Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia Kulttuuripolitiikan tila v Aalto yliopisto. Lausunto

Transkriptio

1 Aalto yliopisto Lausunto Asia: 3/600/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 Kulttuuripolitiikan tila v Kysymys lausunnonantajille: Onko näkemys kulttuuripolitiikan tilasta perusteltu jos ei, miltä osin se on virheellinen tai puutteellinen? Näkemys kulttuuripolitiikan tilasta on perusteltu ja vastaa Aalto-yliopiston käsitystä taiteiden asemasta, taiteen tekemisen muodoista ja kulttuuripalveluiden tilasta maassamme. Näkemystä vahvistaisivat taiteilijoiden toimeentuloon, eri taiteenalojen kehitykseen ja kulttuuripalveluiden eroihin liittyvät esimerkit, lyhyet kuvaukset tai tilastot. Esimerkiksi seuraavista kysymyksistä olisi tärkeää saada vahvistettua tietoa: Kuinka maamme taitelijoiden toimeentulo eroaa muiden Pohjoismaiden taiteilijoiden toimeentulosta? Kuinka taiteilijoiden lukumäärät vaihtelevat eri Pohjoismaissa? Minkälaisia eroja kulttuuripalveluissa on eri kuntien välillä? Nykyisessä muodossaan kulttuuripolitiikan nykytilan kuvaus on Aalto-yliopiston näkökulmasta keskittynyt liiaksi taide- ja kulttuurialan kielteiseen kehityskulkuun. Samalla kuitenkin esimerkiksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (ARTS) on menestynyt erinomaisesti omien alojensa kansainvälisissä vertailuissa, festivaaleilla, näyttelyissä ja kilpailuissa, kuten viimeaikaiset saavutukset muodin, muotoilun, arkkitehtuurin, median ja elokuvan aloilla osoittavat. Onnistumisten ja menestymisen tunnistaminen osoittaa suuntaa tulevalle kulttuuripolitiikalle. Strategiassa kuvattu kulttuuripolitiikan merkityksen lisääntyminen osana yhteiskuntapolitiikkaa samalla kun kulttuurin toimialan arvostus ei ole vastaavalla tavalla vahvistunut edellyttää lisäanalyysiä ja kuvausta: mihin tämä arvio ja ristiriita perustuu, missä arvostuksen puutteen voi erityisesti havaita, miten kulttuuripolitiikan vahvistuminen näkyy yhteiskuntapolitiikassa? Myös tässä esimerkit siitä, miten kulttuuripolitiikka on ollut aidosti osa kuntien tai maakuntien poliittista ja hallinnollista päätöksentekoa vahvistaisivat esitettyä näkemystä kulttuuripolitiikan tilasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Työ- ja elinkeinoministeriö ovat toteuttaneet 1990-luvun lopulta alkaen useita kulttuurin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen vahvistamiseen liittyviä hankkeita ja Lausuntopalvelu.fi 1/5

2 ohjelmia. Aalto-yliopisto pitää tärkeänä, että näiden hankkeiden ja ohjelmien vaikutukset arvioidaan ennen kuin uusia ohjelmia ja toimenpiteitä käynnistetään. Toimintaympäristömuutokset vuoteen 2025 Kysymys lausunnonantajille: Onko näkemys kulttuuripolitiikan toimintaympäristömuutoksista perusteltu jos ei, miltä osin se on virheellinen tai puutteellinen? Aalto-yliopisto pitää tärkeänä, että toimintaympäristön muutosten osalta kiinnitetään huomiota myös taide- ja kulttuurialojen koulutuksen muutokseen, jossa yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa taiteita ja luovia käytäntöjä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa ja kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Kulttuuripolitiikan strategiassa esitetyt toimintaympäristön haasteet, kuten kulttuurinen moninaistuminen ja osallisuuden vahvistaminen, digitalisaation tukeminen sekä laajemmin terveyden ja hyvän elämän vaaliminen eri ikävaiheissa edellyttävät monialaista osaamista, tiivistä yhteistyötä eri alojen verkostoissa sekä käyttäjien kokemusten ymmärtämistä. Näihin tarpeisiin Aalto-yliopisto on omassa koulutus- ja tutkimustoiminnassaan jo nyt tarttunut. Aalto-yliopiston edustamilla aloilla, kuten arkkitehtuurin, muotoilun