SUOMEN SQUASHLIITTO RY STRATEGIA Suomen Squashliitto ry Radiokatu 20, SLU puh (09) fax (09)

Transkriptio

1 SUOMEN SQUASHLIITTO RY STRATEGIA Suomen Squashliitto ry Radiokatu 20, SLU puh (09) fax (09)

2 SQUASHLIITON STRATEGIA Nykytila Suomen Gallupin vuonna 2001 suorittaman kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan squashin harrastajia oli , joista aikuisia (19 65-vuotiaat) ja lapsia ja nuoria (3 18-vuotiaat) Squashin harrastaminen kääntyi laskuun 1990-luvun alussa, mutta aallonpohjan uskotaan tulleen sivuutetuksi. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kiristynyt. Urheilulajeista uusia harrastajia ovat houkutelleet mm. salibandy, golf ja sulkapallo. Harrastajamäärien lasku on vaikuttanut siihen, että squashin harrastusmahdollisuudet ovat merkittävästi vähentyneet. Yksityiset halliyrittäjät ovat muuttaneet squashkenttiä paremmin tuottavaan käyttöön. Tämä on samalla vahvistanut harrastajamäärien laskevaa trendiä. Rohkaiseva hiljainen signaali harrastajamäärien laskun pysähtymisestä ja mahdollisesta hienoisesta kasvusta on viime vuosina ollut mm. squashpallojen myynnin hienoinen kasvu. Squashin työkykyä ylläpitävillä ja hyvinvointia lisäävillä ominaisuuksilla uskotaan jatkossa olevan myös entistä enemmän kysyntää. Squashharrastuksen aloittamista harkitsevien määrä onkin kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan säilynyt korkealla tasolla, mitä ei edellisen strategiakauden aikana ole pystytty riittävästi hyödyntämään. Squashseurojen määrä on pysynyt jokseenkin samana kuin edellisellä strategiakaudella. Joukossa on kuitenkin myös passiivisia seuroja. Seurojen jäsenmäärä on hieman pienentynyt. Aikuisten määrä on laskenut selvästi, kun taas lasten ja nuorten määrä on pysynyt samana. Lajin kannalta on olennaista paitsi harrastajamäärien vakiintuminen nykyistä korkeammalle tasolle, myös järjestäytyneen toiminnan piirissä olevien osuuden kasvattaminen. Squashin näkyvyyden kannalta tärkein tekijä, miesten maajoukkue, on kokenut sukupolvenvaihdoksen, minkä seurauksena tulokset heikkenivät selvästi. Naisten maajoukkueen menestyksessä ei odoteta nopeaa hyppäystä eteenpäin. Samaan aikaan suomalainen pelaaja on usean vuoden tauon jälkeen miesten ammattilaislistan 30 parhaan joukossa, Suomessa on ammattilaisurasta kiinnostuneita lupaavia nuoria pelaajia ja miesten ja juniorien menestys on kääntynyt jälleen nousuun. Panostukset junioritoimintaan näyttävät myös kantavan hedelmää entistä suurempana ammattimaisesta harjoittelusta kiinnostuneiden pelaajien joukkona. Suomessa on viime vuosina järjestetty säännöllisesti vain yksi kansainvälinen kilpailu, Savcor Finnish Open for Ladies. Sen asema vaikuttaa vakaalta. Miesten Finnish Openia ei enää viime vuosina ole järjestetty, mutta selvää kiinnostusta sen elvyttämiseen on havaittavissa. Vuonna 2003 Suomessa järjestetyt seniorien MM-kilpailut onnistuivat järjestelyjen puolesta erinomaisesti. Kilpailut toimivat yhteishengen nostajana ja elvyttivät selvästi monen harrastajan kiinnostusta squashiin. Kansallisten kilpailujen osanottajamäärä laski 1990-luvun, mutta 2000-luvun alussa lasku on pysähtynyt. Squashin olympiahanke ei ole vielä edennyt toivotulla tavalla. Maailman squashliitto WSF:n ponnistelee nyt lajin saamiseksi olympialaisiin vuoden 2012 kisoihin. Squashliiton taloudellinen tila on ollut erittäin kireä 1990-luvun alusta vuoteen Talouden vakauttaminen onnistui viimein vuonna 2004 ja taloudellinen tilanne mahdollistaa nyt toiminnan kehittämisen. Talouden merkittävin kulmakivi on edelleen opetusministeriön veikkausvoittovaroista maksama valtionapu. Squashliiton varsinaisen toiminnan sekä varainhankinnan tuottojen kasvattaminen mahdollistaisi myös merkittävän toiminnan volyymin kasvun. Osittain heikosta taloustilanteesta johtuen liiton perinteinen tehtävä, jäsenten palvelu, ei ole viime vuosina ollut halutulla tasolla. Taloudellinen tilanne vuoden 2005 alussa mahdollistaa myös liiton palvelujen kehittämisen.

