI 2.,24.,2. ISOKARI.,2.,24.,.,2. ULKOKALLA 2. KEMI AJOS. Myrskypäivät, keskituulen nopeus > 21 m/s, taulukon asemilla Myrskypäiviä ei ollut Sääennätyksiä syyskuussa 22 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila,4 C Mietoinen Saari..22 Alin lämpötila -8, C Enontekiö Hetta Suurin kuukausisademäärä 8 mm Inari Saariselkä Suurin vuorokausisademäärä 28 mm Rautjärvi Simpele Suomen ennätykset syyskuussa Ylin lämpötila 28,8 C Rauma..18 Alin lämpötila -18,7 C Sodankylä Suurin kuukausisademäärä 24 mm Vaasa 17 Information På baksidan har vi sammanfattat oktobervädret 22 på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger. Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger. Ilmastokatsaus /2

11 Marraskuun keskimääräisiä tietoja Marraskuun keskimääräinen sademäärä (mm) vertailukaudella Nederbörden (mm) i medeltal i november under normalperioden Keskilämpötila ( C) marraskuussa vertailukaudella Medeltemperaturen ( C) i november under normalperioden Ilmastokatsaus /2 11

12 Lokakuu 22 Oktober alle alle -4 Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 11-1 keskiarvosta alle alle Sademäärä (mm) Figurtext på sida Sademäärä prosentteina vertailukauden 11-1 keskiarvosta