SISÄLLYS. N:o 106. Laki työsopimuslain 38 ja 42 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1996

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1996 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 106 Laki työsopimuslain 38 ja 42 :n muuttamisesta Laki merimieslain 41 ja 45 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätös turvavarastointiohjelmasta vuonna Valtioneuvoston päätös vuoden 1995 satovahinkojen viljelmäkohtaisista korvausosuuksista ja yleiskorvauksista Puolustusministeriön päätös puolustustarvikkeiden maastaviennissä ja kauttakuljetuksessa Euroopan unionin alueella vaadittavasta ilmoituksesta Valtiovarainministeriön päätös Helene Schjerfbeckin ja kuvataiteen juhlarahasta Sosiaali- ja terveysministeriön päätös geenitekniikkalain mukaisten suoritteiden maksullisuudesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta N:o 106 Laki työsopimuslain 38 ja 42 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 38 :n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa laissa (723/88), ja lisätään 42 :ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 38 Irtisanomisaika Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava: 1) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden; 2) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään viisi vuotta; 3) kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta mutta enintään yhdeksän vuotta; 4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhdeksän vuotta mutta enintään 12 vuotta; 5) viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta mutta enintään 15 vuotta; ja 6) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava: 1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden; 2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään kymmenen vuotta; ja 3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kymmenen vuotta. HE 203/95 TyVM 7/95 EV 1/ A

2 262 N:o Irtisanominen työnteon keskeytyksen yhteydessä Milloin lomauttaminen on tullut voimaan työntekijän saamatta hyväkseen työsopimuksen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja toistaiseksi voimassa oleva lomauttaminen on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää, lomautetulla työntekijällä on työsopimuksen irtisanoessaan oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan menetyksestä samalla tavalla kuin työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jollei työnantaja viikon kuluessa irtisanomisen toimittamisesta tarjoa työntekijälle työtä tai muusta ole sovittu. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Mitä 38 :n 3 ja 4 momentissa säädetään, sovelletaan, jos työsopimus on tehty lain voimaantulon jälkeen. Mitä 42 :n 3 momentissa säädetään, sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa alkaneissa lomautuksissa. Momentissa tarkoitettuja kalenteripäiviä laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon vain lain voimaantulon jälkeiset lomautuspäivät. Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Työministeri Liisa Jaakonsaari

3 263 N:o 107 Laki merimieslain 41 ja 45 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetun merimieslain (423/78) 41 :n 4 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä helmikuuta 1991 annetussa laissa (381/91), ja lisätään 45 :ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 41 Irtisanomisen toimittaminen ja irtisanomisaika Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava: 1) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden; 2) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään viisi vuotta; 3) kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta mutta enintään yhdeksän vuotta; 4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhdeksän vuotta mutta enintään 12 vuotta; 5) viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta mutta enintään 15 vuotta; ja 6) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava: 1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden; 2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään kymmenen vuotta; ja 3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kymmenen vuotta. 45 Irtisanominen työnteon keskeytyksen yhteydessä Milloin lomauttaminen on tullut voimaan työntekijän saamatta hyväkseen työsopimuksen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja toistaiseksi voimassa oleva lomauttaminen on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää, lomautetulla työntekijällä on työsopimuksen irtisanoessaan oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan menetyksestä samalla tavalla kuin työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jollei työnantaja viikon kuluessa irtisanomisen toimittamisesta tarjoa työntekijälle työtä, muusta ole sovittu tai 58 :stä muuta johdu. HE 203/95 TyVM 7/95 EV 1/96

4 264 N:o 107 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Mitä 41 :n 4 ja 6 momentissa säädetään, sovelletaan, jos työsopimus on tehty lain voimaantulon jälkeen. Mitä 45 :n 3 momentissa säädetään, sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa alkaneissa lomautuksissa. Momentissa tarkoitettuja kalenteripäiviä laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon vain lain voimaantulon jälkeiset lomautuspäivät. Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Työministeri Liisa Jaakonsaari