3 Missio Squashliitto edistää, valvoo ja ohjaa Suomen squashurheilua ja sen kehitystä sekä toimii squashia harrastavien seurojen ja hallien valtakunnallisena yhdyselimenä. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Visio Vuonna Squash on kilpailullisesti menestynyt, suomalaisten tuntema ja arvostama laji, jota on hyvät mahdollisuudet harrastaa ja jossa järjestetään korkeatasoisia ja houkuttelevia tapahtumia. Harrastajamäärä on vakiintunut noin harrastajaan, joista seurojen jäseninä on noin Squashliitto on korkeatasoinen palveluorganisaatio, joka palvelee jäseniään järjestämällä tapahtumia sekä konsultoimalla ja auttamalla jäsenseurojaan niiden aktiivisessa toiminnassa. Jokaisella squashpaikkakunnalla on toimiva seura. Harrastajien ja seurojen jäsenten määrälliset tavoitteet tarkastetaan vuosittain. Squashin arvot Squash on - sosiaalinen - reilu - hyvinvointia lisäävä ja - kansainvälinen laji Keskeiset tavoitteet Squashliitto on määritellyt yhdeksän keskeistä tavoitetta, joiden toteutuminen on olennaista, jotta suomalaisen squashin ja Squashliiton visio toteutuisi: - Kenttien määrä on riittävä harrastajamäärien vakiintumiseen ja vakaaseen kasvuun. Liitto on itse aktiivinen toimija harrastusmahdollisuuksien säilyttämisessä. - Squash on laji, jossa järjestetään jatkuvasti houkuttelevia ja yleisöystävällisiä tapahtumia huippuurheilijoille, kilpapelaajille, nuorille ja aikuisille harrastajille sekä muille lajista kiinnostuneille. Liitto järjestää itse korkeatasoisia kansainvälisiä ja kansallisia tapahtumia sekä tukee seuroja tai halleja tapahtumien järjestämisessä tuotteistamalla ja konseptoimalla tapahtumajärjestelyt. - Vapaaehtoisten lajiaktiivien määrä nousee ja squashin vapaaehtoistyöstä valtaosa koostuu hyvin tuotteistetuista projekteista, joihin aktiivit sitoutuvat määräajaksi. - Squashilla on hyvä maine huippu-urheiluna, kilpa- ja kuntopelinä sekä lasten ja nuorten harrastuksena. Liiton viestintä, markkinointi ja tapahtumat tukevat lajin mainetta. Liitto tukee seuroja ja tapahtumajärjestäjiä viestinnän osaamisessa. - Seurojen, seurojen jäsenten ja muiden rekisteröityneiden pelaajien määrä kasvaa. - Squashliitto on jäsentensä ja lajin harrastajien korkeatasoinen palveluorganisaatio, jonka palvelut on hyvin tuotteistettu. Osa palveluista voi olla ulkoistettu. - Liiton talous on tasapainossa. Toiminnan volyymin kasvu mahdollistuu oman varainhankinnan sekä varsinaisen toiminnan tuomien tuottojen kasvattamisella.

4 - Ohjaajien ja valmentajien osaaminen paranee ja määrä lisääntyy. Suomessa on pari kolme toimeentulonsa valmentamisesta saavaa henkilöä sekä kymmenkunta osan toimeentulostaan valmentamisesta saavaa henkilöä. Jokaisessa seurassa on aktiivinen ohjaaja tai valmentaja. Liitolla on toimiva ohjaajien ja valmentajien koulutusjärjestelmä. - Suomalaiset pelaajat menestyvät kansainvälisesti. 3-5 suomalaista on ammattilaisten maailmanlistoilla 100 parhaan joukossa. Miesten ja naisten maajoukkueiden menestys on nousujohteista. Huippujen takana on lupaavia, ikäluokassaan menestyviä junioreja niin miehissä kuin naisissa. Kärkihankkeet Strategiatyössä on määritelty viisi kärkihanketta, joihin ensi vaiheessa keskitytään. Liiton valiokunnat ja joiltain osin liiton toimisto valmistelevat ja täsmentävät hankkeita. 1. Valmennuksen ja tapahtumien kehittäminen - Valmennusosaamisen kehittäminen Liitto kehittää valmentajien osaamista. Tavoitteena on, että suomalaisen squashin parissa toimii muutama ammattivalmentaja, kymmenkunta osan toimeentulostaan valmennuksesta saavaa sekä useita kymmeniä harrastuspohjalta valmentavia. Entisiä huippu- ja kilpapelaajia rekrytoidaan systemaattisesti valmennukseen. Yhä useammalle huipulle tähtäävälle juniorille taataan henkilökohtainen valmentaja tai sparraaja. Valmennusvaliokunta - Kilpailujärjestelmän kehittäminen Kilpailujärjestelmää kehitetään ja tapahtumajärjestäjiä tuetaan siten, että tapahtumat ovat entistä houkuttelevampia ja alueellisesti laajempia. Kilpailuvaliokunta - Tapahtumien kehittäminen Liitto järjestää yhteistyössä seurojen kanssa korkeatasoisia kansainvälisiä ja kansallisia tapahtumia. Liitto tukee seuroja tai tarvittaessa halleja tapahtumien järjestämisessä tuotteistamalla ja konseptoimalla tapahtumajärjestelyt sekä keräämällä hyviä toimintamalleja. Tapahtumiin liittyy toimintoja, joiden avulla lisätään seurojen ja liiton asiantuntijoiden osaamista sekä harrastajien yhteenkuuluvuuden tunnetta. Liiton toimisto ja kilpailuvaliokunta

