ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2005 NOVEMBER. Lämmin sää jatkui marraskuussa Myöhäissyksyn ukkosista Ennätyslämmin syksy. Sääkartta 6.11.

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS MARRASKUU NOVEMBER Lämmin sää jatkui marraskuussa Myöhäissyksyn ukkosista Ennätyslämmin syksy Sääkartta 611 klo 14

2 Marraskuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C) Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Huomaa, että pystyakselien asteikot voivat olla erilaisia Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i november i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden Observera, att vertikalskalan kan variera Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi 3-1 Turku Åbo Jyväskylä 3-1 Kuopio Oulu Uleåborg 3-1 Sodankylä 3 Lumensyvyys (cm) päivittäin loka-marraskuussa on esitetty viivalla Ruudut esittävät vertailukauden ajankohdan keskimääräistä lumensyvyyttä Linjen anger snödjupet (cm) dag för dag från oktober till november De små rutorna visar medelsnödjupet beräknat ur normalperioden lokakuu Vihti Hiiskula marraskuu lokakuu Suomussalmi Pesiö marraskuu 2 Ilmastokatsaus 11/

3 Ilmastokatsaus 11/ 1612 Klimatologisk översikt november Sisältö Marraskuun lämpötiloja 2 Marraskuun sääkatsaus 3 Marraskuun sademääriä 4 Myöhäissyksyn ja talven ukkosista Syksyn (syys-marraskuu) lämmöstä 6 Sääasemien kuukausitiedot 8 Marraskuun päivittäistietoja 9 Tuulitilasto ja sääennätyksiä Joulukuun keskimääräiset lämpötilat 11 Lämpötila-ja sademääräkartat 12 Ilmastokatsaus -lehti vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: Ilmatieteen laitos noin kuukauden päivänä Ari Venäläinen Anneli Nordlund Juhana Hyrkkänen Juha Kersalo Pirkko Karlsson ISSN: Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 3, 1 Helsinki sähköposti: etunimisukunimi@fmifi Vuositilaushinta on 4 euroa Prenumerationspriset är 4 euro Irtonumero, euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer, euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Syksyinen lämpö jatkui kuukauden puoliväliin Lähes koko maassa oli alkukuussa poikkeuksellisen leutoa Syyskauden kolmas ajankohtaan nähden hyvin lämpimän sään jakso alkoi 29 ja jatkui marraskuun puoliväliin asti Venäjällä pysyi lähes paikallaan vahva korkeapaine ja Norjan merellä laaja matalapaine, jolloin lauhaa ilma virtasi lounaasta Suomeen Sää oli kuitenkin ajoittain epävakainen Keski- Suomessa mitattiin uusia marraskuun paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä, esimerkiksi Kuopiossa lämpötila kohosi 11 peräti 11,4 asteeseen Lauha ilma levisi 911 Lapin perukoille saakka, jolloin jo yhtenäinen ohut lumipeite katosi Lähes kolme viikkoa kestänyt ennätyslämmin sääjakso päättyi, kun syvä matalapaine liikkui Keski-Suomen yli itään Matalan jälkipuolella virtasi kylmempää ilmaa koko maahan Tässä yhteydessä märkä lumisade oli runsasta Suomenselältä Kainuuseen ulottuvalla alueella, ja lumipeite paksuni enimmillään - senttimetriin Etelä- ja Itä-Suomessa lunta tuli vain vähän Lapissa pakkanen kiristyi yleisesti asteen vaiheille Kuukauden puolen välin jälkeen sää oli ajoittain hyvinkin talvinen pakkasineen Täten terminen talvi alkoi lähes koko maassa (kartta sivulla 7) Termisen talven alku oli Oulun läänissä noin kolme viikkoa keskimääräistä myöhäisempi Sen sijaan maan eteläosassa talven alku, 1611 sattui hyvin tyypilliseen aikaan Termisen talven alettua sää oli ajoittain selkeää, jolloin pakkanen kiristyi myös Etelä- Suomessa paikoin asteen vaiheille, mutta pysytteli pilvisillä seuduilla vain hieman nollan alapuolella Tämän jälkeen lounaasta levisi jälleen lauhaa ilmaa maahamme, jolloin satoi yleisesti vettä tai tihkua; vain Pohjois-Lapissa sää oli selkeämpää ja vähän kylmempää Tihkusateiden jälkeen virtasi kylmempää ilmaa maan eteläosaan kaakosta ja Lappiin pohjoisesta Matalapaine liikkui Laatokalta Vienanmerelle ja lunta pyrytti maan etelä- ja keskiosassa Lapissa sää oli ajoittain selkeämpää, jolloin pakkanen kiristyi ja Utsjoen Kevolla mitattiin 2611 kuukauden alimmaksi lämpötilaksi -21, astetta Kuukauden viimeisenä päivänä Länsi-Uuttamaata koettelivat sekä pyry että myrsky Loppukuun pyryistä lisää sivulla Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 61, hinta 3,1 euroa/min+pvm Ilmastoasioita myös verkossa: Ilmastokatsaus 11/ 3