5 265 N:o 108 Valtioneuvoston päätös turvavarastointiohjelmasta vuonna 1996 Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1996 Valtioneuvosto on 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun turvavarastolain (970/82) 3 :n 1 momentin nojalla kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt: 1 Vuonna 1996 voidaan turvavarastointisopimuksia tehdä valtion talousarvion rajoissa lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetun asetuksen (608/84) 1 :ssä, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa asetuksessa (745/90), luetelluista lääkeaineista sekä seuraavien, suluissa mainittuihin tullitariffin nimikkeisiin kuuluvien tavaroiden turvavarastoinnista: Vihannesten ja juuresten kylvösiemenet (07.13 ja 12.09) Paahtamaton kahvi (09.01) Soijapavut (12.01) Rypsin siemenet (12.05) Raaka rypsiöljy (15.14) Rehuhiiva (21.02) Etanoli (22.07) Natriumkloridi (25.01) Rikki (25.03) Kaoliini (25.07) Liitu (25.09) Tulenkestävät materiaalit (25.18, ja 69.03) Kipsikivi (25.20) Boraatit (25.28 ja 28.40) Molybdeenimalmi (26.13) Kivihiili lukuunottamatta antrasiittia sekä kivihiilibrikettejä ja niiden kaltaisia kiinteitä polttoaineita (27.01) Polttoturve (27.03) Kivihiilestä tai ruskokivestä valmistettu koksi tai puolikoksi (27.04) Raakaöljyt (27.09) Öljyt kumituotteiden valmistukseen (27.10) Voiteluöljyt ja -rasvat (27.10) Esitislattu raakaöljy (27.10) Moottoribensiini (27.10) Lentopetroli (27.10) Dieselöljyt ja kevyet polttoöljyt (27.10) Raskaat polttoöljyt (27.10) Öljyt painovärien valmistukseen (27.10) Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt (27.11) Vedenkäsittelykemikaalit (28. ryhmä) Noki (carbon black) (28.03) Piimetalli ja puolijohdelaatuinen pii (28.04) Rikkidioksidi (28.11) Hiilidisulfidi (28.13) Ammoniakki (28.14) Natronlipeä (28.15) Bariumhydroksidi (28.16) Alumiinihydroksidi (28.18) Mangaanidioksidi (28.20) Koboltti (28.22) Bariumsulfaatti (28.33) Kromisulfaatti (28.33 ja 32.02) Mangaanisulfaatti (28.33) Polyfosfaatit (28.35) Natriumkarbonaatti (28.36) Vetyperoksidi (28.47)

