ULLAKKOASUNNOT. arvojen säilyttäminen. OHJE SISÄLLYS

Transkriptio

1 Tämä menettelytapaohje on laadittu sujuvoittamaan suunnittelua, luvan hakemista ja rakentamista. Ohjeessa on tietoa taloyhtiön edustajille, suunnittelijoille ja muille hankkeen osallisille. Kun aloitetaan ullakkohankkeen suunnittelu, tulee tutustua tämän ohjeen lisäksi seuraaviin kahteen asiakirjaan: Ullakkorakentamisen rakentamistapaohje, jossa avataan alueellisen poikkeamispäätöksen ehtoja (hyväksytty rakennuslautakunnassa ). Helsingin ullakkorakentamisen kaupunkikuvalliset vyöhykkeet -kartta, jossa määritellään alueittain kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen. OHJE SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUN PERIAATTEITA ESIMERKEIN 3 Mikä on ullakko? 3 Kaupunkikuva ja katon muuttaminen 4 Asuminen ullakolla 7 2. ASUMISVIIHTYVYYDEN PARANTAMINEN Säilytystilat Yhteistilat Pihat, jätetilat ja autopaikat Hissin rakentaminen 3. LUVAN HAKEMINEN Suunnittelijoiden valinta ja hyväksyttäminen Ullakkotiimi ULLAKKOHANKKEEN VAIHEET10 1. Hankesuunnitelma Ennakkoneuvottelu Soveltuvuusselvitys Tekninen ennakkoneuvottelu Luvan hakeminen ja päätös Työmaan valvonta ja seuranta RAKENTAMINEN 13 Rakenteet 13 Lämmöneristys 13 Ääni 13 Energiatehokkuus 13 Kosteudenhallinta ja lämpötilat 13 Vastaava työnjohtaja 13 Aloituskokous ja viranomaisvalvonta työmaa-aikana 14 Tarkastusasiakirja VASTUUALUEET 16 LIITE 1 18 LIITE 2 19 LIITE 3 20

2 2 ULLAKKOHANKKEEN VAIHEET VAIHE 1 hankesuunnittelu OSAPUOLET taloyhtiö rakennussuunnittelija 2 ennakkoneuvottelu taloyhtiö rakennussuunnittelija ullakkotiimin lupakäsittelijä 3 soveltuvuusselvitys pääsuunnittelija, rakennussuunnittelija ullakkotiimin lupakäsittelijä kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin kaupunginmuseon edustajat 4 tekninen ennakkoneuvottelu taloyhtiö pääsuunnittelija, rakennussuunnittelija erityissuunnittelijat ullakkotiimin lupakäsittelijä ullakkotiimin tarkastusinsinöörit 5 luvan hakeminen ja päätös lupakäsittelijä, ullakkotiimin muut jäsenet yliarkkitehti, rakennuslautakunta 6 työmaa ullakkotiimin tarkastusinsinöörit taloyhtiö, rakentaja suunnittelijat

3 3 1. SUUNNITTELUN PERIAATTEITA ESIMERKEIN Ullakkorakentamisen alueellisen poikkeamispäätöksen piiriin kuuluvat kaikki Helsingissä sijaitsevat asuinkerrostalot. Kiinteistön soveltuvuus ullakkorakentamiseen on rakennus- ja taloyhtiökohtaista. Ullakkorakentamisella lisätään uudenlaisia, tavallisesta asuntokannasta poikkeavia asuntoratkaisuja. Ullakkorakentaminen on osa täydennysrakentamista, joka tukee kaupungin kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden tavoitteita. Ullakkoasuntojen pohjaratkaisut sekä katto- ja julkisivupintojen aukotus perustuvat ullakon ominaispiirteisiin sekä vesikaton perusmuotoon. Tavoitteena ovat laadukkaat ja innovatiiviset asuntoratkaisut. Mikä on ullakko? mm mm Ullakko on kerroksen yläpuolella, yläpohjan ja vesikaton välissä ja pääasiallisesti julkisivupinnan ja vesikaton leikkauslinjan yläpuolella. Ullakoksi tulkitaan se alue, joka jää enintään 45 asteen kulmassa kohoavan vesikattotason - todellisen tai kuvitellun - alapuolelle. Rakennuksen vesikatto saa kadulle ja pihalle päin kohota enintään 45 asteen kaltevuuskulmassa julkisivupinnan yläreunasta (ns. valokulmasääntö). Tästä voidaan poiketa, jos se kaupunkikuvan tai rakennuksen ulkonäköön liittyvän syyn johdosta on perusteltua. Ullakkoasunnot tulee pääosin rakentaa olemassa olevan vesikaton perusmuodon alle. Ullakon mittavat kattokorotukset muuttavat ullakon uudeksi lisäkerrokseksi, jolloin rakennuslupaa ei käsitellä alueellisen poikkeamispäätöksen nojalla.

4 4 Kaupunkikuva ja katon muuttaminen Muutostyöt suunnitellaan hienovaraisesti huomioiden rakennuksen arkkitehtuurin ominaispiirteet ja säilyttäen kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset sekä maisemakulttuurin kannalta merkittävät arvot. Eräs suunnittelijan haastavimmista tehtävistä on saada asuntoihin riittävästi valoa ja sovittaa uudet kattoikkunat ja terassit kattomaisemaan mielenkiintoisella tavalla. Ylimitoitetut uudet rakennusosat hallitsevat liiaksi kattomaisemaa. Hienovaraisen suunnittelun tavoitteena on katon uusien rakennusosien rauhallinen ja tasapainoinen kokonaisuus. Kattolyhtyjen, -ikkunoiden sekä terassien koko, muodonanto ja sijoitus sovitetaan rakennuksen arkkitehtuuriin. Uudet rakennusosat eivät saa ulottua julkisivun linjaan asti eikä ehjää räystäslinjaa saa rikkoa. Myös materiaalit, detaljiratkaisut ja käsityötaito vaikuttavat lopputulokseen. Suhde ympäristöön ja ympäröiviin rakennuksiin on tärkeä ja erityisesti yhtenäisesti rakennetuilla alueilla katon muutoksilla on laajempi vaikutus kaupunkikuvaan. Umpikortteleiden rakennuksissa on kaksi toisistaan merkittävästi eroavaa julkisivupuolta, kadun- ja pihanpuoleinen julkisivu. Pihan puolella voi olla myös erillisiä pihasiipiä tai piharakennuksia. Näiden eriluonteisten julkisivujen toisistaan poikkeavilla käsittelyillä on ullakkorakentamisessa omat periaatteensa ja tavoitteensa luvun arkkitehtuuriin sovitetut uudet ullakkoasunnot. Kolmas linja 17, arkkitehti Päivi Jääskeläinen Vesikaton räystään peruslinja tulee säilyttää ehjänä. Parvekesyvennyksen voi suunnitella suhteessa räystäslinjaan siten, että terassikaiteen umpiosan korkeus on vähintään 700 mm. (Sivun kuvat) Korkeavuorenkatu 41, Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy Kuvaaja: Jussi Tiainen

