SISÄLLYS. asetuksen 1 :n muuttamisesta N:o 54. Valtioneuvoston asetus

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2003 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 54 Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin vuonna 2003 maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista Valtioneuvoston asetus turvavarastointiohjelmasta vuonna Valtioneuvoston asetus vakuutusyhtiön vastuuvelan laskentaperiaatteista annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista Valtioneuvoston asetus vuokra- ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustuksista Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Sisäasiainministeriön asetus rahanpesun estämiseen ja selvittämiseen liittyvästä tehostetusta tunnistamisvelvollisuudesta, huolellisuusvelvollisuudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta annetun sisäasiainministeriön asetuksen 1 :n muuttamisesta N:o 54 Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin vuonna 2003 maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista Annettu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Valtion vuoden 2003 talousarviossa momentilla myönnetty määräraha käytetään valtionavustuksen maksamiseksi lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukemisesta, häiriöiden ehkäisystä ja psykiatristen hoitopalvelujen turvaamisesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin. 2 Valtionavustus jakautuu lääneittäin seuraavasti: Etelä-Suomen lääni euroa Itä-Suomen lääni euroa Lapin lääni euroa Länsi-Suomen lääni euroa Oulun lääni euroa 3 Avustus myönnetään hakemuksesta sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle käytettäväksi sairaanhoitopiirin ja sen alueen kuntien toteuttamiin 1 :n mukaisiin hankkeisiin. 4 Avustuksen myöntämisperusteena on sairaanhoitopiirin alueen kuntien alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrä 31 päivänä joulukuuta Edellä 1 momentin perusteella määräytyvää rahamäärää voidaan korottaa tai laskea sen perusteella, miten sairaanhoitopiirin hakemuksen mukaisissa hankkeissa on otettu huomioon seuraavat seikat: 1) kehittämistyön kohdistuminen merkittävältä osin perustason toimintaan;

2 122 N:o 54 2) kunnan tai kuntayhtymän oman rahoitusosuuden suuruus; 3) lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittämisen pitkäjänteisyys; 4) palvelujärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen terveyskeskusten, kunnallisen sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon sekä muiden lasten ja nuorten mielenterveystyötä tekevien yksiköiden yhteistyönä; 5) uusien ehkäisevien toiminta- ja työkäytäntöjen kehittäminen; 6) uusien hoidollisten toiminta- ja työkäytäntöjen kehittäminen; 7) toimenpiteet olemassa olevien hoitoonpääsyjonojen purkamiseksi; 8) toiminnan kehittämistä tukeva henkilöstökoulutus; sekä 9) moniammatillisuus. 5 Lääninhallitus myöntää ja maksaa avustuksen. Hakemus avustuksen saamiseksi toimitetaan lääninhallitukselle. 6 Lääninhallitukset maksavat avustuksen sairaanhoitopiireille. Avustus maksetaan ennakkona kahdessa erässä, ensimmäinen toukokuussa ja toinen lokakuussa. Sairaanhoitopiirit maksavat avustuksen kunnille ja muille kuntayhtymille siltä osin kuin ne toteuttavat avustuksen perusteena olevia hankkeita. 7 Avustusta voidaan käyttää sekä uusiin hankkeisiin että vuosina myönnetyllä avustuksella käynnistettyjen hankkeiden jatkamiseen. Avustusta voidaan käyttää myös sen tilikauden jälkeen, jona se on vastaanotettu. 8 Lääninhallitukset laativat sairaanhoitopiireiltä saatujen selvitysten pohjalta raportin avustuksella toteutettujen hankkeiden tarkoituksenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta läänin alueella. 9 Valtionavustukseen sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. 10 Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä helmikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Peruspalveluministeri Eva Biaudet Hallitusneuvos Pekka Järvinen

