ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2001 DECEMBER. Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 2001 sää -10

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 1 DECEMBER Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 1 sää Vuoden 1 kuukausikeskilämpötilat pylväinä ja vertailukauden 11 keskiarvo käyränä Helsinki Kaisaniemessä

2 Joulukuussa 1 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 11. Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i december 1 i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi - 1 Turku Åbo Jyväskylä 1-1 Kuopio Oulu Uleåborg 1-1 Sodankylä 1 Lumen syvyys (cm) päivittäin loka- joulukuussa 1 on esitetty viivalla. Ruudut esittävät vertailukauden 11-1 ajankohdan keskimääräistä lumen syvyyttä. Linjen anger snödjupet (cm) dag för dag october och december 1. De små rutorna visar medelsnödjupet beräknat ur normalperioden lokakuu Mustasaari Riimala marraskuu joulukuu lokakuu Ilomantsi Naarva marraskuu joulukuu 2 Ilmastokatsaus /1

3 Ilmastokatsaus / Klimatologisk översikt december 1 Loppukuussa kovia pakkasia Sisältö Joulukuun lämpötiloja ja lumensyvyyksiä 2 Joulukuun sääkatsaus Joulukuun sademääriä 4 Lumitilanne Vuoden 1 sää Sääasemien kuukausitiedot 8 Joulukuun päivittäistietoja Tuulitilasto ja sääennätyksiä 1 Tammikuun keskimääräinen alin lämpötila 11 Keskimääräinen lumen syvyys Lämpötila-ja sademääräkartat Kansikuva: Tummanpunaisella alueella satoi noin mm, joka lumena vastaa noin cm paksuista kerrosta. Pyry esiintyi varsin pienellä alueella. Sademäärät olivat ruskealla ja keltaisella alueella - mm ja lumisade heikkoa vihreällä alueella. Jo Kotkassa ja Kouvolassa oli poutaa koko päivän. Ilmastokatsaus -lehti. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: ISSN: 1 Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos kuukauden.päivänä Jaakko Helminen Anneli Nordlund Pirkko Karlsson Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL, 11 Helsinki tai puhelin () 1 Vuositilaushinta on 42, Prenumerationspriset är 42, Irtonumero, (sisältää ALV:n) Lösnummer, (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Joulukuun alussa Suomessa vallitsi pitkään eteläinen ilmavirtaus. Vahva ja laaja korkeapaine ulottui Siperiasta Venäjälle. Talviset matalapaineet sijaitsivat Islannin tienoilla ja liikkuivat Jäämerelle. Eteläinen ilmavirtaus toi varsin pilvistä säätä, ja siitä johtuen lämpötila vaihteli vain vähän. Korkeapaine vahvistui myös Euroopassa. Kuukauden 1. päivän jälkeen Siperian korkeapaine ulottui vahvana aina Brittein saarille saakka. Lauha säätyyppi ja etelänpuoleinen ilmavirtaus jatkuivat melkein kolme viikkoa. Erityisesti maan pohjoisosassa oli pitkään harvinaisen leutoa, kun läntiset ilmavirtaukset toivat kosteaa ilmaa myös Lappiin. Lännestä työntyi ajoittain tihkuja lumisateita erityisesti maan länsiosaan. Viikko ennen joulua pohjoinen ilmavirtaus jäähdytti nopeasti ilman koko maassa. Maan lounaisosissa pyrytti , kun Norjan merellä ollut matalapaine syveni nopeasti ja liikkui Keski-Ruotsin poikki Varsinais-Suomeen ja siitä edelleen kaakkoon. Lounaisrannikolla jo uudestaan paljastunut maa sai tuolloin uuden lumipeitteen, joka pysyi kylmän sään aikana vuoden loppuun asti. Joulu oli valkea koko maassa. Loppukuussa liikkui vielä yksi voimakas matalapaine maan lounaisosia viistäen. Tämän matalapaineen jälkeen sää kylmeni edelleen. Loppukuussa oli useana päivänä 1 astetta keskimääräistä kylmempää. Joulun pyhinäkin satoi lunta usein lumikuuroina. Aurinko pilkahteli myös alkukuussa, mutta pimeimpänä aikana joulun ja uuden vuoden välissä aurinko paistoi muutamana päivänä enimmillään noin 4 tuntia maan etelä- ja keskiosassa. Joulukuun 1 alin lämpötila,, astetta, mitattiin Kittilän Pokassa jouluaattona Lapissa joulunalusviikolla alin lämpötila oli yleisesti - - astetta. Alin joulukuussa viimeisten 4 vuoden aikana mitattu lämpötila, -4, astetta, havaittiin Kuusamo Kiutakönkäällä Loppukuukauden pitkästä kylmästä jaksosta johtuen joulukuun keskilämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa kolmesta neljään astetta keskiarvoja kylmemmät, vaikka alkukuussa oli pitkään lauhaa. Sen sijaan maan pohjoisosassa koko kuukauden keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja, koska kuukauden alku oli siellä harvinaisen lauha. Loppukuun kylmyydestä huolimatta kuukausikeskilämpötila Pohjois-Lapissa oli jopa pari astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi (takakannen kartat). Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 11, hinta 2,1 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: Ilmastokatsaus /1

4 Joulukuussa 1 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i december 1 på några orter. 1 1 Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda 1 Pori Björneborg 1 1 Jyväskylä 1 1 Kauhava 1 1 Joensuu 1 1 Oulu Uleåborg 1 1 Kuusamo 1 1 Sodankylä 1 4 Ilmastokatsaus /1

5 Melko vähäsateista, lumipeite tavanomainen Lumitilanne Joulukuussa satoi lounaissaaristoa ja Ahvenanmaata lukuunottamatta vähänlaisesti. Kuukauden sadesumma vaihteli Manner-Suomessa 8 42 mm. Ahvenanmaalla mitattiin joulukuun sademääräksi mm, ja se on lähes kaksinkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon nähden. Sade tuli myös siellä joulun alla lumena, minkä johdosta joulusta vuoden loppuun saaristokin oli valkoisen lumen peittämä, vaikka Pohjois-Itämeri aaltoili vapaana. Ahvenanmaan 4 senttimetrin lumipeite oli vuoden vaihteessa harvinaisen paksu. Suurin joulukuun lumen syvyys Maarianhaminassa oli 4 cm, Myös Utössä Pohjois-Itämerellä mitattiin joulukuun sademääräksi 4 mm. Joulukuun päättyessä Utössä lumipeite oli cm ja aikaisempikin joulukuun lumen syvyyden ennätys siellä on cm, Muualla Suomessa joulukuun sademäärä jäi paikoin alle puoleen joulukuun pitkän ajan vertailuarvosta (takakannen kartat). Alkukuussa sää oli enimmäkseen pilvinen ja lähes joka päivä esiintyi heikkoa lumi- tai tihkusadetta. Aurinko näkyi noin viikon välein alkukuussa. Joulukuussa pyrytti muutamana päivänä eri puolilla maata. Eniten lunta tuprutti 18. ja 1. joulukuuta maan etelä- ja keskiosassa sekä Oulun läänissä. Aivan joulun alla etelärannikko sai vielä runsaanlaisesti lunta. Joulukuun päättyessä lumipeite vaihteli Lounais-Suomen vajaasta sentistä Pohjois-Karjalan ja Luoteis-Lapin noin senttiin. Maan laajuisesti tarkasteltuna Ahvenanmaan 4 senttimetrin lumipeite oli merkittävän paksu Taulukko. Jouluaaton ja uudenvuodenaaton ylimmät ja alimmat lämpötilat ( C) sekä sademäärät (mm) Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä Jouluaatto Uudenvuodenaatto 1..1 Tmax Tmin Sade Tmax Tmin Sade Helsinki Kaisaniemi -,1 -, 1,, -, 1, Jyväskylä,1 8,2 - -,1,1 2, Sodankylä -,7,7,2,7 -,, Auringonpaistetunnit solskenstimmar Kuukausisumma (1) ja vertailuarvo (11) heinäkuu elokuu syyskuu Helsinki-Vantaa Turku Jokioinen Jyväskylä Joensuu Sodankylä Utsjoki, Kevo Oulun tiedot puuttuvat näiltä kuukausilta Globaalisäteily globalstrålning MJ/m 2 Kuukausisumma (1) ja vertailuarvo (11) heinäkuu elokuu syyskuu Helsinki-Vantaa Jokioinen Jyväskylä Sodankylä Utsjoki, Kevo Ilmastokatsaus /1

6 Säävuosi 1 Säävuonna 1 marraskuun myrskyt olivat merkittäviä. Vuosi 1 alkoi poikkeuksellisen leutona koko maassa. Erityisen lämmintä oli myös heinäkuussa, jolloin hellettä maan etelä- ja keskiosassa oli lähes joka toinen päivä. Runsaita sateita esiintyi melko laajasti lähinnä kesäheinäkuussa ja syyskuussa. Myrskyjä ja pyryjä loppuvuonna Vuoden 1 merkittävimmät säätapahtumat olivat marraskuun kaksi voimakkuudeltaan erittäin harvinaista myrskyä. Pyryn päivänä voimakasta myrskyä edelsi tyynehkö sää, jonka kuluessa.1. satoi märkää painavaa lunta osassa Etelä- Pohjanmaata ja Keski-Suomea, ja se aiheutti näillä alueilla puustovaurioita. Kun tätä vaihetta seurasi Pyryn päivänä sisämaassa puhaltaneet kovat tuulet, niin puuskaiset tuulet laajensivat tuhoaluetta maan länsiosassa. Marraskuun toinen erittäin voimakas myrsky alkoi Janikan päivänä.11. ja jatkui vielä Tuolloin suurimmat puustovahingot sattuivat laajalla alueella lähinnä maan eteläosassa. Matalapaineen jälkipuolella vallinneet pohjoistuulet olivat poikkeuksellisen puuskaiset. Näiden lisäksi marraskuussa havaittiin merialueilla yhteensä seitsemänä päivänä myrskyä. Maan eteläosiin rannikon lähelle sattui marraskuussa myös useampia pyryjä. Lumimääriltään pyryt olivat merkittäviä ja ajankohdaltaan varhaisia. Niinpä pääkaupunkiseudulla alkoi pysyvän lumipeitteen aika jo.11., mikä ajankohta oli kuukauden verran keskimääräistä edellä. Alkuvuoden aikana esiintyi merialueillamme ainoastaan kahtena päivänä helmikuussa myrskyä ennen elokuun loppua. Ensimmäinen syysmyrsky sattui elokuuta, ja se osui pääasiassa eteläisille merialueille. Kyseiseen myrskyyn liittyi poikkeuksellisen runsaita, jopa 1 mm vuorokausisateita lounaissaaristoon ja Varsinais-Suomen rannikolle. Muualla maassa elokuussa satoi enimmäkseen niukasti. Koko vuotena myrskypäiviä oli vain 14, kun vuosien 1 tilastokeskiarvo on 22 myrskypäivää vuodessa. Kesän ja termisen kasvukauden säät Terminen kasvukausi alkoi maan etelä- ja keskiosassa varhain jo huhtikuussa, mutta toukokuun loppupuoli oli kolea ja öisin hallainen. Vielä kesäkuun alussa oli maan etelä- ja keskiosassa ankaran hallan öitä. Kuitenkin samaan aikaan kesäkuun alussa Pohjois-Lapissa oli hellettä. Kesäkuun 1 koko maan korkein lämpötila, 28, astetta mitattiinkin Inarin Sevettijärvellä jo 1. kesäkuuta. Juhannuksen tienoo oli lämmin koko maassa. Heinäkuu oli huippuluokan hellekuukausi. Hellepäiviä, jolloin päivän ylin lämpötila on vähintään astetta, oli 8 1 kappaletta, eli niitä oli maan etelä- ja keskiosassa keskiarvoon verrattuna kaksin- tai kolminkertainen määrä. Ilman kosteus oli ajoittain hyvin suuri. Suuresta ilman kosteudesta huolimatta poutapäiviä oli heinäkuussa tavallista enemmän. Kuukauden puoleen väliin sattuneet ukonilmat salamoivat viikon aikana runsaasti. Koko kesän korkein lämpötila, 1, astetta mitattiin Savonlinnassa. Elokuu oli täysin kesäinen. Kesäkauden viimeiset hellepäivät sattuivat maan itäosaan 1. ja 17. elokuuta. Elokuussa satoi suurimmassa osassa maata niukasti. Heinä- ja elokuussa aurinko paistoi tavallista enemmän koko maassa, ja kesäkuu oli Lapissa lisäksi erityisen aurinkoinen. Kesän 1 salamamäärä jäi selvästi alle keskiarvon, mutta pääosa rajuista ukkosista keskittyi heinäkuun kolmannelle viikolle. Myös syyskuussa jatkuivat lähes kesäiset lämpötilat pitkään. Vasta lokakuun päivinä sää kylmeni nopeasti koko maassa. Tuolloin päättyi terminen kasvukausi myös maan etelä- ja keskiosassa, jossa se oli 1 - viikkoa keskimääräistä pitempi. Sään vuosiyhteenveto Vuoden keskilämpötila oli koko maassa vain vähän,,1,7 astetta vertailukauden 171- keskiarvoa korkeampi. Vuoden keskilämpötila oli Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa, 7, astetta ja maan eteläosien sisämaassa 4,2, astetta. Maan keskiosassa vuoden keskilämpötila oli 2,, ja Oulun läänissä sekä Lapin läänin eteläosassa,1 2, astetta. Salla-Kolari -linjan pohjoispuolella vuoden keskilämpötila oli hieman nollan alapuolella, -,, astetta. Tammikuu ja heinäkuu olivat koko maassa paljon keskimääräistä lämpimämmät. Vuoden 1 sademäärissä oli suuria paikallisia eroja. Vähiten satoi Pohjois-Suomen itäosassa, missä vuosisademäärät vaihtelivat 4 millimetriin. Muualla maassa sademäärät olivat yleisimmin 7 millimetriä ja siten ne olivat hyvin lähellä tavanomaisia sademääriä.turussa satoi 78 mm ja se on yksi suurimpia vuosisateita 1. Lounaissaaristossa sadetta kertyi paikoin yli 8 mm. Lapissa satoi suhteellisesti eniten, ja vuosisademäärät olivat noin 1,2 -kertaiset pitkän ajan keskiarvoon nähden. Runsassateisia kuukausia olivat lähinnä kesä-heinäkuu ja syys-lokakuu, joskin näinäkin kuukausina oli maan eri osien välillä suuria eroja. Vähäsateisin kuukausi pitkän ajan keskiarvoihin suhteutettuna oli koko maassa elokuu. Joulukuun sademäärät olivat pienimmät. Anneli Nordlund Ilmastokatsaus /1

7 Vuosikarttoja Kartta 1. Vuoden 1 keskilämpötila ( C) Kartta 2. Vuoden 1 sademäärä (mm) Kartta. Vuoden keskilämpötila ( C) vertailukaudella 171- Kartta 4. Vuotuinen sademäärä (mm) vertailukaudella 171- Ilmastokatsaus /1 7

8 Joulukuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm Päivä 1 Päivä 1 Päivä Suurin Päivä päivässä 1 UTÖ JOMALA.8 * * *7 RUSSARÖ SUOMUSJÄRVI -7. * *4 18 *11 HKI-VANTAA BÅGASKÄR HELSINKI KAISANIEMI HELSINKI ISOSAARI RANKKI PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI UTTI LAPPEENRANTA NIINISALO KUOREVESI JYVÄSKYLÄ MIKKELI VAASA VALASSAARET KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO OULU PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO KILPISJÄRVI IVALO KEVO Pakkaspäiviä * Vertailukauden 11 keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) 8 Ilmastokatsaus /1

9 Joulukuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ilmastokatsaus /1

10 Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) joulukuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i december Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ RUSSARÖ HKI-VANTAAN LA ISOSAARI RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 14 m/s, taulukon asemilla UTÖ 2.,.,14.,18.2.,24.,.,28.. RUSSARÖ 18.2.,24.,2. ISOSAARI 18.2.,.,2.,28.,2. ISOKARI 1.,2.,1.1.,24.,.,28. TAHKOLUOTO VALASSAARET 1.,.,.,1. ULKOKALLA 1.,2.,.,18.,1. KEVO 1.,1.,1. Myrskypäivät, keskituulen nopeus > 21 m/s, taulukon asemilla UTÖ. ISOKARI. VALASSAARET 1. Sääennätyksiä marraskuussa 1 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila,2 C Hanko Russarö Alin lämpötila 8,7 C Enontekiö Hetta Suurin kuukausisademäärä 7 mm Loppi Hevosoja Pienin kuukausisademäärä mm Lammi Kostila Suurin vuorokausisademäärä 4 mm Tammisaari Bromarv Vättlax Suomen ennätykset marraskuussa Ylin lämpötila 14,1 C Maarianhamina Alin lämpötila -42, C Sodankylä.11.1 Suurin kuukausisademäärä 22 mm Tuusula Ruotsinkylä 1 Information På baksidan har vi sammanfattat decembervädret 1 på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger. Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger. 1 Ilmastokatsaus /1

11 Tammikuun keskimääräisiä tietoja alle - Keskimääräinen lumensyvyys (cm).1. vertailukaudella 11 Snödjupet i medeltal den. januari under normalperioden 11 Keskimääräinen vuorokauden alin lämpötila ( C) tammikuussa vertailukaudella 11 Den lägsta temperaturen ( C) i medeltal i januari under normalperioden 11 Ilmastokatsaus /1 11

12 Joulukuu 1 December alle -4 Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 11 keskiarvosta alle alle Sademäärä (mm) Figurtext på sida 1 Sademäärä prosentteina vertailukauden 11 keskiarvosta