Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto Projekti Rev. A: Alapohjan ja ulkoseinien lisämikrobitutkimukset lisätty

2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä REV A Tutkimuskohde ja lähtötiedot Yleistiedot Tehtävä ja lähtötilanne REV A Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimuksissa käytetyt mittalaitteet Lähtötiedot ja korjaukset Aluerakenteet ja salaojat Aistinvaraiset havainnot Yhteenveto, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteet REV A Rakenteet suunnitelmien perusteella Aistinvaraiset havainnot Rakenneavaukset Lisäavaukset REV A Maatäyttöjen rakeisuus ja kapillaarisuus Mikrobitutkimukset REV A Pintakosteusmittaukset Suhteellisen kosteuden mittaukset -REV A Yhteenveto, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset - REV A Ulkoseinärakenteet REV A Rakenteet suunnitelmien perusteella Aistinvaraiset havainnot ulkoseinistä Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset REV A Suhteellisen kosteuden mittaukset REV A...23 Eristetilassa ei havaittu mittaushetkellä ylimääräistä kosteutta. Mittaustuloksien voidaan tulkita olevan normaalilla tasolla Yhteenveto, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset - REV A Yläpohjarakenteet ja vesikatto Rakenteet suunnitelmien perusteella Aistinvaraiset havainnot Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset Yhteenveto, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Sisäilma Sisäilman formaldehydimittaukset Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista REV A Turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat tekijät Korjauksiin vaikuttavat tekijät Korjaustoimenpiteiden toteuttamisesta / Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

3 Liitteet Liite 1 Tutkimuskartat Liite 3 Formaldehydimittaus Liite 5 Maanäytteiden raekokojakaumat Liite 2 Mikrobianalyysit Liite 4 Maanäytteiden kapillaarisuus Liite 6 Rakenneavauskortit 3/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

4 Tiivistelmä REV A Tämä tutkimusraportti on sisäilmatekninen kuntotutkimus leikkipuisto Lohikäärmeenpuiston palvelurakennuksesta, jonka tiloissa on koettu sisäilmaongelmiin liittyvää oireilua. Tutkimukset suoritettiin touko-kesäkuussa Lisäksi tiloissa tehtiin täydentäviä tutkimuksia lokakuussa Tutkimustyön tulokset perustuvat aistinvaraisiin havaintoihin, mittauksiin, suunnitelmien tarkasteluun, rakenneavauksiin sekä laboratorioanalyyseihin. Tutkimuksessa huomioitiin myös jo kohteeseen aiemmin tehdyt kuntotutkimukset. Tutkimusten perusteella selvitettiin kaikkien vaipparakenneosien kunto ja korjaustarpeet. Alapohjarakenteet (AP1) ovat maanvaraisia betonilaattoja, joiden eristyksenä on 2 X 40 mm kivivillaeristys. Pintalaatta on keskialueilla kosteampaa kuin reunoilla. Kosteimmilla alueilla pintamateriaali on irti laatasta. Tämän perusteella muovimatto ei ole soveltuva lattiapinnoite ja se suositellaan poistetavaksi. Toinen merkittävä tekijä lattiarakenteessa on lattian alapuolinen villaeriste. Villaeristeen suhteellinen kosteus (88 93 RH-%) ja lämpötilat (19 20 ºC) olivat sillä tasolla, että eristeessä on mahdollista syntyä mikrobivaurioita. Villaeristeestä kerätyissä näytteissä havaittiinkin mikrobikasvustoa, joka viittaa lajistonsa puolesta kosteusvaurioon. Mahdolliset ilmavuodot alapohjarakenteesta aiheuttavat näin ollen riskin sisäilman laadulle. Nykyinen lattiarakenne muovimatolla on näin ollen sisäilmalle riskirakenne ja se tulisi korjata. Mikrobivauriot lattian villaeristeessä tulevat etenemään ja parhaaseen lopputulokseen päästään purkamalla alapohja ja uusimalla rakenteet. Rakennuksen runko on tehty teräspilareista 2400mm jaolla, jotka kannattelevat katon liimapuupalkkeja. Ulkoseinät (US1) ovat puurakenteisia ja eristeenä on 100mm mineraalivilla. Ilmansulku paperi on alareunasta n. 30mm vajaa, joka on rakennusvirhe. Ulkoseinässä kerätyissä näytteissä havaittiin usein kosteusvauriolajistoa indikoivia lajistoja ja näytteissä oli monin paikoin vahvoja tai lievempiä viitteitä mikrobivaurioista. Ulkoseinien uusiminen on tiiviyden, vaurioiden poistamisen ja sisäilman laadun kannalta välttämätöntä. Yläpohja (YP1+VK1) on bitumipäällysteinen tasakatto. Vesikaton bitumipäälysteitä on lisätty useaan kertaan vuotojen takia. Kermikatteessa havaittiin puutteita (poimuuntuminen ja saumat), jonka perusteella katon osalta esiintyy vuotoriskin voimassaolo. Ensisijaisena korjausvaihtoehtona suositellaankin näin ollen katon uusimista. Tässä yhteydessä on myös aiheellista uusia mikrobivaurioituneet yläpohjan eristeet sekä uusia höyrynsulut. Ilmanvaihtoa on parannettu vuosina Oleskelutilat on toteutettu tulo- ja poistoilmakoneella, joka on varustettu lämmöntalteenotolla. Henkilökunnan toimisto ja sos.tilat sekä keittiö on toteutettu poistoilmaimurilla vesikatolla. Korvausilma on kanavoitu tuloilmalämmittimen kautta tiloihin. Kun huomioidaan rakenteiden laajat mikrobivauriot, on rakennuksen korjauskustannusten kannalta järkevintä purkaa nykyinen rakennus. Mikrobipurkutöiden laajuus on mittava (kaikki ulkovaipparakenteet). Kuitenkin korjauskustannuksia tärkeämpi tekijä on tulevan rakennuksen sisäilman laatu. Korjaustöiden laajuus huomioiden, on olemassa riski, että korjaustöillä ei välttämättä saada korjattua kaikkia sisäilman riskitekijöitä. Näin laajamittainen ulkovaipparakenteiden korjaaminen vaatii erityistä huolellisuutta suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi huomioituna talotekniikan korjaustarpeet, voidaan todeta, että suurin osa rakennuksen rakenneosista sekä teknisistä järjestelmistä on teknisen käyttöiän päässä tai ainakin loppupuolella. Näiden seikkojen vuoksi on suositeltavaa harkita nykyisen rakennuksen purkamista ja uudisrakennusta mittavan peruskorjauksen vaihtoehtona. 4/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

5 Helsingissä WSP Finland Oy Tehnyt: Tarkastanut: Henry Heiskanen LVI-ins. Paulus Hedenstam Tiimipäällikkö, Ins. (AMK) 5/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