5 5 a. kadunpuoleinen katto Kadunpuoleisiin kattopintoihin voidaan avata uusia kattolyhtyjä ullakkokartan ehtojen ja vyöhykejaon mukaisesti. Kattolyhdyt suunnitellaan pääsääntöisesti rakennuksen vanhojen kattolyhtyjen tai saman aikakauden rakennusten kattolyhtyjen mallia noudattaen. Myös viereisten ja ympäröivien rakennusten ikkunaratkaisut tarkastellaan. KADUNPUOLEISIA KATONLAPPEITA KOSKEVAT PERIAATTEET Nykytilannetta kunnioittava lähtökohta, jonka tavoitteena on pitäytyä pääosin nykyisessä kaupunkikuvassa ja suojella kattojen lappeita suurilta muutoksilta. Paikalliset pienimuotoiset lappeen nostot ikkunalyhtyjen kohdalla ovat mahdollisia. Olemassa olevia ikkunoita voidaan vähäisessä määrin suurentaa ja niitä voidaan lisätä hallitusti. Talon alkuperäisiä erityisrakenteita, -rakennusosia ja -detaljeja kuten räystäsdetaljeja ja torneja tulee ensisijaisesti korjata ja säilyttää. Vain pakottavista syistä ne voidaan uusia rakentamalla uudestaan vanhan mallin mukaan ullakon rakentamisen yhteydessä. Vanhat rakennusosat ja detaljit tulee aina dokumentoida valokuvin ja niihin liittyvin selostuksin. Dokumentoinnit liitetään lupamateriaaliin. Alunperin tehdasrakennuksena toiminut Pääskylänrinne 8 on muutettu ensin toimistokäyttöön ja tämän jälkeen asuinrakennukseksi. Rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus ja arkkitehtuuri antavat perusteet näistä ohjeista poikkeaviin ratkaisuihin pihan puolella. Arkkitehdit Helander Langenskiöld Oy Kuvaaja: Voitto Niemelä b. pihanpuoleisen katon lappeen nosto Pihanpuoleiset julkisivut on perinteisesti sommiteltu vapaammin, myös vanhoissa rakennuksissa. Pihan puolella voidaan sallia kohtuullisia lappeen nostoja ja suuria valoaukkoja sekä terasseja. Näiden tulee sopeutua osaksi sisäpihan vaihtelevaa kattomaisemaa. Poikkeustapauksissa voidaan sallia myös viherhuoneita ja lasitettua sisätilaa, jotka eivät kuitenkaan saa ulottua lähemmäs räystästä kuin 45 asteen kulma sallii (ks. sivu 2). Pihan puolelle voi kehittää uusia innovatiivisia, moderneja ikkunaratkaisuja. Paikoin myös pihatiloilla ja pihajulkisivuilla on merkittäviä arvoja (mm. suurkorttelipihat, avoin asemakaava), jotka tulee ratkaisussa huomioida. Vyöhykekartan merkinnät kohdistuvat paikoin myös sisäpihoille. Katso: Liite 1 PIHANPUOLEISTEN KATONLAPPEIDEN KOROTTAMISEN PERIAATTEET Pihanpuoleisia katon lappeita voidaan paikoin korottaa ja niihin voidaan tehdä harkitusti isojakin valoaukkoja. Näin asuntoihin saadaan avaruutta ja valoa sekä kiinnostavuutta. Korotukset voivat ulottua piipusta piippuun. Lumisia ja jäisiä koloja, hankalia kattopeltidetaljeja sekä kattojen rikkonaista yleisvaikutelmaa pitää välttää. Pääsääntönä on räystäslinjan säilyttäminen myös pihan puolella. Lisäksi alkuperäisen vesikaton muodon tulee olla hahmotettavissa. Lappeen nosto voi ulottua enintään 45 asteen kulmaan räystäslinjan kanssa, jottei uusi rakentaminen varjosta pihaa. Perusteena on kortteleiden sisäosien kattomaiseman monimuotoisuuden säilyminen.

