ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Vuoden 2011 sää

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 11 Vuoden 11 sää Uusi vertailukausi

2 Ilmastokatsaus 12/11 Sisältö Ilmastotilastot vanhenevat nopeasti 3 Uusi vertailukausi Vuoden 11 keskilämpötila Suomen mittaushistorian jaetulle toiselle sijalle 6 Joulukuun ja vuoden 11 säätapahtumia Pohjolassa ja maailmalla 8 Auringonpaiste ja -säteily vuonna Kuukausikeskilämpötilat Kuukausisademäärät Vuoden 11 lämpötila- ja sadekartat 14 Joulukuun sääkatsaus Peräkkäiset myrskyt aiheuttivat laajalti vahinkoja joulukuun lopulla 16 Vuoden alkaessa Itämeri avovettä 17 Joulukuun lämpötiloja 18 Joulukuun sademääriä 19 Joulukuun kuukausitilasto Joulukuun päivittäiset tiedot 21 Joulukuun tuulitiedot 22 Vuodenaikaisennuste helmi huhtikuulle 23 Sää vuotta sitten 23 Joulukuun 11 lämpötila- ja sadekartat 24 Ilmastokatsaus on luettavissa myös www-osoitteessa Ilmastokatsaus. vuosikerta ISSN: Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastokeskus PL 53, 1 Helsinki sähköposti: ilmastokeskus@fmi.fi puhelin (9) Vuositilaushinta on 45 euroa + ALV 9% Prenumerationspriset är 45 euro + MOMS 9% Iainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. Julkaisija: Ilmatieteen laitos Päätoimittaja: Niina Niinimäki Toimittajat: Asko Hutila Henriikka Simola Pirkko Karlsson Ilmestyy: noin kuukauden. päivänä Kannen kuva: Pauli Jokinen Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 61, hinta 3,98 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: 2 ILMASTOKATSAUS 12/11

3 Ilmastotilastot vanhenevat nopeasti Uusi ilmastollinen vertailukausi 1981 otetaan käyttöön ilmastopalvelussa tammikuussa 12. Koko maan vuoden keskilämpötila on uudella vertailukaudella lähes,4 C korkeampi kuin tähän saakka käytössä olleella vertailukaudella Uusi vertailukausi on kuitenkin vanha jo valmistuessaan, sillä havaintoihin perustuvana se kuvaa aina mennyttä ilmastoa. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvassa suunnittelussa ja investoinneissa on tarpeen ennakoida myös tulevia ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Mihin ilmastotilastoja tarvitaan? Minulta on kysytty muutaman kerran, miksi otamme käyttöön uuden vertailukauden. Ja eikö olisi parempi jatkaa vanhan vertailukauden käyttöä, jotta käynnissä oleva ilmastonmuutos tulisi jatkuvasti esiin ja ilmeiseksi myös kuukausittaisen ilmastoseurantamme välityksellä? Vuonna 11 tiedotimme kymmenen kuukautta toisensa jälkeen yhteenvedoissamme, että kuukausi oli tavanomaista lämpimämpi. Ja näinhän siinä tulee käymään: Koska uusi vertailukausi on edellistä lämpimämpi, jatkossa kuukausitiedotteissamme poikkeamat lämpimään suuntaan vähenevät ja vastaavasti poikkeamat kylmään suuntaan tulevat jälleen yleisemmiksi. Ilmastotilastoja ei kuitenkaan ole tarkoitettu osoittamaan vain ilmastonmuutoksen etenemistä, vaan ilmastotilastoja tarvitaan kuvaamaan mahdollisimman hyvin vallitsevan ilmaston keskimääräisiä olosuhteista ja ilmaston luontaisen vaihtelun suuruutta eri vuodenaikoina. Ilmastotilastoja käytetään ja tulisi käyttää nykyistä enemmänkin erityisesti sääja ilmastoriippuvaisilla aloilla tutkimuksessa, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja talouselämän eri aloilla esimerkiksi uusien investointien suunnittelussa tai resurssien suuntaamisessa. Ilmastoriskien arviointi Ilmastopalvelun arjessa minua on ajoittain huolestuttanut nykyinen suunnittelun lyhyt aikaskaala monilla ilmastotietoja hyödyntävillä aloilla. Usein resursseja suunnitellaan ja varataan esimerkiksi viiden edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Ilmaston luontaisen vaihtelun kannalta se on lyhyt aika. Ilmastollisen vertailukauden tilastot lasketaan 3 vuoden ajalta. Tämän jakson katsotaan olevan riittävän pitkä luontaisen vaihtelun kuvaamiseen eikä toisaalta yksittäisellä vuodella ole liian suurta painoarvoa. Ennätysten ja hyvin harvinaisten säätilanteiden todennäköisyysarvioissa on kuitenkin tarpeen käyttää tätäkin pidempiä aikasarjoja. Ilmastonmuutos tuo ilmastoilmiöiden todennäköisyyden arviointiin uuden elementin. Havaintoihin perustuvat tilastot eivät enää täysin kuvaa vallitsevaa ilmastoa, mutta ne ovat kuitenkin hyvä lähtökohta ilmastoriskien arvioimiseksi. Varsinkin pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvassa suunnittelussa ja riskienarvioinnissa on myös ennakoitava, miten toiminnan kannalta kriittisten ilmastotekijöiden todennäköisyydet muuttuvat jatkossa ilmastonmuutoksen seurauksena. Vuosi sähköistä Ilmastokatsausta Vuoden 11 alusta alkaen Ilmastokatsaus on ollut luettavissa myös sähköisessä muodossa Ilmatieteen laitoksen www-sivuilla. Tämän uudistuksen myötä olemme saaneet paljon uusia lukijoita vanhalle, perinteitä kunnioittavalle lehdellemme. Toivon, että sama kehitys jatkuu edelleen. Pieni toimituskuntamme tekee innolla töitä kuukaudesta toiseen ja on hienoa, että työmme tulokset on aiempaa laajemman lukijakunnan ulottuvilla. Nyt on aika tuoda jälleen tuoreita näkökulmia Ilmastokatsauksen kehittämiseen. Kahden vuoden kauteni jälkeen päätoimittajan viestikapulan ottaa vastaan Niina Niinimäki tästä numerosta alkaen. Mielenkiintoisia lukuhetkiä jälleen vuonna 12! Reija Ruuhela ryhmäpäällikkö Ilmastokeskus ILMASTOKATSAUS 12/11 3