4 Marraskuussa mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä Dagliga nederbördsmängder (mm) i november på några orter 1 Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda 3 1 Pori Björneborg 3 1 Jyväskylä 3 1 Kauhava 3 1 Joensuu 3 1 Oulu Uleåborg 3 1 Kuusamo 3 1 Sodankylä 3 4 Ilmastokatsaus 11/

5 Sakeita pyryjä ja salamoita loppukuussa Sakeita lumisateita tuli useana päivänä loppukuussa, mutta eri puolilla maata Pyryjen kausi alkoi 24 päivänä Keski-Lapissa kertyi lunta maahan paikoin 3 cm päivän aamuun mennessä Seuraava pyry sattui Kaakkois-Suomessa Tuolloin Tohmajärvellä mitattiin suurin, 21 cm:n lumikertymä Maan länsiosassa ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla taas pyrytti päivänä Märkä lumi aiheutti 2811 Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla lumivahinkoja katkomalla sähkölinjoja Kuukauden päättyessä salamoi aamulla harvinaisen runsaasti läntisellä Suomenlahdella sekä Hankoniemen kärjessä ja Tammisaaressa Muutama salama leimahti myös Lahdessa (kuva 1) Viimeisen päivän runsain pyry liikkui Hangosta Lohjanharjun suuntaisena kohti Salpausselkää kapeana vyöhykkeenä Vihdin Hiiskulassa mitattiin tuolloin kuukauden suurin vuorokausisademäärä, 47 millimetriä, joka kasvatti lumen syvyyden yli 3 senttimetrillä Hyvinkäällä mitattiin 43 mm, joka kasvatti lumipeitettä 22 cm:llä Pyryyn ja Tammisaaressa havaittuun raekuuroon vaikutti meriveden tavallista korkeampi lämpötila ja terävä ns matalapaineen sola Marras - joulukuussa pyryt ovat tyypillisesti sakeimmillaan maan etelä- ja keskiosassa meren ollessa avoin Lapissa sen sijaan runsaimmat pyryt satavat usein vasta kevättalvella Suuret lumikertymät aiheuttivat loppukuussa useana päivänä ongelmia tieliikenteelle Kuva Salamat 311 noin klo 73-9 Suomen alueella havaittiin 4 maasalamaa ja 8 pilvisalamaa Kuvassa on yhteensä 16 salamaa Myöhäissyksyn ja talven ukkosista Tavallisten kesäukkosten ohella voi ukkosta esiintyä myös kylmänä vuodenaikana: keväällä lähinnä huhtikuussa, syksyllä loka-marraskuussa sekä talvikuukausina sakean lumipyryn yhteydessä Loppusyksyn ukkoset esiintyvät ennen kaikkea merellä ja rannikolla ennen jäiden tuloa Tavallinen salamamäärä on vähäinen, kymmeniä merellä ja muutamia maalla Pimeyden takia leimahdukset näkyvät kauas, ja koska ääni ei kantaudu pitkälle, ne havaitaan usein elosalamoina Tapaukset ovat harvinaisia, mutta eivät aivan tavattomia Luettelo viime vuosien tapauksista: 611 Pornainen: yksi salama 1811 lounaissaaristo: ehkä yksi salama 3121 Kemiö: yksi salama 2 lounaissaaristo: muutama salama Hangon eteläpuoli: muutama salama 7123 Etelä-Pohjanmaa: pari salamaa Jyväskylä: salama iski lentokoneeseen ja myös maahan, lumisadetta lounaassa ja etelärannikolla muutaman salaman ukkosia 114 lounaassa pari salamaa 114 Hanko: yksi salama Espoo: yksi salama 411 lounas ja Pohjois-Itämeri: kohtalaista salamointia, muutama myös maa-alueella 11 Savonlinna: kaksi salamaa 2811 Jyväskylä: yksi salama 311 Lounais-Suomi: kymmeniä salamoita Nämä ovat salamapaikantimella tehtyjä havaintoja ja myös säätutkatiedoilla varmistettuja Lisäksi yleisöltä tulee jokaisena talvena ilmoituksia sakeaan lumipyryyn liittyvistä salamoista, joita salamanpaikannin ei yleensä havaitse eli ei tunnista maasalamoiksi, koska pyry mahdollisesti sotkee purkaustapahtumaa Tapio Tuomi Kuva 2 Jyväskylän syys- marraskuun keskilämpötilojen poikkeama kauden keskiarvosta (3, C) Ilmastokatsaus 11/