3 123 N:o 55 Valtioneuvoston asetus turvavarastointiohjelmasta vuonna 2003 Annettu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun turvavarastolain (970/1982) 3 :n 1 momentin nojalla: 1 Vuonna 2003 voidaan turvavarastointisopimuksia tehdä valtion talousarvion rajoissa lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetun asetuksen (608/1984) 1 :ssä, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa asetuksessa (745/1990), luetelluista lääkeaineista sekä seuraavien, suluissa mainittuihin tullitariffin nimikkeisiin kuuluvien tavaroiden turvavarastoinnista: Vihannesten ja juuresten kylvösiemenet (07.13 ja 12.09) Paahtamaton kahvi (09.01) Soijapavut (12.01) Rypsin siemenet (12.05) Raaka rypsiöljy (15.14) Rehuhiiva (21.02) Etanoli (22.07) Natriumkloridi (25.01) Rikki (25.03) Kaoliini (25.07) Liitu (25.09) Tulenkestävät materiaalit (25.18, ja 69.03) Kipsikivi (25.20) Boraatit (25.28 ja 28.40) Rautamalmipelletit (26.01) Nikkelimalmi ja -rikaste (26.04) Molybdeenimalmi (26.13) Kivihiili lukuun ottamatta antrasiittia sekä kivihiilibrikettejä ja niiden kaltaisia kiinteitä polttoaineita (27.01) Polttoturve (27.03) Kivihiilestä tai ruskokivestä valmistettu koksi tai puolikoksi (27.04) Raakaöljyt (27.09) Öljyt kumituotteiden valmistukseen (27.10) Voiteluöljyt ja -rasvat (27.10) Esitislattu raakaöljy (27.10) Moottoribensiini (27.10) Lentopetroli (27.10) Dieselöljyt ja kevyet polttoöljyt (27.10) Raskaat polttoöljyt (27.10) Öljyt painovärien valmistukseen (27.10) Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt (27.11) Vedenkäsittelykemikaalit (28. ryhmä) Noki (carbon black) (28.03) Piimetalli ja puolijohdelaatuinen pii (28.04) Rikkidioksidi (28.11) Hiilidisulfidi (28.13) Ammoniakki (28.14) Natronlipeä (28.15) Bariumhydroksidi (28.16) Alumiinihydroksidi (28.18) Mangaanidioksidi(28.20) Koboltti (28.22) Bariumsulfaatti (28.33) Kromisulfaatti (28.33 ja 32.02) Mangaanisulfaatti (28.33) Polyfosfaatit (28.35) Natriumkarbonaatti (28.36) Vetyperoksidi (28.47) Kalsiumkarbidi (28.49) Tolueeni (29.02)

4 124 N:o 55 Metanoli ja glykoli (29.05) Voiteluaineiden lisäaineet (29.19, 29.21, 29.32, 29.33, 29.34, 34.02, 38.11, ja 40.02) Polyamiinit (29.21) Kumiteollisuuden vulkanisoinnin kiihdyttäjät ja säilyttäjät (29.21, 29.25, 29.30, 29.32, 29.33, 29.34, 38.12) Lysiini (29.22) Isosyanaatit (29.29) Metioniini (29.30) A-, D- ja E-vitamiinit (29.36) Kaliumsulfaatti (31.04) Väriaineet ja painovärien pigmentit (32.03, ja 32.05) Painoväri (32.15) Sulfonihappo (34.02) Valoherkät levyt, offsetlevyt, graafiset filmit ja valokuvausfilmit rullissa (37.01 ja 37.02) Valonherkkä paperi (37.03) Filmien kehitteet (37.07) Elektrodimassa (38.01) Aktiivihiili (38.02) Piimaa (38.02) Hyönteisten, tuhosienten ja rikkaruohojen hävittämisaineet ja niiden raaka-aineet (38.08) Öljynjalostus- ja kemianteollisuudessa käytettävät katalysaattorit (38.15) Tulenkestävät laastit (38.16) Kemikaalit (38.23) HD-polyeteeni (39.01) Polypropeeni (39.02) ABS- ja SAN-muovit (39.03) Polyeetterit (39.07) Painovärien hartsit (38.06, ja 39.07) Polyamidit (39.08) Polyuretaanit (39.09) Silikonikumi (39.10) Valimohartsit (39.13) Ioninvaihtomassat (39.14) Muoviset teokset (39.26) Luonnonkumi (40.01) Synteettinen kumi (40.02 ja 40.05) Kumikankaat (40.08 ja 40.16) Irtovilla ja villalangat (51.01 ja ) Puuvillakuitu (52.01) Puuvillalangat ( ) Kudotut puuvillakankaat ( ) Synteettiset filamenttilangat (54.01 ja 54.02) Kudotut synteettiset filamentti- ja katkokuitukankaat (54.07 ja ) Cordkankaat (54.08 ja 59.02) Katkotut tekokuidut ja tekokuitulangat (55.03, ja ) Polyamidipaperi ja polyamidikalvo (56.03) Kumilla käsitellyt nimikkeeseen tai kuuluvaa tekokuitua olevat tekstiilikudelmat (59.06) Suodatinkankaat ja diafragmakankaat (59.11) Täyskovametallisten työkalujen teroituslaikat (68.04) Kiillepaperinauhat (68.14) Lasimurska ja muut lasijätteet ja -romu (70.01) Kvartsiputket (70.02) Laminaatit (70.19) Ferroseokset (72.02) Rauta- ja teräsromu (72.04) Dynamo- ja muuntajalevyt, jänneteräs, silattu teräslanka, erikoisteräkset, ontto vuoriporateräs, prosessiputket ja putkiston osat (72. ja 73. ryhmä) Tinalla silattu tai pleteroitu pelti (72.10 ja 72.12) Puhdistettu, muokkaamaton katodikupari ja valanteet (74.03) Messinkiaihiot (74.03) Messinkipyörötangot (74.07) Nikkeli (75.01, ja 75.03) Alumiini (76.01, 76.02, 76.05, ja 76.08) Lyijy (78.01 ja 78.02) Tina (80.01, ja 80.03) Vaihdettavat työkalut työstökoneita varten (82.07, ja 82.09) Juotostarvikkeet (83.11) Ydinpolttoaine, kattilat, pumput, puhaltimet, vedenkäsittelyjärjestelmät, vesi-, höyry- ja kaasuturbiinit laitteineen ja osineen (84. ryhmä) Dieselmoottorit ja niiden osat (84.08 ja 84.09) Laitetuulettimet (84.14) Koneiden ja laitteiden osat ja tarvikkeet (84.66) Elektroniikka-, sähkö- ja atk-laitteiden osat ja tarvikkeet (84.71 ja 84.73)