5 2. Lajin ja liiton maineen kehittäminen - Sisäisen viestinnän kehittäminen Liiton jäsenille suunnattua viestintää kehitetään entistä avoimemmaksi ja proaktiivisemmaksi. Tavoitteena on, että jokaisen liiton tai sen työryhmän tai valiokunnan kokouksessa käsitellyn asian yhteydessä päätetään, miten siitä tiedotetaan jäsenistölle. - Ulkoisen viestinnän kehittäminen Liitto luo vapaaehtoisten tiedottajien renkaan, joka hoitaa kilpailutiedotusta ja ideoi muuta medianäkyvyyttä. - Seurojen ja aktiivien viestintäosaamisen tukeminen Liitto järjestää halukkaille seuroille ja seura-aktiiveille viestintäkoulutuksia. Tiedotusvaliokunta 3. Liiton tarjoaman palvelun tason nostaminen - Palvelun kohderyhmien määrittely Ensisijaisena kohderyhmänä seurat ja niiden jäsenet, muita palvellaan kysynnän mukaan Muita mahdollisia kohderyhmiä halliyrittäjät ja hallit, median edustajat (erityisesti urheilutoimittajat), opettajakoulutuslaitokset ja alueelliset opettajakerhot, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen liikuntasuunnittelijat ja yhdyshenkilöt sekä kuntien liikuntatoimet Mahdollisia maksua vastaan palvelua saavia kohderyhmiä ovat yritysten squashkerhot ja hallien kanta-asiakkaat, opiskelija- ja koululaisryhmät, squashvälineiden myyjät sekä kenttärakentamiseen ja korjaukseen liittyvät yrittäjät - Palvelujen tuottamisen yhteistyötahojen määrittely Mahdollisia yhteistyötahoja valtionhallinto (erityisesti opetusministeriö), SLU, Kuntoliikuntaliitto, Nuori Suomi, Olympiakomitea, Opiskelijoiden Liikuntaliitto, urheiluakatemiat, ESF, WSF, PSA, WISPA, Kansainvälinen olympiakomitea sekä ulkomaiset seurat, hallit ja kisajärjestäjät niiltä osin kuin ne liittyvät Suomessa asuvien pelaajien palveluun - Liiton keskeisten palvelujen määrittely Mahdollisia palveluja esimerkiksi kilpailujärjestelmä ja siihen liittyvät palvelut, koulutusja valmennusjärjestelmä, aikuisten sekä lasten ja nuorten harrastesquashin järjestelmä. Liiton toimisto ja hallitus

6 4. Liiton taloudellisen omavaraisuuden lisääminen - Palvelujen tuotteistaminen Liitto tuotteistaa omat palvelunsa seuroille, seurojen jäsenille, harrastajille, yrityksille ja muille yhteisöille. Osana palvelujen tuotteistamista tarkastellaan myös tapahtumien ja huippusquashin houkuttelevuutta. - Harrastajien rekisteröinti Liitto tutkii eri mahdollisuuksia saada entistä suurempi osa harrastajista järjestäytyneen toiminnan piiriin. Liiton toimisto ja hallitus 5. Harrastusedellytysten varmistaminen - Seurojen aktivointihanke Liitto kartoittaa seurojen tilanteen sekä tuotteistaa konsultointipaketin, jolla seuran toimintaa aktivoidaan junioritoiminnassa, aikuisten harrastajien osalta, valmennuksessa, tapahtumissa sekä seuratoiminnan pyörittämisessä. - Squashin kansainvälisen tason suorituspaikka Liitto selvittää mahdollisuuksia suomalaisen squashin keskukselle, jossa huippupelaajat ja harrastajat kohtaavat, jonka ympärille voidaan kehittää harjoituskeskustoimintaa ja jossa voidaan järjestää kansainvälisen tason kilpailuja. Hankeselvityksessä selvitetään taloudelliset reunaehdot, toiminnallinen konsepti sekä mahdolliset yhteistyökumppanit. Liiton toimisto ja hallitus