6 266 N:o 108 Kalsiumkarbidi (28.49) Tolueeni (29.02) Metanoli ja glykoli (29.05) Voiteluaineiden lisäaineet (29.19, 29.21, 29.32, 29.33, 29.34, 34.02, 38.11, ja 40.02) Polyamiinit (29.21) Kumiteollisuuden vulkanisoinnin kiihdyttäjät ja säilyttäjät (29.21, 29.25, 29.30, 29.32, 29.33, 29.34, 38.12) Lysiini (29.22) Isosyanaatit (29.29) Metioniini (29.30) A-, D- ja E-vitamiinit (29.36) Kaliumsulfaatti (31.04) Väriaineet ja painovärien pigmentit (32.03, ja 32.05) Painoväri (32.15) Sulfonihappo (34.02) Valoherkät levyt, offsetlevyt, graafiset filmit ja valokuvausfilmit rullissa (37.01 ja 37.02) Valonherkkä paperi (37.03) Filmien kehitteet (37.07) Elektrodimassa (38.01) Aktiivihiili (38.02) Piimaa (38.02) Hyönteisten, tuhosienten ja rikkaruohojen hävittämisaineet ja niiden raaka-aineet (38.08) Öljynjalostus- ja kemianteollisuudessa käytettävät katalysaattorit (38.15) Tulenkestävät laastit (38.16) Kemikaalit (38.23) HD-polyeteeni (39.01) Polypropeeni (39.02) ABS- ja SAN-muovit (39.03) Polyeetterit (39.07) Painovärien hartsit (38.06, ja 39.07) Polyamidit (39.08) Polyuretaanit (39.09) Silikonikumi (39.10) Valimohartsit (39.13) Ioninvaihtomassat (39.14) Muoviset teokset (39.26) Luonnonkumi (40.01) Synteettinen kumi (40.02 ja 40.05) Kumikankaat (40.08 ja 40.16) Irtovilla ja villalangat (51.01 ja ) Puuvillakuitu (52.01) Puuvillalangat ( ) Kudotut puuvillakankaat ( ) Synteettiset filamenttilangat (54.01 ja 54.02) Kudotut synteettiset filamentti- ja katkokuitukankaat (54.07 ja ) Cordkankaat (54.08 ja 59.02) Katkotut tekokuidut ja tekokuitulangat (55.03, ja ) Polyamidipaperi ja polyamidikalvo (56.03) Kumilla käsitellyt nimikkeeseen tai kuuluvaa tekokuitua olevat tekstiilikudelmat (59.06) Suodatinkankaat ja diafragmakankaat (59.11) Kiillepaperinauhat (68.14) Lasimurska ja muut lasijätteet ja -romu (70.01) Laminaatit (70.19) Ferroseokset (72.02) Rauta- ja teräsromu (72.04) Dynamo- ja muuntajalevyt, jänneteräs, silattu teräslanka, erikoisteräkset, ontto vuoriporateräs, prosessiputket ja putkiston osat (72. ja 73. ryhmä) Tinalla silattu tai pleteroitu pelti (72.10 ja 72.12) Puhdistettu, muokkaamaton katodikupari ja valanteet (74.03) Messinkiaihiot (74.03) Messinkipyörötangot (74.07) Nikkeli (75.01, ja 75.03) Alumiini (76.01, 76.02, 76.05, ja 76.08) Lyijy (78.01 ja 78.02) Tina (80.01, ja 80.03) Vaihdettavat työkalut työstökoneita varten (82.07, ja 82.09) Juotostarvikkeet (83.11) Ydinpolttoaine, kattilat, pumput, puhaltimet, vedenkäsittelyjärjestelmät, vesi-, höyry- ja kaasuturbiinit laitteineen ja osineen (84. ryhmä) Dieselmoottorit ja niiden osat (84.08 ja 84.09) Laitetuulettimet (84.14) Koneiden ja laitteiden osat ja tarvikkeet (84.66) Elektroniikka-, sähkö- ja atk-laitteiden osat ja tarvikkeet (84.71 ja 84.73) Vierintälaakerit (84.82) Yleiskäyttöiset osat (84.85) Säätösauvat, säätösauvojen toimintalaitteet ja asennonosoituslaitteet osineen (84., 85. ja 90. ryhmä)

7 N:o Sähköteknilliset laitteet (85. ja 90. ryhmä) Sähkömagneetit, kestomagneetit ja niihin tarkoitetuista erikoisaineista tehdyt teelmät sekä muut laitteet ja osat (85.05) Paristot (85.06) Akut (85.07) Dieselmoottorien sähkölaitteet (85.11) Sähkölaitteet ja niiden osat (85.14 ja 85.15) Langallisiin puheluihin ja sähkötykseen tarkoitettujen sähkölaitteiden ja kantoaaltolaitteiden osat (85.17) Mikrofonit, kaiuttimet ja pienjaksovahvistimet (85.18) Äänen ja kuvan talteenotto- tai toistolaitteiden osat ja tarvikkeet (85.22) Atk- ja muut tietotallenteet (85.24) Radiolennätinlähettimien ja radiopuhelinlähettimien ja -vastaanottimien, yleisradioja televisiolähettimien ja -vastaanottimien, televisiokameroiden, meri- ja ilmaliikenteen radioturvallisuuslaitteiden, tutkalaitteiden sekä radiokauko-ohjauslaitteiden osat (85.29) Sähkölaitteiden osat rautatie-, maantie-, sisävesi-, satama- tai lentoliikenteen valvontaa varten (85.30) Kuuloon ja näköön perustuvien sähkömerkinantolaitteiden osat (85.31) Sähkökondensaattorit (85.32) Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä, katkaisemista, suojaamista tai liittämistä varten, vastukset, painetut piirit, kytkintaulut ja ohjauspöydät (85.33, 85.34, 85.35, 85.36, ja 85.38) Tekstin- ja kuvankäsittelyn varaosat ja komponentit (85.38, 85.40, ja 85.42) Sähköhehkulamppujen ja sähköpurkauslamppujen osat (85.39) Elektroniputket, katodisädeputket, televisiokameraputket ja elohopeatasasuuntausputket, valokennot, pietsosähköiset kiteet, diodit, transistorit sekä niiden kaltaiset puolijohdekomponentit, valoa lähettävät diodit ja elektroniset mikropiirit (85.40, ja 85.42) Eristetty sähkölanka (85.44) Hiiliteokset sähkötarkoituksiin (85.45) Eristimet (85.46) Sähkökoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden eristysosat (85.47) Ajoneuvojen voimansiirtolaitteet ja laakerit (87.08) Lentokoneiden osat (88.03) Valokopio- ja lämpökopiolaitteiden osat ja tarvikkeet (90.09) Lääketieteessä ja kirurgiassa käytettävät kojeet ja laitteet (90.18) Tiheyden, paineen, kosteuden, lämpötilan, nopeuden, virtauksen, pinnankorkeuden tai muun fysikaalisen suureen mittaukseen tai säätöön tarkoitettujen kojeiden osat ja tarvikkeet (90.25, ja 90.32) Ajoneuvojen anturit, termostaatit ja mittarit (90.28, ja 90.32) Värinauhat (96.12) Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Vanhempi hallitussihteeri Teuvo Airas