5 N:o Vierintälaakerit (84.82) Yleiskäyttöiset osat (84.85) Säätösauvat, säätösauvojen toimintalaitteet ja asennonosoituslaitteet osineen (84., 85. ja 90. ryhmä) Sähköteknilliset laitteet (85. ja 90. ryhmä) Sähkömagneetit, kestomagneetit ja niihin tarkoitetuista erikoisaineista tehdyt teelmät sekä muut laitteet ja osat (85.05) Paristot (85.06) Akut (85.07) Dieselmoottorien sähkölaitteet (85.11) Sähkölaitteet ja niiden osat (85.14 ja 85.15) Langallisiin puheluihin ja sähkötykseen tarkoitettujen sähkölaitteiden ja kantoaaltolaitteiden osat (85.17) Mikrofonit, kaiuttimet ja pienjaksovahvistimet (85.18) Äänen ja kuvan talteenotto- tai toistolaitteiden osat ja tarvikkeet (85.22) Atk- ja muut tietotallenteet (85.24) Radiolennätinlähettimien ja radiopuhelinlähettimien ja -vastaanottimien, yleisradioja televisiolähettimien ja -vastaanottimien, televisiokameroiden, meri- ja ilmaliikenteen radioturvallisuuslaitteiden, tutkalaitteiden sekä radiokauko-ohjauslaitteiden osat (85.29) Sähkölaitteiden osat rautatie-, maantie-, sisävesi-, satama- tai lentoliikenteen valvontaa varten (85.30) Kuuloon ja näköön perustuvien sähkömerkinantolaitteiden osat (85.31) Sähkökondensaattorit (85.32) Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä, katkaisemista, suojaamista tai liittämistä varten, vastukset, painetut piirit, kytkintaulut ja ohjauspöydät (85.33, 85.34, 85.35, 85.36, ja 85.38) Tekstin- ja kuvankäsittelyn varaosat ja komponentit (85.38, 85.40, ja 85.42) Sähköhehkulamppujen ja sähköpurkauslamppujen osat (85.39) Elektroniputket, katodisädeputket, televisiokameraputket ja elohopeatasasuuntausputket, valokennot, pietsosähköiset kiteet, diodit, transistorit sekä niiden kaltaiset puolijohdekomponentit, valoa lähettävät diodit ja elektroniset mikropiirit (85.40, ja 85.42) Eristetty sähkölanka (85.44) Hiiliteokset sähkötarkoituksiin (85.45) Eristimet (85.46) Sähkökoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden eristysosat (85.47) Ajoneuvojen voimansiirtolaitteet ja laakerit (87.08) Lentokoneiden osat (88.03) Optiset kuidut, optiset kuitukimput ja optiset kuitukaapelit sekä niiden liittimet (90.01) Valokopio- ja lämpökopiolaitteiden osat ja tarvikkeet (90.09) Lääketieteessä ja kirurgiassa käytettävät kojeet ja laitteet (90.18) Tiheyden, paineen, kosteuden, lämpötilan, nopeuden, virtauksen, pinnankorkeuden tai muun fysikaalisen suureen mittaukseen tai säätöön tarkoitettujen kojeiden osat ja tarvikkeet (90.25, ja 90.32) Ajoneuvojen anturit, termostaatit ja mittarit (90.28, ja 90.32) Värinauhat (96.12) 2 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Ministeri Jari Vilén Vanhempi hallitussihteeri Kari Mäkinen