4 Uusi vertailukausi 1981 IIlmatieteen laitos on laskenut uuden ilmastollisen vertailukauden 1981, joka otetaan käyttöön tammikuusta 12 alkaen. Uudet vertailuarvot ja kartat julkaistaan painetussa raportissa sekä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla. Vertailukaudelle 1981 on laskettu asemakohtaisia lämpötilan, sademäärän, suhteellisen kosteuden, lumensyvyyden, ilmapaineen, tuulen, ja auringonpaisteen sekä -säteilyn kuukausikeskiarvoja, jotka julkaistaan painetussa raportissa ja verkkosivuillamme. Vertailukauden laskenta sisältää kuitenkin myös paljon muutakin kuin pelkät kuukausikeskiarvot. Uudelle vertailukaudelle 1981 on määritelty muun muassa termisten vuodenaikojen vaihtumisen ajankohdat, päivittäisen lämpötilan prosenttipisteiden arvot, joilla voidaan määrittää muun muassa lämpötilan poikkeuksellisuus eri vuodenaikoina, ja pysyvän lumipeitteen ajankohdat. Vertailukauden laskenta Uuden vertailukauden laskennan perustana ovat olleet tarkastetut sääasemahavainnot vuosilta 1981 sekä WMO:n vuonna 1989 laatimat suositukset asemien aikasarjojen yhtenäisyydestä ja laadusta. WMO:n suositusten mukaan vertailukauden laskennassa asemalla on oltava havaintoja vähintään vuoden ajalta. Tästä on kuitenkin hieman poikettu, koska Suomessa esimerkiksi uuden vertailukauden muutaman viimeisen vuoden säät olivat lämpötiloiltaan ja etelässä lumioloiltaan kovin poikkeavia. Tällöin on järkevää jättää laskennasta pois ne asemat, jotka ovat lopettaneet toimintansa vuonna 8, vaikka niiltä saataisiinkin vuoden havainnot. Vertailukauden laskemista on hankaloittanut asemilta erilaisista syistä puuttuvat havainnot sekä viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset Ilmatieteen laitoksen havaintoverkossa. Useita manuaalisia asemia on lakkautettu ja uusia automaattisia asemia perustettu. Mittaustekniikan automatisoituessa joitakin ihmissilmää vaativia mittauksia, kuten kokonaispilvisyys, ei ole pystytty täysin korvaamaan, jolloin näiden suureiden vertailuarvoja ei ole voitu laskea. Lisäksi lentosääasemien ylläpitovastuun siirryttyä 199-luvulla Ilmatieteen laitokselta Finavialle sademäärän sekä lumensyvyyden mittaus loppui muutamaa lentoasemaa lukuun ottamatta. Uudella vertailukaudella on 74 asemaa, joilta on saatavissa vähintään lämpötilan ja sademäärän vertailuarvot. Automatisoinnin sekä sadehavaintojen loppumisen takia näistäkin asemista 24 on laskettu yhdistämällä useamman aseman havaintoja. Edellisellä kaudella asemia oli 1 eli huomattavasti enemmän kuin nyt. Raportissa julkaistavat 74 asemaa jakautuvat kuitenkin maantieteellisesti melko tasaisesti ja lisäksi yksittäisiä suureita, kuten pelkkä sademäärä, saadaan laskettua yli 7 asemalta. Uudenlaiset kartat Uuden vertailukauden laskennan kanssa yhtä aikaa kehitettiin myös interpolointi-menetelmää, jolla lasketaan arvot havaintoasemien välisille alueille. Samalla laskennan hilakokoa pienennettiin. Yhden kilometrin hilaväli mahdollistaa entistä tarkemmat kartat, jossa näkyy muun muassa järvien ja tuntureiden vaikutus lämpötilaan. Kuvassa 1. on vuoden keskilämpötila ja sademäärä vertailukaudella Muutokset ovat havaittavissa lämpötiloissa Uuden vertailukauden 1981 asemakohtaiset lämpötilan tilastot ovat tyypillisesti hieman korkeammat kuin vastaavat edellisen vertailukauden 1971 arvot. Koko maan yli otettu vuosikeskilämpötila on uudella vertailukaudella lähes,4 C korkeampi kuin edellisellä vertailukaudella. Havaittu lämpötilan nousu on kohtuullisen hyvin sopusoinnussa malleihin perustuvien arvioiden kanssa ilmastonmuutoksen suuruudesta Suomessa. Yksittäisistä kuukausista lämpötilan nousu on koko maan laajuisesti suurin huhtikuussa, mutta Lapissa on myös talvikuukausina havaittavissa noin asteen lämpötilan nousu vertailukausien 1971 ja 1981 välillä. Erityisesti lämpötilan nousu näkyy kuukauden ylimpien lämpötilojen keskiarvoissa, jotka ovat kohonneet yli asteen. Kesäkuu on ainoa kuukausi, jossa keskilämpötilat suuressa osassa maata edellistä vertailukautta alempia. Sademäärissä vuosien välinen vaihtelu on suurempaa kuin lämpötilassa, jolloin myöskään vertailukausien erot eivät ole yhtä 4 ILMASTOKATSAUS 12/11

5 selkeitä. Keskimäärin vuoden sademäärä on kuitenkin uudella vertailukaudella hieman suurempi kuin edellisellä vertailukaudella. Kuukausitasolla tarkasteltuna toukokuun sademäärä on koko maassa edellisen vertailukauden keskiarvoa suurempi. Sademäärä on laajalti edellisen vertailukauden keskiarvoja pienempi huhtikuussa ja syyskuussa. Havaittuja muutoksia vertailukaudesta toiseen ei kuitenkaan voida selittää yksinomaan ilmastonmuutoksella, sillä asemakohtaiset tilastoarvot eivät ole täysin vertailukelpoisia muun muassa havaintoverkossa ja tekniikassa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Uuden vertailukauden käyttöönotto Ilmastopalvelun arjessa uusi vertailukausi otettiin käyttöön vuoden 12 alusta. Käytännössä kuitenkin päivitämme esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuja koko vuoden ajan aina ajankohtaisten sivujen osalta, sillä päivitykset tehdään pääasiassa käsityönä. Vertailukauden vaihtaminen aiheuttaa varmasti sekaannusta ilmastotietoja käyttävien keskuudessa, mutta pyrimme kertomaan vertailukauden vaihdon aiheuttamista muutoksista pitkän ajan keskiarvoihin esimerkiksi aina kuukausitiedotteidemme yhteydessä. Henriikka Simola ILMASTOKATSAUS 12/11 5