6 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1. Yleistiedot Tilaaja: Kiinteistövirasto Sörnäistenkatu 1, PL Helsingin kaupunki Projektijohtaja Jari Pere puh Tutkimuksen tekijä: WSP Finland Oy Heikkiläntie Helsinki Työn vastuuhenkilö: Henry Heiskanen henry.heiskanen@wspgroup.fi puh Kohde: LP Lohikäärmeenpuisto Satamasaarentie Helsinki Tutkimuksen kohteena on leikkipuisto Lohikäärmeenpuiston palvelurakennus osoitteessa Satamasaarentie 3, Vuosaari. Rakennus on valmistunut vuonna Rakennus on yksikerroksinen ja perustettu maanvaraisesti. Rakennus on teräs/puurunkoinen. Ulkoseinät ovat puurakenteisia. Alapohja on maanvarainen betonilaatta. Vesikatto on bitumikermillä päällystetty tasakatto Tehtävä ja lähtötilanne REV A Rakennuksessa on tehty sisäilmaongelmalähtöisiä tutkimuksia (HKR-Rakennuttaja Oy). Tutkimuksen tehtävänä on tutkia koko rakennuksen kunto ja korjaustarpeet. Vanhat jo tehdyt tutkimukset huomioidaan tähän raporttiin sekä kootaan kaikki toimenpiteet tähän yhteen ja samaan nykytilaselvitysraporttiin. Kohteesta saatujen lähtötietojen, kiinteistökäynnin sekä käyttäjien ja huoltohenkilökunnan haastattelujen perusteella laadittiin tutkimuksille tutkimussuunnitelma. Tutkimukset kohdennettiin saatujen lähtötietojen perusteella sekä tutkimusten aikana havaitut seikat huomioon ottaen. Kuntotutkimuksen tulosten perusteella selvitetään rakenteiden nykytila ja kullekin rakenneosalle suositeltavat korjaustoimenpiteet. Korjaukset tulee toteuttaa suunnitelmallisesti, ja tässä raportissa esitetyt toimenpidesuositukset on tarkoitettu lähtötiedoiksi korjaussuunnittelijalle. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin touko-kesäkuussa Kenttätutkimukset teki LVI-ins. Henry Heiskanen WSP Finland Oy:stä. 6/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

7 REV A: Tilakeskuksessa pidetyssä esittelytilaisuudessa ( ) päätettiin ottaa lisää mikrobinäytteitä rakenteista, joilla pyrittiin kartoittamaan mikrobivaurioiden laajuutta ulkovaipparakenteissa. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin Kenttätutkimukset tekivät LVI-ins. Henry Heiskanen ja Ins. (AMK) Paulus Hedenstam WSP Finland Oy:stä. Rakennusmateriaalinäytteet analysoitiin WSP Finland Oy:n laboratoriossa. Maanäytteen kapillaarisuus ja rakeisuus määritettiin Aalto yliopiston laboratoriossa ja formaldehydinäytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen Kemian laboratoriossa Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Kohteen olemassa olevaan lähtötietoaineistoon perehdyttiin ennen varsinaista tutkimusta. Alkuperäisiä suunnitteluasiakirjoja tarkastelemalla selvitettiin mm. tutkittavien rakenteiden rakennetyypit ja sijainnit rakenneavausten ja näytteenoton kohdentamiseksi. Lisäksi tutustuttiin korjaushistoriaan sekä aiempiin tehtyihin tutkimuksiin. Rakenteet tarkastettiin ensin kauttaaltaan silmämääräisesti. Merkittävimmistä havainnoista otettiin valokuvat. Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavauskohtia kohdistettiin alustavien tutkimusten perusteella. Rakennuksessa tehtiin aistinvaraisen tarkastuksen lisäksi seuraavat tutkimukset: - Alapohjan alapuolisen täytön maanäytteiden rakeisuus ja kapillaarisuus 1 kpl - Formaldehydi-pitoisuuden määritys huoneilmasta TTL:n koepumpulla. - Lisäksi tehtiin rakenneavauksia, joista tarkasteltiin rakennekerrokset ja rakenteiden kuntoa. Avauksista kerättiin myös mikrobinäytteet. Rakenneavauksia tehtiin yhteensä 10 kpl. Rakenneavauksia tehtiin seuraavasti: - 2 kpl avauksia vesikattoon noin 400x400 mm - 1 kpl avaus räystääseen noin 400x400 mm - 5 kpl avauksia ulkoseinään ulkopuolelta - 2 kpl avauksia ulkoseiniin sisäpuolelta REV A: Rakenteet tarkastettiin ensin kauttaaltaan silmämääräisesti. Merkittävimmistä havainnoista otettiin valokuvat. Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavauskohtia kohdistettiin alustavien tutkimusten perusteella. Rakennuksessa tehtiin aistinvaraisen tarkastuksen lisäksi seuraavat lisätutkimukset: - Alapohjan eristeestä mikrobinäytteitä 3 kpl. - Ulkoseinien eristeistä mikrobinäytteitä 4 kpl. Lisäksi näytteidenottopaikoista mitattiin eristetilan suhteellista kosteutta hetkellisenä mittauksena. Mikrobinäytteiden tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Valviran soveltamisohjetta 8/2016 sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksesta 545/2015. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä niissä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimusten yhteydessä sekä saatavilla olevien lähtötietojen perusteella. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavista rakenteista saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. 7/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

8 Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: Rakenneavaukset ja näytteenotto rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, mikä voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Rakennepiirustuksia ei ollut saatavilla Tutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet Tutkimuksissa käytetyt mittalaitteet - Pintakosteusmittari Gann Hydrotest LG1, joka on kalibroitu 12/2015 tarkistusvälin ollessa yksi vuosi. - Suhteellisenkosteuden mittari Rotronic Hygropalm-mittalaitetta, joka on kalibroitu 02/2016 tarkastusvälin ollessa yksi vuosi. Mittalaitteen Rotronic Hygroclip SC05 anturit on kalibroitu 02/2016 tarkastusvälin ollessa yksi vuosi Lähtötiedot ja korjaukset Tutkimuksissa oli lähtötietoina käytössä seuraavat suunnitelmat ja asiakirjat: - Pääpiirustukset (asemapiirros P ja pohja, julkisivut sekä leikkaus P ) - Pintavesisuunnitelma V Vesi- ja viemäripiirustukset - Kosteus- ja rakennetutkimukset tutkimusselostus HKR-Rakennuttaja Facility info -järjestelmään tallennetut tutkimusdokumentit: - Kosteus- ja rakennetutkimukset tutkimusselostus HKR-Rakennuttaja Lisäksi tämä kuntotutkimus ja nykytilaselvitys tehtiin samanaikaisesti talotekniikan nykytilaselvityksen (WSP Finland Oy, ) kanssa. Näin ollen tässä tutkimusraportissa on huomioitu myös talotekniikan ja rakennustekniikan tutkimukset kokonaisuutena. Tehtyjä rakenteellisia korjauksia rakennuksessa: - Keittiön ulkoseinän materiaalit uusittu metrin korkeudelta. - Vesikaton bitumikermi-kerroksia lisätty 8/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