ja median koulutuksessa ja tutkimuksessa on otettu vahva yhteiskunnallinen vastuu entistä elinvoimaisemman ja kilpailukykyisemmän Suomen rakentamiseksi. Taiteen, arkkitehtuurin, muotoilun ja median osaajat tuottavat kokonaisvaltaisia elämisen ratkaisuja kestävän kehityksen perustalle, ymmärtävät käyttäjien ja asiakkaiden tarpeita sekä kehittävät uusia, arvoa luovia toimintamalleja yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja vientiteollisuuden eri sektoreille. Kulttuuripolitiikan strategisena tavoitteena tulisi olla Suomen kansainvälisessäkin katsannossa erittäin tasokkaan taidealojen yliopistokoulutuksen parempi huomioiminen yliopistojen rahoituksessa ja ohjauksessa. Rahoitusmekanismien pitäisi kannustaa korkeampaan laatuun ja vaikuttavuuteen. Tällä hetkellä esimerkiksi tutkimuksen rahoituskriteerit eivät tunnusta taiteellisen tutkimuksen toimintatapoja, vaikka juuri nämä tavat ovat niitä, joiden turvin synnytetään uutta luovaa taidetta sekä laajempaa osaamista ja integraatiota, joita myös elinkeinoelämä kaipaa. Taiteen ja kulttuurin toimintaympäristö ei siis tulisi rajoittua yksinomaan eri taidemuotojen alueille ja taiteilijapolitiikaksi. Sen sijaan taiteet ja luovuus tulisi nähdä keskeisinä uudistajina kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja kehittämisessä. Siksi Aalto-yliopisto korostaa, että kulttuuripolitiikka tulee nähdä aktiivisena vaikuttajana paitsi taiteilijoiden työn arvostuksen ja työmarkkina-aseman parantamisessa myös yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistamisessa. Jo nyt nähtävissä olevat muutokset tuotanto- ja elinkeinorakenteissa korostavat käyttäjälähtöisyyttä ja elämyksellisyyttä, mikä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden taiteiden ja luovien käytäntöjen leviämiselle laajasti osaksi ihmisten arkea. Samalla tämä kehitys parantaa perustavalla tavalla taiteilijoiden työmarkkina-asemaa. Lausuntopalvelu.fi 2/5

3 Edellä esitettyjen näkökohtien lisäksi kulttuuripolitiikan toimintaympäristössä korostuu entistä enemmän laadun merkitys taiteen ja kulttuurin kulutuksessa. Kotimainen taide- ja kulttuuritarjonta vertautuu kansainväliseen viitekehykseen ja lähipalveluilta edellytetään yhä enemmän monipuolisuutta ja omaperäisyyttä, jotta kyettäisiin vastaamaan eri kohderyhmien erilaisiin ja vaativiin tarpeisiin. Myös tässä aktiivinen kulttuuripolitiikka ja uudenlaiset rahoitusmallit lisäisivät toiminnan laatua ja vaikuttavuutta eri aloilla ja samalla vahvistaisivat toimialan arvostusta. Näkymä, tavoitealueet ja tavoitteet kulttuuripolitiikalle vuoteen 2025 Kysymys lausunnonantajille: Ovatko valtion kulttuuripolitiikalle asetetut strategiset tavoitealueet ja tavoitteet sellaisia, että ne edesauttavat toimialan toimijoita hahmottamaan omaa toimintaansa niiden valossa jos ei, niin miltä osin tavoiteasettelu on virheellistä tai puutteellista? Aalto-yliopiston näkökulmasta kulttuuripolitiikalle asetetut strategisia tavoitteita on syytä vahvistaa ja monipuolistaa. Kulttuuripolitiikan tulee edistää luovan työn ja tuotannon, osallisuuden ja kulttuurisen perustan lisäksi taiteiden ja luovien käytäntöjen osuutta yhteiskunnan eri toimintaalueilla. Taide, muotoilu, arkkitehtuuri tai media eivät ole muusta yhteiskunnallisesta toiminnassa erillisiä saarekkeita vaan perusta, josta ponnistaa kohti uudenlaisia, luovia ratkaisuja esimerkiksi koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, liike-elämän ja vientiteollisuuden alueilla. Aalto-yliopisto kouluttaa kulttuurialan toimijoita arkkitehtuurin, elokuvan, muotoilun, median, taiteen ja taidekasvatuksen aloille. Mutta ennen kaikkea Aalto-yliopisto kouluttaa tulevaisuuden asiantuntijoita, joiden