ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2004 NOVEMBER. Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Liukastumistapaturmia enneltaehkäistään

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 4 NOVEMBER Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Liukastumistapaturmia enneltaehkäistään tiedottamisella Työterveyslaitoksen siirreltävä liukkausmittari. Liittyy artikkeliin sivulla 6.

2 Marraskuussa 4 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i november 4 i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi - 1 Turku Åbo Jyväskylä - 1 Kuopio Oulu Uleåborg - 1 Sodankylä Lumensyvyys (cm) päivittäin loka- ja marraskuussa 4 on esitetty viivalla. Ruudut esittävät vertailukauden ajankohdan keskimääräistä lumensyvyyttä. Linjen anger snödjupet (cm) dag för dag från oktober till november 4. De små rutorna visar medelsnödjupet beräknat ur normalperioden lokakuu Helsinki Isosaari marraskuu lokakuu Inari Saariselkä marraskuu 2 Ilmastokatsaus 11/4

3 Ilmastokatsaus 11/ Klimatologisk översikt november 4 Sisältö Marraskuun lämpötiloja 2 Marraskuun sääkatsaus 3 Marraskuun sademääriä 4 Auringonsäteilytietoja Liukastumistapaturmia ehkäistään tiedottamalla 6 Sääasemien kuukausitiedot 8 Marraskuun päivittäistietoja 9 Tuulitilasto ja sääennätyksiä Joulukuun keskimääräiset lämpötilat 11 Lämpötila-ja sademääräkartat 12 Ilmastokatsaus -lehti 9. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: ISSN: Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos noin kuukauden.päivänä Ari Venäläinen Anneli Nordlund Pirkko Karlsson Juha Kersalo Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 3, 1 Helsinki tai puhelin (9) sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi Vuositilaushinta on 42, euroa Prenumerationspriset är 42, euro Irtonumero, euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer, euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Marraskuun alussa Keski-Euroopassa oli korkeapaineen alue ja Jäämerellä matalapaine, joiden välissä vallitsi lauha lännenpuoleinen ilmavirtaus. Sää oli erityisen lauhaa Tuolloin lämpötila kohosi Perämeren rannikolla lähes asteeseen ja Keski-Lappia myöten selvästi asteen yläpuolelle. Korkeapaine siirtyi nopeasti Venäjälle ja sadealueita liikkuivat lounaasta maamme yli koilliseen. Sade tuli maan etelä- ja keskiosassa vetenä, Lapissa osittain lumena. Muutamana päivänä jälkeen satoi pääosin tihkua tai vettä, Lapissa myös lunta. Panun nimipäivänä, tuuli yltyi myrskyksi merialueilla ja seuraavana päivänä puuskainen lounaistuuli aiheutti Etelä-Suomen maa-alueella vahinkoja, kun puut kaatuivat ja katkoivat paikoin sähkölinjoja. Tämän matalapaineen laaja sadealue liikkui maamme yli itään. Vesisade oli etenkin Etelä-Suomessa runsasta Vain Pohjois-Lapissa satoi myös räntää ja lunta. Sää oli uudelleen ajankohtaan nähden hyvin lauhaa lämpötilan kohotessa maan lounaisosassa asteen vaiheille. Matalapaineen jälkeen levisi kylmää ilmaa ensin maan pohjoisosaan jo Samalla saatiin lumikuuroja ja Pohjois- Lapissa pakkanen kiristyi yleisesti asteen vaiheille. Heikko korkeapaineen selänne liikkui Isänpäivänä, maamme yli itään, ja sitä seurannut matalapaine liikkui niin ikään Lapin yli itään. Tuolloin maan itä- ja pohjoisosassa satoi lunta, muualla maassa pääasiassa vettä ja räntää. Ahvenanmerellä esiintyi jopa ukkosta. Tämän jälkeen levisi luoteesta kylmää pakkasilmaa koko maahan. Lunta sateli lähinnä länsirannikolla ja merialueilla. Pakkanen kiristyi nopeasti Pohjois- Lapissa, ja noin asteen pakkaset jatkuivat siellä viikon ajan. Enontekiön Hetassa mitattiin talven pakkasennätykseksi 33,4 astetta. Terminen talvi alkoi yhdessä hujauksessa lähes koko maassa. Vain pohjoisimmassa Lapissa talvi oli alkanut lokakuussa (kartta s.). Talvinen sää jatkui koko maassa marraskuun viime päiviin asti. Vasta kuukauden parina viimeisenä päivänä oli suojaa aluksi lounais- ja etelärannikolla, ja aivan kuukauden vaihteessa suojasää levisi myös maan keskiosaan. Marraskuun erikoisista lumitilanteista kerrotaan sivulla. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 61, hinta 3,1 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: Ilmastokatsaus 11/4 3