6 126 N:o 56 Valtioneuvoston asetus vakuutusyhtiön vastuuvelan laskentaperiaatteista annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, lisätään vakuutusyhtiön vastuuvelan laskentaperiaatteista 5 päivänä maaliskuuta 1999 annetun asetuksen (248/1999) 1 :ään uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 1 Ylijäämän jakoon osallisten vakuutusten osalta vastuuvelkaa laskettaessa: 1) muiden kuin ryhmäeläkevakuutusten osalta korkokannan yläraja on: a) 2,5 prosenttia, jos vakuutus on myönnetty 1 päivänä maaliskuuta 2003 tai sen jälkeen; b) 3,5 prosenttia, jos vakuutus on myönnetty aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 1999 ja viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2003; c) 4,5 prosenttia, jos vakuutus on myönnetty ennen 1 päivää tammikuuta 1999, 2) ryhmäeläkevakuutusten osalta korkokannan yläraja on 3,5 prosenttia, mutta ennen 1 päivää tammikuuta 1999 kertyneen vastuuvelan osalta siirtyminen alempaan korkoon tapahtuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Edellä 2 momentin 2 kohtaa sovellettaessa vähimmäisvaatimuksena on tasainen siirtyminen. Jos siirtymistä on nopeutettu jonakin vuonna, varsinaisen vakuutusmaksuvastuun ja korvausvastuun laskennassa saavutettua korkokannan tasoa ei voida myöhemmin nostaa. Jos ryhmäeläkevakuutuksen luonne on lähellä yksityishenkilöiden vakuutuksia, menetellään kuten yksilöllisen eläkevakuutuksen yhteydessä. Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä helmikuuta Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriön 23 päivänä joulukuuta 1999 antamissa määräyksissä, Dnro 60/021/1999, olevan määräyksen henki- ja vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelkaa laskettaessa noudatettavista periaatteista ja käytettävän koron enimmäismäärästä kohdan 1.1 ensimmäinen kappale. Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Ylimatemaatikko Pertti Pulkkinen

7 127 N:o 57 Valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista Annettu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista 3 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1021/2002) 2 :n 2 momentin nojalla: 1 luku Soveltamisala 1 Tässä asetuksessa säädetään korjaus- ja energia-avustuksista annetussa laissa (1021/2002), jäljempänä korjausavustuslaki, tarkoitettujen avustusten käyttötarkoituksesta, myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. 2 luku Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen avustus 2 Avustusta korjausavustuslain 2 :n 1 momentin 1 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi taikka vammainen ja jäljempänä 3 5 :ssä säädetyt tuloja ja varallisuutta koskevat tarveharkintaperusteet täyttyvät. Jos avustus myönnetään sellaisen rakennuksen korjaamiseen, jossa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa, 1 momentin mukaiset myöntämisperusteet täyttäviä ruokakuntia tulee olla pysyvästi asunnoissa asuvista ruokakunnista vähintään puolet. 3 Avustusta voidaan myöntää, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät ylitä seuraavia tulorajoja: Henkilöluku Tulot /kk Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen (949/1993) 1 :ssä mainittuja tuloja. Tulorajoja korotetaan 560 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden. 4 Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, 3 :n 1 momentin tulorajojen asemesta sovelletaan seuraavia tulorajoja: Henkilöluku Tulot /kk Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus. 5 Avustusta ei myönnetä, jos ruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Varallisuutena otetaan tällöin huomioon ruokakuntaan kuuluvien yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakuntaan kuuluvien elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Varallisuutena otetaan huomioon myös