6 Vuoden 11 keskilämpötila Suomen mittaushistorian jaetulle toiselle sijalle Vuosi 11 oli maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen ja maan pohjoisosassa poikkeuksellisen lämmin. Maaliskuusta lähtien eli kuukautta peräkkäin Suomen keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko maan keskilämpötila oli 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Edellisen kerran yhtä korkea vuoden keskilämpötila oli vuonna Lämpimämpi vuosi on ollut ainoastaan vuosi Vuoden keskilämpötila vaihteli etelä- ja lounaisrannikon runsaan +6 asteen ja Pohjois-Lapin vajaan asteen välillä. Suurin poikkeama tavanomaisesta oli Lapissa, jossa vuoden keskilämpötila oli 2-3 astetta tavanomaista korkeampi. Suuressa osassa maata vuoden sademäärä oli yli pitkäaikaisen keskiarvon, mutta lähinnä Pohjois- Karjalassa jäätiin paikoin noin prosenttia alle keskiarvon. Suurin sademäärä, 963 millimetriä, mitattiin Puolangassa ja pienin, 464 millimetriä, puolestaan Utsjoen Nuorgamissa. Alkuvuodesta paljon lunta Vuosi 11 alkoi varsin talvisissa olosuhteissa koko maassa. Lunta oli lähes koko maassa jossakin vaiheessa talvea vähintään 4 cm, ja etenkin maan etelä- ja itäosassa lunta oli selvästi pitkän ajan keskiarvoja enemmän. Etelä-Suomen suurin lumensyvyys oli Kouvolan Utissa mitattu 92 cm. Koko maan suurin lumensyvyys mitattiin Kilpisjärven kyläkeskuksessa, jossa oli maaliskuun alussa lunta enimmillään 116 cm. Lämpötilojen osalta tammikuu oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja, vaikkakin alueellisia eroja lämpötilapoikkeamissa esiintyi. Helmikuu oli puolestaan paikoin harvinaisen kylmä. Koko maan keskilämpötila oli lähes kuusi astetta tavanomaista alhaisempi. Talven ja koko vuoden alin lämpötila, -41,8 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 18. helmikuuta. Kylmän joulu- ja helmikuun johdosta talven 11 keskilämpötila oli noin 3,4 astetta tavanomaista alhaisempi. Kevät aluksi viivytteli, mutta eteni lopulta nopeasti Kevään eli maaliskuusta toukokuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Terminen kevät ei lumisen ja kylmän talven jäljiltä ehtinyt vielä alkaa maaliskuun puolella, mutta harvinaisen lämpimän huhtikuun myötä kevät eteni vauhdilla etelästä pohjoiseen ja alkoi Pohjois-Lapissa lähes kuukauden tavanomaista aikaisemmin. Huhtikuu olikin paikoin idässä ja pohjoisessa jopa poikkeuksellisen lämmin. Sodankylässä saavutettiin mittaushistorian korkein huhtikuun keskilämpötila. Kesällä harvinaisen lämmintä ja paljon ukkosia Kesä eli kesäkuusta elokuuhun ulottuva jakso oli harvinaisen lämmin. Koko maan keskilämpötila oli kaksi astetta tavanomaista korkeampi. Vastaavanlaisia keskilämpötiloja esiintyy tilastojen mukaan keskimäärin kerran 3 vuodessa. Kesäkuu alkoi poikkeuksellisen helleaallon merkeissä. Yli 3 asteen lämpötiloja mitattiin noin viikon ajan, useana päivänä myös Lapissa, ja samalla mitattiin vuoden ylin lämpötila +32,8 astetta Ylitornion Meltosjärvellä. Muutamilla havaintoasemilla kesä oli mittaushistorian lämpimin. Näin kävi muun muassa Helsingin Kaisaniemessä, jossa havaintoja on tehty 18-luvun alkupuolelta lähtien. Kaupungistumisen myötä 18-luvun Helsingin havainnot eivät kuitenkaan ole täysin verrannollisia nykypäivään. Kesällä salamoi keskimääräistä enemmän. Suomen maa-alueilla paikannettiin yhteensä noin 18 maasalamaa, joka on noin 4 tavanomaista enemmän. Ukkoset painottuivat kesä- ja heinäkuulle, jolloin paikannettiin seitsemänä vuorokautena yli maasalamaa. Tämä on melko harvinaista, sillä tyypillisesti vastaavanlaisia päiviä on Suomen kesässä vain muutama. Kesän 11 ukkosille oli ominaista runsaat sateet. Vuoden suurin vuorokausisade tulikin ukkoskuurojen saattelemana Tornion Aapajärvellä, jossa satoi 121 mm heinäkuun 24. päivänä. Kesän suurimmat havaitut rakeet olivat halkaisijaltaan kuuden senttimetrin kokoisia, ja ne mitattiin Vaasan lähistöllä 9. heinäkuuta. Syksyllä hyvin lämmintä ja lumet vähissä Syksy eli syyskuusta marraskuu- 6 ILMASTOKATSAUS 12/11

7 hun ulottuva jakso oli Suomessa keskilämpötilaltaan poikkeuksellisen lämmin. Koko maan lämpötilapoikkeama oli 3,5 astetta. Yksittäisistä päivistä erityisesti syyskuun viimeinen päivä oli poikkeuksellisen lämmin. Ylin lämpötila, 22,3 astetta, mitattiin Porvoossa ja se on myöhäisin asteen ylitys Suomessa. Marraskuun alussa puolestaan oli myös vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmintä, ja uusia marraskuun lämpöennätyksiä saavutettiinkin useilla havaintoasemilla. Terminen syksy alkoi maan keski- ja pohjoisosassa syyskuun puolivälissä, mikä oli selvästi tavanomaista myöhemmin. Poikkeama oli maan keskiosassa pari viikkoa, Pohjois-Lapissa noin kuukauden. Lunta ei ollut marraskuun alussa missään päin Suomea, mikä on harvinaista. Myös marraskuun päättyessä lunta oli vuodenaikaan nähden harvinaisen suppealla alueella. Leuto, sateinen ja myrskyisä joulukuu Vuosi päättyi harvinaisen leutoon ja etenkin etelässä poikkeuksellisen sateiseen joulukuuhun. Keskilämpötila oli suuressa osassa maata vähintään viisi, maan pohjoisosassa paikoin jopa yhdeksän astetta tavanomaista lämpimämpi. Joulukuussa saavutettiin myös suurin joulukuussa mitattu sademäärä. Kemiönsaaressa joulukuun sademääräksi muodostui 19 mm, kun tyypillinen joulukuun sademäärä on maan lounaisosassa noin 6 mm. Loppuvuosi oli myös varsin tuulinen. Myrskypäiviä oli Suomen merialueilla erityisen paljon joulukuussa, jolloin myrskytuulia havaittiin 11 päivänä. Tyypillisesti joulukuussa on myrskypäiviä noin kolme. Tapaninpäivänä etenkin maan länsiosaa riepotteli harvinaisen voimakas myrsky, ja myös heti seuraavana päivänä tuulivahinkoja syntyi eri puolilla Suomea Lappia lukuun ottamatta tammi helmi maalis huhti touko kesä Terminen talvi oli huomattavasti myöhässä koko maassa. Se ehti vuodenvaihteeseen mennessä alkaa lähes koko maassa eteläisintä Suomea lukuun ottamatta. Termisen talven alku oli yleisesti noin kahdesta viikosta kahteen kuukauteen tavanomaisesta myöhässä. Pauli Jokinen heinä elo syys loka marras joulu Kuva 1. Suomen keskilämpötila pylväinä kuukausittain ja kolmen eri vertailukauden keskiarvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 2. Suomen sademäärä pylväinä kuukausittain ja kolmen eri vertailukauden keskiarvot ILMASTOKATSAUS 12/11 7