4 Marraskuussa 4 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i november 4 på några orter. 1 Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda 1 Pori Björneborg 1 Jyväskylä 1 Kauhava 1 Joensuu 1 Oulu Uleåborg 1 Kuusamo 1 Sodankylä 4 Ilmastokatsaus 11/4

5 Erikoisia lumitilanteita Termisen talven 4 alkamispäivät Marraskuun alkupuolella satoi vettä ja loppukuun pakkasilla lunta. Sadepäivä oli marraskuussa tavanomainen määrä, 14 kpl. Sen sijaan runsaan sateen päiviä (yli mm/vrk) oli paikoin jopa 3 kpl, kun keskimäärin niitä on marraskuussa 1 kpl. Varsinkin maan lounaisosassa satoi vettä runsaasti, 29 mm. Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla kertynyt 27, mm oli uusi marraskuun vuorokausisademäärän ennätys 19 -luvun alusta lähtien. Tyypillisesti marraskuun yhden päivän suurimmat sadekertymät maan lounaisosassa ovat 24 3 mm. Lunta satoi kuukauden puolivälin jälkeen koko maassa useaan otteeseen, mutta lumisade oli yleensä kevyttä. Poikkeuksen tästä teki Helsingin keskusta ja pääkaupunkiseudun rannikko, kun Suomenlahdella muodostui.11. rannikon läheisyyteen voimakas lumikuurojono. Lauantai-iltapäivän aikana lunta pyrytti muutamassa tunnissa niin, että maanpinnalle kertyi lähes senttimetrin paksuinen lumipeite sunnuntaiaamuun mennessä (kuva oikealla alhaalla). Samaan aikaan vähän matkan päässä sisämaassa oli poutaa. Lunta satoi lisää vielä alkuviikolla ja aikaisemmat ajankohdan lumen syvyyden ennätykset rikkoutuivat Helsinginniemen marraskuun suurin lumen syvyys, 4 cm mitattiin Sekin lumimäärä suli kokonaan pois marraskuun aikana. Lumisateet jatkuivat loppukuussa ajoittaisina maan lounaisosassa ja Pohjois-Suomessa, joten kuukauden päättyessä koko maa oli valkean lumen peitossa. Tuolloin lumipeite oli ohuin, alle cm laajalla alueella maan keskiosassa (kartta s.11). Muualla maassa lumipeite vaihteli senttimetrin molemmin puolin paitsi Helsingin keskustassa, jossa lunta oli vielä noin cm. Myös Perämeren rannikkoseudulla lumentulo oli loppukuussa ajoittain melko runsasta, mikä johtui yhä avoimena vellovasta merestä. Marraskuun sademäärät olivat 7 millimetriä. Sateisinta oli etelä- ja lounaisrannikolla sekä Pohjois-Karjalassa, 7 mm. Eniten, 81 mm, kertyi Helsingin Kaisaniemessä. Vähiten, 3 mm satoi maan keskiosassa ja Pohjois-Lapissa. Marraskuun sademäärät olivat tavanomaiset ja pienimmät määrät alle puolet pitkän ajan keskimääräisestä Kartta. Terminen talvi alkoi tänä vuonna hyvin tyypilliseen aikaan niin Keski- ja Pohjois-Lapissa kuin Etelä-Suomessa. Sen sijaan laajasti maan keskiosassa siirryttiin termiseen talveen 2-3 viikkoa tavanomaista myöhemmin. 4 3 Globaalisäteily globalstrålning MJ/m 2 Kuukausisumma (4) ja vertailuarvo (1971-) heinäkuu elokuu syyskuu Helsinki-Vantaa Jokioinen Jyväskylä Sodankylä Utsjoki, Kevo Kuva. Lumensyvyys Helsingin Kaisaniemessä marraskuussa 4 on merkitty mustalla viivalla. Harmaa viiva kuvaa päivittäisiä lumensyvyyden ennätyksiä sadan vuoden ajalta. Marraskuun suurin lumensyvyys Kaisaniemessä on 4 cm ja se mitattiin Ilmastokatsaus 11/4