6 Koko syksyn (syys-marraskuu) lämmöstä Syksyllä lämpötilat olivat useaan otteeseen poikkeuksellisen korkeita koko maassa Syyslämmön toi Suomeen lounainen ilmavirtaus, jonka säätyyppi esiteltiin lokakuun lehdessämme (s6) Ensimmäinen pitkä, ajankohtaan nähden hyvin lämmin, kausi alkoi syyskuuta ja päättyi vasta 14 lokakuuta Kyseisen yli kolmen viikon jakson keskilämpötilat olivat korkeammat kuin kertaakaan vuodesta 1961 lähtien (taulukko 1) Vasta lämpimän kauden loppupuolella siirryttiin termiseen syksyyn eteläisissä maakunnissa Syys-lokakuun lämpöjaksossa Suomi kuului korkeapaineen vaikutuksen alaisuuteen ja matalapaineet liikkuivat maan pohjoispuolitse itään Aamusumuja oli kosolti, mutta ne hälvenivät ja päivisin oli aurinkoista Syksyn seuraava pitkäkestoinen ja maan keskiosassa edellistäkin merkittävämpi lämpöjakso alkoi 29 lokakuuta ja jatkui marraskuun puoliväliin (taulukko 2) Kuopiossa lämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeita päivästä toiseen yli viikon ajan, ( kuva 1) Marraskuun lämpöjakson aikana matalapaineet rintamineen liikkuivat useammin Suomen yli kuin syys-lokakuussa Jälkimmäinen lämpöjakso oli myös pilvisempi, koska auringonsäteily jäi jo pieneksi myöhäisen ajankohdan takia Syyskuukausien (syys-marraskuu) lämpöolojen yhteenveto 18-luvulta lähtien (Helsinki ja Kuopio) on taulukossa 3 Taulukossa ovat kunkin paikkakunnan lämpimimmät ja kylmimmät syksyt (syys-marraskuut) vasemmalla ja marraskuun keskilämpötilat oikealla Syksyjen lämmössä ainoastaan 193-luvun ja vuoden 1967 keskilämmöt ovat olleet korkeampia tai samalla tasolla kuin nyt Taulukossa kiinnittyy huomio myös syksyn leutouteen koko maassa Taulukon alaosassa olevat kolme kylmintä syksyä ovat niin Helsingissä kuin Kuopiossa kaikki 18-luvulta Syksyn sateet jakautuivat hyvin epätasaisesti eri puolilla maata Maan eteläosassa ja paikoin Itä-Suomessa syys-marraskuun sadekertymät olivat 1 millimetriä, mikä oli vain 6 8 % keskimääräisestä Sen sijaan erityisesti Satakunnassa ja Kainuussa sekä Koillismaalla satoi 2 24 millimetriä, ja määrät olivat 1,2 1, kertaiset keskimääräisestä Myös Lapin läänin mm olivat keskimääräistä suuremmat Anneli Nordlund Juhana Hyrkkänen Talukko 1 Viisi keskilämpötilaltaan lämpimintä (ka) jaksoa vuodesta 1961 lähtien Turku Helsinki-Vantaa Kauhava Kuopio Oulu Sodankylä ka vuosi ka vuosi ka vuosi ka vuosi ka vuosi ka vuosi 11,6 11,,7,3,4 8,4,,2 9,3 9,4 9, 7,6,2 1967, , , , ,6 1961,1 1981, , , ,2 1981,7 1981, , , , , , Taulukko 2 Viisi keskilämpötilaltaan lämpimintä jaksoa vuodesta 1961 lähtien Turku Helsinki-Vantaa Kauhava Kuopio Oulu Sodankylä ka vuosi ka vuosi ka vuosi ka vuosi ka vuosi ka vuosi 8, 7,4 7,2 6,3,9 2,3 6, ,6 1967,1 1967, , , ,2 6,4 4,6 3, , 1989, 1977,6 1977, , , ,9 1977,3 1961,4 1989, , ,2 2,9 -, Ilmastokatsaus 11/