avulla rakennetaan innovaatio- ja yrittäjyysvetoista yhteiskuntaa, eli entistä toimivampaa ja kilpailukykyisempää Suomea. Elinkeinoelämän seuraavaa vaihetta on kutsuttu elämystaloudeksi tai tarinayhteiskunnaksi. Tällä viitataan yhteiskunnan ja talouden kultturalisaatioon, jossa tuotteet ovat vahvasti merkityksillä latautuneita ja jossa palvelun laatu määrittyy ennen muuta sosiaalisesta tai fyysisestä ympäristöstä. Kuluttajat tai kansalaiset odottavat myönteistä palvelukokemusta myös yhteiskunnan ja julkisten palveluiden toiminnalta. Taide ja luova osaaminen on mielekästä yhdistää niihin toimintoihin, joissa se tukee yhteisöjen ja yksilöiden elämää ja toimintaa. Palvelumuotoilu on hyvä esimerkki uudenlaisesta tavasta hahmottaa julkisia palveluita ja niiden asiakaslähtöisyyttä. Taloudellisesti merkittäviä kokonaisuuksia ovat esimerkiksi terveydenhuollon toimintatapojen muotoilu, ihmiskeskeiset ja toimivat fyysiset ympäristöt, sekä täysin uudenlaiset palveluratkaisut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat hyödyntäneet taidetta myös itse potilas- tai asiakastyössä hyvin tuloksin. Julkisten palveluiden digitalisointi ei tule myöskään onnistumaan ilman, että siihen kytketään kiinteästi käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen suunnittelu. Yksi merkittävä yhteiskunnallisen vastuu on Aalto-yliopiston taidekasvatuksen koulutuksella. Taidekasvatuksen menetelmät ovat peruskoulussa pohja laaja-alaisen osaamisen kehitykselle, yhteisölliselle osallistumiselle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sen turvin varmistetaan, että kaikki koululaiset saavat välineet hahmottaa entistä monipuolistuvampaa visuaalista kulttuuriympäristöä ja Lausuntopalvelu.fi 3/5

4 uusiin medioihin perustuvaa viestintää ja vuorovaikutusta. Siten jokainen koulunsa päättävä on mediataitoinen. Edellä esitetyt näkökulmat täydentävät nyt esitettyä kulttuuripolitiikan strategiaa ottamalla huomioon globaalin ja digitalisoituvan maailman yhteiskunnalliset haasteet. Lähivuosien kehittämistoimia strategian tavoitteiden toteuttamiseksi Kysymys lausunnonantajille: Vastaavatko lähivuosien kehittämistoimet strategiassa hahmotettuja kulttuuripolitiikan kehittämisen pitkän linjan näköalaa ja strategisia tavoitteita? Esitetyt lähivuosien kehittämistoimet vastaavat kulttuuripolitiikalle hahmotettuja strategisia tavoitteita. Taiteenalakohtaisten erityispiirteiden huomioiminen, audiovisuaalisen kulttuurin elinvoimaisuuden vahvistaminen, yleisten kirjastojen kehittäminen sekä valtionosuusjärjestelmän uudistaminen joustavuuden, monipuolistamisen ja kannustavuuden lisäämiseksi ovat eriomaisia kehittämistoimia. Aalto-yliopisto pitää kuitenkin tärkeänä, että taiteen, muotoilun, arkkitehtuurin ja median näkyvyyttä ja osuutta eri hallinnon- ja toimialojen strategia- ja ohjelmatyössä sekä käytännön toiminnassa vahvistetaan merkittävästi. Lähivuosien kehittämistoimenpiteet edellyttävät ensisijaisesti taiteen ja luovien käytäntöjen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen vaikuttavuuteen liittyviä toimenpiteitä. Strategiassa hahmotettujen tavoitteiden osalta taidekasvatuksen asema yleissivistävässä koulutuksessa tulee huomioida. Eri taidemuotojen kehityksen huomioiva taidekasvatus on tärkein keino kasvattaa visuaalisen kulttuurin ja median taitajia myös taidetta ja kulttuuria arvostavaa yleisöä. Siten taidekasvatus omalta osaltaan tukee kulttuurin toimialan vahvistumista ja arvostuksen lisääntymistä. Tässä Opetus- ja kulttuuriministeriö voi toimia edelläkävijänä eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ja dialogin edistäjänä. Rahoitusmahdollisuuksien osalta alakohtainen rahoitustekijä ei toimi taiteiden koulutusalan kohdalla alakohtaisesti, kun suurin osa rahoituksesta (82 %) ohjataan suoraan yhdelle yliopistolle. Yksittäisten yliopistojen erillisrahoitukset tulee ensisijaisesti käsitellä mallin ulkopuolisina erinä. Mikäli erillisrahoitus halutaan kuitenkin sisällyttää malliin, tämä rahoitus tulee allokoida valtakunnallisten tehtävien rahoituksen kautta eikä kaventamalla taiteiden koulutusalan alakohtaista rahoitusosuutta, joka on kansainvälisessä katsannossa muutenkin liian matala. Alakohtaista rahoitusta tulee allokoida kullakin alalla toimiville yliopistoille yhtenäisin kriteerein. Liittyen tekijänoikeusjärjestelmän kehittämiseen (s. 15): Yliopistoissa tehtävän opetuksen ja tutkimuksen kannalta olisi tärkeää edistää mahdollisuuksia käyttää tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa yliopistojen perustehtävän suorittamisessa. Oikeudellisen toimintaympäristön tulee turvata yliopistojen opetus, tutkimus ja avoimen tieteen tavoitteet. Tekijänoikeuslainsäädäntöä tulee kehittää yliopistojen opetusta, tutkimusta ja tiedonlouhintaa koskevien poikkeussäännösten avulla. Tutkimusaineistojen ja digitaalisten opetusmateriaalien osalta tulee kannustaa ja kehottaa tekijänoikeudesta sopimiseen yliopistoissa. Henkilötietojen käytöstä tulee säätää kansallisesti akateemisen sanavapauden turvaavalla tavalla, eurooppalaisen tietosuoja-asutuksen 85 artiklan mukaisesti. Lausuntopalvelu.fi 4/5

5 Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Voit esittää vielä kommenttisi strategialuonnoksesta kokonaisuutena Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategialuonnos esittää suuntaviivat ministeriön kulttuuripoliittisille toimille ja toimialan ohjaukselle vuoteen Luonnoksessa esitetyt näkemykset kulttuuripolitiikan nykytilasta ja kehittämistarpeista viitoittavat tärkeitä toimenpiteitä ensisijaisesti taide- ja taitelijapolitiikan alueella, mm. etsimällä keinoja parantaa taiteellisen ja luovan työn tekemisen edellytyksiä, taiteilijoiden tulotasoa ja työllistymistä. Myös osallisuuden ja vahvan kulttuurisen perustan varmistaminen ovat tärkeitä tavoitteita ihmisten hyvän elämän ja yhteiskunnan elinvoimaisuuden turvaamisessa. Edellisten lisäksi Aalto-yliopisto korostaa kulttuuripolitiikan entistä vahvempaa ja kunnianhimoisempaa roolia yhteiskunnan uudistamisessa. Aalto-yliopisto on monitieteellinen yliopisto, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tavoitteena on muuttaa maailmaa ja tuottaa ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin korkeatasoisen tutkimuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan keinoin. Monialainen yhteistyö vauhdittaa teollisuutta ja yhteiskuntaa hyödyttävien ratkaisujen luomista. Tässä yhteistyössä taide, muotoilu ja luovuus ruokkivat innovaatioita ja yrittäjyyttä. Ne haastavat ja kyseenalaistavat yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme, tuottavat uutta tietoa ja ymmärrystä sekä luovat arvoa ihmisläheisellä muotoilulla ja toimivilla ratkaisuilla. Suuret haasteet edellyttävät ammattilaisia, joilla on tietoa ja kykyä tehdä radikaaleja uudistuksia kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi ja hyvinvoinnin luomiseksi. Tällaisen kyvykkyyden perustana on syvällinen alakohtainen osaaminen, johon yhdistyy taide, luovuus, monialainen yhteistyö ja yrittäjyys. Aalto-yliopiston tarjoaman koulutuksen lisäarvo perustuu opinto-ohjelmiin, joissa opiskelijat oppivat integroivaa ajattelua ja käytänteitä ratkoakseen yhteiskunnallisia haasteita. Kulttuuripolitiikalla on keskeinen rooli, kun edistetään taide- ja muotoiluosaamisen integroitumista yhteiskunnan uudistamiseen. Löytönen Teija Aalto yliopisto Lausuntopalvelu.fi 5/5