8 128 N:o 57 sellainen merkittävä omaisuus, joka on hakemuksen jättämistä edeltävän kahden vuoden aikana luovutettu vastikkeetta. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa. 6 Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista. Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 70 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista, jos ruokakuntaan kuuluva vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi pysyväisluonteisesti muuttamaan pois asunnosta liikkumisesteitten vuoksi tai sen vuoksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, voidaan 1 momentissa mainitun avustuksen lisäksi myöntää veteraanilisää, jos se on ruokakunnan sosiaalinen tai taloudellinen asema huomioon ottaen erityisen tarpeellista. Veteraanilisää voidaan myöntää enintään 30 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista. 3 luku Avustus hissiin ja liikkumisesteen poistamiseen 7 Avustusta korjausavustuslain 2 :n 1 momentin 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää hissin tai hissien asentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon sekä hissin korjaukseen liikkumisesteen poistamiseksi. Avustusta voidaan myöntää myös muuhun korjaustoimenpiteeseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikkumisesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin. Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista. Jos kyseessä on aravalainoitettu vuokratalo, avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. 4 luku Avustukset käyttötarkoituksen muuttamiseksi 8 Avustusta korjausavustuslain 2 :n 1 momentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää muun laitosrakennuksen kuin teollisuus-, liike- tai muussa yritystoiminnan käytössä olevan tai olleen laitosrakennuksen muuttamiseen asunnoiksi. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että rakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä. Rakennuksen hankintakustannukset ja korjauskustannukset yhdessä eivät saa ylittää vastaavanlaisen uuden asuinrakennuksen rakennuskustannuksia. Avustusta rakennuksen tai tilan käyttötarkoituksen muuttamiseen myönnetään enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista. 5 luku Avustus terveyshaitan poistamiseen 9 Avustusta korjausavustuslain 2 :n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää, jos avustaminen on tarpeellista korjaustoimenpiteiden laajuuden sekä hakijaruokakunnan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi. Avustus voidaan myöntää vain erityisestä syystä, jos asuinrakennuksen tai asunnon saannosta on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta. Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia korjaustoimenpiteiden hyväksyttävistä kustannuksista. 6 luku Avustus asunto-osakeyhtiölle 10 Avustusta korjausavustuslain 2 :n 1 momentin 5 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää, jos asunto-osakeyhtiön omistama rakennus sijaitsee Valtion asuntorahaston nimeämässä, erityisten kehittämis-

9 N:o toimenpiteiden kohteena olevassa lähiössä ja rakennuksessa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa. Avustusta voidaan myöntää seuraaviin toimenpiteisiin: 1) rakennuksen ulkovaipan korjaamiseen ja parantamiseen vesi- ja kosteuseristyksen, lämmöneristyksen, tiiviyden sekä rakenteen kunnon osalta. Ulkovaippaan kuuluviksi luetaan vesikatto, yläpohja, alapohja, ulkoseinät, parvekkeet, ikkunat ja ulko-ovet; 2) lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän parantamiseen; 3) vesi- ja viemärilaitteiden rakentamiseen tai parantamiseen; 4) kiinteistön sähkö- ja telejärjestelmien korjaamiseen tai uusimiseen; 5) yhteistilojen parantamiseen tai rakentamiseen; sekä 6) piha-alueen parantamiseen. 11 Avustusta asunto-osakeyhtiölle korjaustoimenpiteeseen myönnetään enintään 10 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista. Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista, jos hanke on hyväksytty koerakennuskohteeksi tai jos korjattava rakennus on kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas. 13 Avustusta kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää, jos kuntoarvion taso vastaa alalla sovittua hyvää tasoa ja se sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arvioinnin tekniseltä ja laajennetusti energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta. 14 Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää, jos kyseessä on betonijulkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. 15 Avustusta asuinrakennukselle laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää, jos huoltokirja koskee koko rakennusta, huoltokirjaan sisältyy sekä kunnossapito- että huolto-osa ja huoltokirjan taso vastaa alalla noudatettavaa hyvää tasoa. Jos asuinrakennukselle on laadittu aiemmin kuntoarvio, voidaan avustusta myöntää huoltokirjan huolto-osan laatimiseen. 16 Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää, jos arvioidut perusparannuskustannukset ovat vähintään 50 euroa huoneistoalan neliömetriä kohden tai jos kyseessä on hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon. 7 luku Avustukset suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi 12 Avustusta korjausavustuslain 2 :n 1 momentin 6 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää kuntoarvion, kuntotutkimuksen ja huoltokirjan laatimiseen sekä perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun. 17 Avustusta kuntoarvion sekä huoltokirjan kustannuksiin myönnetään enintään 65 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia kuntoarvion tai huoltokirjan hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin myönnetään enintään 1 euro 35 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 30 prosenttia kuntotutkimuksen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun myönnetään enintään 4 euroa 20 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä suunnittelukustannuksista.