9 2. Aluerakenteet ja salaojat Rakennuksen korkeusasema on pohjois- ja länsipuolella hieman liian alhaalla ympäristöön nähden. Salaojat ovat saviputkia, jotka ovat noin metrin maanpinnan alapuolella. Rakennuksen lounaiskulman tarkastuskaivoa ei löytynyt Aistinvaraiset havainnot Aistinvaraiset havainnot aluerakenteista on koottu alle ja ne on esitetty kuvin ja kuvatekstein. Kuva 1. Pohjoispuolella maasto viettää rakennukseen päin. Kuva 2. Länsipuolen sammaloitunut laudoitus on merkki korkeasta kosteusrasituksesta, joten sokkeli on ajoittain kostea. Salaojat ovat saviputkista tehty. Tarkemman kunnon selvittämiseksi ne olisi kuvattava. Todennäköisesti saviputkissa on tapahtunut niille ominaista sivusiirtymää / porrastusta ja ovat käyttöikänsä lopussa. Salaojat ja maakerrokset tulisi uusia nykymääräysten mukaisiksi Yhteenveto, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Tutkimushetkellä salaojat ja salaojatarkastuskaivot olivat kuivat. Maanpinta laskee lännestä itään. Itäpuolelle on sadevesiviemärit kaivoineen uusittu 2000-luvun alussa. Piha-alueelle ei muodostu vesilammikoita kovallakaan sateella, vaan sadevesi poistuu tontin itäreunalta. Perusmuurin lämmöneristyksestä ei ole hyötyä, koska lattian ja maanpinnan välissä on eristämätöntä sokkelia. Länsipään matalat sokkelit aiheuttavat kosteus rasitusta rakenteille, jota on käsitelty toimenpide-ehdotuksissa. Toimenpide-ehdotukset, aluerakenteet ja salaojat VE1 rakennus korjataan - Rakennuksen vierustat kaivetaan auki perustuksiin asti - Salaojat ja salaojien ympärystäytöt uusitaan nykymääräysten mukaisiksi - Talotekniikan uusimiset kaivuualueilla kartoitetaan - Sokkelia vasten asennetaan patolevyt - Seinän vierustalle tehdään sepeli kaistat, länsipuolella kaistan sepeli saa ulottua salaojiin asti 9/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

10 VE2 rakennus puretaan ja tilalle tulee parakki - Parkki tulee uusille perustuksille, joten sokkelin korot voi mitoittaa uudestaan - Salaoja- ja viemärijärjestelmät huuhdellaan - Maanpinnat muotoillaan laskeviksi rakennuksesta poispäin - Salaojat kuvataan ja korjataan tarvittavilta osin 3. Alapohjarakenteet REV A Tässä kappaleessa käsitellään alapohjarakenteet. Nämä rakenneosat toimivat kokonaisuutena. Toimenpide-ehdotuksissa huomioidaan myös aiemmin tehtyjen kuntotutkimusten havainnot ja tulokset Rakenteet suunnitelmien perusteella Maanvastaisista rakenteista ei ollut kattavaa rakennetyyppiluetteloa saatavilla. Leikkauspiirustusten sekä pääpiirustusten avulla tarkasteltiin kuitenkin rakennetyyppejä sekä maanvastaisten rakenteiden detaljeja. Eriste tyyppi OL-75 ja PVL-100 viittaa kovaan villaeristeeseen. Alapohjan rakennetyyppi AP1: - Pintamateriaali: muovimatto - 30 mm tasausbetoni - 60 mm betoni + teräsverkko ø = 6 mm, silmäkoko 100 mm - Muovikelmu 2 X 0,09 mm - Kova mineraalivilla (esim. otsolevy) 2 X 40 mm - Tasaushiekka 50 mm - Tiivistetty sora 200 mm Rakennus on suunnitelmien perusteella perustettu maanvaraisin anturoin. Jos rakenne on pääkuvan leikkauksen mukainen, on pohjalaatta irti sokkelista. 10/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

11 3.2. Aistinvaraiset havainnot Aistinvaraiset havainnot maanvastaisista rakenteista on koottu alle ja ne on esitetty kuvin ja kuvatekstein. Kuva 3. Muovimattojen saumoissa esiintyy halkeilua. Kuva 4. Eteisen kumimaton alta ei kosteus pääse haihtumaan 3.3. Rakenneavaukset Oleskeluhuoneen lattiaan tehtiin 1 kpl ø 100 mm timanttiporaus. Rakennetyyppi oli ARK-leikkauksen mukainen. Alapohjarakenne on teräsbetonilaatta, jonka alla on muovi sekä mineraalivillaeriste. Mineraalivilla on kosketuksissa maaperän kanssa. Avauksen havainnot on esitetty alla kuvin ja kuvatekstein. Kuva 5. Alapohjan rakennekerrokset. 11/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

12 Rakennetyyppi AP1: 3.4. Lisäavaukset REV A Alapohjaan tehtiin kuivaporaamalla 20 mm betoniterällä reiät näytteenotto varten. Näytteenottopaikat on esitetty liitteen 1 tutkimuskartassa. Paikat on esitetty kuvin ja kuvatekstein. Kuva 6. Materiaalinäyte maanvastaisen alapohjan eristeestä (kivivilla WLO 15). Eteinen 4. Kuva 7. Materiaalinäyte maanvastaisen alapohjan eristeestä (kivivilla WLO 16). Oleskeluhuone 6. Kuva 8. Materiaalinäyte maanvastaisen alapohjan eristeestä (kivivilla WLO 17). Varasto / Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

13 Rakennetyyppi AP1: 3.5. Maatäyttöjen rakeisuus ja kapillaarisuus Alapohjan rakenneavauksesta WLO MAA1 selvitettiin alapohjan täyttömaan rakeisuus ja kapillaarisuus Aalto yliopiston laboratoriossa. Raekokojakaumat on määritetty kuivaseulonnalla standardin SFS-EN mukaisesti. Maalaji määräytyy raekokojakauman mukaan. Taulukkoon on koottu hienoaineksen osuus ja karkeampien maa-ainesten osuudet näytteissä. Kapillaarikatkona toimivan kerroksen pitäisi olla hienoainesvapaata eli alle 0,063 mm rakeiden osuus pitää olla 10% tai vähemmän. Taulukko 1. Maa-aineksen rakeisuus maanäytteessä MAA1. Raekokoa 0,063mm saa olla enintään 10 % alle 20 mm rakeiden määrästä (RIL ). hienoaineksen osuus maaaineksesta Soralajite % Näytteenottokohta (rakenneavaus) (raekoko 0,063 mm) Hiekkalajite % (raekoko 0,063 2,0 mm) (raekoko 2,0 63,0 mm) Maanäyte 1 (merkitty analyysivastauksessa WLO MAA1) 0,43 % 45,62 % 53,95 % 13/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