6 Liukastumistapaturmia ehkäistään tiedottamalla Marraskuussa Ilmatieteen laitos laajensi jalankulkijoiden kelitiedotepalvelun koko maahan. Jalankulkijoille suunnattua omaa palvelua tarvitaan, sillä liukastumistapaturmat sattuvat tavallisimmin erilaisissa keliolosuhteissa kuin liikenneonnettomuudet. Liukastumistapaturmien merkitys Lähes jokainen meistä on joskus kaatunut talvella liukkaan kelin takia. Usein tilanteesta selvitään pelkästään kivulla ja mustelmilla, mutta noin ihmistä joutuu vuosittain hakeutumaan lääkärin hoitoon liukastumisen seurauksena. Yleisimpiä vammoja ovat käsien ja jalkojen murtumat, ruhjeet ja nyrjähdykset. Noin henkilön vammat ovat niin vakavia, että he joutuvat jäämään sairaalaan vuodehoitoon. Vuonna 3 liukastumisten seurauksena menehtyi 23 henkilöä. Liukastumistapaturmista aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat samaa suuruusluokkaa kuin tieliikenneonnettomuuksien kustannukset. Ei siis ihme, että Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnitti asiaan huomiota ja toivoi Ilmatieteen laitoksen ottavan myös jalankulkijat huomioon kelitiedotuksissa. Vuonna 1998 aloitettiinkin pääkaupunkiseudulla kokeiluna jalankulkijoille suunnattu oma kelitiedottaminen. Palvelu laajennettiin vähitellen paikkakuntakohtaisena muutamiin muihin kaupunkeihin, mutta laajentamista hidasti tiedon ja osaamisen taso. Jalankulkijoiden kokeman liukkauden ja sään ja kelin välistä yhteyttä on tutkittu aiemmin yllättävän vähän, mutta kuitenkin tiedetään, että jalankulkijoiden liukastumisonnettomuuksien kasaumapäivät tyypillisesti ovat eri päiviä kuin tieliikenneonnettomuuksien kasaumapäivät. Kaksi vuotta sitten aloitettiinkin Liikenne- ja viestintäministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella, Ilmatieteen laitoksen ja Työterveyslaitoksen toteuttama projekti, jossa mitattiin kahden talvikauden aikana jalkakäytävien liukkautta erilaisissa sää- ja keliolosuhteissa. Näiden mittausten perusteella kehitettiin jalankulkijoiden kelimalli meteorologien apuvälineeksi kelitiedotteiden laatimiseen. Mallin antamia kelitulkintoja ja osuvuutta verrattiin myös muutamien sairaaloiden päivystyspoliklinikoiden liukastumistapaturmatilastoihin. Liukkausmittaukset Työterveyslaitoksen siirreltävällä liukkausmittarilla (kansikuva) mitattiin jalkineen ja alustan välistä kitkaa erilaisissa keliolosuhteissa ja pito-ominaisuuksiltaan erilaisilla jalkineilla. Mittauksista käy selvästi ilmi hyvän talvikunnossapidon (kuva 2) ja jalkinevalinnan tärkeys. Hyvällä, pitävällä jalkineella pito oli keskimäärin kaksi, joissakin tilanteissa jopa neljä kertaa parempi kuin liukkaan jalkineen antama pito. Siten oikeilla