10 130 N:o 57 8 luku Energia-avustukset 18 Avustusta korjausavustuslain 2 :n 1 momentin 7 kohdassa mainittuun tarkoitukseen myönnetään seuraaviin toimenpiteisiin siten, että avustuksen määrä ei saa ylittää euromääräistä avustuksen enimmäismäärää eikä enimmäisprosenttiosuutta toimenpiteen 21 :n mukaisista hyväksyttävistä kustannuksista: Energiakatselmus Toimenpide 1) Erillinen energiakatselmus, kun asuinrakennuksen huoneistoala on: a) alle 1000 m 2 b) m 2 c) yli 3000 m 2 Avustuksen enimmäismäärä 720, enintään kuitenkin 40 % 960, " 1 360, " Rakennuksen ulkovaippa Toimenpide 2) ikkunoiden parantaminen kunnostamalla ne ja asentamalla lisälasit tai asentamalla etuikkunat 3) ikkunoiden uusiminen U-arvoltaan enintään 1,4 W/m 2 K ikkunoiksi 4) ulkoseinän lisäeristäminen ulkopuolelta mineraalivillalla seuraavasti tai toteuttamalla vastaava eristystason parantaminen muulla tavoin: a) lisäeristyksen vahvuus vähintään 50 mm b) lisäeristyksen vahvuus vähintään 100 mm 5) yläpohjan yläpuolinen lisäeristäminen vähintään 150 mm:n vahvuisella mineraalivillalla tai toteuttamalla vastaava eristystason parantaminen muulla tavoin Avustuksen enimmäismäärä 15 /ikkuna-m 2 30 /ikkuna-m 2 5 /seinä-m 2 10 /seinä-m 2 1 /yläpohja-m 2 Ilmanvaihtojärjestelmä Toimenpide Avustuksen enimmäismäärä 6) ilmanvaihdon perussäätö (edellytetään tehtäväksi aina toimenpiteiden 2 4 jälkeen) 7) erillisten korvausilmaventtiilien ja poistoilmaventtiilien asentaminen, silloin kun se on tarpeen toimenpiteiden 2 4 yhteydessä 8) ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentaminen

11 N:o Lämmitysjärjestelmä ja uusiutuvat energialähteet Toimenpide Avustuksen enimmäismäärä 9) liittyminen kauko- tai aluelämmitykseen 10) kiinteistökohtaisen kaukolämmön lämmönjakokeskuksen uusiminen 11) öljylämmityskattilan tai sen ja öljypolttimen uusiminen silloin, kun uusittu kattila on kattiloiden hyötysuhdevaatimuksista 22 päivänä joulukuuta 1997 annetun ympäristöministeriön määräyksen (Suomen rakentamismääräyskokoelma D7) mukaan energiatehokkuusmerkinnältään kolmen tähden kattila 12) huonekohtaisen tai vesikiertoisen sähkölämmityksen muuttaminen maalämpöpumpulla toimivaksi keskuslämmitysjärjestelmäl- mäksi; maalämpöpumpun tulee hyödyntää maaperän, kallioperän, pohjaveden tai pintavesistön lämpöä 13) huonekohtaisen sähkölämmityksen täydentäminen ilmalämpöpumpulla 14) lämmitysjärjestelmän muuttaminen vähäpäästöisellä pellettikattilalla toimivaksi kes- 15 % kuslämmitysjärjestelmäksi 15) huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen 16) lämmitysverkosto: a) lämmitysverkoston perussäätö; säätö on tehtävä aina avustettavien toimenpiteiden 2 8 yhteydessä; b) lämmitysverkoston perussäädöstä aiheutuva patteri- ja linjasäätöventtiilien uusiminen tarvittaessa a alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen yhteydessä 17) käyttöveden aurinkolämmityksen lisääminen sähkö- tai 15 % öljylämmitysjärjestelmään. Jos avustuksensaaja on sitoutunut pitkäjänteiseen energiansäästötoimintaan ja seurantaan liittymällä valtakunnalliseen alaa koskevaan energiansäästösopimukseen, voidaan 1 momentissa tarkoitettujen avustuksen enimmäismäärien sijaan soveltaa seuraavia korotettuja enimmäismääriä: 1 kohdan a alakohta: 900, enintään kuitenkin 50 %; 1 kohdan b alakohta: 1 200, " ; 1 kohdan c alakohta: 1 700, " ; 2 kohta: 20 /ikkuna-m 2 ; 3 kohta: 40 /ikkuna-m 2 ; 4 kohdan a alakohta: 8 /seinä-m 2 ; 4 kohdan b alakohta: 15 /seinä-m 2 ; 5 kohta: 1 50 s/yläpohja-m 2 ; 6 13 kohta: 15 %; 14 kohta: 20 %; 15 ja 16 kohta: 15 %; ja 17 kohta: 20 %. 19 Edellä 18 pykälän 1 momentin 2 17 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteitten avustaminen edellyttää, että toimenpide perustuu energiakatselmukseen tai muuhun hyväksyttävään energiataloudelliseen tarkasteluun.