14 Kuva 9. Maanäytteen 1 rakeisuuskäyrä on merkitty sinisellä. Näyte täyttää RIL mukaisen täyttömaan materiaalivaatimukset. Näytteen maalaji on ISO-luokituksen mukaisesti soraista hiekkaa (sagr), mutta geologisissa tutkimuksissa käytetään lyhennettä srhk. Koska maanäyte oli märkä ja näytteen kapillaarinen nousukorkeus on 0 cm Beskowin kapillarimetrillä mitattuna, tulee jostain vettä rakennuksen alle. Maatäytön kosteuden selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia Täyttömaan rakeisuus Alapohjan maatäyttö on salaojakerrokseksi ja kapillaarikatkokerrokseksi soveltuvaa. Maapohjassa olevan kosteuden pääsyyn lattiarakenteeseen vaikuttaa pohjavedenpinnan korkeus, maatäytön paksuus sekä alapohjan muut rakennekerrokset. Pohjavedenpinnan korkeus tai putkivuoto voi pitää täyttömaan märkänä. Pohjaveden pinnan korkeudesta rakennuksen kohdalla ei ole tietoa Mikrobitutkimukset REV A Mikrobitutkimukset tehtiin maanvaraisen alapohjan lämmöneristeistä, joista kerättiin yhteensä 3 kpl rakennusmateriaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Näytteenotto tehtiin poraamalla betonilaattaan 20mm reikä eristetilaan. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobinäytteet kerättiin seuraavasti: Näyte WLO 15: Mineraalivilla, Alapohja Näyte WLO 16: Mineraalivilla, Alapohja Näyte WLO 17: Mineraalivilla, Alapohja 14/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

15 Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteiden analysointi on tehty WSP Finland Oy:n laboratoriossa. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysasetuksen 545/2015 viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaavana raja-arvona pidetään kyseisessä asetuksessa elinkykyisille sieni-itiöille cfu/g, aktinobakteereille 3000 cfu/g ja bakteereille cfu/g. Jos näytteessä on kosteusvauriolle tyypillisten sienien pitoisuus cfu/g, voi näyte olla vaurioitunut. Taulukko 2. Materiaalinäytteiden tulkinta Valviran sovellusohje STM:n Asumisterveysasetuksesta: RAJA- ARVOT MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAU- RIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 NÄYTE PITOISUUS WLO WLO Aktinomykeetit 3 WLO Tummennettujen solujen arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteessä WLO 16 on sädesienten kokonaispitoisuus yli raja-arvon. - Lisäksi näytteessä WLO 17 esiintyy sädesieniä pieninä pitoisuuksina, joka voidaan tulkita lieväksi vaurioksi. Asumisterveysasetukseen ( ) on laadittu soveltamisohjeet (04/2016). Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan IV (Asumisterveysasetus 20) mukaan laimennusviljelyllä analysoidussa näytteessä voidaan katsoa olevan mikrobikasvustoa, kun home- ja hiivasienten pitoisuus on vähintään cfu/g tai aktinomykeettipitoisuus 3000 cfu/g. Aktinomykeettien esiintymistä arvioidaan lisäksi niiden indikaattorimerkityksen avulla, kun niiden pitoisuudet ovat alle 3000 cfu/g. Näytteen bakteeripitoisuus yli cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Edelleen asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan todetaan, että vaikka sienipitoisuus jää alle cfu/g voivat löydökset viitata mikrobikasvustoon silloin, kun näytteessä havaitaan kosteusja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita ja sienten kokonaispitoisuus on cfu/g tai näytteen sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua) ja pitoisuus kuitenkin >5000 cfu/g. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. 15/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

16 3.7. Pintakosteusmittaukset Tutkittava alueen maanvastaisia rakenteita kartoitettiin pintakosteusmittarilla. Pintakosteusosoittimet perustuvat mitattavan materiaalin sähkönjohtavuuteen, joka kasvaa materiaalin kosteuspitoisuuden lisääntyessä. Materiaalin tiheys vaikuttaa mittaustuloksiin, mikä huomioidaan tulosten tulkinnassa. Mittaustuloksia voidaan käyttää suuntaa-antavina ja eri mittauskohtien keskinäisessä vertailussa. Pintakosteusmittausten tuloksia verrataan ns. referenssiarvoon, joka on vastaavan rakenteen kuivasta kohdasta mitattu arvo. Kosteus voidaan luokitella ns. normaaliksi, hieman poikkeavaksi tai huomattavasti poikkeavaksi. Tässä tapauksessa tutkittavien lattiarakenteiden materiaalina on betoni, joten ns. kuiva arvo eli referenssikosteus on noin PK. Välillä PK olevat arvot viittaavat vielä puolikuivaan rakenteeseen. Yleensä arvot väliltä noin PK tai enemmän viittaavat kuitenkin kosteaan rakenteeseen. Tähän raportin osioon on havainnoitu pintakosteusmittausten tuloksia. Rakennuksen keskellä pintakosteusarvot olivat isoilla alueilla luokkaa , joka viittaa kosteaan rakenteeseen. Lattian pintamateriaalina on muovimatto. Alle olevaan kuvaan on havainnoitu kosteita alueita. Kuva 10. Koholla olevat pintakosteudet 16/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

17 3.8. Suhteellisen kosteuden mittaukset -REV A Aistinvaraisen tarkastelun ja pintakosteusmittausten perusteella valittiin mittapisteitä suhteellisen kosteuden mittauksia varten. Mittapisteitä sijoitettiin kohtiin, joissa pintakosteuden arvot olivat koholla sekä vertailun vuoksi myös pintakosteusmittausten perusteella kuivemmille alueille. Mittaukset suoritettiin sekä viiltomittauksina lattiamaton alta, että porareikämittauksina pohjalaatasta. Antureiden annettiin tasaantua mittapisteessä vähintään 15 minuuttia ja porareikien annettiin tasaantua 3 vrk. Mittauspisteet on esitetty tutkimuskartassa, joka on liitteenä 1. Taulukko 3. Suhteellisen kosteuden mittaustulokset alapohjarakenteista. mittauspiste Pvm. rakenne/tila mittaussyvyys lämpötila C Sisäilma S1 Ulkoilma U1 suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m Oleskeluhuone - 22,6 55,1 11, Pääsisäänkäynnin edusta - 17,0 81,8 11,79 MP Eteinen 4 WC:n kynnys Viiltomittaus 21,1 76,7 14,04 MP Oleskeluhuone Viiltomittaus 22,4 81,2 16,11 MP vesimittari ja sähköpääkeskus MP Keittiö 8 MP Läksyjenlukuhuone oik. MP Varasto 16 MP Oleskeluhuone ulkoseinän vieressä. Ref. porareikä mittaus 30 mm porareikä mittaus 30 mm porareikä mittaus 30 mm porareikä mittaus 30 mm porareikä mittaus 30 mm 17,8 96,9 14,89 21,2 57,3 10,61 21,4 73,2 13,73 21,7 89,7 17,09 22,4 56,0 11,15 Sisäilma S1 Ulkoilma U Oleskeluhuone - 23,6 25,7 5, Pääsisäänkäynnin edusta - 14,0 43,7 5,29 MP SK 9 Viiltomittaus 20,6 56,8 10,19 MP Oleskeluhuone Viiltomittaus 21,1 49,9 9,22 Muovimatolla tai muulla tiiviillä pinnoitteella pinnoitetun betonilattian kriittisenä suhteellisen kosteuden arvona voidaan pitää yleisesti RH %. Tätä korkeammat arvot voivat aiheuttaa muovimaton irtoamista sekä maton ja mattoliiman vaurioitumista. Tämän arvon ylittävät arvot on tummennettu yllä olevaan taulukkoon huomioiden myös mittausten kokonaisepävarmuus. Rakennuksen keskellä lattia on kosteampi kuin reunoilla. Teknisen tilan ja varaston lattioiden kosteuspitoisuudet olivat korkeita. 17/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

