KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 321 JA 322. Kaavaselostus, luonnos KANNUKSEN KAUPUNKI

Transkriptio

1 KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 321 JA 322 KANNUKSEN KAUPUNKI

2 1 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Perus- ja tunnistetiedot Kaavan nimi ja tarkoitus Alueen sijainti ja vaikutusalue Lähtökohdat Alueen yleiskuvaus, luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueen suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Yleiskaava Suunnittelualueen suhde osayleiskaavaan Asemakaava Pohjakartta Muut suunnitelmat Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan toteutus Toteuttaminen ja ajoitus... 9 Kaavan asiakirjat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnoskartta 1:

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavan nimi on KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 321 JA 322. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muodostaa tontit siten, että ne sijoittuvat kokonaisuudessaan saman maanomistajan maalle. Kaavalla määritellään myös tonttien lukumäärä ja alueiden käyttötarkoitukset, kerroskorkeudet, rakentamisen määrä ja sijainti sekä kulkuyhteydet. 1.2 ALUEEN SIJAINTI JA VAIKUTUS- ALUE Alue sijaitsee Kannuksen keskustaajaman tuntumassa, liikekeskustasta itään päin sijoittuvalla Yrjönmäen alueella Lestijoen varressa. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu viereisessä kuvassa. Kaavamuutoksen vaikutus kohdistuu kaava-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Kyseessä on tekninen kaavamuutos, jolla muutetaan kahden korttelin, tonttien sekä katu- ja viheralueen rajoja. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 ALUEEN YLEISKUVAUS, LUONNONYMPÄRISTÖ JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualue sijoittuu laajalle viljelyaukiolle, jolle on aiemmin laadittu pientaloasumisen mahdollistava asemakaava. Suunnittelualueen tonteista yksi on toteutunut Lestijokivarteen ja alueen välittömässä läheisyydessä on käynnissä kahden omakotitalon rakentaminen. Kaava-alueen viereinen Lestijoki kuuluu Natura-2000 verkostoon. Alueen yhdyskuntatekniikka on rakennettu kesällä Kuva 2. Alueella olevan omakotitalon pihapiiriä. Kuva 3. Jokivarressa rakenteilla oleva omakotitalo.

4 2.2 MAANOMISTUS Kaava-alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Kannuksen kaupunki kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan ja alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavoitus Keski-Pohjanmaalla on edennyt seuraavasti: γ γ γ γ γ Maakuntakaavan 1. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavan vahvistuspäätös kumosi seutukaavat. Ensimmäisestä vaiheesta voimassa on yhä kehittämisperiaatemerkintöjä, yhdyskuntarakenteen aluevarauksia sekä luonnonsuojelulain mukaiset Natura verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Maakuntakaavan 2. vaihekaava vahvistettiin valtioneuvostossa Toisesta vaihemaakuntakaavasta voimassa on tällä hetkellä tuulivoimaloille varattu energiahuollonalue Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman kupeessa, soiden monikäyttö kokonaisuudessaan sekä muinaismuisto-, maisema- ja kulttuurihistoriakohteet. Maakuntakaavan 3. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kolmas vaihemaakuntakaava on voimassa kokonaisuudessaan. Maakuntakaavan 4. vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaava mahdollistaa seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumisen 17 alueelle Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja lukuun ottamatta arkeologisia alueita ja kohteita. Maakuntakaava kumoaa alueella voimassa olevat maakuntakaavat osittain. Maakuntakaavan 5. vaihekaavan valmistelu on aloitettu Keski-Pohjanmaan liitossa. Kaava tulee ajantasaistamaan kaupan palvelurakennetta ja huomioimaan seudulliset ampumaradat. Lisäksi kaavassa tarkastetaan yhdyskuntarakenteen merkintöjä ja elinkeinoelämän edellytyksiä. 5. vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Keski-Pohjanmaan liitossa sekä alueen kunnissa Suunnittelualueen suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Kaavan muutosalue sijoittuu maakuntakaavan taajama-alueelle ja kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa maakuntakaavaratkaisun kanssa. Ohessa ote alueen vahvistettujen maakuntakaavaelementtien yhdistelmästä. Kuva 4. Ote alueella voimassa olevista maakuntakaavojen elementeistä.

5 2.3.3 Yleiskaava Kannuksen Lestijoen itäpuolen osayleiskaava (Sigma Konsultit Oy) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja vahvistettu ympäristökeskuksessa Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on varattu alueita asuinpientaloalueille (AP) ja viheralueelle (V) sekä kevyenliikenteenreitille (palloviiva) ja sähkölinjalle. Seuraavassa kuvassa ote alueen osayleiskaavasta Suunnittelualueen suhde osayleiskaavaan Asemakaavan muutosalue sijoittuu voimassa olevan osayleiskaavan asuin- ja viheralueelle. Asemakaavaratkaisu ei ole ristiriidassa alueen osayleiskaavan kanssa. Ohessa ote Lestijoen osayleiskaavasta. Kuva 5. Ote alueella voimassa olevasta Lestijoen itäpuolen osayleiskaavasta (Sigma Konsultit Oy) Asemakaava Alueelle on laadittu asemakaava (Ramboll Finland Oy), jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tämän jälkeen Kannuksessa on laadittu kaikki asemakaava-alueet käsittävä kokonaisasemakaava (Ramboll Finland Oy), jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Seuraavassa kuvassa on esitetty alueella voimassa oleva asemakaava sekä suunnittelualueen tarkka rajaus. Kuva 6. Ote alueella voimassa olevasta asemakaavasta sekä suunnittelualueen tarkka rajaus.

6 2.3.6 Pohjakartta Asemakaavan vektorimuotoinen pohjakartta on laadittu kesän 2012 ilmakuvauksen pohjalta ja aineistoa on täydennetty maastomittauksin vuosina 2012 ja Rajaelementtinä on käytetty maanmittauslaitoksen raja-aineistoa, jota on tarkennettu ja täydennetty kesällä 2016 maastomittauksin. Pohjakartan on hyväksynyt maanmittausteknikko Matti Salmela Muut suunnitelmat Alueelle on aiemman asemakaavoituksen jälkeen rakennettu kunnallistekniikka ja laadittu siihen tarvittavat suunnitelmat. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan suunnittelu on tullut ajankohtaiseksi, kun on huomattu, että aikaisemmassa kaavoituksessa kaavaratkaisun perusteena olleet maanomistusrajat ovat olleet virheelliset. Nyt laadittavalla kaavalla kaavarajat yhdenmukaistetaan vastaamaan maanomistusrajoja. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavoitus on käynnistetty Kannuksen kaupungin teknisen osaston toimesta ja aloitusneuvottelu on pidetty Kokkolassa kaavakonsultti Plandean toimitiloissa. Paikalla olivat Kannuksen kaupungilta tekninen johtaja Aulis Kokko ja maanmittausteknikko Matti Salmela sekä Plandeasta Pekka Kujala ja Minna Vesisenaho. Sovittiin, että konsultti laatii tarvittavat asiakirjat ja toimittaa ne kaupungille kaavaprosessin käynnistämistä varten.

7 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa kaavaa siten että kaavarajat vastaavat voimassa olevia maanomistusrajoja. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Kaavan luonteen vuoksi vaihtoehtoja ei ole syytä laatia vaan kaavaratkaisu perustuu aikaisempaan kaavaratkaisuun sekä maanomistusrajoihin.

8 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Kaava-alueella on kaksi asuinpientalokorttelia, joissa on yhteensä yhdeksän tonttia. Rakennusoikeutta tonteilla on 350m 2 kerrosluvun ollessa Iu3/4. Alueen tontit liittyvät kahden tonttikadun kautta kokoojakatuna toimivalle Yrjönmäenkadulle ja edelleen Sämpinkadun kautta tieverkkoon maantielle nro , Riuttasentie. Isomännynkujan päästä on yhteys lähivirkistysalueeksi osoitetulle Lestijoen varsialueelle. Kuva 7. Kaavaluonnos

9 4.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 2,1 ha ja se jakautuu asuin-, puisto- ja katualueeksi alla olevan taulukon mukaisesti. Alueen kahdessa korttelissa on yhteensä yhdeksän tonttia, keskikoon ollessa n m 2. Tonttien koko vaihtelee 1810 m 2 ja 2500m 2 välillä. Kaava-alueella asuinpientaloalueeksi varattu alue kasvaa n. 1400m2 ja puolestaan viher- ja katualueet vähenevät saman verran. 8 Nykykaava Kaavaluonnos Pinta-ala (m2) Pinta-ala (m2) Muutos Kortteli , ,5 1126,4 AO Tontit: , , , , , ,5 Kortteli ,5 6079,5 267 AO Tontit: , , ,2 VL 1648,1 727,3-920,8 Katualue ,4-472,6 Yht. 2,1ha 2,1ha Palvelut Alueella ei ole palveluja vaan palvelut haetaan noin kolmen kilometrin etäisyydelle sijoittuvasta Kannuksen keskustaajamasta Kaavan vaikutukset Kaavan tehtävän ja tarkoituksen vuoksi sillä ei katsota olevan MRL 9 :ssä ( /204) tarkoitettuja merkittäviä vaikutuksia. Kaavalla on positiivinen vaikutus tonttien myynnin kannalta, kun jokainen tontti on sama tilaa Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. Läheisen maatalousoppilaitoksen toiminta ja maataloustoiminta voivat aiheuttaa jonkin verran kausiluontoista melu- ja hajuhaittaa alueelle Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartalla.

10 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaava-alueen toteuttaminen ja ajoitus riippuvat yksityisten maanomistajien päätöksistä myydä tontteja alueelta. Kaavan hyväksynnän jälkeen alue voidaan toteuttaa kaavaratkaisun mukaisesti. Kaavoituksen aikataulu on seuraava: Alustava aikataulu Kaavoituksen vaiheet Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä ja kunnan kotisivuilla (MRL 63 ). Osalliset voivat ottaa kantaa esillä olevan osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyyteen antamalla siitä kommentteja yhteyshenkilöille. Elo-syyskuu 2016 Loka-marraskuu 2016 Joulukuu 2016 Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos käsitellään lautakunnassa, jonka jälkeen se pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62 ) kaupunginvirastolla. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta, jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa suullisia tai kirjallisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään lausunnot. Ehdotusvaiheessa kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaan yhdeksi kuukaudeksi. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Samalla lähetetään lausuntopyynnöt eri viranomaisille ja yhteisöille ja viranomaistahojen kanssa pidetään tarpeen mukaan viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaiheessa kaavaehdotus käsitellään lautakunnassa ja sen jälkeen kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kokkolassa Plandea Oy Kaavan laatija Pekka Kujala pekka.kujala@plandea.fi Projektipäällikkö Minna Vesisenaho minna.vesisenaho@plandea.fi