6 6 c. harjan korottaminen / katon korottaminen Harjan tai koko katon korottaminen voidaan sallia erikoistapauksissa. Korotuksen perusteluna on energiatehokkuus, tekninen toimivuus tai ullakon vanhojen rakenteiden säilyttäminen. Avoimissa tai puoliavoimissa kortteleissa talojen julkisivut ovat tasavertaiset. Kattopintojen eheys ja arkkitehtuurin vähäeleisyys on yleensä keskeinen arvo tämän kaavoitusperiaatteen mukaan ja 1950-luvuilla rakennetuilla alueilla. Kaupungin tietyt torit ja katunäkymät muodostavat ehjän, rakennustaiteellisen kokonaisuuden ja sijaitsevat näkyvällä paikalla. Näillä paikoilla ei sallita kattojen muutoksia. Joissain kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaissa rakennuksissa ikkunoiden ja kattojen tai katon osan muutokset eivät ole mahdollisia. Näissä kohteissa erillisten ullakkoasuntojen rakentamista rajoitetaan. Ylimmän asuinkerroksen asuntojen laajennukset ullakolle ovat mahdollisia. KATON KOROTUKSIA VOIDAAN SALLIA: Pihasiipien ja piharakennusten kohdalla. Piharakennusten ullakot ovat yleensä katurakennusten ullakoita matalammat. Katon korotuksia voidaan sallia, mikäli sillä saadaan aikaan huomattavia parannuksia ullakon asumisolosuhteisiin ja mikäli korotuksella ei ole merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan tai pihamiljööseen, se ei varjosta pihaa eikä huononna naapureiden asumisolosuhteita. Julkisivupinnasta sisään vedetyillä ullakoilla, joilla on olemassa olevaa suoraa julkisivuseinää, voidaan korottaa kattoa asumisen mahdollistamiseksi. Tasakattoisten, sisäänvedettyjen ullakoiden asuinhuoneiden korkeuden tulee olla vähintään 2500 mm. Rakennusten sisäänvedetyissä ullakoissa voidaan tehdä suurempia ikkuna-avauksia rakennuksen ominaispiirteisiin ja kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Energiatehokkuuden parantamisen edellyttämänä koko vesikaton uusimisen yhteydessä vain, mikäli kaupunkikuvalliset ja rakennustaiteelliset ehdot täyttyvät ja korotus jää niin vähäiseksi, ettei se muuta olennaisesti katon mittasuhteita ja muotoa, kuitenkin räystäslinja säilyttäen. (Yllä) Eri muotoisten kattoikkunoiden kautta asuntoon heijastuva valo luo ullakkoasuntoihin kauniita heijastuksia sekä avaa mielenkiintoisia kattonäkymiä. Museokatu 30, friman. laaksonen arkkitehdit Oy Kuvaaja: Pekka Savolainen (Alla vasen ja oikea) Suojelu rajoittaa ikkunakokoa kadun puolella. Sisäikkunaa suurentamalla saadaan sisätilaan lisää valoa.

7 7 Asuminen ullakolla Ullakkorakentaminen on erityisrakentamista, jossa tilankäytöltään, varustetasoltaan, materiaaleiltaan ja pintojen viimeistelyltään poikkeavat asuntoratkaisut ovat mahdollisia. Ullakkoasunnoissa on parhaimmillaan avaruutta, mielenkiintoisia rakenteita ja materiaaleja sekä yllätyksellisiä erikokoisia ja erikorkuisia tiloja. Tiloista voi avautua yllättäviä näkymiä ulos. Ullakolle rakennetut asunnot ovat vaihtoehto standardiasumiselle. Lupahakemus sisältää vain asuntojen ja taloyhtiön parannustoimenpiteiden rakentamisen. Avaran ja ullakkomaisen lopputuloksen edellytys on vähintään mm korkea raakatila. 2. ASUMISVIIHTYVYYDEN PARANTAMINEN Ullakon rakentamisen yhteydessä tulee tehdä tarpeellisia parannuksia kiinteistön asukkaiden yhteistiloihin ja asumisviihtyvyyteen. Hakijalta vaaditaan kokonaissuunnitelma muista järjestelyistä ja sitoumus niiden toteuttamisesta ullakkorakentamisen yhteydessä. Parannustoimenpiteiden määrä suhteutetaan ullakkorakentamisen laajuuteen ja talossa jo toteutettuihin parannustoimenpiteisiin. Asumisviihtyvyyden parantamista voi olla esimerkiksi piha-alueiden kunnostaminen asukkaiden käyttöön sopivaksi, hissien rakentaminen, taloyhtiön porrashuoneiden rakennushistoriallisia lähtökohtia huomioivat korjaustyöt sekä yhteis- ja jätetilojen järjestäminen. Ullakkoasuntojen suunnittelussa tulee huolehtia, että asuntoihin saadaan riittävästi valoa, vaihtelua ja näkymiä sekä pihan että kadun puolelle. (Vasen) Kasarmikatu, Roomy Oy (Oikea) Liisankatu 25, friman.laaksonen arkkitehdit Oy Kuvaaja: Jukka Koskinen

8 8 Säilytystilat Perinteisesti ullakolla sijoittuville irtaimistovarastoille tulee järjestää uudet tilat esimerkiksi asuinrakennuksen kellarista. Polkupyörille pitää suunnitella riittävästi paikkoja sekä pihalle että sisätiloihin talvivarastointia varten. Ulkoiluvälinevarastojen, talovarastojen ja siivoustilojen riittävyys pitää varmistaa. Yhteistilat Yhteistilojen tarve arvioidaan yhtiössä ja viihtyvyyden parantamista voi olla esimerkiksi sauna-, pesula-, harraste-, kokoontumis- tai kuntoilutilojen rakentaminen tai kunnostaminen. Pohjakerroksen liiketilat tulee säilyttää. Pihat, jätetilat ja autopaikat Piha-alueen käytettävyyttä voidaan parantaa rakentamalla oleskelualueita, istuttamalla puita ja pensaita ja uusimalla pihan päällyste. Käyttöä haittaavia jätesäilytystiloja ja autopaikkoja tulee poistaa pihalta. Jäteastiat sijoitetaan ensisijaisesti rakennuksiin. Mikäli pihasuunnitelma sallii, voivat autopaikat jäädä pihalle esimerkiksi silloin, kun pihalla on muutenkin liikennettä esimerkiksi autotalleihin ja mikäli ne eivät toiminnallisesti tai visuaalisesti haittaa pihan varsinaista käyttöä oleskeluun. Autotallit ja -hallit, joita ei tarvita yhteistiloiksi, säilytetään. Hissin rakentaminen Hissiyhteyttä ei tarvitse ulottaa ullakon tasolle, mutta tilavaraus hissin rakentamiseksi ullakolle asti on hyvä huomioida suunnittelussa. Talon sauna- ja kerhotilojen ensisijainen paikka on ullakolla tai pihan yhteydessä. Uusien hissien suunnittelussa tulee ottaa huomioon porrashuoneiden rakennustaiteelliset arvot. Pihasta toimitetaan pätevän suunnittelijan laatima suunnitelma.