18 REV A: Taulukko 4. Suhteellisen kosteuden lisämittaustulokset alapohjarakenteista. mittauspiste Pvm. rakenne/tila mittaussyvyys lämpötila C Sisäilma S1 Ulkoilma U1 suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m Oleskeluhuone - 19,1 34,1 5, Pääsisäänkäynnin edusta - 7,1 72,4 5,6 WLO Eteinen 4 WLO Oleskeluhuone WLO Varasto 16 porareikä mittaus eristetilaan porareikä mittaus eristetilaan porareikä mittaus eristetilaan 19,4 82,5 13,7 19,0 93,6 15,3 20,5 88,2 15,7 Villaeristeellä vaurioitumiselle kriittisenä arvona voidaan pitää noin 75 RH-%. Mikäli kosteus ja lämpötila pysyvät lattian villaeristeessä sopivalla tasolla riittävän pitkän aikaa, on villaeristeessä mahdollista alkaa tapahtua mikrobikasvua. Mittaustulokset ovat RH-% välillä, jonka perustella alapohjan villaeristeessä on riski / edellytykset mikrobivaurion syntymiselle Yhteenveto, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset - REV A Rakennuksen alapohjassa havaittiin kohtuu suuria kosteita alueita. Lattian pintamateriaalina on tiivis muovimatto, joka ei päästä kosteutta läpi ja kosteus jää muovimaton alle. On olemassa riski, että muovimatto vaurioituu kosteudesta ja näin ollen se suositellaan poistettavaksi. Toinen merkittävä tekijä lattiarakenteessa on lattian alapuolinen villaeriste. Villaeriste on kosketuksissa kostean maaperän kanssa (oletuskosteus 100 RH%). Suhteellista kosteutta mitattiin hetkellisesti villaeristeestä ja kosteudet (88 93 RH-%) ja lämpötilat (19 20 ºC) olivat sillä tasolla, että eristeessä on mahdollista syntyä mikrobivaurioita. Villaeristeestä kerätyissä näytteissä havaittiinkin mikrobikasvustoa, joka viittaa lajistonsa puolesta kosteusvaurioon. Mahdolliset ilmavuodot alapohjarakenteesta aiheuttavat näin ollen riskin sisäilman laadulle. Nykyinen lattiarakenne on sisäilmalle riski ja se tulee korjata. Useat puutteet summattuna, järkevin vaihtoehto on purkaa ja uusia alapohjarakenne. Mikrobivauriot lattian villaeristeessä tulevat etenemään ja parhaaseen lopputulokseen päästään purkamalla alapohja ja uusimalla eristeet. Mahdollisten salaojien lisääminen / lattian alustäytön muuttaminen karkeammaksi soraksi suositellaan tehtäväksi uusimisen yhteydessä. Toimenpide-ehdotukset, alapohja - Lattialaatta poistetaan kokonaisuudessaan ja sen myötä myös väliseinät on purettava. - Laatan alapuoliset lämmöneristeet uusitaan (XPS/EPS). - Salaojituksen tarve arvioidaan ja asennetaan tarvittaessa - Radonpoistoputkisto voidaan asentaa tarvittaessa. 18/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

19 4. Ulkoseinärakenteet REV A 4.1. Rakenteet suunnitelmien perusteella Ulkoseinärakenteet ovat puurakenteisia, jotka eivät ole kantavia. Rakennuksen runko on tehty teräspilareista, jotka kannattavat yläpohjan liimapuupalkkeja. Ulkoseinän rakennetyyppi US1: - Pintamateriaali: maali - 12 mm lastulevy - ilmansulkupaperi - 100x50 puuranka mm mineraalivilla - 12 mm puukuitulevy - 100x19 limilaudoitus Rakennuksessa on kaksilehtiset ikkunat. Ikkunat ja ovet ovat alkuperäisiä. 19/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

20 4.2. Aistinvaraiset havainnot ulkoseinistä Puurakenteisista ja niiden levyverhotuista ulkoseinärakenteista tehdyt aistinvaraiset havainnot on koottu alle ja ne on esitetty kuvin ja kuvatekstein. Kuva 11 Ilmansulkupaperi on muutaman sentin vajaa lattianpinnasta. Kuva 12. Ulkoseinän villaeristeet ovat tummuneet ilmavuotojen johdosta. Kuva 13. Ikkunoiden yläpuolella olevat korvausilmaventtiilit ovat turhia, koska rakennukseen on asennettu tulo- ja poistoilmajärjästelmä. Kuva 14. Seinäverhous on alttiina kosteudelle, koska sokkeli on liian matala. 20/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

21 4.3. Rakenneavaukset Ulkoseiniin tehtiin 7 kpl rakenneavauksia. Avaukset olivat kooltaan ø 100 mm. Rakennetyyppi US1: 4.4. Mikrobitutkimukset REV A Mikrobitutkimukset tehtiin ulkoseinän eristeistä, joista kerättiin yhteensä 7 kpl rakennusmateriaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Näytteenotto tehtiin avaamalla vesikaton ja seinän rakenteita. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobinäytteet kerättiin seuraavasti: Näyte WLO 4: Mineraalivilla, Ulkoseinä Näyte WLO 5: Mineraalivilla, Ulkoseinä Näyte WLO 6: Mineraalivilla, Ulkoseinä Näyte WLO 7: Mineraalivilla, Ulkoseinä Näyte WLO 8: Mineraalivilla, Ulkoseinä Näyte WLO 9: Mineraalivilla, Ulkoseinä Näyte WLO 10: Mineraalivilla, Ulkoseinä Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteiden analysointi on tehty RSLab Oy:n laboratoriossa. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysasetuksen 545/2015 viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaavana raja-arvona pidetään kyseisessä asetuksessa elinkykyisille sieni-itiöille cfu/g, aktinobakteereille 3000 cfu/g ja bakteereille cfu/g. Jos näytteessä on kosteusvauriolle tyypillisten sienien pitoisuus cfu/g, voi näyte olla vaurioitunut. 21/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