jalkinevalinnoilla voitaisiin liukastumistapaturmia selvästi vähentää. Huonoimmissa keliolosuhteissa hyvätkään kengät eivät aina pidä riittävän hyvin, vaan tarvitaan liukuesteitä. Jalankulkijoiden kelimalli Ilmatieteen laitoksella jalankulkijoiden kelimalli kehitettiin muokkaamalla tiesäämallia ja sen kelitulkintoja jalankulkuun sopiviksi. Malli sovitettiin pitävällä kengällä tehtyihin liukkausmittauksiin ja se ennustaa ja tulkitsee kelin kolmeen luokkaan: tavanomainen, liukas tai erittäin liukas. Jalankulkijoiden kannalta kaikkein liukkaimmat kelit ovat silloin, kun jäiselle pinnalle sataa kuivaa lunta tai vettä. Myös sulamisen seurauksena jäisen pinnan päälle voi muodostua liukkautta lisäävä vesikerros. Lumisade sinällään ei vielä tee jalankulkukeliä liukkaaksi ja esimerkiksi kostea lumi voi olla hyvin pitävä vähäkulkuisilla alueilla. Sen sijaan vilkkailla jalankulkualueilla lumen tamppautuminen voi tehdä kelin liukkaaksi. Liukastumistapaturmapotilaat päivystyspoliklinikoilla Sairaaloiden liukastumistapaturmatietoja käytettiin projektissa mallin osuvuustarkastelussa. Liukkaiden kelien aiheuttamat tapaturmat näkyvät selvästi päivittäisissä käyntitilastoissa ja voivat pahimmassa tapauksessa ruuhkauttaa päivystyspoliklinikoita, kuten kävi esimerkiksi tänä vuonna itsenäisyyspäivän aikaan Helsingissä. Kuvassa 1 esitetään Töölön tapaturma-asemalle liukastumistapaturmien seurauksena hoitoon hakeutuneet potilaat päivittäin helmikuussa 4. Kuvassa näkyy selvästi tapaturmien kasaumapäivät, jolloin keli on ollut erittäin liukas. Tavallisinakin talvipäivinä tapahtuu jonkin verran liukastumistapaturmia, ilmeisesti ainakin osittain huonojen jalkineiden vaikutuksesta: pito-ominaisuuksiltaan liukkaat kengät kun eivät pidä tavanomaisella talvikelillä. Kelitiedottaminen kaikille ulkona jaloin kulkeville Osuvuustarkastelun mukaan kelimallin tulkinta sopii hyvin sekä liukkausmittauksiin että tapaturmien määrään, joten uusi kelimalli on käyttökelpoinen apuväline ennustustyöhön. Tällä talvikaudella tuli viimein mahdolliseksi laajentaa jalankulkijoiden kelitiedottaminen koko maahan. Maakuntakohtaisesti annettavassa tiedotteessa ennustetaan liukkauden ajankohta ja liukkauden syy. Mutta ketkä näitä tiedotteita tarvitsevat? Liukastumiset eivät suinkaan ole vain ikääntyneiden ongelma. Töölön tapaturma-aseman tilastoista käy ilmi, että määrällisesti eniten liukastumistapaturmia sattuu 4-6-vuotiaille eli keski-ikäisille työikäisille. Lonkkamurtumien kaltaisia vakavia tapaturmia sen sijaan sattuu eniten yli 7-vuotiaille. Liukastumistapaturmien määrää maakunnittain tarkasteltaessa Uusimaa ja pääkaupunkiseutu nousevat selvästi yli 6 Ilmastokatsaus 11/4

7 muiden, mutta muuten liukastumistapaturmia sattuu yllättävän tasaisesti ympäri Suomea. Jalankulkijoiden kelitiedotteet on siten suunnattu kaikille jalkaisin ulkona liikkuville. Niitä voi seurata Ilmatieteen laitoksen www-sivuilla ja YLE:n aluetelevisioissa ja maakuntaradioissa. Reija Ruuhela Kuva 1. Töölön tapaturma-aseman liukastumistapaturmapotilaat päivittäin helmikuussa 4 Kuva 2. Vetisellä jäisellä pinnalla hiekoittamattomassa kohdassa sekä liukkaan että pitävän kengän kitkakertoimet ovat pieniä. Hiekoitetussa kohdassa kitkakertoimet kaksinkertaistuvat. Ilmastokatsaus 11/4 7

8 Marraskuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm Päivä 4 Päivä 4 Päivä Suurin Päivä päivässä UTÖ JOMALA 1.3 *2, * RUSSARÖ HKI-VANTAA BÅGASKÄR HELSINKI KAISANIEMI HELSINKI ISOSAARI RANKKI PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI UTTI LAPPEENRANTA NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ MIKKELI VAASA VALASSAARET KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO OULU PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO KILPISJÄRVI IVALO KEVO Pakkaspäiviä * Vertailukauden keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) 8 Ilmastokatsaus 11/4

9 Marraskuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ilmastokatsaus 11/4 9

10 Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) marraskuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i november Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ RUSSARÖ HKI-VANTAAN LA ISOSAARI RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 14 m/s, taulukon asemilla UTÖ 11.,12., ,18.,23.,24.,. RUSSARÖ 12.,23.,. ISOSAARI 12.,.,16.,23.,. RANKKI 12.,13.,. ISOKARI 1.,11.,12.,.,16.,24.,. TAHKOLUOTO 1.,11.,12., ,24.,. VALASSAARET 1.,11., ,24.,. ULKOKALLA 1.,2.-4.,7.-12.,14.,., KEMI AJOS 7.,11.,12.,., Myrskypäivät, keskituulen nopeus > 21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: UTÖ 12.,. TAHKOLUOTO 16. Sääennätyksiä lokakuussa 4 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila,9 C Tohmajärvi Kemie 7..4 Alin lämpötila -22, C Sodankylä Vuotso..4 Suurin kuukausisademäärä 81 mm Luoto Eugmo Suurin vuorokausisademäärä 39 mm Luoto Eugmo 7..4 Suomen ennätykset lokakuussa Ylin lämpötila 19,4 C Helsinki Malmi Alin lämpötila -31,8 C Sodankylä Suurin kuukausisademäärä 2 mm Helsinki Malmi 1974 Information På baksidan har vi sammanfattat novembervädret 4 på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger. Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger. Ilmastokatsaus 11/4

11 Marraskuun lumitietoja alle 1 Lumen syvyys (cm).11.4 Snödjupet (cm) den.11.4 Lumen syvyys (cm).11.4 Snödjupet (cm) den.11.4 Joulukuun keskimääräisiä tietoja alle - Joulukuun keskimääräinen ylin lämpötila ( C) vertailukaudella Maksimitemperaturen ( C) i medeltal i december under normalperioden Joulukuun keskimääräinen alin lämpötila ( C) vertailukaudella Minimitemperaturen ( C) i medeltal i december under normalperioden Ilmastokatsaus 11/4 11

12 Marraskuu 4 November alle - 1,...2, 1,...1,,...1,,..., -,..., -1,...-, -1,...-1, -2,----1, alle -2, Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden keskiarvosta yli Sademäärä (mm) Figurtext på sida Sademäärä prosentteina vertailukauden keskiarvosta