9 9 3. LUVAN HAKEMINEN Suunnittelijoiden valinta ja hyväksyttäminen Hankkeeseen tulee kiinnittää suunnittelijat, joilla on vaadittava koulutus ja riittävästi kokemusta korjausrakentamis- ja asuntosuunnittelutehtävistä. Suunnittelijoiden on oltava kelpoisia tehtävään. Kelpoisuus on osoitettava laatimalla lista vastaavista suunnittelutehtävistä. Rakenne- ja lvi-suunnittelun osalta vaativuusluokka on yleensä vaativa. Rakennussuunnittelun (ark) vaativuusluokka on yleensä poikkeuksellisen vaativa. Myös suunnittelutoimistojen resurssit projektin läpiviemiseen käydään läpi ennakkoneuvotteluissa. Ullakkotiimi Ullakkorakentamista koskevaan alueelliseen poikkeamispäätökseen perustuvia rakennuslupahakemuksia käsittelee rakennusvalvonnassa ullakkotiimi, johon kuuluu kaksi arkkitehtia, neljä tarkastusinsinööriä ja kaksi rakennuslakimiestä. Vastuualueet ja yhteystiedot ovat kaupunkiympäristön verkkosivuilla Katso: Ullakkorakentamisen poikkeamispäätös, ELY Ullakkorakentaminen, rakentamistapaohje, rakennusvalvonta Kartta ullakkorakentamisen kaupunkikuvallisista vyöhykkeistä Kattoikkunoita uusitaan alkuperäisen mallin mukaan. Ullakkorakentaminen vaatii erityistä käsityötaitoa ja huolellista työn jälkeä. (Vasen) Kauppiaankatu 4 (Oikea) Museokatu 30, ullakkotila

10 10 4. ULLAKKOHANKKEEN VAIHEET 1. Hankesuunnitelma Taloyhtiö käynnistäää hankesuunnittelun ja selvittää, voiko ullakon muuttaa asuinkäyttöön. Taloyhtiö tutkii, mitä vaikutuksia ullakkorakentamisesta on kiinteistölle ja sen asukkaille sekä mitkä ovat ullakkorakentamisen taloudelliset vaikutukset. Myös vaikutukset ympäristöön niin työmaa-aikana kuin rakennustyön päätyttyä tulee selvittää. Jo hankesuunnitteluvaiheessa on syytä palkata suunnittelija, joka arvioi ullakkotilan soveltuvuutta asuinkäyttöön ja kartoittaa taloyhtiön yhteistilat. Kiinteistöä tarkastellaan kokonaisuutena ullakko, yhteistilat ja piha. Varsinainen suunnittelu voidaan aloittaa, kun ullakkohankkeesta on tehty aloituspäätös taloyhtiössä. 2. Ennakkoneuvottelu Ennakkoneuvottelu on ensimmäinen tapaaminen rakennusvalvonnassa. Neuvottelussa esitellään suunnitelman lähtötiedot, tavoitteet ja suunnitelmaluonnokset ja käydään läpi hankkeen seuraavat vaiheet. Aika varataan lupasihteeriltä alueen ullakkotiimin lupakäsittelijälle. Neuvotteluun osallistuvat pääsuunnittelija ja taloyhtiön edustajat. Ote Helsingin ullakkorakentamisen kaupunkikuvalliset vyöhykkeet -kartasta. 3. Soveltuvuusselvitys Suunnitelmien toteutettavuutta arvioidaan jo luonnosvaiheessa hakijan laatiman soveltuvuusselvityksen perusteella. Selvitys toimitetaan lupakäsittelijälle ja käsitellään kokouksessa, jossa on ullakkotiimin lupakäsittelijöiden lisäksi edustajat kaupunkisuunnittelusta ja kaupunginmuseosta. Yhdessä sovittu palaute lähetetään pääsuunnittelijalle ja hakijalle, jonka jälkeen suunnittelua jatketaan annettujen kommenttien perusteella. Soveltuvuusselvityksen laatiminen tilataan arkkitehdiltä. Rakennushistoriallisen osuuden laatii alan asiantuntija. Materiaaliin kuuluu selvitysosa ja luonnossuunnitelmat. Selvitysosa - Poikkeamispäätöksen ehtojen 1-9 toteutuminen, ks. rakentamistapaohje, liite 1. - Selvitys rakennuksen rakennustaiteellisista ja historiallisista ominaispiirteistä, huomioiden mm. asemakaava, yleiskaava, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY Kaupunkikuvallinen tarkastelu: valokuvia nykyisestä rakennuksesta, ympäristöstä ja naapurirakennuksista, Helsingin ullakkorakentamisen kaupunkikuvalliset vyöhykkeet -kartta. - Kiinteistön nykytilanne, asuntojen lukumäärä, koko, yhteistilat ja oleelliset aikaisemmat muutokset, maantasokerroksen ja pihan käyttö.

11 11 Luonnokset - Ullakkokerroksen kaaviomaiset pohjat ja leikkaukset: ullakkotilan laajuus, tuleva huoneistojako, tilojen riittävä korkeus ja aukotus. - Julkisivut: kattomuotoon tehtävät muutokset, ikkunat ja terassit. - Porrashuoneiden tilarakenne, porras- ja hissiyhteydet. - Kiinteistön yhteistilojen riittävyys ja asumisviihtyvyyden parantamismahdollisuudet. - Maantasokerroksen käyttö. - Pihan käyttö ja pihan viihtyvyyden parantaminen. - Kiinteistön autopaikka- ja polkupyöräpaikkatilanne. Soveltuvuusselvityksessä on toivottavaa esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. On toivottavaa, että ratkaisuista esitetään mallinnuskuvia. Hankkeen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että ullakon mitat ovat oikein. Tarkemittaukset olemassa olevasta tilasta, hormiryhmistä ja muista rakentamista rajoittavista rakenteista ovat soveltuvuusselvityksen lähtötietoja. Osana ullakkorakentamisen soveltuvuusselvitystä laaditaan kohteen suppea rakennushistoriaselvitys. Selvityksessä tarkastellaan kiinteistöä, sen alkuperäisyyttä ja muutosvaiheita, eritysesti ullakkomuutoksen piiriin kuuluvilta osin. Rakennushistoriaselvitys kuuluu suunnittelun lähtötietoihin, ja se luo perustan kohteen arvotukselle. Rakennushistoriaselvityksen ensisijaisena kirjallisena lähteenä toimivat rakennusvalvonnan, kaupunginarkiston ja Helsingin kaupunginmuseon aineisto, sekä muu kohteeseen ja sen suunnittelijaan liittyvä kirjallisuus. Työhön liittyvällä ullakkoinventoinnilla selvitetään kohteen tiloja, materiaaleja ja rakenteita. Rakennushistoriaselvitys laaditaan kuvitetun raportin muotoon. SUPPEAAN RAKENNUSHISTORIA- SELVITYKSEEN SISÄLTYY MM.: Kohteen suunnittelijatiedot, rakentamisajankohta ja tarvittaessa rakentamisen kuvaus, kohteen arkkitehtuurin ominaispiirteiden kuvaus, kohteen keskeisten muutosvaiheiden kuvaus, rakennuksen liittyminen ympäristöön, yhtenäinen kaupunkikuva, piha ym., rakennusmateriaalien, ja rakennustekniikan ja -tavan kuvaus, rakennusosien kuvaus; mm. ullakon kattorakenteet, vesikaton yksityiskohdat, ullakon nykyinen/aiempi käyttö ym., tarvittaessa porrashuoneet yksityiskohtineen sekä kohteen rakennussuojelumerkinnät ja niiden sisältö; rakennussuojelun ajantasaisuuden arviointi, tarvittaessa yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Esimerkki soveltuvuusselvityksessä esitettävistä pihan puolen aukotusmahdollisuuksista Arkadiankatu 17, Roomy Oy Katso: rakennusvalvonnan sähköinen piirustuspalvelu Arska ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 4. Tekninen ennakkoneuvottelu Erityissuunnittelijat on sidottava hankkeeseen riittävän varhain, jotta saadaan selvitettyä suunnitteluun vaikuttavat rakenteelliset ja talotekniset ratkaisut. Neuvottelussa käydään läpi rakenne- ja lvi-suunnittelijoiden pätevyys ja kelpoisuus. Tekninen ennakkoneuvottelu varataan kaupunginosan lupasihteerin kautta siinä vaiheessa, kun suunnittelijoilla on valmiina ehdotukset suunnitteluperiaatteista. Neuvotteluun osallistuvat pääsuunnittelija, hankkeeseen ryhtyvän edustajat, rakenne- ja lvi-suunnittelijat sekä rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörit ja lupakäsittelijä. Lähtötiedoissa esitetään, mm. hormikartoitus, josta käy ilmi vapaat ja käytössä olevat ilma- / savuhormit. Katso: Liite 2, Teknillisen ennakkoneuvottelun asialista

12 12 5. Luvan hakeminen ja päätös Pääsuunnittelija laatii pääpiirustukset ja kokoaa tarvittavat liitteet luvan hakemista varten. Valmis lupamateriaali toimitetaan rakennusvalvontaan sähköisen Lupapiste-palvelun ( kautta. Rakennusvalvonta hoitaa yleensä naapurien kuulemisen. Luvan päättäjänä on yleensä viranhaltija. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päättäjänä hakemuksissa, jotka merkittävällä tavalla koskevat historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta. Ullakon rakennusluvasta laskutetaan kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Mikäli hankkeen edetessä myönnetyn rakennusluvan mukaisista suunnitelmista poiketaan merkittävästi kerrosalan, julkisivujen, kattopintojen käsittelyn, huoneistoluvun, yhteistilojen tai asumisviihtyvyyden suhteen, edellytetään kokonaan uutta rakennuslupaa. Katso: Liite 3, Lupahakemuksen asiakirjat 6. Työmaan valvonta ja seuranta Ennen töiden aloittamista pidettävässä aloituskokouksessa käydään läpi rakennushankkeeseen ryhtyvän organisaatio ja sovitaan työn tarkastustoiminnasta. Rakenne- ja talotekniikkayksikkö pitävät erilliset aloituskokoukset. Taloyhtiöllä tulee olla käytettävissään pätevä henkilöstö. Käytännössä ryhtyvällä on oltava suunnittelu- ja työmaaorganisaation lisäksi omat valvojansa rakenne- ja lvi-tekniikkaan. Uudet lasitetut terassirakenteet tulee suunnitella mahdollisimman keveiksi yksityiskohdiltaan ja vanhoja puurakenteita voi hyödyntää osana sisätiloja. (Yllä) Vironkatu 1, Cedercreutz Arkkitehdit (Alla) Korkeavuorenkatu 41, Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy Kuva: Jussi Tiainen Pääsuunnittelija sitoutetaan olemaan vastuuhenkilönä toteutuksen luvanmukaisuuden ja mahdollisen rakennussuojelun suhteen. Myös erityissuunnittelijoille määrätään suunnittelualaansa liittyviä rakennustyömaan valvontatehtäviä. Viranomaiset valvovat luvan noudattamista seurantakokouksissa ja tarvittaessa lupaehtoihin kirjatuissa, työvaiheisiin sidotuissa katselmuksissa. Mikäli työmaalla ilmenee puutteita työn suorituksen tai valvonnan suhteen, rakennusvalvonta voi määrätä erityisen laadunvarmistusselvityksen tekemisestä koko hankkeen tai tietyn osakokonaisuuden suhteen. Tällöin hankkeeseen on sidottava yleensä ulkopuolinen tarkastaja. Ullakkotiimin arkkitehti osallistuu käyttöönottokatselmuksiin. Toteutetut ratkaisut dokumentoidaan valokuvin. Ullakkohanke rakenteineen jää taloyhtiön omaisuudeksi. Vastuu rakentamisen laadusta, pätevien henkilöiden palkkaamisesta, toteutuksesta ja toteutuksen valvonnasta kuuluu taloyhtiölle. Taloyhtiön on tarkoituksenmukaista palkata oma rakennustöiden valvoja.

13 13 5. RAKENTAMINEN Ullakkorakentaminen on teknisesti korjausrakentamista. Nykyisen lainsäädännön uudisrakentamisen vaatimuksista voidaan joustaa. Ullakkorakentaminen on myös rakenteiden osalta vaativaa suunnittelua, jossa tulee huomioida mm. tuuletus ja tekninen toimivuus. Rakenteet Kantavat rakenteet saa toteuttaa puisina, mutta niiden palonkestävyyden on oltava rakennuksen paloluokan vaatimusten mukainen (enintään 8-kerroksinen rakennus R60). Vanhojen rakenteiden osalta tarkastellaan tarkemmin aina ullakon lattiaa. Sen tulee kestää tuleva kuormitus ja täyttää palovaatimukset. Useimmiten tätä rakennetta on vahvistettava ja parannettava. Lämmöneristys Vanhojen jäävien rakenteiden lämmöneristävyyttä ei ole pakko parantaa. Yläpohjan (entinen ullakon vesikatto) lämmöneristys toteutetaan mahdollisimman hyvin. Aivan nykymääräisten mukaista eristävyyttä ei edellytetä. Ääni Ullakon rakentaminen aiheuttaa muutoksia myös alapuolisten asuntojen äänimaailmaan. Lähtökohtana on, ettei uusi rakentaminen aiheuta niille asumisterveyshaittaa. Pyrkimys on ääneneristävyydessä nykyvaatimustasoon. Useimmiten suunnittelun apuna käytetään akustikkoa. Energiatehokkuus Kylmän ullakon käyttöönotto parantaa aina rakennuksen energiatehokkuutta. Lupahakemukseen liitetään korjaus- ja muutostyön energiaselvitys. Ullakkohankkeen eri vaiheet: - toteutus - käyttö - ylläpito Taloyhtiön valvoja laatii rakennustöiden valvontaselvityksen aloituskokoukseen mennessä. Täyshuputus Katso: Pääkaupunkiseudun ohje; Rakennuksen korjaus- ja muutostyön energiaselvitys Kosteudenhallinta ja lämpötilat Aloituskokouksessa käydään läpi, miten rakentamisen aikainen kosteudenhallinta toteutetaan. Ullakkorakentamisen haasteena ovat vaativat tuuliolosuhteet ja toisaalta sääsuojien tuennat ja kiinnitykset. Taloyhtiön onkin syytä huomioida jo urakkalaskentavaiheessa vaatimukset sääsuojaukselle. Turvallisin ja suositeltavin ratkaisu on tehdä ullakkorakennustyöt täydessä sääsuojassa. Talviaikaan tehtävä työ vaatii myös ullakon alapuolisten asuntojen lämpötilanhallintaa. Rakentaminen ei saa oleellisesti pudottaa asunnon lämpötilaa eikä aiheuttaa jäätymisvaaraa vesijohdoille.

14 14 Vastaava työnjohtaja Ullakkohankkeen vastaavaksi työjohtajaksi hakevan tulee osoittaa kelpoisuutensa. Vaatimustaso on esitetty maankäyttö- ja rakennuslaissa 122 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksessa 73. Tarkempaa ohjeistusta löytyy ympäristöministeriön ohjeesta rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajan kelpoisuudesta. Vastaavaksi työnjohtajaksi hakevan tulee osoittaa toimineensa menestyksellisesti korjausrakennushankkeen työnjohtotehtävissä. Vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että työ etenee rakennusvalvonnan hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Pääsuunnittelija vastaa suunnitelmien yhteensovittamisesta ja siitä, että vähäistenkin muutostarpeiden ilmetessä, ennen muutosten toteuttamista, otetaan yhteys rakennusvalvonnan työmaata valvovaan tarkastusinsinööriin. Erityisesti julkisivuihin, kattopintoihin, katon varusteisiin ja laitteisiin, pihoihin tai muutoin näkyviin osiin kohdistuvien muutosten hyväksyminen harkitaan tarkkaan. Mikäli työmaalla on omavaltaisesti toteutettu ratkaisuja vastoin hyväksyttyjä suunnitelmia, eikä muutokselle voida antaa muutoshyväksyntää, lupa-asiakirjojen vastainen rakenne on purettava. Taloyhtiön oman valvojan läsnäolo hankkeen aloituskokouksessa on tärkeää. Aloituskokous ja viranomaisvalvonta työmaa-aikana Ennen kuin rakennusluvan mukaiset työt voidaan aloittaa, on pidettävä aloituskokous. Mikäli lupamääräykset niin edellyttävät, tulee luvansaajan kutsua aloituskokoukseen mukaan säädöksien edellyttämien osallistujien lisäksi kaupunginmuseon edustaja. Tämä koskee esimerkiksi hankkeita, joissa tehdään oleellisia muutoksia arvokkaissa porrashuoneissa. Kutsu aloituskokoukseen tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen kokousta kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksikköön puhelimitse tai sähköpostitse. (Alla) Museokatu 30, friman. laaksonen arkkitehdit Oy Kuvaaja: Pekka Savolainen Työmaasuunnitelma esitetään aloituskokouksessa. Suunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota työmaan palo-osastointiin, kiinteistön turvallisuuteen ja siisteyteen sekä asukkaiden kulkureitteihin. Pääsuunnittelija jatkaa hankkeessa alkuvaiheista uusien asuntojen käyttöönottoon ja loppukatselmuksiin saakka. Hänen tehtävänsä on koordinoida hanketta ja suunnitelmia sekä varmistaa tiedon kulkeminen hankkeen eri osapuolille. Työn aikataulutusta mietittäessä ja työmaasuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää huomioida lupamääräys kaikkien töiden toteuttamisvelvoitteesta ennen käyttöönottoa. Mikäli rakennustyöt valmistuvat sisätöiden osalta talviaikaan, voidaan istutustöille tapauskohtaisesti harkiten antaa käyttöönottokatselmuksessa lisäaikaa. Tällöin ne on tehtävä viimeistään seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