22 Taulukko 5. Materiaalinäytteiden tulkinta Valviran sovellusohje STM:n Asumisterveysasetuksesta: MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAU- RIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA RAJA- ARVOT Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 NÄYTE PITOISUUS WLO Aspergillus penicillioides, Aspergillus versicolor, Eurotium, Chaetomium, 3 Geomyces WLO <45 Aspergillus fumigatus, Aspergillus penicillioides, Aspergillus versicolor, Eurotium, Chaetomium, Geomyces, Trchoderma 3 Aspergillus penicillioides, 0 WLO <45 Aspergillus versi- color WLO Acremonium, Asprgillus fumigatus, Aspergillus penicillioides 1 WLO <45 Aspergillus versicolor 0 Aspergillus penicillioides, WLO <45 Aspergillus fu- migatus, Eurotium 3 WLO Tummennettujen solujen arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteessä WLO 4, 5 ja 9 on sienten kokonaispitoisuus yli raja-arvon. - Näytteessä WLO 7 pitoisuus on hieman koholla ja lajisto on kosteusvauriota indikoivaa. - Myös näytteissä WLO 6 ja 8 on pieninä pitoisuuksina kosteusvauriota indikoivia lajistoja. 22/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

23 REV A: Taulukko 6. Materiaalinäytteiden tulkinta Valviran sovellusohje STM:n Asumisterveysasetuksesta: MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAU- RIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA RAJA- ARVOT Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 NÄYTE PITOISUUS WLO 11 < <45 0 WLO <45 Aspergillus versicolor, Aspergillus penicillioides, Wallemia, Geomyces 3 WLO 13 <45 <45 <45 0 Aspergillus ochraceus, 0 WLO Aspergillus penicillioides, Scopulariopsis, Tummennettujen solujen arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteessä WLO 12 on sienten kokonaispitoisuus yli raja-arvon. - Näytteessä WLO 14 esiintyy vähäisinä pitoisuuksina useita kosteusvaurioon viittaavia lajistoja Asumisterveysasetukseen ( ) on laadittu soveltamisohjeet (04/2016). Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan IV (Asumisterveysasetus 20) mukaan laimennusviljelyllä analysoidussa näytteessä voidaan katsoa olevan mikrobikasvustoa, kun home- ja hiivasienten pitoisuus on vähintään cfu/g tai aktinomykeettipitoisuus 3000 cfu/g. Aktinomykeettien esiintymistä arvioidaan lisäksi niiden indikaattorimerkityksen avulla, kun niiden pitoisuudet ovat alle 3000 cfu/g. Näytteen bakteeripitoisuus yli cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Edelleen asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan todetaan, että vaikka sienipitoisuus jää alle cfu/g voivat löydökset viitata mikrobikasvustoon silloin, kun näytteessä havaitaan kosteusja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita ja sienten kokonaispitoisuus on cfu/g tai näytteen sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua) ja pitoisuus kuitenkin >5000 cfu/g. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin Suhteellisen kosteuden mittaukset REV A Näytteidenottopaikoista mitattiin myös eristetilan suhteellista kosteutta hetkellisenä mittauksena. Mittauspisteet on esitetty tutkimuskartassa, joka on liitteenä 1. 23/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

24 Taulukko 7. Suhteellisen kosteuden mittaustulokset ulkoseinärakenteista. mittauspiste Pvm. rakenne/tila mittaussyvyys lämpötila C Sisäilma S1 Ulkoilma U1 suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m Oleskeluhuone - 19,1 34,1 5, Pääsisäänkäynnin edusta - 7,1 72,4 5,6 WLO Eteinen 4 eristetila 11,7 52,8 5,5 WLO Läksyjenlukuhuone eristetila 12,0 53,6 5,69 WLO Oleskeluhuone eristetila 12,5 43,8 4,81 WLO Ohjaajienhuone eristetila 14,4 43,5 5,4 Eristetilassa ei havaittu mittaushetkellä ylimääräistä kosteutta. Mittaustuloksien voidaan tulkita olevan normaalilla tasolla Yhteenveto, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset - REV A Tehdyistä remonteista ei ole suunnitelmia ja niiden toteutuksessa on puutteita. Esim. alkuperäiset korvausilmaventtiilit on jätetty vaikka ilmanvaihto on uusittu. Ulkoseinissä havaittiin puutteita: vuotoilmaaukkoja, eristyspuutteita ja matalat sokkelit. Ulkoseinärakenteeseen tehdyissä mikrobitutkimuksissa seinän villaeristeessä havaittiin kosteusvauriota indikoivaa lajistoa. Näiden tutkimusten perusteella ulkoseinissä esiintyy mikrobilajistoja, jotka viittaavat kosteusvaurioon. Tutkimustulosten perusteella ulkoseinärakenne suositellaan uusittavaksi kokonaisuudessaan, mikäli mikrobivaurioiden riskit halutaan poistaa. Vaurioituneen villaeristeen lisäksi myös niiden kanssa kosketuksissa olleet puurakenteet ovat suositeltavaa uusia, jotta kaikki mikrobivaurioitunut materiaali saadaan poistettua rakenteesta. Uusi seinärakenne on suositeltavaa tehdä höyrynsululliseksi. Toimenpide-ehdotukset, ulkoseinät, ikkunat ja ovet VE1 - Ulkoseinät puretaan ja runkotolpat säilytetään. - Ovet ja ikkunat huoltomaalataan tai uusitaan tarvittaessa. - Eristemateriaalia voidaan vaihtaa ja lämmöneristyspaksuutta kasvattaa. - Julkisivu- ja sisäverhousmateriaali voidaan valita vapaasti. Toimenpide-ehdotukset, ulkoseinät, ikkunat ja ovet VE2 - Ulkoseinät puretaan kokonaisuudessaan - Ovet ja ikkunat uusitaan. - Eristemateriaalia voidaan vaihtaa ja lämmöneristyspaksuutta kasvattaa. - Ulkoseinän rakenne voidaan valita vapaasti. - Ovien ja ikkunoiden paikat voi muuttaa, jos huonejärjestys muuttuu. 24/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

25 5. Yläpohjarakenteet ja vesikatto Saatujen lähtötietojen perusteella vesikattoa on korjattu muutaman kerran. Korjaus on saatujen tietojen mukaan tehty uudella bitumikermillä vanhan päälle. Käyttäjiltä saatujen lähtötietojen mukaan oleskeluhuoneen katossa on ollut katon vesivuotoja Rakenteet suunnitelmien perusteella Yläpohjarakenteista ei ollut varsinaisia rakennetyyppejä saatavilla. Leikkauspiirustusten sekä pääpiirustusten mukaan rakenne on oheisen kuvan mukainen. Kuva 15. Yläpohjan rakenteet pääpiirustusten perusteella. Yläpohja on kannatettu liimapuupalkein Aistinvaraiset havainnot Yläpohja- ja vesikattorakenteista tehdyt aistinvaraiset havainnot on esitetty alla olevin kuvin ja kuvatekstein. Kuva 16. Tuuletusväli on 100 mm. Kuva 17. Tuuletusrako räystäällä 50 mm. Verkot puuttuu. 25/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

