NohevaII - järjestelmän tekninen kuvaus (Technical specification)
|
|
- Veikko Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Team Tubeless NohevaII - järjestelmän tekninen kuvaus (Technical specification) Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Kauppi esiversio Kauppi Täydennetty Korhonen Täydennetty raportin osalta Kauppi Täydennetty tietorakenteiden, käyttöliittymän, laskennan ja tietokanta yhteyden osalta Kauppi - Säädata, vbox ja projektitiedostojen kuvaukset lisätty - Viimeistelyä
2 Sisällys 1 JOHDANTO ARKKITEHTUURI SOVELLUSKERROKSET PAKETIT MODUULIT TIETORAKENTEET KÄYTTÖLIITTYMÄ RAPORTTI TIETOVARASTO Projektitiedostot Tietokanta LASKENTA LIITYNNÄT ULKOPUOLISIIN JÄRJESTELMIIN VBOX-TIEDOSTOT SÄÄDATA CSV (TIETOJEN VIENTI) TOTEUTUSTEKNOLOGIA KEHITYSYMPÄRISTÖ VERSIONHALLINTA Koodien hakeminen CVS:stä eclipseen Projektin kääntäminen HAKEMISTORAKENNE LÄHTEET... 14
3 1 Johdanto Tämän dokumentin tarkoitus on kuvata NohevaII järjestelmän arkkitehtuuria ja valittuja teknisiä ratkaisuja. Dokumentista on tarkoitus olla apua projektiryhmän jäsenille ja asiakkaalle, etenkin ylläpito- ja jatkokehitysvaiheessa. Sovelluksen toiminnallinen kuvaus löytyy vaatimusmäärittely dokumentista [1]. NohevaII sovellus on ns. standalone sovellus, jota käytetään rengastestien mittaustietojen analysointiin. Sovellusta ajetaan käyttäjän tietokoneesta käsin kuten mitä tahansa muutakin Windows sovellusta. Sovellus on toteutettu Java-ohjelmointikieltä käyttäen. Javasta suositellaan käytettäväksi versiota 1.5.0_06 tai uudempaa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että sovellus toimii uudehkossa standardi PC koneessa, jossa on Windows:n käyttöjärjestelmä ja riittävästi muistia. Periaatteessa sovellusta saattaa olla mahdollista ajaa myös Linux tai Unix käyttöjärjestelmissä mutta sovelluksen toimivuutta näissä ei ole testattu. Suunnittelun lähtökohtana onkin ollut, että sovellus toimii Windows käyttöjärjestelmässä ja siinä ei ole otettu huomioon muiden käyttöjärjestelmien mahdollisia eroavaisuuksia. Ohjelman yksinkertaistettu toimintaperiaate esitetty alla kuvassa (Kuva 1). Kuva 1 Sovelluksen toimintaperiaate 1/13
4 Sovelluksen käyttämä tallennusformaatti (XML) on valittu, sen helppokäyttöisyyden takia. XML-tiedostot saa helposti käsiteltyä nykyaikaisilla ohjelmointikielellä ja tiedoston sisällöstä saa tarvittaessa selvää tavallisella tekstieditorilla. Projektitiedoston tallennuksesta enemmän kappaleessa (3.4.1) 2/13
5 2 Arkkitehtuuri Sovellukset arkkitehtuurissa on pyritty noudattamaan periaatetta, jossa eri osat ovat mahdollisimman itsenäisiä ja riippuvat toisistaan mahdollisimman vähän eli ns. high cohesion, low coupling -periaatetta. Sovellus on jaettu kerroksiin ja kehitystä helpottaviin paketteihin (java packages). Näistä tarkemmin kappaleissa 2.1 ja Sovelluskerrokset Sovelluksen arkkitehtuuri jakaantuu kolmeen kerrokseen: tietorakenteisiin toimintalogiikkaan ja käyttöliittymään. Tietorakenteet on alin kerros, jossa pidetään muistissa testiprojektin tietoja, mittaustuloksia ja laskennan tuloksia. Toimintakerros sisältää varsinaisen toimintalogiikan kuten laskennan, tietojen varastoinnin ja liitynnät järjestelmän ulkopuolisiin tietoihin. Käyttöliittymäkerros huolehtii tietojen esittämisestä käyttäjälle ja käyttäjän syötteiden vastaanottamisen. Tietorakenne kerrosta käytetään käyttöliittymä- sekä toimintalogiikkakerrosta käsin. Toimintalogiikka kerrosta käytetään käyttöliittymä kerroksesta käsin. Sovelluksen kehityksen ja testauksen kannalta kerrosrakenne tarkoittaa myös sitä, että mitä alemmalla kerroksella ollaan sitä enemmän muutoksilla on vaikutuksia ylempiin kerroksiin. Kuvassa (Kuva 3) on esitetty sovelluksen eri kerrokset. Käyttöliittymä Toimintalogiikka Laskenta VBOX-tiedostojen luku Säädatan haku Raportointi Tietojen varastointi (XML-tiedosto) Tietojen varastointi (Tietokanta) Tietorakenteet A B = A käyttää B:tä Kuva 3 Sovelluskerrokset 3/13