7 Talukko 3 Lämpimimmät syksyt ja marraskuut Helsingissä vuodesta 1829, Kuopiossa vuodesta 1848 ja Sodankylässä vuodesta 198 lähtien Rivillä ovat vertailukauden keskiarvot ja taulukon alaosassa on kolme kylmintä syksyä ja marraskuuta Hki-Kaisaniemi Kuopio Sodankylä 198- syksyt marraskuut syksyt marraskuut syksyt marraskuut ,4, ,7 3, , , ,2 1938,4 6, , ,2-1, ,2 1877, , ,1 3, ,1 8, , , ,1 3, , 8, ,7, , , , ,3 4,6 1961, , , , ,9,8 3,3-2, -, -7, 186 2, ,4 186, , , , , , , , , , , , , , , , Termisen talven alkaminen Kuopio lentoasema Kuva 1 Kuopion vuorokauden keskilämpötila on paksu polveileva viiva Tasoitetut käyrät ovat vuorokauden keskilämpötilan 97, %, % ja 2, % tilastollisen todennäköisyyden kohdalla Kiitos ideoista ja palautteesta Ilmastokatsauslehden uudistajat kiittävät kaikista saamistaan vastauksista, joita tuli 118 kpl Lehden sisältöön saimme monta uutta ajatusta, mutta vanhan perusrungon toivottiin myös säilyvän Toteutamme ehdotuksianne mahdollisuuksien mukaan, ja toivomme teidän viihtyvän lehtemme parissa myös tulevina vuosina Palkinnot olemme postittaneet voittajille 3 (812) 19 (13) () (18) (23) (31) (11) (711) (211) (11) (611) (1211) (11) _ _ (11)_ Kartta Termisen talven alkupäivämäärät syksyllä Suluissa annetut päivämäärät ovat keskimääräisiä arvoja kaudella Tilanne 1412 Ilmastokatsaus 11/ 7

8 Marraskuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C pnä cm Päivä Päivä Päivä Suurin Päivä päivässä UTÖ JOMALA 4 * * * KIIKALA HKI-VANTAA BÅGASKÄR HELSINKI KAISANIEMI HELSINKI ISOSAARI RANKKI PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI UTTI LAPPEENRANTA NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ MIKKELI VAASA VALASSAARET KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO OULU PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO KILPISJÄRVI IVALO KEVO Pakkaspäiviä * Vertailukauden keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) 8 Ilmastokatsaus 11/

9 Marraskuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ilmastokatsaus 11/ 9

10 Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) marraskuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i november Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ KIIKALA LA HKI-VANTAAN LA ISOSAARI RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 14 m/s, taulukon asemilla UTÖ 1,3,4,7,9-,24,,28-3 HKI-VANTAAN LA,3 ISOSAARI,11,14,,24,28-3 RANKKI 14,,27,29,3 ISOKARI 3,9,,14,,,29 TAHKOLUOTO 9-,29 VALASSAARET,,29 ULKOKALLA,9,,13,,21,23,24 KEMI AJOS 2,4,9,,12,,22,23,3 Myrskypäivät, keskituulen nopeus > 21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: UTÖ 14 ISOSAARI 3 Sääennätyksiä lokakuussa tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 18,8 C Porvoo Jernböle 2 Alin lämpötila -22,9 C Utsjoki Kevo 27 Suurin kuukausisademäärä 7 mm Kolari Venejärvi Suurin vuorokausisademäärä 3 mm Padasjoki Syrjäntaka 22 Suomen ennätykset lokakuussa Ylin lämpötila 19,4 C Helsinki Malmi 2198 Alin lämpötila -31,8 C Sodankylä 1968 Suurin kuukausisademäärä 2 mm Helsinki Malmi 1974 Information På baksidan har vi sammanfattat novembervädret på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger Ilmastokatsaus 11/

11 Joulukuun keskimääräisiä tietoja alle Joulukuun keskimääräinen sademäärä (mm) vertailukaudella Nederbörden (mm) i medeltal i december under normalperioden Keskilämpötila ( C) joulukuussa vertailukaudella Medeltemperaturen ( C) i december under normalperioden Ilmastokatsaus 11/ 11

12 Marraskuu November Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden keskiarvosta Sademäärä (mm) Figurtext på sida Sademäärä prosentteina vertailukauden keskiarvosta