15 15 Ullakkoasunnoista on mahdollista tehdä tilallisesti hyvin erilaisia ja kiinnostavia. (Alla) Korkeavuorenkatu 41, Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy Kuva: Jussi Tiainen Tarkastusasiakirja Rakennustyössä on pidettävä tarkastusasiakirjaa. Tarkastusasiakirjan sisältö on ennen aloituskokousta räätälöitävä kohteen vaatimusten ja riskien mukaiseksi. Asiakirjan muokkaavat ryhtyneen edustajat (valvojat ja suunnittelijat) yhdessä rakennusliikkeen ja vastaavan työnjohtajan kanssa. Tarkastusasiakirjassa on esitettävä kaikki oleelliset, tarkastettavat työvaiheet sekä rakennuslupaan kirjatut erityiset ehdot. Lisäksi näille määritetyille asioille on esitettävä vastuuhenkilöt ja tarkastuksia tekevät henkilöt. Täytetty tarkastusasiakirjan yhteenveto luovutetaan rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksen yhteydessä. Rakennusvalvonnan sivuilta kohdasta lomakkeet löytyy esimerkki ullakkohankkeen tarkastusasiakirjasta. Katso: maankäyttö- ja rakennuslaki, maankäyttö- ja rakennusasetus, Suomen rakentamismääräyskokoelma, Rakennusperintö.fi, Ympäristöministeriön korjaussivusto

16 16 6. VASTUUALUEET Ajanvaraukset lupasihteereiltä kaupunginosittain, ks. linkki internetsivuilla. ULLAKKOTIIMI, ITÄ Arkkitehti Tarkastusinsinööri Lvi-tarkastusinsinööri Rakennuslakimies 1 Kruununhaka 2 Kluuvi 3 Kaartinkaupunki 7 Ullanlinna 8 Katajanokka 9 Kaivopuisto 10 Sörnäinen 15 Meilahti 19 Mustikkamaa 31 Lauttasaari 36 Viikki 37 Pukinmäki 38 Malmi 39 Tapaninkylä 40 Suutarila 41 Suurmetsä 42 Kulosaari 43 Herttoniemi 44 Tammisalo 45 Vartiokylä 46 Pitäjänmäki 47 Mellunkylä 48 Vartiosaari 49 Laajasalo 50 Villinki 51 Santahamina 52 Suomenlinna 53 Ulkosaaret 54 Vuosaari 55 Östersundom 56 Salmenkallio 57 Talosaari 58 Karhusaari 59 Ultuna ULLAKKOTIIMI, LÄNSI Arkkitehti Tarkastusinsinööri Lvi-tarkastusinsinööri Rakennuslakimies 4 Kamppi 5 Punavuori 6 Eira 11 Kallio 12 Alppiharju 13 Etu-Töölö 14 Taka-Töölö 15 Meilahti 16 Ruskeasuo 17 Pasila 18 Laakso 20 Länsisatama 21 Hermanni 22 Vallila 23 Toukola 24 Kumpula 25 Käpylä 26 Koskela 27 Vanhakaupunki 28 Oulunkylä 29 Haaga 30 Munkkiniemi 31 Lauttasaari 32 Konala 33 Kaarela 34 Pakila 35 Tuomarinkylä Pihasuunnitelmien ohjaus; maisema-arkkitehti

17 17 (Ylävasen) Iso-Roobertinkatu, Verstas Arkkitehdit (Yläoikea) Jani Prunnila, Roomy Oy (Alin) Huvilakatu 28-30, friman.laaksonen arkkitehdit Oy Kuvaaja: Jukka Koskinen Ohje on valmisteltu yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon, kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Kuvien käyttöoikeudet kuuluvat Helsingin rakennusvalvontavirastolle, ellei toisin mainita. Kuvaajat: Heli Virkamäki, Marina Fogdell, Elina Järvelä ja Kirsi Rontu Helsingin rakennusvalvonnan ohje, elokuu 2015 Korvaa joulukuussa 2009 julkaistun ohjeen (HVI) Helsingin kaupunki Rakennusvalvonta PL 2300, Helsingin kaupunki Siltasaarenkatu 13, Helsinki p. (09) , f. (09)

18 18 LIITE 1 Ohjeita luonnossuunnitelmien laatimiseksi Ennakkolausuntohakemuksen piirustusten ei tarvitse täyttää virallisia pääpiirustuksia koskevia vaatimuksia, mutta niiden tulee sisältää kaikki tarvittava tieto määräystenmukaisuuden arviointia varten. - Pohjapiirustukset: Asuinhuoneissa tulee olla pistekatkoviivoin korkeusmerkinnät h=1600 ja Kunkin huoneen kohdalle merkitään 2,2 metriä korkeamman huonetilan määrä. Huonekohtaiset ikkunapinta-alaprosenttiluvut tulee esittää. Edellä mainitut huonekohtaiset lukemat voi esittää myös erillisellä piirrosliitteellä, jolloin ne eivät häiritse pohjapiirustusten luettavuutta. Pohjapiirustuksista tulee ilmetä tehtävät muutokset siten, että poistuvien käyttötarkoitusten ja muiden oleellisten ratkaisujen merkinnät voi esittää suunnitelmapohjissa, tai piirustussarjassa voi olla erilliset pohjapiirustukset, jotka esittävät poistuvaa tilannetta. Muutosalueet tulee rajata pistekatkoviivoin. Huoneistojen varatiejärjestelyt on esitettävä pohjapiirustuksissa. Maantasokerroksen ja kellarikerroksen pohjapiirustuksessa tulisi havainnollistua autopaikkojen rakentamismahdollisuus tai mahdottomuus. Pohjapiirustusten mittakaavan tulee olla 1: Leikkauspiirustus ullakkokerroksesta: Ullakkokerroksen korkeusmitoitus, sekä vanhan ullakkotilan ja suunnitellun asuinhuonetilan pystysuuntainen mitoitus, tulee esittää yksiselitteisin mittaviivoin. Olemassa olevan vesikattopinnan ja ullakkotilan ääriviivat merkitään pisteviivoilla. Ullakkokerroksen leikkauspiirustuksen mittakaavan tulee olla 1:20. - Julkisivupiirustus: Muutosalueet tulee rajata pistekatkoviivoin. Lvi-tekniset, rakenteellisen tuuletuksen edellyttämät näkyvät laitteet ja rakennuksen käyttöturvallisuuteen liittyvät varusteet tulee esittää. Mikäli rakennus on kiinni naapurirakennuksessa, esitetään julkisivupiirroksessa myös naapurirakennuksen julkisivu. Mikäli rakennus on osa pidempää yhtenäistä rakennusrivistöä, tulee tavanomaisen julkisivupiirustuksen lisäksi mukana olla koko rakennusrivistön yhdistetty katujulkisivupiirustus, jossa havainnollistuu muutosten sopeutuminen ympäristöön. Yksittäisen rakennuksen julkisivupiirustuksen mittakaavan tulee olla 1:100, pitkien yhdistettyjen julkisivujen osalla voi käyttää 1:200 mittakaavaa. - Vesikattopiirustus: Huoneistojen varatiejärjestelyt on esitettävä vesikattopiirustuksissa. Vesikaton kaikki lvitekniset, rakenteellisen tuuletukset edellyttämät näkyvät laitteet ja rakennuksen käyttöturvallisuuteen liittyvät varusteet tulee esittää. Vesikattopiirustuksen mittakaavan tulee olla 1: Kattoikkuna- ym. detaljipiirustukset: Rakennettavista kattoikkunoista ja -terasseista ja muista vastaavista rakenteista kattopinnoilla tulee piirtää vaaka- ja pystyleikkaus sekä julkisivun suuntainen projektio. Mikäli rakennuksessa on olemassa olevia kattoikkunoita, joita käytetään suunnittelussa lähtökohtana, tulee ne esittää kattoikkunan detaljipiirustuksessa pisteviivoin. Kattoikkunoiden detaljipiirustuksien mittakaavan tulee olla 1:5, isommat kattoratkaisut kuten kattoterassit voi esittää mittakaavassa 1:20. - Pihasuunnitelma: Tulee esittää pihan eri osien käyttö, rakenteet (pihapiirustuksessa tai erillisenä piirroksena), pintamateriaalit, istutukset, jätejärjestelyt, polkupyöräpaikat, jne. Usein on havainnollista esittää nykytilanne. Valokuvista tulee ilmetä kuvauskohteiden paikannustiedot. Maantasokerroksen pohjapiirros pihasuunnitelman kanssa samassa piirustuksessa, jolloin on nähtävissä pihan liittyminen sisätiloihin. Pihasuunnitelman mittakaavan tulee olla 1: Hissirakentamiseen liittyvä esitysmateriaali koostuu pohja- ja leikkauspiirustuksista 1:50 tai 1:20 sekä detaljipiirustuksista 1:10 tai 1:5. Poistumisturvallisuuteen ja potilaskuljetukseen liittyvä mitoitus esitetään. Liitteenä tulee olla valokuvia porrashuoneesta ja sen yksityiskohdista.

19 19 LIITE 2 Teknisessä ennakkoneuvottelussa käsiteltävät asiat Ennakkoneuvottelun tarkoituksena on tarjota suunnittelijoille mahdollisuus varmistaa suunnittelun kuluessa vastaan tulleet suunnitteluratkaisujen määräystenmukaisuuteen liittyvät tulkinnat. Ennakkoneuvottelusta laaditaan muistio. Muistion laatii hakijan edustaja. Alla olevaa listaa voi käyttää muistion jäsennysrunkona. Suunnittelutehtävän vaativuus ja suunnittelijoiden kelpoisuus Rakenneratkaisut - rakenteellisen turvallisuuden alustava riskiarvio - yläpohjarakenne ja sen muutokset - yläpohjarakenteet tuuletuksen näkyvät laitteet - välipohjarakenne ja sen muutokset - ääneneristysratkaisut - ylilämpöongelmat - sadevesiratkaisut Paloturvallisuusratkaisu - varatiet, pelastustie - yläpohjan kantavien rakenteiden materiaali - lämpöeristeet - savunpoistoratkaisut porrashuoneessa Talotekniset ratkaisut - iv-ratkaisut uusissa asunnoissa - hormiselvitys ja -muutokset - kattopinnoille tulevat näkyvät talotekniset laitteet - talon lämmitysjärjestelmän kapasiteetin riittävyys - energiatehokkuus Työmaajärjestelyt - tarkastusasiakirjamenettely - työnaikaisen turvallisuuden järjestelyt - työnaikainen sää- ja olosuhdesuojaus Mahdolliset poikkeamiset rakentamismääräyskokoelman säädöksistä Luvan hakeminen, aikataulut ja asiakirjat.

20 20 LIITE 3 Lupahakemuksen sisältö valtakirja suunnittelijaselvitys liitteineen (CV ja referenssitiedot korjaushankkeista) hallintaoikeusselvitys hallituksen kokouspöytäkirja rakennuslupakartta-aineisto selvitys ullakkohankkeesta, sisältäen mm: - rakennushistoriallinen selvitys - selvitys asumisviihtyisyyttä parantavista toimista - selvitys autopaikoista rakennusoikeuslaskelma tonttikohtaisena (voi olla asemapiirustuksessa) piirustukset: - asemapiirustus 1/200 - pohjapiirustus ullakkotasolta 1/100 - vesikattopiirustus 1/100 - yhteistiloja sisältävien kerrostasojen pohjapiirrokset 1/100 - yleisleikkaukset 1/100 ja ullakkotasolta leikkaus/leikkaukset 1/20 - julkisivupiirrokset 1/100 - kattoikkuna- ym. detaljit 1/5 - pihasuunnitelma 1/100 kosteudenhallintaselvitys valokuvia nykytilanteesta valokuvasovitus suunnitelmasta asuinkerrostalojen ja rivitalojen yhteistilat lomake rakenteellisen turvallisuuden alustava riskiarvio muutos- ja korjaustyön energiaselvitys ennakkolausunnot ja muistiot (pelastuslaitos, tekninen ennakkopalaveri) naapurien kuulemisasiakirjat (tai tieto siitä, että halutaan rakennusvalvonnan kuulevan naapureita) selvitys rakennusjätteen käsittelystä -lomake rakennushankeilmoitus RH1 asuinhuoneistolomake RH2 kerrosalalaskelma kaaviona muutosalatieto hormiselvitys rakennuksen paloluokka ja osastoinnit esitetään pohjapiirroksissa ja leikkauksissa