6 2.2 Paketit Sovelluskehityksen helpottamiseksi sovelluksen eri kerrokset on jaettu paketteihin. Paketit ja niitä vastaavat kerrokset ovat lueteltu taulukossa (Taulukko 1) Taulukko 1 - Paketit ja kerrokset Paketti Kerros Tehtävä DS Tietorakenne Tietojen muistissa pitäminen sovelluksen Calculation Toimintalogiikka Testitulosten laskenta Parser Toimintalogiikka VBOX-tiedostojen lukurutiinit Report Toimintalogiikka Raportointi Storage Toimintalogiikka Tietojen varastointi paikallisesti ja tietokantaan. UI Käyttöliittymä Testiprojektin tietojen esittäminen käyttäjälle Unittests - Yksikkötestit, joilla testataan laskennan ja tiedoston luvun oikeellisuutta. Paketit ja niihin kuuluvat lähdekooditiedostot löytyvät suoraan samannimisestä hakemistoista. Kehityksessä käytetty hakemistorakennetta on esitetty kappaleessa (5.3) 4/13
7 3 Moduulit 3.1 Tietorakenteet Sovelluksen keskeisimmät tietorakenteet ovat Project, TestType, TestSet ja Test. Projekti (Project) sisältää testiprojektin yleisluontoiset tiedot ja projekti voi koostua monesta eri testityypistä (TestType). Testityyppi voi koostua useista eri testisarjoista (TestSet). Testisarja pitää testikerran tiedot kuten auton, käytetyn menetelmän ym. tiedot sisällään. Testisarja koostuu vielä useista yksitäisesti kokeista (Test). Yksittäinen koe sisältää apuluokkien välityksellä kokeen tiedot kuten mittaustulokset (TestData) ja laskennat tulokset (CalculatedResult). Tietorakenteiden luokkakaavio on esitetty kuvassa (Kuva 5). Kuva 5 - Tietorakenteet 5/13
8 3.2 Käyttöliittymä Sovelluksen käyttöliittymän koodi on paketissa UI. Käyttöliittymä on toteutettu käyttämällä Javan Swing kirjastoa. Kuvaajien piirtämiseen on käytetty JFreeChart kirjastoa ( Käyttöliittymä on pääsääntöisesti toteutettu MainUI luokassa ja muutama muun apuluokan avulla. MainUI on pääluokka, joka muodostaa käyttäjälle näkyvän kokonaisuuden käyttöliittymästä. Testiprojektin tiedot on sijoiteltu eri välilehdille (Javan JTabbedPane). MainUI näyttää testiprojektin tiedot tietorakennekerroksen tietojen pohjalta ja kutsuu toimintalogiikkakerroksen tarjoamia toimintoja, käyttäjän valitseman toiminnon mukaan. MainUI:n tärkeimmät metodit ovat updateuifromds(), jolla päivitetään käyttöliittymää tietorakenteiden tietojen pohjalta ja readdatafromui(), jolla luetaan käyttöliittymästä käyttäjän syöttämät tiedot tietorakenteisiin. 3.3 Raportti Raportin käyttämä koodi on paketissa report. Raportti toteutettiin JFreeReport versiolla ( GetProjectData.java hakee projektin tiedot raportin käyttämään TableModel-olioon, ja Nreport.java huolehtii itse raportin laukaisemisesta että projektin tietojen linkittämisestä xml-mallin kanssa. Raportin ulkoasumäärittelyjen siirtäminen erilliseen xml-tiedostoon mahdollistaa raportin ulkoasun muuttamisen ilman, että ohjelmaa tarvitsee kääntää uudelleen. Toinen mahdollisuus olisi ollut määritellä koodissa raportin ulkoasu, mutta silloin ulkoasuun ei olisi voinut koskea kuin muuttamalla koodia ja ohjelma pitäisi kääntää joka muutoksen jälkeen uusiksi. Raportin ulkoasun määrittelevä xml-tiedosto käyttää JFreeReportin extended-muotoa, koska tämä rajoittaa vähemmän ulkoasun määrittelyä kuin vaihtoehtona oleva simplemuoto. XML-tiedosto koostuu aluksi xml:n määrittelyistä. Sitten tulee parserin konfiguraatio tageissa <parser-config>. Yleensä kumpaankaan näihin ei tarvitse puuttua, korkeintaan raportin nimeen. Parserin asetusten jälkeen tulee tagi <report-config>, jossa määritellään raportin käyttämä paperin koko ja suunta, marginaalit ja raportin käyttämä merkistö. <styles> tagilla määritellään raportin yleiset tyylit, joita voidaan käyttää suoraan raportilla tai hivenen varioiden. Seuraavaksi voidaan määritellä omanlaisia datatyyppejä tagilla <templates>. Voidaan esimerkiksi määritellä tietyntyyppiselle desimaaliluvulle juuri kaksi desimaalia formaatiksi. <report-description> aloittaa varsinaisesti raportin määrittelyn. Tämän tagin sisällä määritellään kaikki raportilla näkyvät asiat. <reportheader> määrittelee raportin alussa olevat asiat. Tämän tagin sisällä määritellään headerin tyyli ja koko ja kaikki elementit, joita se sisältää. Kun report header on määritelty, määritellään <report-footer> niin haluttaessa. Report footer on raportille viimeisenä tuleva asia. <page-header> on vastaavasti sivun alussa tuleva ylätunniste ja <pagefooter> sivun alatunniste. Kuten report-headerin tapauksessa, molemmat page-tagitkin koostuvat style- ja element-tageista. <groups> tagi aloittaa ryhmien määrittelyn. Periaatteessa jokainen taulukko raportilla on oma ryhmänsä. Ryhmälle määritellään, minkä kentän mukaan se muodostuu ja millaiset headerit ja footerit. Kun ryhmät on 6/13
9 määritelty, määritellään toistuvat rivit tagissa <itemband>. Taulukot koostuvat näistä itembandin sisällä olevista määrittelyistä, koska itemband määrittelee jokaisen rivin toistuvan muotoilun. Itemband on viimeinen raportille tuleva määrittely, joten reportdescription päättyy tähän. Viimeinen asia xml-tiedostossa on <functions> tagi, jossa määritellään raportilla käytettävien ulkoisten javaohjelmien nimet ja arvot sekä paluuarvot. Funktioilla on toteutettu mm. raportin päivämäärä, sivunumerot ja itembandien ja group headereiden piilottaminen, jotta rinnakkaisia headereita ei näkyisi yhtä aikaa raportilla. 3.4 Tietovarasto Projektitiedostot Käyttäjän muokkaama projekti tallennetaan tiedostoon XML-muodossa. Käytetty XML- API on Javasta vakiona löytyvä W3C Document Object Model toteutus. Projektin tietorakenteet muutetaan XML:ksi käymällä projektin tietorakenteet läpi aloittaen Project-objektista. Kustakin läpikäydystä osasta muodostetaan XML-elementti, jonka alielementteinä ovat puussa seuraavaksi läpikäytävät osat, sekä yksinkertaisemmat tietotyypit, kuten merkkijonot ja luvut. Yksinkertaisempia tietotyyppejä tallennetaan tarpeen mukaan myös attribuutteina. Rengastietojen tapauksessa samoihin renkaihin viitataan monesta luokasta, joten renkaat tallennetaan vain kerran Project-objektia tallennettaessa ja niihin viitataan muualta dokumentista renkaan koodin perusteella. Luettaessa projektia renkaat tallennetaan hakutauluun, jotta renkaan viittaukset saadaan luodussa projektissa menemään oikeisiin renkaisiin Tietokanta Tietokanta on toteutettu pääasiassa kahden luokan avulla. Nämä luokat sijaiset paketissa Storage.Database. PortForward on apuluokka, joka avaa ssh-tunnelin tietokantapalvelimelle. Tietokantayhteydeltä vaadittiin salausta, ja koska käytössä oleva tietokantapalvelin (MySQL 3.23) ei tue suoraa SSL-yhteyttä, oli tunneli käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto yhteyden salaamiseen. Tunnelin käyttäminen myös vähentää riippuvuutta nykyiseen palvelinratkaisuun. PortForward käyttää tunnelin avaamiseen Java Secure Channel (jsch jar) -kirjastoa, joka on SSH2-toteutus javalle. Tämä käyttää lisäksi Java Cryptography Extension (JCE) -kirjastoa (sunjce_provider.jar) mm. salausavaimien luomiseen yhteyden muodostamiseksi. Tunneliyhteys pyritään pitämään auki ohjelman käytön ajan, jolloin kirjautumista ei tarvitse tehdä joka kerta kantaa käytettäessä uudelleen. DatabaseStorage on luokka, joka hoitaa varsinaisen tietokantaliikenteen. Tässä käytetään apuna MySQL Connector/Jdriver (mysql- 7/13
10 connector-java bin.jar) -kirjastoa. Kantayhteys avataan ja suljetaan jokaista projektin tallennusta/hakemista varten. Tämä varmentaa toimintaa, koska yhteyden katkeamiseen operaatioiden välillä ei tarvitse varautua, eikä kantayhteyttä pidetä turhaan auki. Tästä ei myöskään ole haittaa tunnelia käytettäessä, koska tunneli pysyy auki, jolloin yhteyden muodostaminen itse kantaan on erittäin nopeaa. Projektia tallennettaessa projekti muutetaan xml-muodon kautta merkkijonoksi (FileStorage-luokasta löytyvän metodin avulla), joka tallennetaan kantaa mediumtextkenttään. Tähän mahtuu (2 24 )-1 = merkkiä, joka riittää hyvin, sillä projektitiedostot lienevät suurimmillaankin vain kymmeniä kilotavuja (tai hieman yli 100kt). Toisaalta MySQL:ssä kyselystä saatavan datan määrä on rajoitettu Megatavuun, joten tätä suurempia projekteja ei nykyisellä toteutuksella voisi myöskään kannasta hakea. Tietokannan avain-kenttänä käytetään tiedoston nimeä, jolloin samalla nimellä ei voi vahingossa tallentaa vanhempaa versiota projektista uudemman päälle (versionumeron käyttö projekti-tiedoston nimessä saattaisi olla kannattavaa). Tämän takia tiedosto on tallennettava ennen kantaan vientiä. Lisäksi tallennetaan projektin nimi, koodi, sekä päivämäärä ja aika, jolloin projekti on kantaan viety. Nämä ovat kannassa varchar(255) - kenttiä, paitsi päivämäärä ja aika, joka on datetime-kenttä. Projektia kannasta haettaessa tarjotaan käyttäjän nähtäväksi lista, jossa on jokaisesta projektista tiedostonimi ja aika jolloin se on kantaan viety. Projektin nimeä ja koodia ei tällä hetkellä käytetä mihinkään, mutta ne on tallennettu kantaan erikseen, jotta näitä voidaan tarvittaessa myöhemmin myös käyttää hakuperusteena, mikäli nykyinen (tiedostonimi + aika) osoittautuisi riittämättömäksi tai epäkäytännölliseksi. Käyttäjän valittua listasta haluamansa projektin, haetaan kyseisen projektitiedoston merkkijono kannasta ja muunnetaan takaisin projektiksi myöskin FileStorage-luokasta löytyvällä metodilla. 3.5 Laskenta Laskenta on toteutettu paketissa nohevaii.calculation. Laskennalla on kolme tehtävää paikkakorjaus, tulosten laskenta ja kuvaajien muodostus. Paikkakorjaus Testidatan muokkaaminen niin, että eri paikkojen väliset erot tasoitetaan. Syötteenä on TestData-olio ja tuloksena on paikkakorjattu TestData-olio. Toteutus metodissa nohevaii.calculation.nohevacalculation.positioncorrection Tulosten laskenta Suorittaa paikkakorjauksen ja laskee paikkakorjatun testidatan perusteella renkaiden tulokset. Syötteenä TestData-olio, tuloksena CalculatedResults-olio joka sisältää jokaisen renkaan kohdalta tulosindeksin, keskiarvon mittausdatasta ja luottamusvälit. Toteutus on metodissa nohevaii.calculation.nohevacalculation.calculateresults 8/13
11 Kuvaajien muodostus Muodostaa kahdenlaisia kuvaajia. Ensimmäinen kuvaaja on ns. analyysikuva jossa näytetään jokaisen renkaan jokaisen paikan yksittäinen tulos. Toteutus luokassa nohevaii.calculation.testdatachart. Toinen kuvaaja esittää renkaiden lopulliset tulokset palkkeina. Toteutus luokassa on nohevaii.calculation.resultchart. 9/13
12 4 Liitynnät ulkopuolisiin järjestelmiin NohevaII-sovelluksen liitynnät ulkopuolisiin järjestelmiin tapahtuu lukemalla ja kirjoittamalla määrämuotoisia tekstitiedostoja. 4.1 VBOX-tiedostot VBOX-tiedostoja tuetaan kolmea eri tyyppiä: kiihdytys-, jarrutus- ja käsittelykoe. Näistä kiihdytys ja jarrutuskokeet ovat samanlaisia tiedostoja, mutta niistä luetaan eri kohdat. Tästä syystä niiden lukeminen tapahtuu samoilla metodeilla. VBOX-tiedostojen luvun hoitaa Parser-luokka. Sille annetaan luotaessa Test-objekti, johon luettavat tiedot halutaan tallentaa. Test-objektista muutetaan date-kenttää, sekä orginaltestdata-kenttää. Parserointi tapahtuu kutsuttaessa parse-metodia. Sille annetaan argumentiksi VBOXtiedoston nimi, sekä tiedoston tyyppi, joka on joko käsittelykoe, kiihdytyskoe tai jarrutuskoe. Luettavasta tiedostosta luetaan mittausarvojen lisäksi myös päivämäärä Testobjektille, sekä kellonajat kullekin TestData-objektin riville. Käsittelykoe on jaettu useampaan eri tiedostoon. Nämä tiedostot luetaan kutsumalla parse-metodia peräkkäin kullekin tiedostolle. Kukin kutsu lisää yhden rivin TestDataobjektiin. Uuden Parser-objektin luominen johtaa aina vanhan TestDatan ylikirjoittamiseen, joten rivien parseroinnin täytyy tapahtua samalla Parse-objektilla. Kiihdytys- ja jarrutuskokeen tiedot löytyvät yhdestä tiedostosta. Jos parse-metodia kutsutaan uudestaan, niin vanhat tiedot kirjoitetaan yli. 4.2 Säädata Säädata on tallennettu FTP-palvelimelle siten, että kutakin päivää kohti on yksi tiedosto. Sen haun hoitaa WeatherFetcher-luokka. FTP-yhteyteen käytetään Jakarta Commons Net -kirjastoa. Haku tapahtuu kutsumalla fetchtemperatures -metodia. Sille annetaan argumenttina Test-objekti, jonka orginaltestdata-kentän riveille ollaan hakemassa lämpötiloja. Kullekin TestData-objektista löytyvälle uniikille päivälle haetaan oma tiedostonsa. Tiedostoista parsitaan kutakin ajankohtaa vastaava lämpötila siten, että kellonaika pyöristetään edelliseen tasaviisiminuuttiseen. 10/13
13 4.3 CSV (Tietojen vienti) Mittaustuloksia on mahdollista viedä CSV-tiedostoon. CSV-tiedosto on tiedostossa, jossa eri tiedot ovat eroteltu toisistaan puolipisteellä (;-merkillä). CSV-tiedoston pystyy avaamaan esim. Excel-sovelluksessa. 11/13
14 5 Toteutusteknologia Tässä kappaleessa kuvataan NohevaII-sovelluksessa käytetty kehitysympäristö ja muut sovelluksen kehittämiseen liittyvät asiat. 5.1 Kehitysympäristö Projektin kehitysympäristönä käytetään Eclipse 3.1-sovellusta, joka on ilmainen ja ns open source - sovellus ( Eclipse- sovelluksessa on sisään rakennettu tuki versionhallinnalla, joten sovellus sopii hyvin useammankin henkilön yhtäaikaiseen kehitystyöhön. Sisäänrakennetun versiohallinnan etuina myös se, että projekti ei tarvitsi erityisiä projektitiedostoja, vaan kaikki projektin asetukset ja tarvittavat tiedostot saadaan suoraan versionhallinnan kautta. Projekti käännetäänkin vain hakemalla vain uusin versio versiohallinnasta. Tästä enemmän kappaleissa (5.2 ja 5.3). Kokeilu mielessä käytettiin myös kurssin tarjoamaa Borland Together Architect sovellus kehitintä, joka on muuten sama kuin Eclipse mutta sillä pystyy tekemään kätevästi UMLkaavioita lähdekoodin perusteella. Tätä työkalua käytettiin muun muussa kappaleessa (3.1) esitetyn luokkakaavion tekemiseen. 5.2 Versionhallinta Versionhallinnasta käytetään CVS ohjelmaan. Lopullinen versio nohevaii sovelluksen lähdekoodista tulee sijaitsemaan asiakkaan omalla palvelimella Koodien hakeminen CVS:stä eclipseen Luo virtuaalinen hakemisto komentokehotteessa. Komento on o subst t: "C:\polku\jossa\projekti\sijaitsee" Luo hakemisto T:\nohevaII Käynnistä Eclipse ja vaihda työhakemisto (Switch workspace) T:\nohevaII Valitse "New project" ja CVS ja sen alta "Checkout projects from CVS" Host: (palvelimen osoite) Repository path: (cvs-repository polku) Connection type: extssh Paina seuraava ja valitse "Use an existing module" (Tässä voi kestää jonkin aikaa) Valitse nohevaii ja sen alta code Valitse "Check out as a project in the workspace". Vaihda projektin nimeksi nohevaii Loput vaihtoehdot oletuksina ja paina Finish Projektin kääntäminen Projektin saat kääntymään Valitsemalla Navigator välilehden alta nohevaiistarter.java ja tuplaklikkaamalla tätä. Tämän jälkeen hiiren oikealla napilla ja sieltä "Run As" ja "Java Application" 12/13
15 5.3 Hakemistorakenne NohevaII sovelluksen eri osat sijaitset alla olevissa hakemistoissa. Taulukko 2 Yleinen hakemistorakenne Hakemisto bin doc lib Model Folder src Kuvaus Sisältää käännetyt java tiedostot eli class-tiedostot, joita käytetään sovelluksen ajamiseen Sisältää sovelluksen javadoc dokumentaation Sisältää sovelluksen tarvitsemat kirjastotiedostot Sisältää luokkakaavioita ym. teknisistä dokumentaatio. Sisältää lähdekoodit, tämä hakemisto jakautuu vielä alihakemistoihin, katso taulukko2 Taulukko 3 src\nohevaii hakemiston sisältö Hakemisto Kuvaus calculation Laskentaan liittyvät lähdekoodit ds Tietorakenteet parser VBOX-lukurutiinit report Raportointiin liittyvät lähdekoodit storage Tietojen varastointiin liittyvät lähdekoodit ui Käyttöliittymän lähdekoodit unittests Yksikkötestit, kuten vbox ja laskennan oikeellisuuden tarkastaminen 13/13
16 Lähteet Team Tubeless, Vaatimusmäärittely
Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen
Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja
LisätiedotEMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03.
EMVHost Online SUBJECT: COMPANY: COMMENTS: AUTHOR: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT NETS OY EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje NETS OY DATE: 15.03.2011 VERSION: 1.0 1 SISÄLLYS SISÄLLYS...
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotBlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä
Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin
LisätiedotMenetelmäraportti - Konfiguraationhallinta
Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotTeam Tubeless - Noheva II Vaatimustenmäärittely
4.12.2005 1/13 - Noheva II Vaatimustenmäärittely Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 11.10.2005 Tikkanen esiversio 0.2 13.10.2005 Tikkanen muutamia täydennyksiä 1.0 29.10.2005 Tikkanen käyttötapauksia täydennetty
LisätiedotValppaan asennus- ja käyttöohje
Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi
LisätiedotSukupuu -ohjelma. Ossi Väre (013759021) Joni Virtanen (013760641)
Sukupuu -ohjelma Ossi Väre (013759021) Joni Virtanen (013760641) 7.11.2011 1 Johdanto Toteutimme C -kielellä sukupuuohjelman, johon käyttäjä voi lisätä ja poistaa henkilöitä ja määrittää henkilöiden välisiä
LisätiedotKehitysohje. ETL-työkalu. ExtraTerrestriaLs / Aureolis Oy
Kehitysohje ETL-työkalu Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 15.1.2005 Timo Sallinen Ensimmäinen versio 0.2 26.1.2005 Timo Sallinen Täydenetty pohjaa 0.3 06.02.2005 Mika Suvanto Pieniä täydennyksiä ja oikolukua
LisätiedotJoonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011
1 Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS Tutkielma 2011 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ASENTAMINEN... 4 3. KÄYTTÖ... 4 3.1 Perusasetukset... 4 3.2 Git:n ottaminen käyttöön projektissa... 5 3.3 Tiedostojen lisääminen
LisätiedotVersiohallinta ja Subversion. 26.9.2007 Maunu Tuomainen mttuomai@jyu.fi
Versiohallinta ja Subversion 26.9.2007 Maunu Tuomainen mttuomai@jyu.fi Versiohallinta yleisesti Ongelma: lähdekoodin ja muun materiaalin säilyttäminen siten, että: se on kaikkien saatavilla tuorein versio
LisätiedotVersionhallintaa. Versionhallinnan käyttöönotto SAS ympäristössä
Versionhallintaa Versionhallinnan käyttöönotto SAS ympäristössä Sisältö Mitä on versionhallinta Rakenteet ja niiden oikeudet Repository Browserin käyttäminen Hakemistorakenteen luominen Metadatan tallettaminen
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotWritten by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36
!!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,
LisätiedotPedacode Pikaopas. Web-sovelluksen luominen
Pedacode Pikaopas Web-sovelluksen luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Netbeans-työkalulla luodaan uusi yksinkertainen web-sovellus ja testataan sen toiminta. Opas kattaa kaiken aiheeseen
LisätiedotSubversion-ohje. Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2
Subversion-ohje Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2 Helsinki 1.11.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
LisätiedotTietokanta.java Luokka tarjoaa välineet tietokannan lukemiseen. Haetuista tiedoista muodostetaan kurssi- ja opetus-olioita.
Arkkitehtuurikuvaus Käytössä olevat java-luokat: Kansio: /WEB_INF/classes/ - käännetyt luokat Kansio: /WEB_INF/src/ - lähdekoodi custom_pojos: Kurssi.java Java-luokka, jonka sisältö vastaa tietokannassa
LisätiedotEclipse 3.1 Pikaopas versio 1.0
Anne Benson/Tanja Bergius Opintojaksojen atk84d ja ict02d käyttöön 1/17 Eclipse 3.1 Pikaopas versio 1.0 Pikaohjeen sisältö 1. Esittely 2. Asennus ja poistaminen 3. Sovelluskehitys 4. Sovelluksen toteutus
LisätiedotCTRL+F Android-sovellus
CTRL+F Android-sovellus Vili-Robert Hietala Opinnäytteen raportointi Sähköosasto Toukokuu 2015 KUVAILULEHTI 14.04.2015 Tekijä(t) Vili-Robert Hietala Työn laji Opinnäytteen raportointi Sivumäärä 7 Luottamuksellisuus
LisätiedotVerkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä
Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen HTML5-tehtävä Kirjoita Dreamweaverissa oheisen nettisivun koodi. Lisää xx-kohtiin omat tietosi. Kuvan nimi on joki.jpg. Ensin tehdään sivusto ja sitten yksittäinen sivu.
LisätiedotAction Request System
Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet
LisätiedotLuento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi
HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...
Lisätiedot13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy
LisätiedotEclipse 3.2 pikku opas versio 1.0. Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä
Anne Benson/Tanja Bergius Opintojakson ict1td002 käyttöön Sivu 1 / 13 Eclipse 3.2 pikku opas versio 1.0 Ohjeen sisältö: Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä
LisätiedotOhjelmistojen testaus ja hallinta. Gradle
Ohjelmistojen testaus ja hallinta Gradle Perinteiset koontityökalut Ant Maven 2 Maven XML-pohjaiset koontitiedostot (pom.xml) Pohjautuu käytäntöihin (vain poikkeukset käytännöistä kirjoitetaan koontitiedostoon)
LisätiedotVersionhallinta MIKSI?
Versionhallinta MIKSI? Versionhallinta Miten jakaa tiedostot ihmisten kesken? Miten pitää tiedostot ajan tasalla? Miten hoitaa päällekkäiset muutokset samaan tiedostoon? Miten muistaa, mitä on tehty? Miten
Lisätiedot4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
LisätiedotOhjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.3.2010 1 / 44 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotTapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito
Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito Henri Kinnunen, Seppo Tompuri, Tero Malkki, Matti Heiskanen, Tommi Rönkönharju, Tuomas Valkeapää Sisällysluettelo 1. Alkusanat.2 2. Asennusohje..2 3.
LisätiedotKäyttöohje. MAITO metadatan hallintatyökalu. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Käyttöohje MAITO metadatan hallintatyökalu Helsinki 14.12.2005 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä
LisätiedotHTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
LisätiedotDOORSin Spreadsheet export/import
DOORSin Spreadsheet export/import 17.10.2006 SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi Tietojen siirto DOORSista ja DOORSiin Yhteistyökumppaneilla ei välttämättä ole käytössä
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä
LisätiedotRADAR - RANDOM DATA GENERATOR
YLEISKUVAUS Radar on sovellus, jolla voi luoda näennäisen oikeaa satunnaisdataa testaus-, demo - ja muihin tarkoituksiin. TIEDUSTELUT Juha Levonen 050 372 5797 juha.levonen@kantapeikko.fi Osa datasta generoidaan
LisätiedotRockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0
RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje v. 1.0 Yleistä Rockstar lukijakäyttöliittymä Tuotteiden lukeminen lähtevään tilaukseen Tilaukseen kuulumattomat tuotteet Tuotteiden lukeminen tilauksesta
LisätiedotYlläpitodokumentti. Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie
Ylläpitodokumentti Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie Helsinki 16.7.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
LisätiedotYlläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari
LisätiedotVisma Business AddOn Factoring-laskuaineisto. Käyttäjän käsikirja
Visma Business AddOn Factoring-laskuaineisto Käyttäjän käsikirja Oppaan päiväys: 09.06.2011 Asiakaspalvelu: Helpdesk: www.visma.fi Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin
LisätiedotMoottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:
Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,
LisätiedotAndroid ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245
Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille
LisätiedotTEEMA 2 TAULUKKODATAN KÄSITTELY JA TIEDON VISUALISOINTI LUENTO 3
TEEMA 2 TAULUKKODATAN KÄSITTELY JA TIEDON VISUALISOINTI LUENTO 3 TIEY4 Tietotekniikkataidot Kevät 2019 Juhani Linna 20.3.2019 TÄLLÄ LUENNOLLA Taustaa harjoituksiin 4 ja 5: 1. Harjoitusten 4 ja 5 esittely
Lisätiedoterasmartcardkortinlukijaohjelmiston
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston asennusohje Sisällysluettelo 1. erasmartcard... 2 2. erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus... 3 2.1. Ennen asennusta... 3 2.2. Asennus... 3 3. Muut asennustavat...
LisätiedotTestidatan generointi
Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
LisätiedotSen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat
Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,
Lisätiedot8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
LisätiedotOhje kehitysympäristöstä. Dokumentti: Ohje kehitysympäristöstä.doc Päiväys: 15.03.2005 Projekti : AgileElephant
AgilElephant Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Dokumentti:.doc Päiväys: 15.03.2005 Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumenttihistoria Muutoshistoria Revision Revision Yhteenveto muutoksista Revision tekijä
Lisätiedot8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
LisätiedotHARJOITUSTYÖ ITKP101 Ronja Saarinen
HARJOITUSTYÖ ITKP101 Ronja Saarinen ITKP101-Harjoitustyö Ronja Saarinen ronjaemmiwilhelmiina@gmail.com Asiakirjamalli Asiakirjamalli (engl. Template) tarkoittaa valmista asiakirjapohjaa, josta löytyvät
LisätiedotVersionhallinta MIKSI?
Versionhallinta MIKSI? Versionhallinta Miten jakaa tiedostot ihmisten kesken? Miten pitää tiedostot ajan tasalla? Miten hoitaa päällekkäiset muutokset samaan tiedostoon? Miten muistaa, mitä on tehty? Miten
LisätiedotTietokannan luominen:
Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,
LisätiedotSisällys Clerica Web-sovellusten käytön aloittaminen 2
Sisällys Clerica Web-sovellusten käytön aloittaminen 2 Kirjautuminen järjestelmään 2 Myyntilaskut 2 Ostolaskujen käsittely 4 Uuden laskun syöttö 6 Palkkailmoituslomake 8 Palkkailmoituksesta kopio 9 Henkilötietojen
LisätiedotSimulaattorin asennus- ja käyttöohje
Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...
LisätiedotCVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen
CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.
LisätiedotETS suunnittelutyökaluna. Veijo Piikkilä Stateko Oy
ETS suunnittelutyökaluna Veijo Piikkilä Stateko Oy ETS Historia ETS1 1993-1996 ETS2 1996-2004 ETS3 2004-2010 ETS4 2010-2014 ETS5 2014-2018 Nykyinen versio: ETS 5.5.6 julkaistiin 22.06.2018 Seuraavat päivitykset
LisätiedotJUnit ja EasyMock (TilaustenKäsittely)
OHJELMISTOJEN TESTAUS JA HALLINTA Syksy 2015 / Auvo Häkkinen JUnit ja EasyMock (TilaustenKäsittely) Tehtävässä tarvittava koodi löytyy osoitteella http://users.metropolia.fi/~hakka/oth/mockesimerkki.zip
LisätiedotSSH Secure Shell & SSH File Transfer
SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden
LisätiedotMPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).
V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden
LisätiedotSCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015
SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 Sisältö SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015... 1 1. Mikä Linux?... 1 2. Linuxin käyttö graafisesti... 1 3. Pari sanaa komentorivistä... 2 4. Kalapankki...
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotVisma Business AddOn Tositteiden tuonti. Käsikirja
Visma Business AddOn Tositteiden tuonti Käsikirja Oppaan päiväys: 10.2.2012. Asiakaspalvelu: Helpdesk: www.visma.fi Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin
LisätiedotKurssin hallinta -työväline
Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,
LisätiedotTestausraportti. Orava. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testausraportti Orava Helsinki 5.5.2005 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Juhani Bergström Peter
LisätiedotAntitammirobotti. Antti Meriläinen Martin Pärtel 29. toukokuuta 2009
Antitammirobotti Antti Meriläinen Martin Pärtel 29. toukokuuta 2009 Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Robottiohjelmoinnin harjoitustyö
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje
UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotEnigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen
Enigmail-opas Enigmail on Mozilla Thunderbird ja Mozilla Seamonkey -ohjelmille tehty liitännäinen GPG-salausohjelmiston käyttöä varten. Sitä käytetään etenkin Thunderbirdin kanssa sähköpostin salaamiseen
LisätiedotVinkkejä Balsamiq Mock-Up työkalun käyttöön
Vinkkejä Balsamiq Mock-Up työkalun käyttöön Tämä ohje ei ole Balsamiqin yleinen käyttöohje, mutta tässä kerrotaan miten Balsamiqia tulisi käyttää silloin kun malleissa halutaan käyttää yhteisiä pohjia.
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa Java-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät Java-kielen perusteet 3 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN 10 JAVA-KIELEN PERUSTEET 10 OPISKELUN ALOITTAMINEN
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotUutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3
Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
LisätiedotCODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0
CODEONLINE Monni Oo- ja Java-harjoituksia Version 1.0 Revision History Date Version Description Author 25.10.2000 1.0 Initial version Juha Johansson Inspection History Date Version Inspectors Approved
LisätiedotVersio Päiväys Tekijä Kuvaus Tikkanen varsinainen versio
Testiraportti 26.2.2006 1/5 - Noheva II Testiraportti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 26.2.2006 Tikkanen varsinainen versio 1 Yleistä Toteutusvaiheen 2 virallinen testaus on muodostunut automaattisista
LisätiedotTimeEdit opiskelijan ohje TimeEdit-instructions for students from this link
TimeEdit opiskelijan ohje TimeEdit-instructions for students from this link TimeEdit on työjärjestys- (lukujärjestys) ja tilanvarausohjelmisto. Sisältö 1 Oikeudet... 2 2 TimeEdit Web... 2 3 Kirjautuminen...
LisätiedotCSV - XML ohjelman käyttöohje
CSV - XML ohjelman käyttöohje Käynnistä ohjelma CSC_Virta_Julkaisut_ToXMLConverter.exe CSV-XML muunnos tapahtuu etenemällä ohjelmassa järjestyksessä 1. -> 6. ylhäältä oikealle: Perustoimintoja voi suorittaa
LisätiedotInterfacing Product Data Management System
Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5
LisätiedotTaulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat
Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita
LisätiedotOpenOffice.org Base 3.1.0
OpenOffice.org Base 3.1.0 Sisällysluettelo 1 Tietokannan luominen...1 2 Taulukon eli taulun luominen...3 3 Kysely...9 4 Raportti...14 1 Tietokannan luominen Tietokanta on kokoelma tietoja, joilla on yhteys
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotKon Konepajojen tuotannonohjaus: ILOG CPLEX Studion käyttö
Kon-15.4199 Konepajojen tuotannonohjaus: ILOG CPLEX Studion käyttö 22.1.2016 Harjoituksessa 1. Varmistetaan että kaikilla on pari! Ilmoittautukaa oodissa etukäteen! 2. Tutustutaan ensimmäiseen tehtävään
LisätiedotProjektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen
Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.
LisätiedotOhjelmisto on tietokanta pohjainen tiedostojärjestelmä, joka sisältää virtuaalisen hakemisto rakenteen.
1 / 50 1. Etusivu Ohjelmisto on tietokanta pohjainen tiedostojärjestelmä, joka sisältää virtuaalisen hakemisto rakenteen. Virtuaali hakemistoihin voi tuoda tiedostoja tietokoneelta tai luoda niitä tällä
LisätiedotTekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE
Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in
LisätiedotSähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005
Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer
LisätiedotSisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto
Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotMaventa Connector Käyttöohje
Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001
LisätiedotTTY TKT-1110 Mikroprosessorit TKT. HEW-ohjeet ver 1.0
Johdanto Nämä ohjeet opastavat sinut tekemään kurssiin TKT-1110 Mikroprosessorit liittyvät harjoitustyöt. Ohjeet sisältävät kolme osiota. Ensimmäisenä esitellään projektin luonti, mikä tehdään ainoastaan
LisätiedotJAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?
JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotLUENTO 7 TAULUKKOLASKENTA I
LUENTO 7 TAULUKKOLASKENTA I TIEY4 TIETOTEKNIIKKATAIDOT KEVÄT 2017 JUHANI LINNA ANTTI SAND 24.10.2017 LUENTO 7 24.10.2017 Tällä luennolla 1. Teema 4 Taulukkolaskenta Miksi? Harjoitukset 2. Taustaa yksilöharjoitukseen
LisätiedotSonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje
Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse
Lisätiedot