26 Kuva 18. ilmasulkupaperi näyttää ehjältä. Kuva 19. Bitumikermi on irronnut ja poimuuntunut paikoin. Saumoissa ei ole ohjeen mukaista 20 mm pursetta (toimivat katot 2013). Kuva 20.Räystäät ovat matalat. Kuva 21. Bitumikermin paksuus vaihtelee 20mm 70mm Rakenneavaukset Yläpohjarakenteisiin tehtiin 3 kpl rakenneavauksia. Rakenneavaukset olivat kooltaan noin 400 x 400 mm. Rakenneavausten havainnot ja rakennekerrokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä 6 olevissa rakenneavauskorteissa Mikrobitutkimukset Mikrobitutkimukset tehtiin ja yläpohjan eristeistä, joista kerättiin yhteensä 3 kpl rakennusmateriaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Näytteenotto tehtiin avaamalla vesikaton ja seinän rakenteita. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobinäytteet kerättiin seuraavasti: Näyte WLO 1: Mineraalivilla, Vesikatto Näyte WLO 2: Mineraalivilla, Vesikatto Näyte WLO 3: Mineraalivilla, Vesikaton räystäs Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteiden analysointi on tehty RSLab Oy:n laboratoriossa. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysasetuksen 545/2015 viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaavana raja-arvona pidetään kyseisessä 26/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

27 asetuksessa elinkykyisille sieni-itiöille cfu/g, aktinobakteereille 3000 cfu/g ja bakteereille cfu/g. Jos näytteessä on kosteusvauriolle tyypillisten sienien pitoisuus cfu/g, voi näyte olla vaurioitunut. Taulukko 8. Materiaalinäytteiden tulkinta Valviran sovellusohje STM:n Asumisterveysasetuksesta: RAJA- ARVOT MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAU- RIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 NÄYTE PITOISUUS Aspergillus fumigatus, WLO <45 1 Wallemia WLO <45 <45 0 WLO <45 3 Tummennettujen solujen arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteessä WLO 3 on elinvoimaisten sienten pitoisuus yli raja-arvon. - Näytteen WLO 1 tulos ylittää myös kosteusvauriolajiston osalta Asumisterveysohjeen soveltamisohjeen vaurion viitearvon Asumisterveysasetukseen ( ) on laadittu soveltamisohjeet (04/2016). Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan IV (Asumisterveysasetus 20) mukaan laimennusviljelyllä analysoidussa näytteessä voidaan katsoa olevan mikrobikasvustoa, kun home- ja hiivasienten pitoisuus on vähintään cfu/g tai aktinomykeettipitoisuus 3000 cfu/g. Aktinomykeettien esiintymistä arvioidaan lisäksi niiden indikaattorimerkityksen avulla, kun niiden pitoisuudet ovat alle 3000 cfu/g. Näytteen bakteeripitoisuus yli cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Edelleen asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan todetaan, että vaikka sienipitoisuus jää alle cfu/g voivat löydökset viitata mikrobikasvustoon silloin, kun näytteessä havaitaan kosteusja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita ja sienten kokonaispitoisuus on cfu/g tai näytteen sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua) ja pitoisuus kuitenkin >5000 cfu/g. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin Yhteenveto, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen vesikattoa on saatujen lähtötietojen mukaan korjailtu vuotojen takia. Korjaukset on tehty alkuperäisen kermin päälle asentamalla uusi bitumikermi. Vedenpoisto on toteutettu kahdella kattokaivolla DN 110. Katon pinta-ala kaivoa kohti on 100 m², joka on riittävä määrä. Seisovaa vettä ei katolla ollut, eikä myöskään jälkiä sellaisista. Sammalta ei katolla ollut. Irronneet alueet tulisi kiinnittää uudelleen. Rakenneavausten perusteella yläpohjan lämmöneristyksenä on mineraalivilla. Havaintojen mukaan yläpohjan tuuletus vaikuttaa riittävältä ja toimivalta. Yläpohjan lämmöneristeen paksuus on 180 mm, joka on vähäinen, mutta rakennusajankohdalle tyypillinen. 27/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

28 katteen poimuuntuminen tulee heikentämään saumojen vedenpitävyyttä. Vesi pääsee tunkeutumaan katteen pinnan alle ja jäätyessään (tilavuus laajentuminen 9 %) vesi avaa lisää saumoja. Myös bitumipurseen puuttuminen saumoista heikentää hieman katteen saumojen vedenpitävyyttä. Myös katteen jo tapahtuneet vuodot viittaavat siihen, että vuotojen riski on olemassa ja todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa. Tämän perusteella katon uusimista tulee harkita hyvänä vaihtoehtona. Nykyisellä bitumikermillä on teknistä käyttöikää jäljellä, kuitenkin saumojen rakoilut ja katteen poimuilu voivat heikentää katteen vedenpitävyyttä. Aikaisempien vuotojen aiheuttamat mikrobivauriot, aiheuttavat terveysoireita päästessään huoneilmaan. Ilmansulkupaperi ja hyvä tuuletus yläpohjassa riittää estämään vuotoilman pääsyn eristetilasta huoneilmaan. Toimenpide-ehdotukset, yläpohjarakenteet ja vesikatto VE1 Uusitaan katto kokonaisuudessaan. Katto, räystäät ja ponttilaudoitus puretaan. Eristeet vaihdetaan uusiin sekä höyrynsulku uusitaan. Toimenpide-ehdotukset, yläpohjarakenteet ja vesikatto VE2 Tehdään katolle huoltoluontoiset korjaustoimenpiteet, joilla pyritän varmistumaan katteen teknisen käyttöiän säilyttämisestä sekä ehkäisemään vesivuotoja. Tämä korjausvaihtoehto ei kuitenkaan poista katteen ja katon kokonaan uusimisen tarvetta myöhemmin. - Liimataan irronneet bitumit kiinni - Asennetaan roskasihdit kattokaivoihin - Räystäiden tuuletusaukkoihin asennetaan verkot - Varmistetaan yläpohjan tiiveys uudella höyrynsululla ja varmistetaan yläpohjan tuuletus 6. Sisäilma 6.1. Sisäilman formaldehydimittaukset Ohjaajien huoneessa tehtiin aldehydianalyysi kaksi kertaa. Ensimmäisessä näytteessä ilmanvaihto oli täysillä, jolloin formaldehydi pitoisuus oli 10 µg/m³. Toisessa näytteessä ilmanvaihto oli ½ - teholla, jolloin formaldehydi pitoisuus oli 12 µg/m³. Formaldehydi pitoisuus ei saa ylittää 50 µg/m³ (STM 545/2015). 28/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

