Maalahden kunta S MARKET KAUPPAYKSIKÖN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 151. Osallistumis ja arviointisuunnitelma MAALAHDEN KUNTA

Transkriptio

1 Maalahden kunta S MARKET KAUPPAYKSIKÖN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 151 Osallistumis ja arviointisuunnitelma MAALAHDEN KUNTA

2 1 Kaavoituksen alkaessa osana kaavatyön ohjelmointia laadittavassa Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään suunnitelma osallistumisen ja muun vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä vaikutusten arvioinnista. (MRL 63 ) Osallistumis ja arviointisuunnitelma tehdään asukkaita, järjestöjä, kunnan ja valtion viranomaisia sekä muita osallisia varten. Sen tulisi antaa perustiedot kaavahankkeesta ja sen valmisteluprosessista niin, että osalliset voivat arvioida kaavan merkitystä ja tarvetta osallistua sen valmisteluun. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin kuluessa. 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelun kohteena oleva alue on kooltaan n. 1,6 ha ja se sijaitsee Yttermalaxin kylässä Maalahden kunnan keskustassa Malminkadun varrella. Kaavamuutos koskee korttelia 151 sekä siihen liittyviä viher ja erityisalueita. Suunnittelualueen alustava rajaus on esitetty kansikuvassa. 1.2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ MITÄ ON TEKEILLÄ, MITÄ SUUNNITELLAAN? Asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi Osuuskauppa KPO:n aloitteesta ja kunnanhallitus on päättänyt käynnistää asemakaavamuutoksen kokouksessaan Kunta ja KPO Kiinteistöt Oy laativat maankäyttösopimuksen kunnanvaltuuston päätöksen periaatteiden mukaisesti viimeistään kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Kaavan tavoitteena on kasvattaa tontin rakennusoikeutta 1990 k m 2 :sta 3500 k m 2 :iin ja laajentaa rakennusalaa kohti Maalahdentietä siten, että S Market Köpingsin laajentaminen mahdollistuu. Kaupparakennuksen koko on jäänyt toimintaan nähden liian pieneksi. Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavassa huomiota alueen sijoittumiseen kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaalle alueelle sekä muut kaavatyön yhteydessä esiin tulevat asiat. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Maankäytön suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on tarkentuva suunnittelu, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, eli maakuntakaava ja yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua.

3 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto hyväksyy. Varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. MAAKUNTAKAAVA Laatimisesta vastaa maakunnan liitto, hyväksyy maakuntavaltuusto. Tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueidenkäytön kysymykset. Ohjaa kuntien kaavoitusta. YLEISKAAVA Laatimisesta vastaa kunta, kunnanvaltuusto hyväksyy. Tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. ASEMAKAAVA Laatimisesta vastaa kunta, kunnanvaltuusto hyväksyy, vähäisen muutoksen voi hyväksyä myös kunnanhallitus tai lautakunta. Ohjaa suoraan rakentamista, määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esim. rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus RAKENTAMINEN Rakennusluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen SUUNNITTELUTILANNE Ote vahvistettujen kokonaismaakuntakaavan ja vaihekaavojen yhdistelmästä Ote alueella voimassaolevasta osayleiskaavasta

4 Maakuntakaava Maalahden kunta kuuluu Pohjanmaan maakuntaan ja alueella on voimassa vahvistettu Pohjanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaa on täydennetty vahvistetulla 1. vaihemaakuntakaavalla (kaupalliset palvelut) ja vahvistetulla 2. vaihemaakuntakaavalla (uusiutuvat energiamuodot). Nyt käynnissä on Pohjanmaan maakuntakaava 2040 laadinta. Lisätietoja: Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Ytter ja Övermalaxin osayleiskaava. Suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Lisäksi suunnitteluun vaikuttaa seuraavat merkinnät: melualue (aaltoviiva, me), kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus (vinoviivarasteri), seututie/pääkatu, yhdyskatu/kokoojakatu sekä olemassa oleva kevyen liikenteen reitti (musta palloviiva) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty S market kauppayksikön asemakaava. Alue on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL), lähivirkistysalueeksi (VL) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Liikerakennustontin kerroskorkeus on 1 ja rakennusoikeus 1990 k m 2. Alueen pohjoisosaan sijoittuu alue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman (pj) sekä pysäköimispaikka (p). Voimassa oleva S market kauppayksikön asemakaava. 2.3 SELVITYKSET Kaavatyön tausta aineistona huomioidaan alueelle aiemmin laaditut kaavat sekä KPO:n rakennussuunnitelmat. Voimassa olevan asemakaavan yhteydessä alueelle on laadittu luontoinventointi, kulttuuriympäristöinventointi sekä liikenneselvitys.

5 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4 Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä sekä asiantuntijoiden ja osallisiksi määriteltyjen kannanottoja. Alustavasti arvioituna asemakaavalla ei katsota olevan MRL 9 :ssä tarkoitettuja merkittäviä vaikutuksia. Vaikutuksia kuitenkin syntyy liikerakennustontin rakennusoikeuden lähes tuplaantuessa. Kaavan vaikutukset arvioidaan tarkemmin työn edetessä ja kirjataan kaavaselostukseen. 4 KAAVAPROSESSI, VUOROVAIKUTUS 4.1 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA ALUSTAVA AIKATAULU Alustava aikataulu Touko kesäkuu 2019 Kesä syyskuu 2019 Loka joulukuu 2019 Vuodenvaihde Kaavoituksen vaiheet Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä ja kunnan kotisivuilla (MRL 63 ). Osalliset voivat ottaa kantaa esillä olevan osallistumis ja arviointisuunnitelman riittävyyteen antamalla siitä kommentteja yhteyshenkilöille. OAS asetetaan nähtäville ja sitä täydennetään tarvittaessa kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Valmisteluvaiheessa kunta hyväksyy kaavaluonnoksen, jonka jälkeen se pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62 ) kunnanvirastolla. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta, jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa suullisia tai kirjallisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. Ehdotusvaiheessa kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaan yhdeksi kuukaudeksi. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Samalla lähetetään lausuntopyynnöt eri viranomaisille (MRA 28 ). Kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot saatu, kunta lähettää perustellun vastineen niille muistutuksen tehneille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Hyväksymisvaiheessa kaavaehdotus käsitellään kunnanhallituksessa ja sen jälkeen kunnanvaltuustossa. Valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95. Maankäyttö ja rakennuslain 188 :n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto oikeuteen siten, kun kuntalaissa säädetään.

6 Viranomaisyhteistyö Kaavan ei katsota koskevan vaikutuksiltaan merkittäviä valtakunnallisia tai maakunnallisia asioita, joten MRL 66 :n mukaisesti viranomaisneuvottelua ei ole lähtökohtaisesti tarpeen järjestää. Osallistumis ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille tiedoksi. Neuvotteluja viranomaisten kanssa järjestetään tarvittaessa. Kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta pyydetään lausunnot niiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 4.2 OSALLISET Kaavoitus edellyttää vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa. Osalliset voivat ottaa kantaa kaavoitukseen sen eri vaiheissa. Osallisia ovat (MRL 62 ): alueen maanomistajat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: o Maalahden kunnan eri hallintokunnat o Etelä Pohjanmaan ELY keskus o Pohjanmaan liitto o Pohjanmaan museo o Museovirasto o Terveysvalvonta o Vaasan Sähköverkko Oy o Maalahden Vesi Muut osalliset 4.3 LISÄTIETOJEN ANTAJAN YHTEYSTIEDOT Asemakaava toteutetaan yhteistyössä Maalahden kunnan ja Plandea Oy:n kesken, kaavan laatijana toimii Kari Siipola, YKS 347. Lisätietoja kaavoituksen etenemisestä ja palautetta osallistumis ja arviointisuunnitelmasta: Maalahden kunta Malminkatu Maalahti Kaavoitusinsinööri Jonas Aspholm jonas.aspholm@malax.fi Plandea Oy Pitkänsillankatu 1 3 G Kokkola Kaavoitusinsinööri Ville Vihanta ville.vihanta@plandea.fi Arkkitehti SAFA, kaavan laatija Kari Siipola kari.siipola@plandea.fi