8 268 N:o 109 Valtioneuvoston päätös vuoden 1995 satovahinkojen viljelmäkohtaisista korvausosuuksista ja yleiskorvauksista Annettu Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1996 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt satovahinkojen korvaamisesta 24 päivänä lokakuuta 1975 annetun asetuksen (820/75) 2 ja 13 :n nojalla: 1 Vuoden 1995 viljelmäkohtaisista satovahingoista korvataan omavastuun ylittävästä satovahingon määrästä 90 %. 2 Vahingoista, jotka aiheutuivat vuoden 1995 runsaiden sateiden aiheuttamista poikkeuksellisista tulvista, voidaan maksaa satovahinkojen korvaamisesta annetun asetuksen (820/75) 2 :ssä tarkoitettuja yleiskorvauksia. Yleiskorvausta maksetaan Hämeen, Satakunnan, Turun ja Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirien alueilla siten kuin jäljempänä tässä päätöksessä määrätään. Korvaus maksetaan hehtaariperusteisena. 3 Yleiskorvauksen maksamisen perusteena on hakijan kylvämättä jäänyt pinta-alatukihakemuksen viljelylomake I mukainen viljelyala, joka ei ole ollut peltokasvien tukijärjestelmän mukaisena kesantona kasvukaudella 1995 tai jonka perusteella ei ole myönnetty muitakaan Euroopan yhteisön kokonaan tai osittain rahoittamia pinta-alaperusteisia tukia ja joka aiempina vuosina on ollut säännönmukaisesti viljeltynä. 4 Yleiskorvausta maksetaan markkaa runsaiden sateiden aiheuttaman poikkeuksellisen tulvan vuoksi kylvämättä jäänyttä hehtaaria kohti. Korvausta voidaan maksaa, jos kylvämättä on jäänyt vähintään hehtaari viljelmän pinta-alasta. 5 Yleiskorvaushakemus on tehtävä kunnan maatalousviranomaiselle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta Kunnan maatalousviranomaisen on laadittava yleiskorvauslaskelmista yhteenveto, josta ilmenevät maa- ja metsätalousministeriön määräämät tiedot. Yhteenveto on toimitettava maa- ja metsätalousministeriön määräämän ajan kuluessa asianomaiseen maaseutuelinkeinopiiriin. Maaseutuelinkeinopiiri toimittaa oman alueensa yhteenvedon maaja metsätalousministeriöön sen määräämän ajan kuluessa. 7 Yleiskorvauksen myöntää asianomaisen kunnan maatalousviranomainen sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on yhteenvedot saatuaan antanut maksamisohjeet. 8 Maa- ja metsätalousministeriö antaa tar-

9 N:o kemmat määräykset ja ohjeet menettelystä yleiskorvauksia haettaessa sekä vahinkojen arviointi- ja laskentaperusteista. 9 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Maatalousylitarkastaja Leena Seppä A/16