29 7. Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista REV A Alapohjan, ulkoseinien ja yläpohjien mikrobivauriot edellyttävät korjaustoimenpiteitä rakennukseen. Vaurioiden esiintyminen kaikissa rakennuksen ulkovaipparakenteissa edellyttää laajoja korjaustoimenpiteitä. Mittavien vaurioiden johdosta korjaukseen tämän rakennuksen osalta ei ole suositeltavaa ryhtyä. Korjaustoimenpiteiden suuri määrä aiheuttaa haasteita suunnittelussa ja toteutuksessa, joten varmuudella hyvään lopputulosta ei saavuteta ja näin olleen terveen rakennuksen toteuttaminen voi olla hyvin hankalaa. Vaurioituneiden ulkovaipparakenteiden takia koko rakennuksen purku on varmin vaihtoehto. Uuden palvelurakennuksen rakentaminen on nopein ja varmin tapa saada toiminnaltaan ja sisäilmaltaan toimiva ratkaisu. Kiireelliset toimenpiteet: 1. Sisäilman kannalta riskitekijöitä ovat havaitut mikrobivauriot alapohja-, yläpohja- ja ulkoseinärakenteessa. 2. Vesikaton kiireelliset korjaukset vesivuotojen estämiseksi Ennen peruskorjaushankkeeseen ryhtymistä suositellaan jatkotutkimuksia: HUOM! Mikäli kohteella päädytään tekemään uusi uudisrakennus peruskorjauksen sijaan, ei jatkotutkimuksia tarvitse suorittaa. 1. Salaojien kuntotutkimus 2. Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 3. Radonmittauksia ei suoritettu kohteella. STUK:n suosittelee, että mittaukset tehdään rakennuksen lämmityskaudella ( välisenä aikana). Koska radonia virtaa sisälle ilman mukana, korkeimmat radonpitoisuudet mitataan talviaikaan, kun suuret lämpötilaerot aiheuttavat ilmavirtausta sisälle päin. Seuraavan peruskorjauksen toimenpiteet (vaihtoehdot 1 ja 2): 1. Nykyinen rakennus puretaan. Rakennetaan uusi rakennus tai vaihtoehtoisesti tilalle voidaan asentaa parakki esim. Cramon C-80 moduuleista. Pohjalaatan päälle mahtuu 6 kpl tilamoduulia ja sisääntulomoduuli. 2. Tehdään rakenteiden ja kuivatusjärjästelmän peruskorjaus nykyiseen rakennukseen: a. Alapohja, salaojat uusitaan, vaihdetaan maa-ainekset sokkelin viereen ja perusmuuriin asennetaan patolevyt b. Ulkoseinärakenteiden uusiminen / korjaukset c. Yläpohja ja vesikatto uusitaan tai paikkakorjataan d. Ikkunoiden korjaukset tai uusiminen e. Alapohjan tiivistyskorjaus tai uusiminen 7.1. Turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat tekijät Alapohja-, yläpohja- sekä ulkoseinärakenteissa havaittiin mikrobivaurioita. Mikrobivaurioista voi aiheutua ovat riski sisäilmalle, mikäli rakenteesta pääsee vuotoilmoja sisätilaan tai mikrobien aineenvaihduntatuotteet (toksiinit) kulkeutuvat sisätiloihin. Mikäli mikrobit päätetään esimerkiksi kapseloida rakenteisiin tiivistyskorjauksilla, niin jätetään rakennukseen silloin tietoisesti riski. Rakennuksessa voi tapahtua liikkeitä ajan kanssa ja mahdolli- 29/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

30 set tiivistyskorjaukset saattavat ajan mittaan liikkumisesta johtuen muuttua epätiiviiksi. Tiivistyskorjausten käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Tiivistystyöstä tulee myös tehdä ns. mallityö, ennen laajamittaisiin korjauksiin ryhtymistä. Korjaustyön laatu (tiiveys) tulee myös todentaa erillisillä merkkiainetutkimuksilla Korjauksiin vaikuttavat tekijät Mikäli rakennukseen kohdistuu suojeluluokituksia, on korjaustoimenpiteistä sovittava yhdessä museoviranomaisten kanssa. 7.3 Korjaustoimenpiteiden toteuttamisesta Tutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. Rakenteet ovat mikrobivaurioituneet, joten rakenteiden purkutyöt tehdään mikrobityönä osastoimalla ja asianmukaisin suojauksin ohjekortin Ratu (Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku) mukaisesti. Yleisesti purku tulee kohdistua ainakin 1 metrin vaurioitumattomalle alueelle. Purkutyön yhteydessä otetaan laadunvarmistuksena pintasivelynäytteet jäävien kivirakenteiden pinnoilta, jolloin varmistutaan, että jääville pinnoille ei varmasti jää epäpuhtauksia. 30/ Helsingin kaupunki, Tilakeskus; LP Lohikäärmeenpuisto

31

32

33

34

35

36

37

38 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (3) WSP Finland Oy Henry Heiskanen Heikkiläntie HELSINKI Aldehydianalyysi ilmanäytteestä Asiakasviite: LP Lohikäärmepuisto Näytteen kerääjät: Henry Heiskanen Analyysin kuvaus: Aldehydit sisäilmasta, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Urve Jakobson, Hanna Hietala Analysointimenetelmä Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

39 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (3) CK Näyte/keräin: Sep-Pak / ALD-743 Mittauspaikka: LP Lohikäärmepuisto, Satamasaarentie 3 Mittauskohde: WLO 11 Analysointipvm.: /UJAK Näytteenottoaika: : :49 Ilmamäärä: 100 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö Asetaldehydi 2,1 µg/m³ Asetoni 6,0 µg/m³ Butyyrialdehydi <0,90 µg/m³ Formaldehydi 10 µg/m³ Heksanaali 1,7 µg/m³ Pentanaali eli valeraldehydi <0,90 µg/m³ Propionaldehydi <0,90 µg/m³ CK Näyte/keräin: Sep-Pak / ALD-742 Mittauspaikka: LP Lohikäärmepuisto, Satamasaarentie 3 Mittauskohde: WLO 12 Analysointipvm.: /UJAK Näytteenottoaika: : :49 Ilmamäärä: 100 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö Asetaldehydi 2,9 µg/m³ Asetoni 8,4 µg/m³ Bentsyylialdehydi <0,90 µg/m³ Butyyrialdehydi <0,90 µg/m³ Formaldehydi 12 µg/m³ Heksanaali 2,3 µg/m³ 2-Butanoni eli MEK 0,98 µg/m³ Pentanaali eli valeraldehydi <0,90 µg/m³ Propionaldehydi <0,90 µg/m³ Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi