Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 349 final 2013/0184 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liikkuvaan kalustoon kohdistuvista kansainvälisistä vakuusoikeuksista tehtyyn yleissopimukseen liitetyn, rautatiekalustoon liittyvistä erityiskysymyksistä Luxemburgissa 23 päivänä helmikuuta 2007 tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta FI FI

2 PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA 1. Tämän ehdotuksen tarkoitus Komissio ehdottaa, että Euroopan unioni hyväksyy liikkuvaan kalustoon kohdistuvista kansainvälisistä vakuusoikeuksista tehtyyn yleissopimukseen liitetyn, rautatiekalustoon liittyvistä erityiskysymyksistä tehdyn pöytäkirjan, jäljempänä rautatiekalustopöytäkirja tai Luxemburgin pöytäkirja, joka tehtiin Luxemburgissa helmikuuta 2007 yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseksi toimivan kansainvälisen instituutin (UNIDROIT) ja valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön (OTIF) yhdessä järjestämässä diplomaattikonferenssissa. Rautatiekalustopöytäkirjan allekirjoittaminen hyväksyttiin 30 päivänä marraskuuta 2009 annetulla neuvoston päätöksellä 1. Pöytäkirja allekirjoitettiin tosiasiallisesti 10 päivänä joulukuuta Kapkaupungin yleissopimus ja rautatiekalustopöytäkirja 2.1. Soveltamisala Liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskeva yleissopimus, jäljempänä Kapkaupungin yleissopimus tai yleissopimus, ja lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskeva pöytäkirja, jäljempänä lentokalustopöytäkirja, tehtiin Kapkaupungissa 29. lokakuuta 16. marraskuuta 2001 pidetyssä diplomaattikonferenssissa. Euroopan unioni hyväksyi liittymisen Kapkaupungin yleissopimukseen ja lentokalustopöytäkirjaan 6 päivänä huhtikuuta 2009 annetulla neuvoston päätöksellä ja talletti liittymiskirjan 28 päivänä huhtikuuta Yleissopimuksessa vahvistetaan yhtenäiset säännöt, jotka koskevat ilma-aluksia, liikkuvaa rautatiekalustoa ja avaruusresursseja koskevissa pöytäkirjoissa nimettyyn tietyntyyppiseen liikkuvaan kalustoon kohdistuvien kansainvälisten vakuusoikeuksien (vakuussopimus, omistusoikeuden pidättämistä koskevan ehdon sisältävä sopimus tai leasing-vuokrasopimus) perustamista ja vaikutuksia. Oikeudellisen välineen perustana on yleissopimus, jossa vahvistetaan kaikenlaiseen liikkuvaan kalustoon sovellettavat oikeudelliset säännöt, ja lisäksi siihen kuuluu joukko pöytäkirjoja, joissa annetaan tiettyjä kalustotyyppejä koskevat säännöt. Pöytäkirjoilla voidaan muuttaa yleissopimusta, jos asianomaisen alan erityispiirteet niin edellyttävät. Sen vuoksi pöytäkirja on liikkuvan kaluston kunkin luokan osalta etusijalla yleissopimukseen nähden. Yleissopimukseen perustuvat jäsenvaltioiden velvoitteet vaihtelevat sen mukaan, mihin pöytäkirjaan ne liittyvät. Yleissopimusta voidaan soveltaa johonkin liikkuvan kaluston luokkaan vasta sitten, kun asianomainen pöytäkirja on tullut voimaan, ja sitä voidaan soveltaa vain pöytäkirjan osapuolten välillä. Yleissopimusta ja pöytäkirjaa on siis tulkittava yhtenä asiakirjana. Yleissopimusta sovelletaan, kun velallinen sijaitsee sopimusvaltiossa (3 artikla). Pöytäkirjoissa mainitaan myös erityinen kohteena olevaan omaisuuteen perustuva liityntä (esim. rekisteröintivaltio). Yleissopimuksella perustettu vakuusoikeus (1 ja 2 artikla) koskee sen kohteena olevaa omaisuutta sekä omaisuuteen liittyviä oikeuksia ja sen tuottoa. Joissakin pöytäkirjoissa voidaan määrätä, että yleissopimusta sovelletaan omaisuuden myyntiin (yleissopimuksen 41 artikla). Yleissopimuksessa vahvistetaan edunsaajan yhdenmukaistettua 1 EUVL L 331, , s. 1. FI 2 FI

3 esinevakuusoikeutta liikkuvaan kalustoon tilanteessa, jossa velallinen ei täytä velvollisuuksiaan (8 15 artikla). Yleissopimuksella luodaan kansainvälinen järjestelmä, jossa velkoja kirjaa vakuusoikeuksia liikkuvan kaluston eri luokkiin (16 26 artikla) ja velkojan kirjatulle vakuusoikeudelle annetaan etusija (29 artikla) Rautatiekalustopöytäkirjan tavoitteet Pöytäkirjalla pyritään helpottamaan kalliin liikkuvan rautatiekaluston rahoittamista antamalla velkojille (myyjät, joilta kalusto on hankittu velaksi, ja tällaisia hankintoja rahoittaneet tahot) erityisen vahva kansainvälinen vakuus, joka antaa niille ehdottoman etusijan kyseiseen omaisuuteen kansainvälisessä rekisterissä. Rautatiekalustopöytäkirjassa vahvistetaan tietyt säännöt, joita sovelletaan tietyntyyppisille liikkuvaa kalustoa rahoittaville velkojille (esim. vakuuden asettaja, ehdollinen myyjä tai leasing-vuokralleantaja) kirjattujen kansainvälisten vakuusoikeuksien etusijaisuuteen ja täytäntöönpanokelpoisuuteen. Lisäksi pöytäkirjassa määrätään velkojan oikeuksista laiminlyöntitilanteessa (VII artikla) ja kolmesta vaihtoehdosta, joita sovelletaan velallisen oikeuksiin maksukyvyttömyystilanteissa (IX artikla). Pöytäkirjan III luvussa määrätään internetin kautta käytettävän kansainvälisen rekisterin sekä valvontaviranomaisen perustamisesta. Pöytäkirjan XXV artiklassa sopimusvaltiot valtuutetaan tietyin edellytyksin antamaan julistuksia julkisia palveluja koskevista erivapauksista. Rautatiekalustopöytäkirjalla perustetaan kansainvälisten vakuusoikeuksien ainutkertaista ja muuttumatonta rekisteröintiä koskeva kansainvälinen järjestelmä. Pöytäkirja täydentää ja tukee eurooppalaista kalustoyksikköjen numerointijärjestelmää, joka perustettiin rautateiden yhteentoimivuudesta annetulla direktiivillä. Sillä varmistetaan, että osapuolet voivat rekisteröidä vakuusoikeutensa ja suorittaa hakuja niiden perusteella kaikkialla EU:ssa internetin kautta, mikä tarkoittaa, että rekisteri on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa. Tällainen väline hyödyttää todennäköisesti suuresti Euroopan rautatiealaa ja pankkeja sekä EU-maiden hallituksia, sillä se kannustaa pääomasijoittamista rautatiealaan ja vauhdittaa todellisten vuokramarkkinoiden kehittymistä. 2. KUULEMISTEN TULOKSET Ennen EU:n vuonna 2009 allekirjoittaman rautatiekalustopöytäkirjan hyväksymisen ehdottamista koskevaa komission aloitetta kuultiin rautatietyöryhmää, joka on rautatiekalustopöytäkirjan täytäntöönpanoa edistävä useita tuotantoaloja edustava yhdistys, jonka jäseniä ovat mm. Bombardier Transportation, Deutsche Bahn, English Welsh and Scottish Railways, Euroopan investointipankki, Valtioiden välinen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestö (OTIF), Kansainvälinen rautatieliitto (UIC) ja Euroopan rautatieteollisuuden liitto (Union of European Railway Industries). Kuulemisessa korostettiin erityisesti rautatiekalustopöytäkirjan tekemisen ja 30. tammikuuta 2013 tapahtuneen neljännen rautatiepaketin hyväksymisen välistä läheistä yhteyttä. Neljännen rautatiepaketin tarkoituksena on kannustaa innovointiin EU:n rautateillä avaamalla EU-valtioiden sisäiset henkilöliikennemarkkinat kilpailulle, yksinkertaistamalla liikkuvan kaluston lupamenettelyjä ja parantamalla infrastruktuurien hallinnointia. Pakettiin kuuluu lainsäädäntöehdotuksia, joilla muutetaan kolmea direktiiviä ja kahta asetusta, sekä yksi tiedonanto ja kolme kertomusta 2. Siinä korostetaan, kuinka tärkeää liikkuvalle kalustolle 2 Lisätietoja neljännestä rautatiepaketista: FI 3 FI

4 annettava rahoitus on rahoitusmarkkinoiden avaamiselle, joka on rautatiekalustopöytäkirjan tavoite. Rautatiekalustopöytäkirjan hyväksyminen edistää liikkuvaan kalustoon EU:ssa tehtäviä uusia investointeja, mikä hyödyttää sekä liikenteenharjoittajia että matkustajia. Se on myös EU:n kasvustrategian tavoitteiden mukainen, koska siinä kannustetaan infrastruktuuriin tehtäviä investointeja ja tuetaan työpaikkojen luomista tuotantosektorille. Rautatiekalustopöytäkirja on myös johdonmukainen vuonna 2011 annetun liikenteen valkoisen kirjan 3 kanssa, koska sen tavoitteena on tukea siirtymistä vihreämpään ja kestävämpään rautatieliikenteeseen. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 3. Euroopan unionin toimivalta Kapkaupungin yleissopimus ja sen pöytäkirjat kuuluvat osittain Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Näin ollen jäsenvaltiot eivät voi ratifioida pöytäkirjoja ennen kuin EU on hyväksynyt ne. EU liittyi neuvoston päätöksillä lentokalustopöytäkirjaan ja Kapkaupungin yleissopimukseen samanaikaisesti 28. huhtikuuta Se allekirjoitti rautatiekalustopöytäkirjan 10. joulukuuta Euroopan yhteisön toimivaltaa koskeva julistus annettiin rautatiekalustopöytäkirjan allekirjoittamisen yhteydessä noudattaen rautatiekalustopöytäkirjan XXII artiklan 2 kohtaa, jossa edellytetään, että alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on allekirjoitus-, hyväksymis- tai liittymishetkellä annettava yleinen julistus rautatiepöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä, joita koskevan toimivallan kyseisen järjestön jäsenvaltiot ovat siirtäneet asianomaiselle järjestölle. Allekirjoituksen yhteydessä annetun yhteisön toimivaltaa koskevan julistuksen 6 kohtaa olisi muutettava sen saattamiseksi ajan tasalle, erityisesti jotta otettaisiin huomioon komission päätös 2012/757/EU ja korjattaisiin viittaus pöytäkirjan V artiklan 2 kohtaan viittaukseksi XIV artiklaan. Sen vuoksi julistusta olisi muutettava hyväksymisen yhteydessä. Euroopan unionin toimivaltaa koskevan julistuksen tarkistettu teksti on liitteessä. Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta tietyissä rautatiekalustopöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, jotka vaikuttavat toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2008 annettuun asetukseen (EY) N:o 44/2001 6, maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annettuun asetukseen (EY) N:o 1346/ ja sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17 päivänä kesäkuuta 2000 annettuun asetukseen (EY) N:o 593/ Lisäksi on olemassa Euroopan unionin lainsäädäntöä, jota sovelletaan sellaisiin rautatiekalustopöytäkirjan soveltamisalaan kuuluviin asioihin, jotka vaikuttavat rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2008/57/EY (uudelleen laadittu toisinto) 9 sekä Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettuun asetukseen Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää, KOM(2011) 144 lopullinen, Neuvoston päätös 2009/370/EY, EUVL L 121, , s Neuvoston päätös 2009/940/EY, EUVL L 331, , s EYVL L 12, , s. 1. EYVL L 160, , s. 1. EUVL L 177, , s. 6. EUVL L 191, , s. 1. FI 4 FI

5 (EY) N:o 881/ Julistukset Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvista asioista Useissa rautatiekalustopöytäkirjan määräyksissä vaaditaan sopimuspuolia antamaan julistuksia pöytäkirjan määräysten sovellettavuudesta tai soveltamisalasta tai niiden täytäntöönpanotavasta tai niissä annetaan mahdollisuus antaa tällaisia julistuksia. Euroopan unionilla on toimivalta antaa julistuksia rautatiekalustopöytäkirjan VI, VIII, IX ja X artiklasta, joiden aihe kuuluu sen yksinomaiseen toimivaltaan. Rautatiekalustopöytäkirjan VI artiklassa (lainvalinta) määrätään, että sopimuksen tai takaussopimuksen osapuolet voivat valita sovellettavan lain. Näin ollen se koskee sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 593/2008 soveltamisalaan kuuluvaa asiaa. Tällainen laaja lainvalinta ei ole yhdenmukainen asetuksessa (EY) N:o 593/2009 säädetyn järjestelmän kanssa. Euroopan unionin jäsenvaltiot jatkavat asetuksen (EY) N:o 593/2008 säännösten soveltamista Euroopan yhteisön liittymisestä liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevaan yleissopimukseen ja sen lentokalustopöytäkirjaan 6 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa neuvoston päätöksessä 2009/370/EY valitun ratkaisun tapaan. Koska VI artiklaa sovelletaan ainoastaan, jos rautatiekalustopöytäkirjan XXVII artiklan mukainen julistus annetaan rautatiekalustopöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä, Euroopan unionin ei tulisi antaa julistusta VI artiklan soveltamisesta. Kapkaupungin yleissopimuksen 55 artiklassa Poikkeukset yleissopimuksen väliaikaisia toimenpiteitä koskevista määräyksistä määrätään mahdollisuudesta olla soveltamatta kokonaan tai osittain 13 ja/tai 43 artiklaa. Liittyessään Kapkaupungin yleissopimukseen Euroopan unioni ilmoitti, että 13 ja 43 artiklaa sovelletaan ainoastaan Bryssel I -asetuksen artiklan mukaisesti. On painotettava, että kyseinen julistus koskee Kapkaupungin yleissopimuksen 13 ja 43 artiklan tarkistettuja toisintoja, sellaisina kuin ne ovat muutettuina rautatiekalustopöytäkirjan VIII artiklalla. Kuten rautatiekalustopöytäkirjan XXIX artiklassa Yleissopimuksen mukaiset julistukset määrätään, Kapkaupungin yleissopimuksen nojalla annettuja julistuksia, kuten 55 artiklan nojalla annettua julistusta, on pidettävä rautatiekalustopöytäkirjan nojalla annettuina, jollei toisin mainita. Pöytäkirjan VIII artiklan 1 kohdan mukaisesti väliaikaisia turvaamistoimenpiteitä koskevaa VIII artiklaa sovelletaan kokonaan tai osittain ainoastaan, jos sopimusvaltio on antanut asiasta myönteisen julistuksen, mainitussa julistuksessa määrätyin ehdoin ja siinä määrätyssä laajuudessa. Kun sopimusvaltio antaa tällaisen VII artiklan 2 kohtaa koskevan julistuksen, sen on määriteltävä ajanjakso, jonka kuluessa yleissopimuksen 13 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä väliaikaisia turvallisuustoimenpiteitä on haettava. Ehdotetaan, että Euroopan unioni jättäisi antamatta VII artiklassa tarkoitetun XXVII artiklan 2 kohdan mukaisen julistuksen, kuten tehtiin lentokalustopöytäkirjaan liittymisestä päätettäessä. Rautatiekalustopöytäkirjan IX artikla (Oikeudet maksukyvyttömyystilanteessa) ja X artikla (Virka-apu maksukyvyttömyysmenettelyssä) ovat käytännössä samat kuin lentokalustopöytäkirjan vastaavat määräykset, joita neuvosto päätti olla soveltamatta. Edellä mainittuja määräyksiä sovelletaankin ainoastaan, jos maksukyvyttömyysasian pääasiallisesti käsittelevä tuomioistuin sijaitsee sopimusvaltiossa, joka antoi tätä koskevan, XXVII artiklan mukaisen myönteisen julistuksen EUVL L 220, , s. 3. EUVL L 121, , s. 7. FI 5 FI

6 Komissio katsoo, että jos maksukyvyttömyysasian pääasiallisesti käsittelevä tuomioistuin sijaitsee EU:n jäsenvaltiossa, maksukyvyttömyysmenettelystä 29 päivänä toukokuuta 2000 annettua asetusta N:o 1346/2000 olisi sovellettava kaikissa tapauksissa rautatiekalustopöytäkirjan sijasta Kapkaupungin yleissopimuksesta ja sen lentokalustopöytäkirjasta tehtyjen päätösten tapaan. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin ja oikeusvarmuus voitaisiin säilyttää, komissio suosittaa, ettei Euroopan unioni päättäisi soveltaa kumpaakaan pöytäkirjan IX artiklassa esitetyistä vaihtoehdoista täysimääräisesti eikä osittain. Edellä esitetystä seuraa, ettei Euroopan unionin tulisi antaa pöytäkirjan IX artiklassa tarkoitettua XXVII artiklan 3 kohdan mukaista julistusta eikä IX artiklassa määrättyyn julistukseen liittyvää, X artiklassa tarkoitettua XXVII artiklan 1 kohdan mukaista julistusta avusta maksukyvyttömyystapauksissa. FI 6 FI

7 2013/0184 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liikkuvaan kalustoon kohdistuvista kansainvälisistä vakuusoikeuksista tehtyyn yleissopimukseen liitetyn, rautatiekalustoon liittyvistä erityiskysymyksistä Luxemburgissa 23 päivänä helmikuuta 2007 tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon 1, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan unioni on ryhtynyt luomaan yhteistä oikeudenkäyttöaluetta, joka perustuu oikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. (2) Liikkuvaan kalustoon kohdistuvista kansainvälisistä vakuusoikeuksista tehtyyn yleissopimukseen, jäljempänä Kapkaupungin yleissopimus, liitetty, rautatiekalustoon liittyvistä erityiskysymyksistä Luxemburgissa 23 päivänä helmikuuta 2007 tehty pöytäkirja, jäljempänä rautatiekalustopöytäkirja, edistää kansainvälistä sääntelyä. Sen vuoksi olisi toivottavaa, että niitä pöytäkirjan määräyksiä, jotka koskevat Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia asioita, sovellettaisiin mahdollisimman pian. (3) Komissio on neuvotellut Euroopan yhteisön puolesta Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvista rautatiekalustopöytäkirjan osista. (4) Rautatiekalustopöytäkirjan XXII artiklan 1 kohdan mukaan alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt, joilla on toimivaltaa tietyissä rautatiekalustopöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, voivat allekirjoittaa tai hyväksyä mainitun pöytäkirjan tai liittyä siihen. (5) Rautatiekalustopöytäkirjassa käsitellään myös joitakin toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun asetuksen (EY) N:o 44/2001 2, maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun asetuksen (EY) N:o 1346/2000 3, sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 593/2008 4, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan EUVL C,, s.. EYVL L 12, , s. 1. EYVL L 160, , s. 1. EUVL L 177, , s. 6. FI 7 FI

8 parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (uudelleen laadittu toisinto) 5 sekä Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun asetuksen (EY) N:o 881/ soveltamisalaan kuuluvia asioita. (6) Euroopan komissio allekirjoitti rautatiekalustopöytäkirjan 10 päivänä joulukuuta 2009 sen jälkeen, kun neuvosto oli valtuuttanut allekirjoittamisen 30 päivänä marraskuuta 2009 annetulla päätöksellä 2009/940/EY 7. (7) Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta joissakin rautatiekalustopöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, kun taas toisissa pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. (8) Sen vuoksi Euroopan unionin olisi hyväksyttävä rautatiekalustopöytäkirja. Rautatiekalustopöytäkirjan XXII artiklan 2 kohdassa määrätään, että alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on annettava pöytäkirjan allekirjoituksen tai hyväksymisen tai siihen liittymisen yhteydessä julistus, jossa määritellään ne pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvat asiat, joita koskevan toimivallan kyseisen järjestön jäsenvaltiot ovat siirtäneet asianomaiselle järjestölle. (9) Euroopan yhteisön toimivaltaa koskeva julistus annettiin pöytäkirjan allekirjoittamisen yhteydessä. On suositeltavaa uudistaa tämä toimivaltaa koskeva julistus rautatiekalustopöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä, jotta otettaisiin huomioon lainsäädännön kehittyminen ja korjattaisiin aiemmassa ilmoituksessa ollut asiavirhe. (10) Rautatiekalustopöytäkirjan VII, VIII, IX ja X artiklaa sovelletaan vain, jos sopimusvaltio on antanut asiaa koskevan julistuksen mainitun pöytäkirjan XXVII artiklan mukaisesti, ja kyseisessä julistuksessa määritellyin ehdoin. Euroopan unioni ei anna rautatiekalustopöytäkirjan hyväksynnän yhteydessä VIII artiklan soveltamista koskevaa XXVII artiklan 2 kohdan mukaista julistusta eikä XXVII artiklan 1 ja 3 kohdassa sallittavia julistuksia. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan maksukyvyttömyyttä koskevien aineellisoikeudellisten säännösten osalta. (11) Toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 44/2001, maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 1346/2000 ja sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettu asetus (EY) N:o 593/2008 sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, minkä vuoksi ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen. (12) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Hyväksytään Euroopan unionin puolesta liikkuvaan kalustoon kohdistuvista kansainvälisistä vakuusoikeuksista tehtyyn yleissopimukseen liitetyn, rautatiekalustoon liittyvistä erityiskysymyksistä Luxemburgissa 23 päivänä helmikuuta 2007 tehty pöytäkirja EUVL L 191, , s. 1. EUVL L 220, , s. 3. EUVL L 331, , s FI 8 FI

9 Pöytäkirjan teksti on tämän päätöksen liitteenä. 2 artikla Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön, jolla on valtuudet tallettaa Euroopan unionin puolesta pöytäkirjan XXVII artiklassa tarkoitetut hyväksymisasiakirjat osoitukseksi siitä, että Euroopan unioni suostuu sitoutumaan sopimukseen. 3 artikla Rautatiekalustopöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä Euroopan unioni antaa liitteenä olevan julistuksen pöytäkirjan XXII artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämä päätös tulee voimaan [...] 8. Tehty Brysselissä 4 artikla Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 8 Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä. FI 9 FI

10 LIITE XXII artiklan 2 kohdan mukainen julistus Euroopan unionin toimivallasta liikkuvaan kalustoon kohdistuvista kansainvälisistä vakuusoikeuksista tehtyyn yleissopimukseen liitetyn, rautatiekalustoon liittyvistä erityiskysymyksistä Luxemburgissa 23 päivänä helmikuuta 2007 tehdyn pöytäkirjan, jäljempänä rautatiekalustopöytäkirja, soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, joita koskevan toimivaltansa jäsenvaltiot ovat siirtäneet Euroopan unionille 1. Rautatiekalustopöytäkirjan XXII artiklassa määrätään, että suvereenien valtioiden muodostamat alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt, joilla on toimivaltaa tietyissä pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, voivat hyväksyä pöytäkirjan sillä edellytyksellä, että ne antavat XXII artiklan 2 kohdassa tarkoitetun julistuksen. Euroopan unioni on päättänyt hyväksyä rautatiekalustopöytäkirjan, ja tämän vuoksi se antaa mainitun julistuksen. 2. Euroopan unionin nykyiset jäsenet ovat Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkarin tasavalta, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Puolan tasavalta, Portugalin tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. 3. Tätä julistusta ei kuitenkaan sovelleta Tanskan kuningaskuntaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemaa koskevassa pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti. 4. Tätä julistusta ei sovelleta jäsenvaltioiden alueisiin, joihin Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta ei sovelleta, eikä se rajoita toimia tai kannanottoja, joita asianomaiset jäsenvaltiot mahdollisesti toteuttavat tai antavat rautatiekalustopöytäkirjan mukaisesti kyseisten alueiden puolesta ja niiden etujen suojelemiseksi. 5. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa yhteisölle asioissa, jotka voivat vaikuttaa tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun asetuksen (EY) N:o 44/ , maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun asetuksen (EY) N:o 1346/ , sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 593/ , rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (uudelleen laadittu toisinto) 23 sekä Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun asetuksen (EY) N:o 881/ säännöksiin tai muuttaa niitä. 6. EU hyväksyi päätöksellä 2006/920/EY (komission päätös, tehty 11 päivänä elokuuta 2006, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää käyttötoiminta ja liikenteen hallinta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä), joka päivitettiin hiljattain komission päätöksellä 2012/575/EU, kalustoyksikköjen numerointijärjestelmän, EYVL L 12, , s. 1. EYVL L 160, , s. 1. EUVL L 177, , s. 6. EUVL L 191, , s. 1. EUVL L 220, , s. 3. FI 10 FI

11 joka voi soveltua liikkuvan rautatiekalustopöytäkirjan XIV artiklassa tarkoitettuun liikkuvan rautatiekaluston yksilöimiseen. Lisäksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja kansainvälisen rekisterin välisen tietojenvaihdon osalta EU on edistynyt merkittävästi päätöksellä 2007/756/EY (komission päätös, tehty 9 päivänä marraskuuta 2007, kansallista rekisteriä koskevasta direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY 14 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetystä yhteisestä eritelmästä), joka päivitettiin hiljattain komission päätöksellä 2012/575/EU. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kansalliset ajoneuvorekisterit, ja tietojen rekisteröinnin päällekkäisyyttä kansainvälisen rekisterin kanssa olisi vältettävä. 7. Euroopan unioni ei anna VIII artiklan soveltamista koskevaa XXVII artiklan 2 kohdan mukaista julistusta eikä XXVII artiklan 1 ja 3 kohdassa sallittuja julistuksia. Jäsenvaltiot säilyttävät toimivaltansa maksukyvyttömyyttä koskevien aineellisen oikeuden säännösten osalta. 8. Jäsenvaltioiden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla Euroopan unionille siirtämän toimivallan käyttö kehittyy sen ominaisluonteen vuoksi jatkuvasti. Toimivaltaiset toimielimet voivat perussopimusten puitteissa tehdä päätöksiä, jotka määrittävät Euroopan unionin toimivallan laajuuden. Euroopan unioni pidättää sen vuoksi oikeuden muuttaa tätä julistusta, mikä ei kuitenkaan ole edellytyksenä rautatiekalustopöytäkirjan soveltamisalaan kuuluviin asioihin liittyvän Euroopan unionin toimivallan käyttämiselle. FI 11 FI