luonnoksesta hallituksen esitykseksi eräiden ympäristöä koskevien hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö LAUSUNTOYHTEENVETO Dnro YM7/400/2017 LAUSUNTOYHTEENVETO luonnoksesta hallituksen esitykseksi eräiden ympäristöä koskevien hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta Sisällysluettelo 1. Johdanto Esityksen pääasiallinen sisältö Lausuntokierros Tiivistelmä lausunnoista Yhteenveto lausunnoista Yleiset kommentit Yksityiskohtaiset kommentit Laki ympäristönsuojelulain 190 ja 195 :n muuttamisesta Laki vesilain muuttamisesta Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Laki maa-aineslain muuttamisesta Laki luonnonsuojelulain 62 :n muuttamisesta Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta... 10

2 Sivu 2 / Johdanto 1.1 Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi eräiden ympäristöasioiden muutoksenhakua koskevaa sääntelyä siten, että muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valituslupaa. Valituslupajärjestelmä otettaisiin käyttöön ympäristönsuojelulain, maa-aineslain ja vesilain mukaisissa asioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain valituslupajärjestelmä uudistettaisiin vastaamaan hallintolainkäyttölain säännöksiä ja samalla valituslupajärjestelmää laajennettaisiin uusiin asiaryhmiin. Lisäksi luonnonsuojelulain osalta valituslupajärjestelmän soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös ympäristönsuojelulain nojalla annettavien ympäristöministeriön päätösten muutoksenhakua. Jatkossa muutosta ympäristöministeriön päätökseen haettaisiin korkeimman hallinto-oikeuden sijaan Vaasan hallinto-oikeudelta. Vesitalouslupien sekä vesitalouslupien ja ympäristölupien yhteiskäsittelyasioiden muutoksenhakua aluehallintoviraston antamaan päätökseen ehdotetaan muutettavaksi niin, että valituskirjelmät toimitettaisiin jatkossa päätöksen tehneen viranomaisen sijaan suoraan Vaasan hallinto-oikeudelle. Maa-aineslakiin ehdotetaan lisäksi eräitä vähäisiä täsmennyksiä ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain yhteiskäsittelysäännöksiin. Luonnos hallituksen esitykseksi on valmisteltu ympäristöministeriön ja oikeusministeriön yhteistyönä. 1.2 Lausuntokierros Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella Lausuntoaika oli ohjeistettua lyhyempi, sillä kyseessä oli suppea hallituksen esitysluonnos. Lausuntoa pyydettiin seuraavilta tahoilta: Liikenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Oikeusministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Puolustusministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Aluehallintovirastot, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Maakuntien liitot, Korkein hallinto-oikeus, Helsingin hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Itä-Suomen hallinto-oikeus, Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, Turun hallinto-oikeus, Vaasan hallinto-oikeus, Suomen Kuntaliitto, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Joensuun kaupunki, Kuopion kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Vantaan kaupunki, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ry, Suomen Asianajajaliitto ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Natur och Miljö rf, WWF Suomi, Birdlife Suomi ry, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Suomen yrittäjät ry, Suomen ympäristöoikeustieteen Seura ry, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Rakennusteollisuus RY ry, RAKLI ry, Öljy- ja biopolttoaineala ry. Lausuntopyynnössä mainittiin, että lausunnon saavat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut. Lausuntoja saapui yhteensä 52 kpl.

3 Sivu 3 / 10 Lausunnon antoivat seuraavat tahot: Liikenne- ja viestintäministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen ELY-keskus Lapin ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Korkein hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Itä-Suomen hallinto-oikeus Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Turun hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus Joensuun kaupunki Oulun kaupunki Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Suomen Asianajajaliitto ry Suomen luonnonsuojeluliitto ry Birdlife Suomi ry Suomen Yrittäjät ry Energiateollisuus ry Kemianteollisuus ry Metsäteollisuus ry Rakennusteollisuus RT ry RAKLI ry Öljy- ja biopolttoaineala ry Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry VTM, HTM Heta Heiskanen, Tampereen yliopisto Suomen kuntaliitto ry Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Hämeen liitto Kymenlaakson liitto Lapin liitto Pohjanmaan liitto Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Kahdeksan tahoa ilmoitti, ettei niillä ole lausuttavaa luonnoksesta. Näitä olivat Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Metsähallitus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Helsingin hallinto-oikeus sekä Varsinais-Suomen liitto.

4 Sivu 4 / Tiivistelmä lausunnoista Suurin osa lausunnonantajista piti esitystä joko osittain tai kaikilta osin kannatettavana. Perusteltuina ja tarpeellisina esityksen tuomina muutoksina pidettiin erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden roolin ja resurssien oikeasuuntaista kehittämistä, valituksia koskevien käsittelyaikojen lyhentämistä sekä hallintolainkäyttömenettelyiden yhdenmukaistamista ja selkeyttämistä. Useissa lausunnoissa kuitenkin tuotiin esiin huoli ehdotetun muutoksen vaikutuksesta asianosaisten oikeusturvaan. Lausunnon antaneet luontojärjestöt vastustivat esitystä asianosaisten oikeusturvan vastaisena ja ympäristölle vaarallisena. Muutamissa lausunnoissa katsottiin, että valituslupajärjestelmän laajennus ei merkittävästi nopeuttaisi käsittelyaikoja ja että muutoksella saavutettava hyöty jäisi vähäiseksi suhteessa asianosaisten oikeusturvan heikentymiseen. Hallinto-oikeuksien, erityisesti Vaasan hallintooikeuden, resurssien ja asiantuntijuuden riittävyyden varmistamista pidettiin useassa lausunnossa tärkeänä. Lausunnoissa pyydettiin myös täydentämään esityksen vaikutusten arviointia tietyiltä osin. Lisäksi pyydettiin lisäämään esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin esimerkkejä valituslupaharkinnassa huomioon otettavista tilanteista. Esitettyjen lakien siirtymäsäännösten selkeyteen ja yhdenmukaisuuteen pyydettiin myös kiinnittämään huomiota. Muutamissa lausunnoissa esitettiin tiettyjen ympäristöasioiden jättämistä valituslupamenettelyn ulkopuolelle. Tämän lisäksi lausunnoissa tuotiin esiin joitakin yksittäisiä muutos- tai korjausehdotuksia. 3. Yhteenveto lausunnoista 3.1 Yleiset kommentit Liikenne- ja viestintäministeriö, puolustusministeriö sekä valtiovarainministeriö kannattivat esitystä siltä osin kuin sillä on valitusten käsittelyaikoja lyhentävä vaikutus ja sillä pystytään kohdentamaan KHO:n resursseja yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin. Muutoksen myötä pidettiin kuitenkin tärkeänä varmistaa riittävät resurssit ja asiantuntemus lupaviranomaisissa sekä Vaasan hallinto-oikeudessa. Valtiovarainministeriö katsoi että esityksen vaikutusten arviointia tulisi kuntavaikutusten sekä kunnallisvalituksen osalta täydentää. Esityksessä ei kuvattu valituslupajärjestelmään siirtymisestä aiheutuvia vaikutuksia kaava-asioiden käsittelyyn kunnissa, kunnan viranomaisen toimintaan, rakennustoimintaan tai kunnan maankäyttöön ja kehittämisprosesseihin. Valituslupajärjestelmän suhdetta kunnallisvalitukseen tai sen käyttöönottoa kunnallisvalituksen osalta ei ole kuvattu. Myös kuvaus ehdotuksen vaikutuksesta kuntalaisten valitusoikeuden kautta toteutuvaan kunnan toiminnan demokraattiseen valvontaan sekä kunnan jäsenten oikeusturvaan puuttuu. Esityksen taloudellisissa vaikutuksissa tulisi kuvata vaikutuksia oikeudenkäyntimaksujen osalta. SYKE, Keski-Suomen ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Varsinais- Suomen ELY-keskus kannattivat yleisesti ottaen ehdotusta. Muut lausunnon antaneista ELY-keskuksista kannattivat osaa muutosehdotuksista. Kommenteissa pidettiin tarpeellisina muun muassa muutoksenhaussa noudatettavien menettelyjen yhdenmukaistamista eri asiaryhmien osalta ja valituslajien yhdenmukaistamista. Muutokset selkeyttävät käytäntöä ja hallintoprosessia. Keski-Suomen ELY-keskus, Lapin ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus ja Pohjois- Savon ELY-keskus katsoivat, että valituslupajärjestelmää koskeva muutos heikentää jonkin verran asianosaisten oikeusturvaa ja mahdollisuutta vaikuttaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Pirkanmaan ELY-keskuksen mukaan valituslupajärjestelmä asettaa

5 Sivu 5 / 10 luvanhakijat eriarvoiseen asemaan taloudellisen tilanteen suhteen. Pohjois-Savon ELYkeskuksen näkemyksen mukaan valituslupajärjestelmä on uhka ympäristölle. Varsinais- Suomen ELY-keskuksen mukaan luonnoksessa tarkastelu on painottunut luvanhaltijan, ympäristöhallinnon ja oikeuslaitoksen näkökulmiin, jolloin kansalaisyhteiskunnan ja ympäristönsuojelun tavoitteiden toteutumisen näkökulma on jäänyt hieman ohueksi. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siirtymäsäännösten selkeyteen ja yhdenmukaisuuteen. Kaikki lausunnon antaneet ELY-keskukset pitivät tärkeänä varmistaa hallintotuomioistuinten, erityisesti Vaasan hallinto-oikeuden, resurssien ja asiantuntemuksen riittävyys laadukkaan ja nopean päätöksenteon varmistamiseksi. Myös lupaviranomaisten resursseihin kiinnitettiin huomiota. Osa ELY-keskuksista katsoi, että valituslupajärjestelmän vaikutuksia ympäristöasioiden ratkaisukäytännön kehittymiseen KHO:ssa on muutoksen toteuttamisen jälkeen syytä seurata. Kynnys valitusluvan myöntämiselle ei saa muodostua käytännössä liian korkeaksi. Tulee myös seurata, minkä tahojen valituksia muutoksen jälkeen valikoituu KHO:n käsiteltäväksi. Lapin ELY-keskus toivoi yksityiskohtaisempia tietoja siitä, miten paljon valituksia olisi jäänyt hallinto-oikeuden varaan, jos valituslupajärjestelmä olisi ollut voimassa. Lisäksi lausunnossa katsottiin, että valituslupajärjestelmän käyttöön ottaminen ei merkittävästi kevennä lausunnon antavien viranomaisten työtaakkaa. Pohjois-Savon ELY-keskus esitti, että ehdotuksen mukaisen laajan ja systemaattisen valituslupajärjestelmän suhdetta perusoikeuksiin ja oikeusturvan toteutumiseen tarkasteltaisiin tarkemmin. Korkein hallinto-oikeus (KHO) kannatti valituslupajärjestelmän laajentamista esityksen mukaisesti. Ehdotettu muutos antaa KHO:lle entistä paremmat mahdollisuudet keskittyä merkittävien sekä hallintoa ja hallintolainkäyttöä ohjaavien päätösten antamiseen. Valitusluvan myöntämisen edellytysten perustumista hallintolainkäyttölakiin pidettiin tärkeänä. KHO huomautti, että voimaantulosäännöksiä koskeva perusteluteksti (s. 27) ei vastaa lakiluonnoksiin sisältyviä ehdotuksia. Lisäksi KHO lausui, että kaikkien uusien säännösten mukaisen valituslupajärjestelmän siirtymäsäännösten tulisi olla yhdenmukaiset ja voimaantulo koskisi tilanteita, joissa hallinto-oikeuden päätöstä ei vielä ole annettu uuden lainsäädännön voimaan tullessa. Lisäksi lausunnossa todettiin, että luonnoksessa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, miten jatkomuutoksenhaku on järjestetty ja tultaisiin järjestämään Ahvenanmaan ympäristöasioissa. Lisäksi KHO pyysi kiinnittämään huomiota joihinkin yleisperusteluissa esitettyihin seikkoihin. Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Itä-Suomen hallinto-oikeus, Pohjois-Suomen hallintooikeus, Turun hallinto-oikeus ja Vaasan hallinto-oikeus kannattivat esitettyjä muutoksia. Valituslupajärjestelmän avulla korkeimman hallinto-oikeuden resurssit voidaan kohdentaa tulkinnanvaraisiin ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden sekä myös muutoksenhakijoiden oikeusturvan kannalta merkittäviin asioihin. Hallinto-oikeudet katsoivat, että ehdotetut säännökset selkeyttävät ja yhdenmukaistavat muutoksenhakujärjestelmää ympäristöasioissa. Oikeusturvan takaamiseksi pidettiin tärkeänä turvata hallinto-oikeuksien riittävät resurssit. Eräässä lausunnossa myös katsottiin, että asianosaisten oikeusturva ei muutoksella vaarannu. Vaasan hallinto-oikeus pyysi harkitsemaan tietyissä lainkohdissa mainintaa siitä, että jos asiassa tarvitaan valituslupa, valitus ei estä täytäntöönpanoa, tai ainakin viittauksen mainittuun hallintolainkäyttölain kohtaan. Turun hallinto-oikeus kiinnitti huomiota siirtymäsäännösten selkeyteen ja yhdenmukaisuuteen. Kuntaliitto piti yleisesti ottaen myönteisenä asiana valituslupajärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. KHO:n roolin kehittäminen on perusteltua. Valituslupajärjestelmän ulottaminen koskemaan laajasti kaikkia sektorilakien päätöksiä nähtiin oikeusturvan kannalta ongelmalliseksi. Lupaviranomaisten ja hallinto-oikeuksien resursseihin ja kouluttamiseen tulee kiinnittää huomiota ratkaisutoiminnan laadun varmistamiseksi. Kuntaliitto ja Espoon kaupunki esittivät harkittavaksi, tulisiko taksapäätöksiä koskeva ratkaisu olla yhteneväinen eri laeissa.

6 Sivu 6 / 10 Etelä-Pohjanmaan liitto, Hämeen liitto, Lapin liitto ja Pohjanmaan liitto pitivät esitettyjä muutoksia kannatettavina. Lausunnoissa katsottiin, että esitetyt muutokset lyhentävät valitusasioiden keskimääräisiä käsittelyaikoja, sujuvoittavat menettelyjä ja keventävät hallinnollista taakkaa. Etelä-Karjalan liiton mielestä uudistuksessa tarvitaan riittävää hallinto-oikeuden asiantuntemusta, ratkaisutoiminnan laatua sekä päätösten yhteneväisyyttä alueiden erityispiirteet huomioiden. Kymenlaakson liiton mukaan laajentaminen on perusteltua MRL:n mukaisiin asioihin perusteettomien valitusten vähentämiseksi. YSL:n, VL:n ja MAL:n osalta valituslupajärjestelmän laajentamiseen liittyy riski siitä, että perusteltuja valituksia jää käsittelemättä. Lähtökohtaisesti lausunnon antaneet kaupungit (Espoo, Helsinki, Joensuu, Oulu) pitivät esityksessä ehdotettuja muutoksia myönteisinä. Helsingin kaupunki piti tärkeänä, että valitusluvan myöntämisen kynnystä ei aseteta liian korkealle ja että Vaasan hallintooikeudella on riittävät resurssit. Lisäksi Helsinki katsoi, että esityksen ympäristövaikutukset tulisi selvittää. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ry, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Rakennusteollisuus ry, RAKLI ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP ry, Suomen Kiinteistöliitto ry ja Suomen tuulivoimayhdistys ry pitivät esitettyjä muutoksia kannatettavina. Myönteisinä asioina nähtiin KHO:n roolin ja resurssien kehittäminen, käsittelyn nopeuttaminen sekä valituslupajärjestelmän yhtenäistäminen ja selkeyttäminen. Useissa kommenteissa kiinnitettiin huomiota hallinto-oikeuksien, erityisesti Vaasan hallinto-oikeuden, resursointiin ja asiantuntemuksen turvaamiseen. Esityksen nopea voimaantulo nähtiin myös tärkeäksi. Suomen Yrittäjät ry:n mukaan esityksellä on myönteisiä vaikutuksia myös yritystoimintaan ja kuntasektorilla. Rakennusteollisuus RT ry katsoi, että esityksestä jää epäselväksi, miten valituslupajärjestelmää laajennetaan maankäyttö- ja rakennuslupa-asioissa ja pyysi täydentämään esitystä tältä osin. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry pyysi tuomaan esityksessä esille vaikutusten arvioinnissa ne kulut, jotka jatkossa aiheutuvat kielteisen valitusluvan saamisesta. Suomen tuulivoimayhdistys ry katsoi, että siirtymäsäännöstä tulisi muuttaa niin, että lakia sovellettaisiin myös niihin asioihin, jotka ovat vireillä hallinto-oikeudessa lain astuessa voimaan. Energiateollisuus ry ja Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP ry ehdottivat määräajan asettamista KHO:n valituslupapäätösten ratkaisemiselle. Metsäteollisuus ry suhtautui varauksella valituslupajärjestelmän käyttöönottoon ympäristöasioissa, koska se heikentää yritysten oikeusturvaa liikaa. Hankalana nähtiin myös, että valitusluvanmyöntämisperusteet ovat hallintolainkäyttölain mukaiset. Hallintopakkoasioiden ei tule kuulua valituslupajärjestelmän piiriin. Öljy- ja biopolttoaineala ry esitti valituslupajärjestelmän käyttöönoton laajuutta harkittavaksi asianosaisten oikeusturva huomioiden. Yleisesti ottaen hallinto- ja hallintolainkäyttömenettelyiden virtaviivaistamista pidettiin kannatettavana, mutta YSL:n mukaisiin monimuotoisiin ja tapauskohtaisiin asioihin valituslupamenettelyä ei pidetty soveltuvana. Asianosaisten oikeussuojan toteutumisen tarkastelu on jäänyt esityksessä pintapuoliseksi. Suomen Asianajajaliitto piti käsittelyaikojen lyhentämistavoitetta kannatettavana, mutta katsoi, että pelkkä valituslupajärjestelmän laajentaminen ei auta lyhentämään KHO:n käsittelyaikoja. Sen sijaan käsittelyä nopeuttaisi, jos KHO:lla olisi riittävät resurssit. Valituslupajärjestelmän laajentaminen monimutkaisiin ja vaikutuksiltaan laaja-alaisiin ympäristöasioihin on perustuslakivaliokunnan käytäntö huomioon ottaen kyseenalaista. Laajentamisella saavutettava ajallinen, KHO:n työtaakkaan liittyvä tai kustannushyöty on varsin vähäinen verrattuna siihen, että asianosaisten oikeusturva voi heikentyä. Muutoksen on katsottu edellyttävän riittävien resurssien ja asiantuntemuksen varmistamista viranomaisja hallinto-oikeustasolla. Asianajajaliitto esitti, että valituslupajärjestelmän ulkopuolelle jätettäisiin tilanteet, jossa hallinto-oikeus muuttaa YSL:n, VL:n ja MAL:n mukaista päätöstä esimerkiksi lisäämällä,

7 Sivu 7 / 10 kumoamalla tai muuttamalla yksittäisiä lupa-määräyksiä ja että YSL:n ja VL:n mukaisten päätösten lisäksi muiden ympäristöasioiden (esimerkiksi kaava- tai maa-ainesasiat) keskittämistä tiettyihin alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Lisäksi esitettiin valitusoikeutta koskevien kysymysten ratkaisemista välipäätöksellä pikaisesti asian tultua vireille. Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) ja BirdLife Suomi ry vastustivat esitystä kansalaisten ympäristöoikeuksien vastaisena ja ympäristölle haitallisena. SLL katsoi, että valituslupajärjestelmän laajentaminen heikentää kansalaisten ja järjestöjen tosiasiallista mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon perustuslain 20 :n edellyttämällä tavalla ja johtaa ympäristölle vahingollisten päätösten tosiasialliseen lisääntymiseen. Muutoksen ei nähty nopeuttavan käsittelyaikoja. KHO:n aseman ja tehtävien kehittämisen kannalta parempana vaihtoehtona pidettiin KHO:n resurssien lisäämistä ja kehittämistä. Lausunnoissa katsottiin esityksen vaikutusten arvioinnin olevan tietyiltä osin puutteellinen ja edellyttävän täydennystä. Hallinto-oikeuksien resurssien ja asiantuntemuksen varmistamista pidettiin tärkeänä. Valituslupajärjestelmän laajentamista ympäristöasioihin pidettiin perustuslakivaliokunnan käytäntö huomioon ottaen kyseenalaisena, kun otetaan huomioon niiden merkittävät vaikutukset ja asianosaisten oikeusturvan toteutuminen. Lisäksi säädösten vaikutusta pyydettiin seuraamaan. Heta Heiskanen on lausunnossaan katsonut, että esityksestä puuttuu ehdotettujen muutosten perustuslain 20 :n mukaisuuden arviointi. Esityksessä tulisi arvioida ja tarkastella paremmin niin ympäristövaikutusten kuin perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, mihin asiaryhmiin valituslupamenettely soveltuu. Valituslupamenettely ei sovellu ympäristöasioihin niiden tapauskohtaisuuden vuoksi. 3.2 Yksityiskohtaiset kommentit Laki ympäristönsuojelulain 190 ja 195 :n muuttamisesta Muutamissa lausunnoissa pidettiin hyvänä ja perusteltuna esitysluonnoksen perusteluissa mainittuja esimerkkejä valitusluvan myöntämisperusteista. Opetus- ja kulttuuriministeriö piti YSL 195 :n 4 momentin esitettyä muutosta tarpeellisena. Puolustusministeriö toi esiin, että puolustushallinnon toimintoihin liittyy sellaisia harkinnanvaraisesti luvanvaraisia toimintoja, joihin liittyvät kysymykset ovat monialaisia ja haastavia ja joissa muutoksenhaku KHO:een voi olla perusteltua. Lisäksi tilanteissa, joissa ympäristöluvalla on vaikutusta turvallisuusviranomaisen kykyyn suorittaa lakisääteisiä tehtäviään (normiristiriita sovellettavien ympäristölakien ja puolustushallinnon lakisääteisiä tehtäviä säätelevien säännösten), tulisi toiminnanharjoittajan asemassa olevalla viranomaisella olla mahdollisuus saattaa asia KHO:n ratkaistavaksi. Esityksen perusteluissa tulisi mainita valitusluvan myöntämisen perusteena painava yhteiskunnallinen syy, kuten muun viranomaisen lakisääteisten tehtävien ja alemman asteisen päätöksen välinen ristiriita. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan YSL:n ja vesilain mukaisissa tarkkailusuunnitelman vahvistamista koskevista asioista tulisi yhdenmukaisesti muiden asioiden kanssa valittaa suoraan Vaasan hallinto-oikeuteen ja poistaa nyt käytössä oleva oikaisuvaatimusmenettely. Energiateollisuus ry ja Metsäteollisuus ry esittivät, että valituslupajärjestelmän ulkopuolelle rajattaisiin YSL:n mukaiset direktiivilaitokset. Lisäksi perusteluja toivottiin täydennytettävän siltä osin, millaisten tapausten voidaan katsoa täyttävän hallintolainkäyttölain mukaiset valituslupaperusteet YSL:n mukaisissa asioissa. Perusteluissa tulisi lisäksi mainita valitusluvan myöntämisen perusteena tilanne, jossa valitetaan vaaditusta ympäristöluvasta ja ympäristölupamuutoksesta. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi sovellettaessa naapuruussuhdelain mukaista lupatarvetta tai muutettaessa laitoksen toimintaa tai tekniikkaa.

8 Sivu 8 / 10 Metsäteollisuus ry esitti, että valitusluvan saaminen tulisi olla mahdollista yrityksen toiminnan edellytysten, kilpailukyvyn ja kannattavuuden kannalta merkittävissä asioissa. Esimerkiksi seuraavissa tapauksissa tulisi myöntää valituslupa: - Uusien BAT-päätelmien soveltaminen direktiivilaitokseen; - BAT-poikkeukset; - Yhteiskunnan tai toiminnan harjoittamisen kannalta merkittävä hanke; - Lupamääräyksen vaikutukset lupakäytäntöä ja lain tulkintaa ohjaavana ulottuvat myös muihin toiminnanharjoittajiin; esim. uuden lain soveltaminen muotoutuu lupakäytännössä, vaikka prejudikaattiperuste ei täyty, tai esim. energiatehokkuusvaatimukset; - Ympäristön hyöty on pieni suhteessa lupamääräyksen noudattamisesta yritykselle aiheutuviin mittaviin kustannuksiin; esim. 1) jätevesikuormituksen vähentäminen 2) meluvaikutusta koskeva määräys, joka asutuksen välittömän läheisyyden vuoksi johtaa tuotannon supistamiseen/rajoittamiseen ja/tai edellytetään kohtuuttomia meluntorjuntatoimenpiteitä, tai tuotantolaitoksen sulkemiseen tai asuintalojen purkamiseen; - Lupamääräys rajoittaa merkittävästi hakijan toimintaa ja/ tai lupamääräyksellä on huomattavia taloudellisia vaikutuksia suunnitellun investoinnin sijoittumiseen tai toiminnan kannattavuuteen; - Lain soveltamisen yhtenäisyys Suomessa; - Poikkeaminen lain tai asetuksen yleissäännöksestä (esim. kaatopaikat); ja - Kohtuuttomat ja teknisesti mahdottomat lupamääräykset. Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP ry ehdotti, että YSL 190 :ään tehtäisiin lisäys yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden muutoksenhakukäsittelystä kiireellisenä Laki vesilain muuttamisesta Valtiovarainministeriö ehdotti, että ehdotuksessa laiksi vesilain muuttamiseksi muutettaisiin 3 1 momenttia poistamalla kuntien ilmoitustaululla kuuluttaminen ja säädettäisiin kuuluttamisen sijaan ilmoittamisesta siten kuin kuntalaissa (410/2015, 108 ) säädetään. Vaasan hallinto-oikeus piti kuulemista koskevaa menettelymuutosehdotusta selkeyttävänä. Pohjanmaan liitto huomautti vesilain 3 :n (kuulutus) osalta, että kaiken materiaalin pitäisi nykyään olla digitaalisessa muodossa. Oulun kaupunki totesi, että vesitalouslupien sekä vesitalouslupien ja ympäristölupien yhteiskäsittelyasioiden muutoksenhakumenettelyä koskevissa säännöksissä ei ole tuotu esille, koskeeko menettely myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vesilain nojalla antamia päätöksiä. Pääsääntönä tulisi olla selkeä ja yhteneväinen muutoksenhakumenettely kaikkien saman lain nojalla annettavien päätösten osalta Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Valtiovarainministeriö totesi, että ehdotuksessa MRL:n muuttamiseksi on 188 :ssä viittaus kumotun kuntalain 63 :ään. Viittaus tulee korjata viittauksella kuntalain (410/2015) 140 :ään, jossa säädetään päätöksen tiedoksiannosta kunnan jäsenelle. ELY-keskusten lausunnoissa pidettiin MRL:n muutoksia hyvinä ja selkeyttävinä. Muutama ELY-keskus huomautti, että MRL:n mukaisia viranomaistehtäviä hoitavat MRL:n 18 :n mukaan myös ELY-keskukset, jonka mukaisesti esitykseen tulee lisätä maininta ELYkeskusten roolista ja tehtävistä. Lapin ELY-keskus kannatti sitä, että kaavaa ja rakennusjärjestystä sekä kehittämisaluepäätöstä ja kehittämiskorvausta koskeva muutoksenhakumuoto olisi edelleen kunnallisvalitus ja muissa viranomaisen päätöksissä hallintovalitus.

9 Sivu 9 / 10 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus huomautti, että MRL 190 :n 1 momentissa mainitaan vielä muutoksenhausta ELY-keskuksen antamaan päätökseen vaikka ainoat ELY-keskuksen toimivallassa vielä olevat ratkaisutehtävät (MRL 38 2 mom ja 179 ) on esitetty siirrettäväksi kunnan tehtäväksi (HE 251/2016 vp). Pohjois-Suomen hallinto-oikeus esitti harkittavaksi MRL:n 190 :n 5 momentin (luonnoksessa 3 momentti) kumoamista, koska kyseessä on erittäin tulkinnanvarainen säännös eikä sen säilyttäminen ole tarpeellista. Vaasan hallinto-oikeus katsoi, että valituslupajärjestelmän laajentaminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa selkeyttää etenkin hallinto-oikeuden päätösten muutoksenhakuohjausta. Etelä-Pohjanmaan liitto katsoi, että valituslupajärjestelmän laajentaminen koskien MRL 188 mukaista muutoksenhakuoikeutta kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestä ei merkittävällä tavalla vaaranna maakuntakaavan osallisten mahdollisuutta hakea muutosta kaavaratkaisuihin tai heikennä osallisten oikeusturvaa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry totesi lausunnossaan, että MRL 188 :n toisen momentin mukaan asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Muutoksenhakuviranomaisen on kunnan pyynnöstä ilmoitettava arvio siitä, milloin tällaista kaavaa koskeva päätös annetaan. Esityksen perusteluissa ei ole mainittu, että tämä päätöksen kiirehtiminen koskee jatkossa myös valitusluvan myöntämistä koskevaa päätöstä, mutta ilmeisesti asia on kuitenkin niin tarkoitettu. Asia tulisi tarkentaa esityksessä. Lisäksi MTK ry katsoi, että MRL 191 :ään tulee lisätä, että mikäli hallinto-oikeuden päätöksellä kaava kumotaan osittain, on niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, valitusoikeus kumoamispäätöksestä Laki maa-aineslain muuttamisesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus piti MAL 4 a :n ehdotettua täsmennystä tarpeellisena ja valvontaviranomaisen toimivallan jakoa selkeyttävänä. Lisäksi todettiin tarpeellisena antaa valtion valvontaviranomaisen toimivaltaan kuuluvan MAL:n ja YSL:n mukaisen yhteisen luvan valvontamaksua täsmentävää ohjeistusta valvontamaksuja koskevien maksuluokkien yhtenäistämiseksi ko. toimintojen osalta. Myös Keski-Suomen ELY-keskus piti maaaineslain muutoksia tarpeellisina. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mukaan maa-aineslain voimaantulosäännös, etenkin sen ensimmäisen virkkeen muotoilu, on vaikeaselkoinen. Oulun kaupunki esitti harkittavaksi maa-aineslain muuttamista siten, että muutosta haettaisiin Vaasan hallinto-oikeudelta. Tämä edistäisi ympäristölainsäädännön asiantuntemuksen keskittymistä yhteen tuomioistuimeen ja vahvistaisi päätösten yhdenmukaisuutta. Lisäksi lausunnossa todettiin, että maa-aineslakiin ehdotetut muutokset selkeyttävät ja tarkentavat eri viranomaisten valvontavastuusta. Esityksen perusteluissa olisi kuitenkin syytä mainita, mistä päätöksistä tehtävät valitukset muuttuisivat kunnallisvalituksesta hallintovalitukseksi. Tarkennus olisi tarpeen mm. seuraavien päätösten osalta: taksan yleiset perusteet, taksan mukainen maksu, tarkastus- ja valvontamaksun määrääminen yksittäistapauksessa, vakuuden hyväksyminen Laki luonnonsuojelulain 62 :n muuttamisesta Lapin ELY-keskus huomautti, että KHOn ratkaisemia asioita koskevista taulukoista s puuttuu luonnonsuojelua koskevat asiat. Lapin ELY-keskus kannatti esityksen mukaista rajausta valituslupamenettelyn piiriin kuuluvista luonnonsuojelupäätöksistä.

10 Sivu 10 / 10 Pirkanmaan ELY-keskus katsoi, että muutos aiheuttaa epäjohdonmukaisuutta luonnonsuojelulain sisällä, kun kaikki päätöstyypit eivät ole valituslupamenettelyn piirissä Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ELY-keskukset pitivät KHO:n ratkaisukokoonpanoa koskevaa ehdotusta tarpeellisena. Korkein hallinto-oikeus kannatti ehdotusta ratkaisukokoonpanoon kuuluvasta asiantuntijajäsenestä. Oulun kaupungin ympäristötoimi piti esitettyä muutosta tärkeänä ja katsoi, että muutoksen tulisi koskea myös maa-aineslain mukaista valituslupa-asiaa.