12 132 N:o Edellä 18 :n 1 momentissa tarkoitettua avustusta myönnetään sellaisten asuinrakennusten korjaamiseen, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Kunnille, kuntayhtymille tai muille yhteisöille voidaan myöntää avustusta myös silloin, kun samassa korjaushankkeessa korjattavissa asuinrakennuksissa on yhteensä vähintään kolme asuinhuoneistoa. 9 luku Muut säännökset 21 Tässä asetuksessa tarkoitettaviin hyväksyttäviin kustannuksiin voidaan sisällyttää korjaustöiden edellyttämien rakennustarvikkeiden ja rakennukseen kiinteästi asennettavien laitteiden hankintakustannukset sekä kustannukset arviointi-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvonnasta, ei kuitenkaan laskennallista kustannusta omasta työstä eikä kustannusta vastikkeetta tehdystä työstä. 22 Tässä asetuksessa tarkoitetun avustuksen sekä samaan tarkoitukseen Valtion asuntorahaston tai Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävän lainan tai lainan, jonka koron maksuun on myönnetty tukea mainituista rahastoista, yhteismäärä saa olla enintään 95 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista. 23 Korjausavustuslain 5 :ssä tarkoitettu valtionapuviranomainen maksaa hakemuksesta avustuksen jälkikäteen työn edistymisen ja toteutuneiden kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä avustuspäätöksen mukaisesti. Valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkoa enintään 20 prosenttia, mikäli se on tarpeellista avustuksensaajan maksukyky huomioon ottaen. Jos valtionapuviranomainen on kunta, Valtion asuntorahasto maksaa avustusvarat kunnan tilille edelleen avustuksensaajalle suoritettaviksi. 24 Valtion asuntorahasto päättää avustusten hakuajat ja vahvistaa hakulomakkeiden kaavat. 10 luku Voimaantulo 25 Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä helmikuuta Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Ministeri Suvi-Anne Siimes Asuntoneuvos Riitta Kimari

13 N:o 58 Valtioneuvoston asetus vuokra- ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustuksista 133 Annettu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun lain (657/2000) 3 :n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1022/2002: 1 Soveltamisala Myönnettäessä eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain mukaisia talouden tervehdyttämisavustuksia vuokrataloille tai asumisoikeustaloille noudatetaan mitä tässä asetuksessa säädetään avustuksen enimmäismääristä ja myöntämisehdoista. 2 Huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleva talo Avustusta myönnettäessä huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevana pidetään vuokrataloa tai asumisoikeustaloa, joka ei ole voinut kahtena edellisenä vuotena vuokrilla tai käyttövastikkeilla kattaa hyväksyttäviä vuotuisia pääoma- ja hoitomenoja. 3 Avustuksen myöntämisen ehdot Avustuksen myöntämisen ehtona on, että 1) vuokratalon tai asumisoikeustalon omistaja huolehtii täysimääräisesti omasta taloudellisesta ja muusta vastuustaan talon talouden tervehdyttämiseksi pitkäjänteisellä tavalla; 2) talolle on tehty hyväksyttävä suunnitelma talouden tervehdyttämiseksi kohtuullisessa ajassa. Tervehdyttämissuunnitelmaan tulee avustuksen lisäksi sisältyä aina omistajan toimenpiteitä; sekä 3) vuokratalon tai asumisoikeustalon omistaja ei saa periä omille varoille korkoa avustuksen myöntämisvuonna eikä sitä seuraavana neljänä vuotena tai tätä pidempänä 2 kohdassa tarkoitetun tervehdyttämissuunnitelman mukaisena aikana. 4 Avustuksen määrä Avustusta saa myöntää enintään määrän, mikä yhdessä muiden tervehdyttämissuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden kanssa tarvitaan talouden saattamiseksi kohtuullisessa ajassa tasapainoon. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä helmikuuta Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus vuokratalojen talouden tervehdyttämisavustuksista (743/2000). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Ministeri Suvi-Anne Siimes Ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö

14 134 N:o 59 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaan muutetaan 11 päivänä joulukuuta 2002 annetun Viestintäviraston maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1126/2002) 3 :n 1momentin 5kohta sekä lisätään 2 :n 1 momenttiin uusi 12 kohta, 3 :n 1 momenttiin uusi 7 kohta sekä uusi 17 a ja 17 b seuraavasti: 2 Kiinteämaksuiset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Viestintävirasto perii tämän asetuksen 6 ja 9 17 a :ssä määrätyt kiinteät maksut, ovat seuraavat suoritteet: 12) sähköiseen allekirjoitukseen liittyviä laatuvarmenteita tarjoavien varmentajien rekisteröiminen. 3 Omakustannusarvon mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Viestintävirasto perii suoritteen omakustannusarvon mukaisen maksun, ovat seuraavat suoritteet: 5) kansainvälisen televiestintäliiton tai muun kansainvälisen järjestön tekemä satelliittijärjestelmän koordinointi; 7) sähköisen allekirjoituksen luomisvälineitä arvioivien tarkastuslaitosten nimeäminen. 17a Sähköiseen allekirjoitukseen liittyviä laatuvarmenteita tarjoavien varmentajien rekisteröintimaksut Laatuvarmenteiden tarjoamista yleisölle koskevan ilmoituksen rekisteröimisestä peritään rekisteröintimaksuna euroa. 17b Sähköisen allekirjoituksen luomisvälineitä arvioivien tarkastuslaitosten nimeämismaksut Yritykseltä, joka on tehnyt sähköisistä allekirjoituksista annetun lain 6 :n tarkastuslaitokseksi nimeämistä koskevan hakemuksen, peritään nimeämismaksu, joka määräytyy tarkastuslaitoksille asetettujen vaatimusten täyttymisen arvioimiseen käytetyn ajan perusteella. Nimeämismaksuna peritään 70 euroa käytettyä työtuntia kohti.

15 N:o Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003 ja on voimassa vuoden 2005 loppuun. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi Viestintäneuvos Antti Kohtala

16 136 N:o 60 Sisäasiainministeriön asetus rahanpesun estämiseen ja selvittämiseen liittyvästä tehostetusta tunnistamisvelvollisuudesta, huolellisuusvelvollisuudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta annetun sisäasiainministeriön asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan rahanpesun estämiseen ja selvittämiseen liittyvästä tehostetusta tunnistamisvelvollisuudesta, huolellisuusvelvollisuudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta 23 päivänä tammikuuta 2002 annetun sisäasiainministeriön asetuksen (57/2002) 1 :n 3 momentti seuraavasti: 1 Tehostetun tunnistamisvelvollisuuden, huolellisuusvelvollisuuden ja ilmoitusvelvollisuuden soveltamisala Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtioita ovat Naurun tasavalta ja Ukrainan tasavalta. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta Tätä asetusta sovelletaan myös asiakkaaseen, jonka liikesuhde ilmoitusvelvollisen kanssa on alkanut ennen asetuksen voimaantuloa. Ilmoitusvelvollisen on tunnistettava tällainen asiakas siten kuin rahanpesun estämiseen ja selvittämiseen liittyvästä tehostetusta tunnistamisvelvollisuudesta, huolellisuusvelvollisuudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta annetun sisäasiainministeriön asetuksen (57/2002) 2 :ssä säädetään ja jos on todennäköistä, että asiakas toimii toisen lukuun, tuo toinen henkilö siten kuin mainitun asetuksen 3 :ssä säädetään ennen uuden liiketoimen suorittamista. Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 Sisäasiainministeri Ville Itälä Poliisiylitarkastaja Reijo Pöyhönen N:o 54 60, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2003 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN