ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Taidekartanon alue. Osallistumis ja arviointisuunnitelma VETELIN KUNTA

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Taidekartanon alue VETELIN KUNTA

2 SISÄLLYS 1 1. Perus ja tunnistetiedot Kaavan nimi Alueen sijainti Alue, johon kaavan vaikutus kohdistuu Lähtökohdat Suunnittelutehtävä ja tavoite Suunnittelualueen nykytilanne Maanomistus Suunnittelutilanne Suunnittelujärjestelmä Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta Tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Laadittavat selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen ja alustava aikataulu Osalliset Lisätietojen antajan yhteystiedot Vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Vaihtoehtojen tarve Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät... 9

3 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 KAAVAN NIMI Kaavan nimi on Vetelin taidekartanon alueen asemakaavan muutos ja laajennus. 1.2 ALUEEN SIJAINTI Suunnittelun kohteena oleva alue on kooltaan 12,9 ha ja se sijaitsee Vetelin Tunkkarissa rajautuen Emäntäkouluntien ja Perhonjoen väliselle alueelle. Pohjoisessa aluetta rajaa Siltalantie ja etelässä valtatienvarren peltoalue. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu viereisessä kuvassa tarkempi rajaus kansikuvassa. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Maanmittauslaitos. 1.3 ALUE, JOHON KAAVAN VAIKUTUS KOHDISTUU Kaavamuutoksen ja laajennuksen vaikutus kohdistuu kaava alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITE Suunnittelutehtävänä on laatia Maankäyttö ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutos ja laajennu Vetelin asemakaava alueelle. Muutos koskee kortteleita 106 ja 140 ja laajennus koskee tiloja

4 3 2:0, 15:48, 11:68, 11:69, 11:93 ja 15:47. Asemakaavassa määritellään alueiden käyttötarkoitukset, rakentamisoikeudet, kerroskorkeudet sekä alueen liikenneyhteydet. Lisäksi huomioidaan kaavatyön yhteydessä esiin tulevat muut asiat. Tavoitteena on saada uusia houkuttelevia rakennuspaikkoja sekä Emäntäkouluntien varteen joen ranta alueelle, että Taidekartanon alueelle, osoittaa kulkureitti ja laavunpaikka ranta alueelle sekä ajantasaistaa kaava nykyisen maankäytön ja maanomistuksen mukaiseksi. Kaavatyössä huomioidaan alueen suojellut rakennukset. 2.2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Suunnittelualue rajautuu länsipuolelta Perhonjokeen ja itäpuolelta Emäntäkouluntiehen. Asemakaavan muutosalueella eteläpuolella sijaitsee Taidekartano rivitaloineen ja peltoaluetta sekä pohjoispuolella asuinrakennuksia. Taidekartanon alueen vanhat huonokuntoiset rivitalot on tarkoitus purkaa. Alueen eteläpuolella kulkee valtatie 13. Asemakaavan laajennusalue on rakentumatonta havupuuvaltaista metsäaluetta. Kuva 2. Suunnittelualueen nykytilanne. Ilmakuva Maanmittauslaitos.

5 2.3 MAANOMISTUS Alueella maata omistavat kunta, seurakunta sekä yksityiset maanomistajat SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelujärjestelmä Maankäytön suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on tarkentuva suunnittelu, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, eli maakuntakaava ja yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua Maakuntakaava Vetelin kunta kuuluu Keski Pohjanmaan maakuntaan ja alueella on voimassa Keski Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavoitus Keski Pohjanmaalla on edennyt seuraavasti: Maakuntakaavan 1. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavan vahvistuspäätös kumosi seutukaavat. Ensimmäisestä vaiheesta voimassa on yhä kehittämisperiaatemerkintöjä, yhdyskuntarakenteen aluevarauksia sekä luonnonsuojelulain mukaiset Natura 2000 verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Maakuntakaavan 2. vaihekaava vahvistettiin valtioneuvostossa Toisesta vaihemaakuntakaavasta voimassa on tällä hetkellä tuulivoimaloille varattu energiahuollonalue Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman kupeessa, soiden monikäyttö kokonaisuudessaan sekä muinaismuisto, maisema ja kulttuurihistoriakohteet.

6 5 Maakuntakaavan 3. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kolmas vaihemaakuntakaava on voimassa kokonaisuudessaan 4.vaihemaakuntakaavassa kumottua merkintää lukuun ottamatta. Maakuntakaavan 4. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaava mahdollistaa seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumisen 17 alueelle Keski Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja lukuun ottamatta arkeologisia alueita ja kohteita. Maakuntakaava kumoaa alueella voimassa olevat maakuntakaavat osittain. Maakuntakaavan 5. vaihekaavan valmistelu on aloitettu Keski Pohjanmaan liitossa. Kaava tulee ajantasaistamaan kaupan palvelurakennetta ja huomioimaan seudulliset ampumaradat. Lisäksi kaavassa tarkastetaan yhdyskuntarakenteen merkintöjä ja elinkeinoelämän edellytyksiä. 5. vaihekaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Keski Pohjanmaan liitossa sekä alueen kunnissa Lisätietoja pohjanmaa.fi/alueidenkaytto Kaavan muutosalue sijoittuu maakuntakaavan taajama alueelle (A). Lisäksi suunnittelualueelle sijoittuu mm. tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) ja maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema alue (vihreä vaakaviivarasteri) Ohessa ote alueen vahvistettujen maakuntakaavaelementtien yhdistelmästä. Kuva 3. Ote alueella voimassa olevien maakuntakaavan yhdistelmästä.

7 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä keskusalueen osayleiskaavan tarkistus. Suunnittelualueelle on osoitettu kaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, joka varataan rivi ja erillispientalojen rakentamiseen (AP 2), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Lisäksi alueelle on osoitettu tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv 1), suojavyöhyke, tulvaraja (sv 3), kaksi rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaan rakennuksen tai rakennusryhmän kohdemerkintää (sr 1, punainen neliö) sekä muinaismuistoalue tai kohde (sm, punainen kolmio). Kuva 4. Ote alueella voimassaolevasta osayleiskaavasta.

8 Asemakaava Suunnittelualueen etelä ja pohjoisosassa on voimassa oleva asemakaava, jossa on seuraavia varauksia: Asuinpientalojen korttelialue (AP). Erillispientalojen korttelialue (AO). Yleisten rakennusten korttelialue (Y 2). o Alueelle voidaan lisäksi rakentaa asuntoja, korttelialueen muille toiminnoille häiriötä tuottamattomia pienteollisuustiloja sekä myymälätiloja. Muiden kuin pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen osuus saa olla korkeintaan 40% korttelialueen kokonaisrakennusoikeudesta. Lähivirkistysalue (VL). Maisemallisesti arvokas peltoalue (MA). Katualueet. Kuva 5. Alueen asemakaava, kaavamuutos ja laajennus alue rajattuna mustalla Pohjakartta Alueen pohjakartta on ilmakuvattu ja kartoitus tehty samana vuonna. Kartta on hyväksytty alun perin Pohjakarttaa täydennetään kevään 2017 aikana.

9 2.5 TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Kaavatyön tausta aineistona huomioidaan alueelle aiemmin laaditut kaavat sekä mahdolliset rakennussuunnitelmat LAADITTAVAT SELVITYKSET Alueelle on aiemman asemakaavoituksen yhteydessä laadittu rakennusinventointi vuonna Ko. inventointi päivitetään vastaamaan nykytilaa. Lisäksi alueen luontoarvot tarkastetaan maastossa. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA ALUSTAVA AIKATAULU Alustava aikataulu Touko kesäkuu 2017 Kaavoituksen vaiheet Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä ja kunnan kotisivuilla (MRL 63 ). Osalliset voivat ottaa kantaa esillä olevan osallistumis ja arviointisuunnitelman riittävyyteen antamalla siitä kommentteja yhteyshenkilöille. Elo syyskuu 2017 Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos käsitellään kunnanhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62 ) kunnanvirastolla. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta, jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa suullisia tai kirjallisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. Loka marraskuu 2017 Ehdotusvaiheessa kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaan yhdeksi kuukaudeksi. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Samalla lähetetään lausuntopyynnöt eri viranomaisille ja yhteisöille ja viranomaistahojen kanssa pidetään tarpeen mukaan viranomaisneuvottelu. Kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot saatu, kaavaehdotus esitellään kunnanhallitukselle ja valtuustolle ja valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95. Joulukuu 2017 Hyväksymisvaiheessa kaavaehdotus käsitellään kunnanhallituksessa ja sen jälkeen kunnanvaltuustossa. Valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Maankäyttö ja rakennuslain 188 :n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto oikeuteen siten, kun kuntalaissa säädetään.

10 3.2 OSALLISET Osalliset voivat ottaa kantaa kaavoitukseen sen eri vaiheissa: Osallisia ovat (MRL 62 ): alueen maanomistajat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: o Vetelin kunnan eri hallintokunnat o Etelä Pohjanmaan ELY keskus o Keski Pohjanmaan liitto o K. H. Renlundin museo Keski Pohjanmaan maakuntamuseo o Museovirasto o Vetelin Energia Oy o Vetelin vesi ja viemärilaitos LISÄTIETOJEN ANTAJAN YHTEYSTIEDOT Kaavamuutos toteutetaan yhteistyössä Vetelin kunnan ja Plandea Oy:n kesken, kaavan laatijana toimii Pekka Kujala YKS 549. Lisätietoja kaavoituksen etenemisestä ja palautetta osallistumis ja arviointisuunnitelamsta: Vetelin kunta Tekninen toimisto Kivihyypäntie Veteli Plandea Oy Pitkänsillankatu 1 3 G Kokkola Tekninen johtaja Patrik Knutar patrik.knutar@veteli.fi Kaavoituspäällikkö Minna Vesisenaho minna.vesisenaho@plandea.fi 4 VAIHTOEHDOT JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 VAIHTOEHTOJEN TARVE Suunnittelualueelta ei laadita varsinaisia vaihtoehtoja vaan kaavaratkaisu perustuu asetettuihin tavoitteisiin. 4.2 SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Vaikutusten arviointi kaavoituksessa perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin sekä asetukseen: Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa MRL 9 ( /204): Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

11 10 Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa MRA 1 : Maankäyttö ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, Vaikutuksia arvioidaan kartta arviona suhteessa nykytilaan. 2) maa ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, Vaikutuksia arvioidaan lähtötietojen perusteella suhteessa kaavaratkaisuun. 3) kasvi ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, Vaikutuksia arvioidaan lähtötietojen perusteella suhteessa kaavaratkaisuun. 4) alue ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, Vaikutuksia arvioidaan lähtötietojen perusteella sekä karttaperusteisesti suhteessa kaavaratkaisuun. 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutuksia arvioidaan lähtötietojen perusteella sekä karttaperusteisesti suhteessa kaavaratkaisuun. Em. listassa on kaavan laadinnan yhteydessä todennäköisesti merkittäviksi muodostuvat vaikutukset lihavoitu. Kokkolassa Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Kaavoitusinsinööri Ville Vihanta