8 Joulukuun ja vuoden 11 säätapahtumia Pohjolassa ja maailmalla Lähes koko Euroopan säätä hallitsi joulukuussa voimakas ja lauha lounaisvirtaus. Poikkeuksellisen lämmin alue ulottui pohjoiselle Jäämerelle saakka, ja myös suuri osa Pohjois-Amerikasta oli epätavallisen lämmin. Suhteellisesti kylmintä oli Keski-Aasiassa. Pohjolassa lauha, sateinen ja tuulinen joulukuu Fennoskandiassa vallitsi hyvin lauha ja ajoittain voimakas lounaanpuoleinen ilmavirtaus. Suurimmat lämpötilapoikkeamat (+9 C) havaittiin Norjan Itä-Finnmarkissa ja Ruotsin Tornionjokilaaksossa. Etelään siirryttäessä poikkeamat pienenivät (esim. Tanska +2,6 C). Islannissa sen sijaan oli asteen, pari tavallista kylmempää, ja Reykjavikissa oli kylmin joulukuu 3 vuoteen. Siellä mitattiin myös uusi paikallinen lumensyvyysennätys, 33 cm. Pohjolan ylin lämpötila, 14,3 C, mitattiin 27. päivä Etelä-Norjassa (Tafjord) ja alin lämpötila, -3,6 C, 31. päivä Ruotsin Lapissa (Gielas). Lukuisat matalapaineet antoivat paikoin yli kaksinkertaisia sademääriä etenkin Tanskaan, Norjan ja Ruotsin eteläosiin sekä Baltian maihin. Eniten satoi jälleen Etelä-Norjan rannikolla. Suurin kuukausisademäärä oli 54 mm (Eik-Hove) ja vuorokausisademäärä 146 mm ( Ullensvang). Virossa joulukuu oli yleisesti ennätyksellisen sateinen, ja eniten satoi Pärnussa (184 mm). Ruotsin Ångermanlandissa ja Västerbottenissa satoi 9. joulukuuta jopa 4 cm lunta lumensyvyyden kasvaessa paikoin yli puoleen metriin. Huomattavin luonnonilmiö oli epäilemättä joulunpyhinä riehunut Dagmar-myrsky. Sen yhteydessä Keski-Norjan rannikolla saavutettiin hirmumyrskyn tuulennopeuksia (Kråkenes 45 m/s) ja suurimmat puuskat olivat 55 m/s, korkeilla tuntureilla vielä enemmän. Ruotsissa sähköt katkesivat noin 17 kotitaloudelta, ja Östersundissa suurin tuulen puuskanopeus oli 34 m/s. Erikoista oli myös vuodenaikaan nähden runsas ukkosten esiintyminen Etelä-Ruotsissa, erityisesti vastaisena yönä. Keski-Euroopassa syksyisen harmaata, Alpeilla runsaita lumisateita Länsi-Euroopassa ja Alppien pohjoispuolella etenkin kuukauden alkupuolisko oli hyvin lämmin, samoin joulunaika. Joulukuu oli yleisesti 2-5 C tavallista lämpimämpi. Itävallassa (Feldkirch) lämpötila kohosi 2. joulukuuta 17,6 asteeseen ja Espanjassa (Coin) nautiskeltiin 22. päivä 26,9 asteen lämmöstä. Toisena joulupäivänä mitattiin puolestaan Iso- Britanniassa (Fyvie Castle, Aberdeenshire),5 C. Sateita tuli monin paikoin kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Alppien eteläpuolella kuitenkin satoi niukalti, paikoin vain noin viidennes tavanomaisesta. Kuukauden aikana esiintyi ainakin kaksi myrskymatalapainetta, johon liittyi dramaattisia säitä ja säänmuutoksia. Niistä ensimmäinen kulki joulukuun 8. päivä Skotlannin pohjoisrannikon yli Pohjanmerelle. Siinä yhteydessä Cairngorm-vuoristoasemalla (1237 m mpy) mitattiin suurimmaksi keskituulen nopeudeksi 53 m/s ja puuskanopeudeksi 74 m/s. Alavilla seuduilla vastaavat nopeudet olivat m/s ja 35 m/s. Runsaat sateet aiheuttivat tulvia ja noin taloutta oli Skotlannissa ilman sähköä. Toinen myrskymatala Joachim liikkui Englannin kanaalin ja Pohjois-Saksan yli itäkoilliseen. Sen jälkipuolella levisi luoteesta kylmää ilmaa Keski-Eurooppaan. Alpeilla satoi muutamassa päivässä lunta jopa toista metriä. Esimerkiksi Itävallan Tirolissa (Langen, Arlberg) mitattiin suurimmaksi lumensyvyydeksi 6 cm. Lämpötilat laskivat. päivä paikoin - asteen vaiheille. Joulun edellä lounaiset ilmavirtaukset toivat taas hyvin lauhaa ilmaa Länsi-Eurooppaan. Alppien alueelle vahvistui korkeapaine, jolloin sää oli siellä joulun ja uudenvuoden välillä aurinkoista. Aasian pohjoisosissa ja Arktiksella lämmintä Euroopan lämpimyys ulottui Länsi- ja Keski-Siperiaan. Siperian luoteisosissa oli kymmenisen astetta tavanomaista lämpimämpää. Kaikkein poikkeuksellisin joulukuu oli Novaja Zemljan koillispuolella, missä lämpötilapoikkeama oli jopa + C. Tämä oli jo kolmas peräkkäinen hyvin lämmin kuukausi tällä alueella, ja se oli syynä läheisen merialueen jäättömyyteen. Aasiassa suhteellisesti kylmintä oli Kazahstanissa (poikkeama -5 C). Mantereen kylmyyspiste oli kuitenkin Siperian Oimjakonissa, missä 8 ILMASTOKATSAUS 12/11

9 vuoden viimeisenä päivänä mitattiin -55,1 C. Kuukauden puolivälissä kulki trooppinen sykloni Washi (Sendong) Filippiinien eteläosan poikki jättäen jälkeensä noin 13 kuolonuhria. Kuukauden lopussa Intian kaakkoisosissa vaikutti puolestaan trooppinen sykloni Thane, mikä oli ainoa vuonna 11 Bengalin lahden ulkopuolella muodostunut myrsky. Suurimmat sademäärät mitattiin kuitenkin Taiwanilla (Daping), missä satoi 343 mm. Pohjois-Amerikassakin laajat alueet hyvin lämpimiä Kanadassa ja USA:n itäosissa oli 2- astetta keskimääräistä lämpimämpää, kun taas USA:n läntiset osavaltiot olivat hieman tavanomaista kylmempiä. Koillisrannikolla joulukuu oli yksi lämpimimmistä runsaan vuoden aikana. Lännessä oli lähes ennätyskuivaa (Nevada 2 mm), kun taas esimerkiksi Arkansasissa satoi 19 mm. Kuukauden huomattavin lumimyrsky vaikutti 19.. päivä Kalliovuorten eteläosissa ja sieltä itään olevilla alueilla. Paikoin lunta satoi 4 cm, ja jopa Teksasissa mitattiin kuukauden lumiennätyksiä. Lumen peittämä alue USA:ssa oli neljän lumisen joulukuun jälkeen kuitenkin selvästi tavallista suppeampi. Eteläisellä pallonpuoliskolla lämpötilaennätyksiä Australiassa kesä alkoi viileänä ja melko sateisena. Mantereen itäosissa poikkeama oli -2 asteen luokkaa. Länsi-Australiassa mitattu 49,4 C (Roebourne) on Australian joulukuun 2. korkein lämpötila ja koko maapallon joulukuun 11 korkein lämpötila. Myös joulukuun suurin vuorokausisademäärä mitattiin täällä, kun Pohjoisterritoriossa (Edith Falls Ridge) satoi 385 mm. Tämä liittyi joulunpyhinä mantereen pohjoisosien yli liikkuneeseen trooppiseen sykloniin ( Grant). Etelänavalla (Amundsen-Scottin asema) mitattiin joulupäivänä uusi etelänavan lämpöennätys, -12,3 C. Edellinen ennätys, -13,6 C, oli vuodelta Mantereen itäosissa lämpötila kohosi vuoden viimeisenä päivänä peräti +14 asteeseen, mikä jää vain asteen verran Antarktiksen lämpöennätyksestä (, C, vuonna 1974). VUOSI 11 Vuosi 11 oli maapallolla tilastojen 11. lämpimin. Voimakas La Niña-ilmiö laski keskilämpötilaa. Erityisen lämmintä oli Aasian pohjoisosissa, Arktiksella ja suuressa osassa Pohjois- ja Keski-Eurooppaa. Pohjolassa ja Keski-Euroopassa lämmin vuosi Pohjolassa vuosi 11 oli etenkin Fennoskandian alueella poikkeuksellisen lämmin. Norjassa koko maan keskilämpötila oli 1,8 astetta pitkän aja keskiarvoja korkeampi, mikä sivusi vuosien 199 ja 6 ennätystä. Ruotsin Norrlannissa oli paikoin ennätyslämmintä, mutta yleisesti Ruotsissa kuitenkin vuodet 1934 ja 1938 olivat lämpimämpiä. Tanskassa poikkeama oli +1,3 C ja vuosi oli jaetulla 9. tilalla lämpimästä päästä. Sateita tuli laajalti tavallista enemmän, ja Norjassa vuosi oli jopa sateisin vuoden 19 jälkeen. Suhteellisesti sateisinta oli Etelä- Norjan ja Ruijan sisämaassa sekä Ruotsissa Pohjois-Norrlannissa ( 175 %). Ruotsin itärannikolla ja osissa Pohjois-Norjaa satoi tavanomaista vähemmän. Suurin vuosisademäärä, 4339 mm, mitattiin Etelä-Norjan rannikolla (Brekke i Sogn). Länsi- ja Keski-Euroopassa vuosi oli yleisesti 1-2 C tavanomaista lämpimämpi. Alppien vuoristoseuduilla vuosi oli havaintohistorian lämpimin. Tunnusomaista oli suuri auringonpaistetuntien määrä johtuen suurelta osin hyvin aurinkoisesta keväästä. Sateissa oli suurta vaihtelevuutta kuitenkin niin, että sademäärät pienenivät keskimäärin lännestä itään siirryttäessä. Iso- Britanniassa Skotlannin ylämailla satoi paikoin lähes 4 mm, ja vuosi oli siellä sateisin sataan vuoteen. Maan itäosissa (East Anglia) satoi puolestaan jopa alle 4 mm ja siellä oli kuivinta sitten vuoden Alppien seuduilla satoi enimmillään mm ja pienimmät sadesummat olivat 3 mm:n luokkaa. Pohjois-Amerikassa suurten vaihtelujen vuosi USA:ssa koko maan keskilämpötila oli 12,1 C, mikä on puolisen astetta yli vuoden keskilämpötilan yläpuolella. Huomattavasti tavallista lämpimämpää oli eteläisissä ja koillisissa osavaltioissa ja sitä viileämpää vain Washingtonissa ja Oregonissa. Teksasissa vuosi oli ennätyskuiva (378 mm) ja samalla tilaston 2. lämpimin. Toisaalta sateita mitattiin seitsemässä koillisessa osavaltiossa ennätyksellisen paljon (mm. New York 1368 mm). USA:n pinta-alasta luokiteltiin hyvin kuivaksi noin neljännes, mikä on laajin ala sitten vuoden Lukuisia talvimyrskyjä esiintyi USA:ssa niin tammi-helmikuussa kuin myös harvinaisen aikaisin lokakuun lopussa. Tornadoja havaittiin poikkeuksellisen paljon huhti-toukokuussa. Tammimarraskuun aikana niitä rekisteröitiin noin kpl eli kolmanneksi eniten vuodesta 195 alkaneen tilastoinnin aikana. Trooppisia myrskyjä tavallista vähemmän Vuoden aikana havaittiin ympäri maapallon yhteensä 75 trooppista syklonia, kun niitä keskimäärin esiintyy 8 9 kpl vuodessa. Atlantilla niitä esiintyi 19, joista ainoastaan 7 kehittyi hurrikaaniksi. Voimakkain oli Ophelia ja vaikutuksiltaan tuhoisin Irene. Itäisellä Tyynellä valtamerellä kaikki 11 myrskyä kehittyivät hurrikaaniksi, ja niistä voimakkaimmat olivat Dora ja Kenneth. Tyynen ILMASTOKATSAUS 12/11 9

10 meren länsiosissa myrskyjä oli tavallista vähemmän, mutta niistäkin kaksi ( Songda ja Muifa ) kehittyivät 5. kategorian taifuuniksi. Eteläisen pallonpuoliskon voimakkain trooppinen hirmumyrsky oli helmikuussa Australian koillisosissa riehunut Yasi. La Nina-ilmiö viilensi globaalia ilmastoa Vuoden 11 (tammi-marraskuu) koko maapallon maa- ja merialueiden keskilämpötilan poikkeama oli noin +,5 C. Se on tilastoissa 11. lämpimin vuosi. Kaikkiaan 13 lämpimintä vuotta sattuvat vuosien 1997 ja 11 välille. Vuoden globaaliin ilmastoon vaikutti voimakas La Nina -ilmiö, joka alkoi vuoden loppupuolella jatkuen toukokuuhun 11. Ilmiön maapalloa viilentävä vaikutus on luokkaa,, C vuodessa. Vuosi olikin lämpimin niistä vuosista, jolloin La Nina -ilmiö on ollut voimakas. Kuvasta 1 nähdään globaali lämpötilan poikkeama pitkän ajan keskiarvoista vuonna 11. Vaikka vuosi ei ollutkaan ennätyslämmin, niin positiiviset poikkeamat ovat alueellisesti hallitsevia. Suhteellisesti lämpimintä oli Keski- ja Itä-Siperiassa ja arktisilla alueilla. Tavallista viileämpää oli Kanadan ja USA:n länsiosissa, itäisellä Tyynellä valtamerellä ja osassa Australiaa. Juha Kersalo Kuva 1: Tammi-marraskuun 11 keskilämpötilan poikkeama ( C) maapallolla. Vertailukautena vuodet ILMASTOKATSAUS 12/11

11 Auringonpaiste ja globaalisäteily 11 Auringonpaistetunnit - Solskenstimmar Kuukausisummat (11) ja vertailuarvo (1971-) HELSINKI-VANTAA KOTKA RANKKI JOKIOINEN OBS KOUVOLA UTTI JYVÄSKYLÄ LA SEINÄJOKI PELMAA SODANKYLÄ Globaalisäteily - Globalstrålning MJ/m 2 Kuukausisummat (11) ja vertailuarvo (1971-) HELSINKI-VANTAA JOKIOINEN OBS JYVÄSKYLÄ LA SODANKYLÄ Suomen vuosisademäärä mm Kuva 1. Hila-aineistosta laskettu Suomen vuosisademäärä sekä kolmen eri vertailukauden keskiarvot. ILMASTOKATSAUS 12/11 11

12 Kuukausikeskilämpötilatiedot vuonna 11 Havaintoasema ero UTÖ -2,2-5,8 -,6 3,4 7,8 14,4 19,6 18,3 14,4 9,8 7,1 4,5 7,6 6,1 1,4 JOMALA -2,4-8, -,6 5,3 9,5,4 19,1 16,6 13,1 7,9 5,6 2,6 7, 5,8 1,2 KAARINA YLTÖINEN -4,8 -,8-1,7 4,4 9,3 16,8 19,6 16,3 12,9 7,6 5, 2,3 6,4 5,1 1,3 HANKO TVÄRMINNE -3,8-9,1-1,1 4,2 8,3,6 19,8 17,5 13,9 8,9 6,1 3,8 7, 5,7 1,3 HELSINKI-VANTAA -5,4-11,3-1,8 6,,8 17,4,9 16,9 12,9 7,6 4,2 2,1 6,7 4,9 1,8 HELSINKI KAISANIEMI -4,4-9,9-1, 5,6 9,9 16,7,6 17,5 13,6 8,5 5,3 3,4 7,2 5,6 1,6 TRE-PIRKKALA -6,7-12,5-2,3 5,1,1 16,9 19,3,7 12,2 6,4 3,5,8 5,7 4,2 1,5 JOKIOINEN OBS. -5,9-12, -2,1 5,3 9,9 16,6 19,,6 12, 6,7 3,7 1,1 5,8 4,3 1,5 LAHTI -6,4-12,8-2,4 5,5,4 16,7,1 16, 11,9 6,2 3,5,8 5,8 4,1 1,7 KOUVOLA ANJALA -6,2-12,2-2,1 5,7,7 17,1,7 16,2 12,1 7, 3,8 1,6 6,2 4,2 2, NIINISALO -6,3-11,6-2,3 4,8 9,8 16,7 18,9,8 11,8 6,2 3,3,6 5,6 3,7 1,9 JÄMSÄ HALLI -7,5-13,8-3,1 4,8 9,8 16,5 18,9,3 11,4 5,9 2,7,2 5,1 3,5 1,6 JYVÄSKYLÄ -8, -,2-3,6 4,7 9,3 16,2 18,6 14,8,9 5,4 2,1, 4,6 3, 1,7 PUNKAHARJU -8,6 -, -3,3 4,2 9,6 16,,2,5 11,5 6, 2,1,5 4,9 3,5 1,4 SEINÄJOKI PELMAA -7,2-13,2-2,5 4,9 9,8 16,2 18,5,3 11,8 6,1 3,4,6 5,3 3,6 1,7 KAUHAVA -7,3-13,7-2,5 4,9,1 16,4 18,7,2 12, 6, 3,4,8 5,3 3,2 2,1 ÄHTÄRI -8,6 -,2-4,1 4,1 8,7,4 17,8 14,4,8 5,4 2,3 -,1 4,2 2,7 1,6 VIITASAARI -8,2-14,7-3,1 4,9 9,7 16,5 19,2,3 11,5 5,4 2,2 -,1 4,9 3,2 1,6 MAANINKA HALOLA -9,2-16,8-3,6 4,3 9,6 16,3 19,3,2 11,3 5,5 1,9,2 4,5 2,8 1,7 JOENSUU -9,9 -,3-3,9 3,9 9,3,9,1,1,7 5,2 1,1 -,2 4,3 2,6 1,8 LIEKSA LAMPELA -,7-17,6-4,5 3,3 8,9,3 19,2 14,5, 5,,8 -,1 3,7 2,1 1,5 HAAPAVESI -8,7 -,9-3,7 4, 9, 16,1 18,3 14,4,7 4,8 1,3 -,7 4,1 2,2 2, KAJAANI -,4-18,5-4,6 3,3 8,5,4 18,5 13,9,2 4,5,6 -,9 3,4 1,7 1,7 VALTIMO -,6-17,5-4,3 3,7 8,9,4 19, 14,5,2 4,8,7 -,3 3,7 1,9 1,8 HAILUOTO -9,3-16,2-4,4 2,4 7,5 14,9 17,7 14,6 11,3 5,8 2,9,1 3,9 2,3 1,7 SIIKAJOKI REVONLAHTI -8,8 -,8-3,4 3,6 8,6,7 18, 14,3,9 5,2 2, -,3 4,2 2,3 1,9 KUUSAMO -12,4-17,9-6,5 1,8 6,5 14,2 16,6 12,5 8,8 3,2-1,6-3, 1,9 -,3 2,2 PELLO -13,2-18,2-5, 3,5 7,5,5 17,4 13,4 9,7 3,3 -,5-2,9 2,5, 2,5 ROVANIEMI -11,3 -,9-4,6 3, 6,9 14,9 17,2 13,3 9,3 3,3 -,6-2,8 2,7,5 2,2 SODANKYLÄ -13,4-19, -6, 2,6 6,5 14,5 16,5 12,5 8,7 2,9-2,1-3,7 1,7 -,8 2,4 MUONIO -14,7-19,2-6,6 1,9 5,7 13,6,2 11,7 8,4 1,5-3,5-5,2,7-1,4 2,1 INARI SAARISELKÄ -12,8-18, -7, 1,2 4,8 11,9 14,,5 7,9 1,9-3,2-4,9,5 SALLA VÄRRIÖTUNTURI -11,9-16,3-5,7 1,5 5,1 12,4 14,7,7 7,7 1,9-2,6-4,4 1,1 -,9 2, KILPISJÄRVI -13,2-17,7-7,8,2 3,1,4 11,7,3 8, 2,4 -,4-5,1,2-2,3 2,5 KEVO -,2-19,3-5,7 1,7 4,6 11,2 13,6,9 8,8 2,4-2,5-5,1,5-1,7 2,1 Taulukossa ovat kuukausikeskilämpötilat, vuoden 11 keskilämpötila sekä vuosikeskilämpötilat vertailukautena (sarake 7) ja vuoden 11 keskilämpötilan poikkeama vertailukauden arvosta. I tabellen presenteras medeltemperaturerna per månad, årets 11 medeltemperatur, normalperiodens årsmedeltemperatur (kolumn 7) samt års medeltemperaturens avvikelse från normalperiodens medelvärde. 12 ILMASTOKATSAUS 12/11

13 Kuukausisademäärät vuonna 11 Havaintoasema % UTÖ JOMALA KAARINA YLTÖINEN HANKO TVÄRMINNE HELSINKI-VANTAA HELSINKI KAISANIEMI TRE-PIRKKALA JOKIOINEN OBS LAHTI KOUVOLA ANJALA NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ PUNKAHARJU SEINÄJOKI PELMAA KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI MAANINKA HALOLA JOENSUU LIEKSA LAMPELA HAAPAVESI KAJAANI VALTIMO HAILUOTO SIIKAJOKI REVONLAHTI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO INARI SAARISELKÄ SALLA VÄRRIÖTUNTURI KILPISJÄRVI KEVO Taulukossa ovat kuukausien sademäärät (mm) sekä vuoden 11 sadesumma. Sarakkeessa 7 ovat vuosisademäärät vertailukautena sekä vuoden 11 sademäärä verrattuna (%) kauden keskiarvoon. I tabellen presenteras nederbördsmängderna per månad och nederbördsumman för år 11. I kolumnen 7 finns årets medelnederbörden under normalperioden samt nederbörden i procent av normalvärdet. ILMASTOKATSAUS 12/11 13

14 Vuoden 11 lämpötila- ja sadekartat yli alle 1 3,...3,5 2,5...3, 2,...2,5 1,5...2, 1,...1,5 Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 1971 keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli alle 6 yli alle 9 Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden 1971 keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet 14 ILMASTOKATSAUS 12/11

15 Lämmin vuosi päättyi hyvin lauhana Talvi alkoi pohjoisessa, etelässä lauhaa ja sateista Joulukuun alussa maahamme virtasi lounaasta hyvin lauhaa ilmaa, ja lämpötila oli maan lounaisosissa +7 asteen vaiheilla. Heikko korkeanselänne ylitti 3. päivä maamme, jolloin sää oli kylmempää ja monin paikoin selkeää. Uusi annos lauhaa ilmaa sateineen levisi 4. päivä maan etelä- ja keskiosiin, ja näillä alueilla satoi yleisesti vettä ja räntää. Tämän jälkeen sää muuttui taas vähän kylmemmäksi. Niinpä itsenäisyyspäivänä lämpötila oli suuressa osassa maata vähän pakkasen puolella, ja paikoin sateli vähän lunta. Pari matalan osakeskusta aiheutti kuuroittaisia lumi-, etelässä räntäja vesisateita. Lumipeite suureen osaan maata, Lapissa pakkasia Skotlannin pohjoisrannikolla syveni 8. päivä voimakas matalapaine, joka liikkui seuraavina päivinä sateineen maamme yli koilliseen. Sateet tulivat suurelta osin lumena, maan lounaisosassa kuitenkin räntänä ja vetenä. Näin muodostui myös maan eteläosaan lumipeite etelä- ja lounaisrannikkoa lukuunottamatta. Sade oli monin paikoin runsasta, ja suurin vuorokausisademäärä, 33 mm, mitattiin 9. päivä Kemiössä. Lunta satoi runsaimmin Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä sitä kertyi parissa päivässä paikoin parikymmentä senttiä. Matalapaineen jälkipuolella sää selkeni etenkin pohjoisessa, jolloin pakkanen pääsi kiristymään. Enontekiön Näkkälässä mitattiin 12. päivä joulukuun alin lämpötila -23,4 C ja Ylitornion Meltosjärvellä -23,3 C. Etelässä runsaita vesisateita, pohjoisessa lumipeite kasvoi Kuukauden puolivälin tietämillä sää jatkui etelässä vuodenaikaan nähden lauhana, ja lauha ilma levisi myös Lappiin, missä lämpötila kohosi hieman nollan yläpuolelle. Sadealueita liikkui päivittäin lounaasta maahamme. Sateet tulivat maan eteläosissa suurelta osin vetenä, keskiosissa lumena ja räntänä ja pohjoisosissa enimmäkseen lumena. Erikoisuutena voidaan mainita, että havaittiin ukkosta Turun edustalla Saaristomerellä ja pääkaupunkiseudulla. Keski-Euroopassa 16. päivä syventynyt matalapaine liikkui Itämeren yli koilliseen ja edelleen maahamme. Sen yhteydessä saatiin Etelä-Suomessa runsaita vesisateita; esim. Helsinki-Vantaan lentoasemalla satoi kahden päivän aikana lähes 4 mm. Maan keskiosissa sateet tulivat räntänä ja lumena, Lapissa lumena. Matalapaine täyttyi ja tuulet ja sateet heikkenivät muutamaksi päiväksi joulunalusviikolla. Myrskytuulia ja lämpöennätyksiä Etelävirtaus voimistui 23. joulukuuta ja uusia sateita kulki maamme yli itään. Sateet tulivat lounaassa pääosin vetenä, muualla maassa enimmäkseen lumena. Joulu olikin jokseenkin lumeton maan etelä- ja länsiosissa. Lauhan jouluaaton jälkeen sää pakastui jouluyönä suuressa osassa maata, mutta lauhtui nopeasti, kun Norjan merellä oleva myrskykeskus liikkui tapaninpäivänä sateineen maan keskiosien yli itään. Pahimmin Tapani-myrsky koetteli maan lounaisosaa (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta), missä kaatui runsaasti puita. Voimakkain keskituulen nopeus 29 m/s mitattiin Kaskisissa. Samalla Tapaninpäivä oli paikoin lämpimin 5 vuoteen. Heti seuraavana päivänä liikkui uusi myrskykeskus lähes samaa reittiä itään. Tämän Hannu-myrskyn kovimmat tuulet osuivat Perämerelle (Raahe- Kalajoki välillä 28 m/s), ja merivesi kohosi Oulussa jopa 172 cm normaalitason yläpuolelle. Mantereella Keski- ja Itä-Suomessa esiintyi laajoja sähkökatkoksia, ja muun muassa junaliikenne oli vaikeuksissa. Maan eteläosassa ennen kylmän rintaman ylimenoa sää oli lähes ennätyksellisen lämmintä. Helsingin Kaisaniemessä lämpötila kohosi 9,9 asteeseen, mikä on aseman uusi joulukuun lämpöennätys. Lapissa oli samana päivänä sen sijaan jopa yli 3 astetta kylmempää, sillä Kittilän Pokassa mitattiin -23,3 C. Vuoden vaihtuessa sää muuttui etelässäkin talviseksi Hannu-myrskyn jälkeen tuulet heikkenivät ja sää oli selkeää suuressa osassa maata. Uusi matalapaine sateineen saapui kuitenkin jo 29. päivä lounaasta maahamme. Se liikkui vuoden viimeisinä päivinä sateineen maamme yli koilliseen. Sateet tulivat maan lounaisosissa jälleen pääosin vetenä, muualla räntänä ja lumena. Matalapaine täyttyi vähitellen maan keskiosassa ja siirtyi hitaasti koilliseen, jolloin vuoden viimeisenä päivänä kylmempää ilmaa virtasi luoteesta myös maan etelä- ja itäosiin. Niinpä vuosi vaihtui maassamme talvisessa ja osin selkeässä pakkassäässä. Juha Kersalo ILMASTOKATSAUS 12/11

16 Peräkkäiset myrskyt aiheuttivat laajalti vahinkoja joulukuun lopulla Tapaninpäivän myrskyä voidaan pitää harvinaisena, joskaan ei poikkeuksellisena. Edellinen vastaavanlainen talvimyrsky oli Janika vuoden 1 marraskuussa. Suomeen tapaninpäiväksi saapunut myrsky puhalsi ensin voimakkaasti Norjassa ja Ruotsissa. Norjan merialueilla mitattiin hirmumyrskytuulia ja maa-alueiden pahimmat tuulet osuivat myös Norjaan sekä Ruotsiin. Syksyn aiemmista myrskyistä poiketen matalapaine oli vielä voimissaan Suomeenkin saapuessaan. Tuuli alkoi nopeasti voimistua Suomen läntisillä merialueilla joulupäivän illan aikana. Puolenyön aikoihin oli jo myrskyisää merellä tuulen puhaltaessa lounaan kantilta. Tuulivahinkoja syntyi maaalueilla jo yön aikana lähinnä Lounais-Suomessa. Kaikkein tuulisin vaihe painottui tapaninpäivän aamusta iltapäivään kun matalapaineen keskus matkasi Pohjois-Pohjanmaan yli itään. Tällöin matalapaineen keskuksen eteläpuolella puhalsi erittäin voimakkaasti lännen ja luoteen suunnalta. Selkämerellä sijaitsevan Kaskisten Sälgrundin havaintoasemalla minuutin keskituuli oli ylimmillään 28,5 m/s, jonka jälkeen sähkökatkoksen vuoksi tuulimittauksia ei voitu suorittaa. Maa-alueilla päivä valkeni lauhana ja hyvin tuulisena. Puuskat olivat Länsi-Suomen sisämaassa yleisesti yli m/s, paikoin jopa yli 3 m/s. Espoon Sepänkylän havaintoasemalla mitattiin puuskassa ylimmillään 31,5 m/s. Iltaa kohti tuulet heikkenivät. Havaitut puuskanopeudet eivät ole maan etelä- ja keskiosassa 16 ILMASTOKATSAUS 12/11

17 jokavuotisia. Merkittävää oli myös se, että hyvin voimakkaat puuskat esiintyivät aikaan, jolloin maa oli vielä sula eikä routa sitonut puita tehokkaasti maahan. Maaperä oli siis varsin märkä ja se osittain lisäsi puunkaatojen todennäköisyyttä. Tapaninpäivän myrskyn aiheuttamien jälkien raivausta ei helpottanut seuraavana päivänä saapunut uusi myrskymatalapaine, jossa tuulet voimistuivat uudemman kerran Lappia lukuun ottamatta. Järviasemilla mitattiin puuskissa lähes 27 m/s ja maa-asemilla vajaa m/s. Merellä kovin mitattu keskituuli oli 28,2 m/s Raahen edustalla. Harvinaisen myrskyisä joulukuu Myrskypäiviä kertyi joulukuulle 11 kappaletta. Edellisen kerran yhtä monta myrskypäivää oli Suomen merialueilla vuonna 3. Edellinen tapaninpäivän myrskyä vastaava talvimyrsky oli Janika marraskuussa 1. Kesän Astaa, Veeraa, Lahjaa tai Sylviä ei voida suoraan verrata tapaninpäivän tai Hannun päivän myrskyihin, sillä niissä tuulivahingot aiheutti eri sääilmiö eli ukkoskuuroissa esiintyneet syöksyvirtaukset. Pauli Jokinen Vuoden alkaessa Itämeri avovettä Suomea ympäröivillä merialueilla ilman lämpötila oli syksyllä kahdesta kolmeen, paikoin jopa yli neljä astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampia. Vuoden alkaessa meriveden pintalämpötila oli Suomea ympäröivillä merialueilla asteesta kahteen astetta keskimääräisiä korkeampia ja jäätä oli vain Perämeren pohjukassa ja Merenkurkun saariston sisälahdissa. Tilannetta voi kuvailla poikkeukselliseksi, sillä edellisen kerran jäätä oli yhtä vähän tammikuun alussa talvella Tuolloin vuoden vaihteessa jäätilanne oli hyvin samankaltainen jäätä vain Perämeren pohjoisimmissa sisälahdissa. Muita vähäjäisiä vuodenalkuja ovat olleet: 1992, 1, 7 ja 8. Näinä talvina jäätä on kuitenkin ollut vuoden vaihtuessa enemmän kuin tänä talvena. Jouni Vainio ILMASTOKATSAUS 12/11 17

18 Joulukuun lämpötiloja Helsinki Kaisaniemi Jokioinen Jyväskylä Kauhava Joensuu Kuusamo Sodankylä Joulukuussa 11 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Keskimmäinen vihreä viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 5 % arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 3 % esiintymis todennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat Utsjoki Kevo December 11, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden Den mellersta gröna linjen visar dygnets medeltemperaturs 5% värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 3% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet ILMASTOKATSAUS 12/11

19 Joulukuun sademääriä Helsinki Kaisaniemi Jokioinen Jyväskylä Kauhava Joensuu Kuusamo Sodankylä Utsjoki Kevo 3 Joulukuussa 11 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i december 11 på några orter. ILMASTOKATSAUS 12/11 19

20 Joulukuun 11 kuukausitilasto Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Lumen syvyys Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Sademäärä mm.pnä cm C 11 C Päivä C 11 Päivä Suurin Päivä UTÖ JOMALA KAARINA YLTÖINEN HANKO TVÄRMINNE HELSINKI-VANTAA HELSINKI KAISANIEMI TRE-PIRKKALA JOKIOINEN OBS LAHTI KOUVOLA ANJALA NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ PUNKAHARJU SEINÄJOKI PELMAA KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI MAANINKA HALOLA JOENSUU LIEKSA LAMPELA HAAPAVESI KAJAANI VALTIMO HAILUOTO SIIKAJOKI REVONLAHTI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ Pakkaspäiviä MUONIO INARI SAARISELKÄ SALLA VÄRRIÖTUNTURI KILPISJÄRVI KEVO Kaikilta asemilta ei ole vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja). Normalvärden finns inte för alla stationer (kort observationsserie). ILMASTOKATSAUS 12/11

21 Joulukuun päivittäiset 11 tiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel- maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU ARTUKAINEN TAMPERE HÄRMÄLÄ LAPPEENRANTA Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade VAASA KLEMETTILÄ KUOPIO SAVILAHTI OULUNSALO PELLONPÄÄ ROVANIEMI Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade ILMASTOKATSAUS 12/11 21

22 Joulukuun 11 tuulitiedot Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keskinopeus % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ KIIKALA LA HKI-VANTAAN LA HARMAJA RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA HAILUOTO KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >14m/s, taulukon asemilla: UTÖ HKI-VANTAAN LA 26. HARMAJA 1.-4.,6.,9.-.,13.,14.,16.,19., RANKKI 2.,26. ISOKARI 1.,3.,9.,13.,14.,23.,.-29. TAHKOLUOTO 1.-3.,9.,14.,23.,.-29. VALASSAARET 9.,., ULKOKALLA 1.,2.,4.,5.,9.,.,.-28. KAJAANI LA 27. HAILUOTO 1.,2.,5., KEMI AJOS 1.,2.,23.,.,27.,28. Myrskypäivät, keskituulen nopeus >21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: UTÖ 1.,3.,26. ISOKARI 9. TAHKOLUOTO 26.,27. HAILUOTO ILMASTOKATSAUS 12/11

23 Vuodenaikaisennuste helmi- huhtikuuksi 12 Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) 1. tammikuuta julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan helmikuusta huhtikuuhun ulottuvan jakson keskilämpötilan arvioidaan olevan maan itäosassa,5-1 astetta tavanomaista korkeamman, kun taas maan länsiosassa keskilämpötilassa ei ole selviä viitteitä sen enempää tavanomaista korkeampiin kuin tavanomaista alempiinkaan arvoihin. Helmi-huhtikuun sademäärän suhteen ei ole Suomen alueella selviä viitteitä suuntaan tai toiseen. Ilmanpaine-ennuste on muuttunut edellisistä ennusteista täysin, sillä nyt Keski-Eurooppaan ennustetaan keskimäärin tavanomaista alempaa ilmanpainetta. Tämä voi merkitä sitä, että idästä leviää ajoittain kylmää ilmaa Pohjois-Eurooppaan. Asko Hutila Sääennätyksiä marraskuussa Ylin lämpötila 11,7 C Kouvola Anjala Alin lämpötila -21,8 C Salla kk.11., Salla Naruska ja Enontekiö Näkkälä Suurin kuukausisademäärä 58 mm Kittilä Kenttärova Suurin vuorokausisademäärä 24 mm Savonlinna Savonranta Suomen ennätykset marraskuussa Ylin lämpötila 14,1 C Maarianhamina Alin lämpötila -42, C Sodankylä Suurin kuukausisademäärä 223 mm Tuusula Ruotsinkylä 1996 Säätietoja vuotta sitten joulukuussa 1911 ILMASTOKATSAUS 12/11 23

24 Joulukuun 11lämpötila- ja sadekartat yli alle -4 yli alle 4 Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 1971 keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli alle 6 yli alle 1 Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden 1971 keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet ILMASTOKATSAUS 12/11