10 270 N:o 110 Puolustusministeriön päätös puolustustarvikkeiden maastaviennissä ja kauttakuljetuksessa Euroopan unionin alueella vaadittavasta ilmoituksesta Annettu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996 Puolustusministeriö on puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta 9 päivänä maaliskuuta 1990 annetun lain (242/90) 4 :n 4 momentin nojalla, päättänyt: 1 Sen lisäksi mitä puolustustarvikkeiden maastavientiin ja niiden kauttakuljetukseen vaadittavasta maastavientiluvasta on puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa säädetty on puolustustarvikkeiden maastaviennistä tai niiden kuljetuksesta Suomen alueen kautta toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tehtävä puolustusministeriön vahvistamalle lomakkeelle laadittu kulku- tai kauttakulkuilmoitus, joka on esitettävä tulliviranomaiselle yhdessä maastavientiluvan kanssa. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1996 Puolustusministeri Anneli Taina Vanhempi hallitussihteeri Seppo Paasonen

11 271 N:o 111 Valtiovarainministeriön päätös Helene Schjerfbeckin ja kuvataiteen juhlarahasta Annettu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1996 Valtiovarainministeriö on 16 päivänä huhtikuuta 1993 annetun rahalain (358/93) 7 :n 2 momentin nojalla päättänyt: 1 Helene Schjerfbeckin kuoleman 50-vuotispäivän johdosta lyödään Helene Schjerfbeckin ja kuvataiteen 100 markan juhlaraha. 2 Juhlaraha on hopeaseosta, jonka painosta 925 promillea on hopeaa ja 75 promillea kuparia. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään + 10 promilleyksikköä. 5 Juhlarahan leimat ovat seuraavien selitelmän ja kuvien mukaiset. Rahan tunnuspuolella on Helene Schjerfbeckin kasvokuva, jonka vasemmalla puolella on pystysuunnassa teksti HELENE SCHJERFBECK ja oikealla puolella pystysuunnassa vuosilukumerkintä Arvopuolen muotoilua rajaavat peruspinnat, joissa on vasemmalla ylhäällä pystysuunnassa arvomerkintä 100 MK ja oikealla alhaalla vaakasuunnassa teksti SUOMI FINLAND sekä vuosiluku Juhlarahan paino on 24 grammaa ja halkaisija 35 millimetriä, josta enintään viisi prosenttia rahoista saa poiketa enemmän kuin + 0,1 millimetriä. 4 Juhlaraha on ympyrän muotoinen. Kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahaa kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahassa on sen suunnitelleen taiteilijan ja Rahapaja Oy:n johtajan sukunimien alkukirjaimet T ja M. 6 Osa lyöntimäärästä voidaan lyödä erikoislyöntinä, jolloin rahoissa on peilikiiltoinen pohja ja mattapintainen kuvio. 7 Juhlarahan leimojen tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät Rahapaja Oy:n hallussa olevista perusmalleista ja -työkaluista. 8 Tämä päätös tulee voimaan 28 päivänä helmikuuta Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1996 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Budjettineuvos Raine Vairimaa

12 272 N:o 112 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös geenitekniikkalain mukaisten suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1996 Sosiaali- ja terveysministeriö on 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/92) 8 :n nojalla päättänyt: 1 Geenitekniikkalain (377/95) mukaisista sosiaali- ja terveysministeriön suoritteista peritään valtiolle maksuja tämän päätöksen mukaisesti, jollei toisin ole säädetty. 2 Suoritteista peritään valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja omakustannusarvoa vastaavia tai kiinteitä maksuja. 3 Geenitekniikkalain 7 :n mukaisten tarkastajien toiminnot ovat valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista peritään yksittäisen suoritteen omakustannusarvoa vastaava maksu. 4 Valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista peritään oheisen maksutaulukon mukaiset maksut, ovat: 1) geenitekniikka-asetuksen (821/95) 20 :ssä tarkoitettujen geeniteknisten laitosten toiminnan aloittamista koskevan ilmoituksen (toimitilailmoitus) käsittely; 2) geenitekniikka-asetuksen 23, 24 ja 25 :ssä tarkoitettujen geenitekniikalla muunnettujen organismien käyttöä koskevien ilmoitusten (toimintailmoitus) käsittely; 3) geenitekniikka-asetuksen 26 :ssä tarkoitetun tutkimus- ja kehittämiskoetta koskevan ilmoituksen käsittely; ja 4) geenitekniikka-asetuksen 29 :ssä tarkoitetun tuotteiden markkinoille luovuttamista koskevan ilmoituksen käsittely. 5 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1996 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Neuvotteleva virkamies Raimo Salonen

13 N:o MAKSUTAULUKKO Suoritteet 1) toimitilailmoitus mk 2) toimintailmoitukset I ryhmän B-tyypistä (laajaa) käyttöä koskeva ilmoitus mk II ryhmän A-tyypistä (suppeaa) käyttöä koskeva ilmoitus mk II ryhmän B-tyypistä (laajaa) käyttöä koskeva ilmoitus mk edellistä hinnoittelua sovelletaan myös toimintailmoituksiin, jotka koskevat III ryhmän organismeja 3) tutkimus- ja kehittämiskoetta koskeva ilmoitus mk 4) tuotteiden markkinoille luovuttamista koskeva ilmoitus mk

14 274 N:o 113 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä Annettu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/80) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/93): Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavat päätökset: antopäivä voimaantulopäivä Päätöksen nimi n:o MMMp siipikarjanlihahygieniapäätöksen muuttaminen... 4/EEO/ MMMp tarhatun riistan ja kanin lihahygienia*)... 8/EEO/ Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on antanut seuraavat päätökset: MMM EEOp broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta annetun päätöksen muuttaminen... 6/EEO/ MMM EEOp salmonelloosin vastustamisesta naudoissa ja sioissa annetun päätöksen väliaikainen muuttaminen... 7/EEO/ Edellä mainitut päätökset on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston määräyskokoelmassa. Päätökset ovat saatavissa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastosta, osoite Kluuvikatu 4 A, Helsinki, puhelin (90)1601. Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996 Osastopäällikkö Saara Reinius Vanhempi hallitussihteeri Kristiina Pajala *) Neuvoston direktiivi 91/495/ETY, EYVL N:o L 268, , s. 41

15 275 N:o 114 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 12 päivänä toukokuuta 1995 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä marraskuuta 1991 annetun kirkkojärjestyksen (1055/93) 5 luvun 8 ja 6 luvun 41 :n 3 momentti; sekä lisätään 6 lukuun uusi 8 a seuraavasti: 5 luku Pappisvirka 8 Toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan papin oikeuttamisesta toimittamaan pappisvirkaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa päättävät piispa ja tuomiokapituli. Hakijan on annettava tämän luvun 4 :ssä mainitut näytteet ja 6 :ssä oleva lupaus. Lisäksi on noudatettava, mitä papiksi vihkimisen edellytyksistä on edellä määrätty. Jos häntä ei aikaisemmin ole vihitty papiksi evankelis-luterilaisessa tai sellaisessa kirkossa, jolla on ehtoollisyhteys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa, hänet on vihittävä pappisvirkaan. 6 luku Viranhaltijat ja työntekijät A. Virkoja koskevat yhteiset määräykset 8a Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten koulutuksen ja ammatillisen harjoittelun tunnustamisesta annetun lain (1597/92) 2 :ssä tarkoitetun tutkintotodistuksen tai sen kanssa vastaavaksi määritellyn koulutuksesta annetun asiakirjan tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään taikka hakijalta määrättävästä kelpoisuuskokeesta tai sopeutumisajasta päättää kirkkohallitus. Ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa laissa (531/86) tarkoitetut tutkintojen rinnastamispäätökset kirkollisia virkoja varten tekee kirkkohallitus. Kirkkohallituksen on annettava 1 ja 2 momentissa tarkoitetut päätökset neljän kuukauden kuluessa siitä kun hakemus on toimitettu kirkkohallitukselle. Kirkkohallituksen yhteydessä on neuvottelukunta, joka tarvittaessa antaa kirkkohallitukselle lausuntoja 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen ja ammatillisen harjoittelun tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään sekä 2 momentissa tarkoitettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta. Neuvottelukunta suorittaa lisäksi muita tutkintojen tunnustamiseen liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin kirkkohallitus määrää. Neuvottelukunnan kokoonpanosta määrätään kirkkohallituksen hyväksymässä johtosäännössä. 41 Kirkkohallitus voi antaa kelpoisuuden kant-

16 276 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 114 torinvirkoihin henkilölle, jolla on virkaan vaadittavaa tutkintoa vastaavat tiedot ja taidot. Tämä kirkkojärjestyksen muutos on tullut voimaan 1 päivänä helmikuuta Turussa 12 päivänä toukokuuta 1995 Kirkolliskokouksen puolesta John Vikström arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996