SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1999 N:o Laki. N:o 60

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1999 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 60 Laki hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta annetun lain muuttamisesta Laki vahingonkorvauslain muuttamisesta Laki rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta Rikosvahinkoasetus Asetus Ahvenanmaan maakunnassa olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa Valtioneuvoston päätös turvavarastointiohjelmasta vuonna Valtioneuvoston päätös hankevientiin liittyvään tarjoustoimintaan myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen kumoamisesta Opetusministeriön päätös lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista annetun opetusministeriön päätöksen 4 :n muuttamisesta Puolustusministeriön päätös asevelvollisten yleisistä varusmiespalvelukseen astumispäivistä vuosina N:o 60 Laki hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta 17 päivänä joulukuuta 1993 annettuun lakiin (1257/1993) uusi 5 a, 5 b ja 5 c sekä 5 a :n edelle uusi väliotsikko seuraavasti: Hätäkeskuksen henkilörekisterit ja henkilötietojen käsittely 5a Kokeiluhätäkeskus voi vastuullisena rekisterinpitäjänä ylläpitää henkilörekisteriä niiden tietojen tallettamista varten, jotka koskevat hätäilmoituksen vastaanottamista, yksiköiden hälyttämistä sekä muita 2 :ssä tarkoitettuja taikka 4 ja 6 :n nojalla annetussa asetuksessa säädettyjä tehtäviä. Rekisteriin saadaan tallettaa hätäilmoituksen tekijän ja vastanottajan nimet, ilmoituksen tekotapa ja sisältö puhelintunniste- ja osoitetietoineen sekä hätäilmoituksen nauhoite tai vastaava tekninen tallenne, ilmoituksessa tarkoitetun henkilön nimi ja osoite sekä kohteen yksilöintitiedot mukaan lukien omistajan tai haltijan nimi ja osoite. Hälytetyn yksikön suorittamia toimenpiteitä rekisteriin saadaan tallettaa sikäli kuin se on tarpeellista hätäkeskuksen toiminnan kannalta seurantaa ja arviointia varten. Rekisteriin voidaan lisäksi tallettaa tietoja, jotka ovat työturvallisuuden kannalta tarpeellisia, kuten tieto kohteen tai henkilön vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta. Henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta taikka henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia tietoja saa kerätä ja tallentaa silloin, kun se on hälytettävän toimintayksikön HE 195/1998 HaVM 19/1998 EV 229/

2 276 N:o 60 yksittäisen tehtävän suorittamiseksi välttämätöntä. Työturvallisuuden kannalta tarpeellisen tiedon osalta saadaan tallettaa kohteen yksilöivä tunnistamistieto sekä henkilön nimi ja osoite tai muu vastaava tunnistamistieto. Tieto tulee poistaa henkilörekisteristä, kun se ei ole rekisterin käyttötarkoituksen kannalta enää tarpeellinen, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua hätäilmoituksen vastaanottamisesta tai tiedon tarkistamisesta, jollei kokeiluhätäkeskuksen tehtäviin liittyvästä perustellusta syystä muuta johdu. 5b Kokeiluhätäkeskuksen henkilöstöön kuuluvalla on hätäkeskukselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada hälytystehtävän alkutoimenpiteiden tai työturvallisuuden varmistamiseksi taikka hälytetyn yksikön tukemiseksi maksutta tietoja: 1) poliisin henkilörekistereistä annetun lain (509/1995) 1 a :ssä tarkoitettuun poliisiasiain tietojärjestelmään kuuluvasta etsintäkuulutusrekisteristä, tunnistettavien rekisteristä, omaisuusrekisteristä, tuntomerkkirekisteristä ja sanomanvälitysrekisteristä sekä poliisiasiain tietojärjestelmän tietokantaan järjestelmän yhteiskäyttöön talletetuista rikoksesta epäillyn tai esitutkinnan, poliisitutkinnan taikka pakkokeinon kohteena olevan henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista sekä henkilön omaan turvallisuuteen tai poliisin työturvallisuuteen vaikuttavista tiedoista siten kuin edellä mainitun lain nojalla asetuksella tarkemmin säädetään; 2) poliisin henkilörekistereistä annetun lain 1 b :ssä tarkoitettuun hallintoasiain tietojärjestelmään kuuluvasta aseluparekisteristä sekä järjestyksenvalvojarekisteristä; 3) tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain (819/1989) 3 :ssä tarkoitetusta ajoneuvorekisteristä sekä ajo-oikeutta ja liikennelupaa koskevien tietojen osalta ajokorttirekisteristä; 4) kunnan pelastusviranomaisen pelastusyksiköiden hälyttämisestä ja niiden suorittamista toimenpiteistä pitämistä hälytys- ja toimenpiderekistereistä sekä paloturvallisuuden valvontaa ja tarkastamista varten pitämistä valvontarekistereistä; sekä 5) telemarkkinalain (396/1997) 4 :ssä tarkoitetulta teleyritykseltä tunnistamistietoja siitä liittymästä, josta hätäilmoitus on tehty. Oikeus saada tietoja poliisin henkilörekistereistä sekä tieliikenteen tietojärjestelmästä on tietosisällön ja käyttötarkoituksen suhteen siten rajoitettu kuin poliisimiehen oikeudesta tietojen saamiseen ja käyttämiseen säädetään. Vastaavasti koskee oikeus saada tietoja pelastusviranomaisen tietojärjestelmistä vain pelastusyksikön hälyttämisessä ja avustamisessa tarpeellisia tietoja. Tiedot voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla, jonka avaaminen edellyttää kokeiluhätäkeskuksen tiedon luovuttajalle esittämää selvitystä järjestelmästä erityisesti tietosuojan ja tietoturvallisuuden kannalta. 5c Kokeiluhätäkeskuksen henkilöstöön kuuluva ei saa hätäkeskuksen tehtävien hoitoon kuulumattomalla tavalla käyttää hyödykseen eikä luvatta ilmaista muille tässä toimessaan tietoon saamaansa seikkaa 1) josta lailla säädetään salassapitovelvollisuus; 2) joka koskee yksityistä liike- tai ammattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa tietoa yksityisen elinkeinotoiminnasta, jos tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa; 3) joka koskee henkilön tai yhteisön taloudellista asemaa; taikka 4) joka koskee henkilön terveydentilaa tai henkilökohtaisia olosuhteita. Edellä 5 a ja 5 b :ssä tarkoitetut tiedot voidaan, sen estämättä mitä vaitiolovelvollisuudesta säädetään, luovuttaa poliisi- tai pelastusyksikölle taikka muulle toimintayksikölle, jonka hätäkeskus on hälyttänyt tai jota varten tieto on yksikön pyynnöstä hankittu. Tiedot, jotka hätäkeskus on saanut 5 b :n 1 3 kohdan nojalla, saadaan luovuttaa vain poliisin toimintayksikölle. Vastaavasti 5 b :n 4 kohdan nojalla vastaanotetut tiedot saadaan luovuttaa vain pelastustoimen toimintayksikölle. Salassa pidettävän tiedon ilmaisemisesta viranomaiselle tai muulle julkista tehtävää hoitavalle toimielimelle muissa tapauksissa säädetään lailla. Kokeiluhätäkeskuksen poliisitoimen toimintayksiköltä vastaanottama tieto hälytystehtävän suorittamisesta voidaan luovuttaa asianomaisen henkilörekisterin pitämisestä vastaavalle poliisiviranomaiselle. Samoin voidaan pelastustoimen toimintayksiköltä vastaanotettu tieto luovuttaa pelastusviranomaisen vastuulliselle rekisterinpitäjälle. Vaitiolovelvollisuus ei estä ilmaisemasta sellaista tietoa, jonka ilmaiseminen on yksit-

3 N:o täistapauksessa tarpeen hengen tai terveyden suojaamiseksi tai huomattavan ympäristö- tai omaisuusvahingon välttämiseksi, jolloin tiedon saajan salassapitovelvollisuudesta on vastaavasti voimassa, mitä 1 momentissa säädetään. Rangaistus tässä pykälässä säädetyn vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 :n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 :n mukaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999 ja se on voimassa kuten ko- Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999 keiluhätäkeskustoiminnasta hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta annetun lain 6 :ssä säädetään. Jollei hätäkeskuskokeilun päättymisestä muuta säädetä, siirretään hätäkeskuksen henkilörekisterissä olevat tiedot tehtäväkohtaisesti eriteltyinä niille viranomaisille, joille vastuu hätäilmoitusten vastaanottamisesta ja toimintayksiköiden hälyttämisestä siirtyy, sekä kokeiluhätäkeskusta koskevien tietojen osalta arkistoidaan siten kuin sisäasiainministeriö arkistointia koskevien säädösten nojalla määrää. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam

4 278 N:o 61 Laki vahingonkorvauslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun vahingonkorvauslain (412/1974) 5 lukuun uusi 4 a seuraavasti: 5 luku Korvattava vahinko 4a Surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja korvauksen tuomitseminen harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet. Mitä 1 momentissa säädetään, ei rajoita läheisen oikeutta korvaukseen henkilövahingosta tämän luvun 2 :n nojalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Tätä lakia ei sovelleta sellaisen vahingon korvaamiseen, joka on aiheutettu ennen lain voimaantuloa tehdyllä teolla. Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Jussi Järventaus HE 116/1998 LaVM 13/1998 EV 164/1998

5 279 N:o 62 Laki rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973 annetun lain (935/1973) nimike, 2 a, 14 :n 1 momentti ja 27 a, sellaisina kuin niistä ovat 2 a laissa 63/1984, 14 :n 1 momentti laissa 133/1987 ja 27 a laissa 194/1997, sekä lisätään lakiin uusi 6 a ja 16 :ään, sellaisena kuin se on laissa 916/1985 ja mainitussa laissa 133/1987, uusi 3 momentti seuraavasti: Rikosvahinkolaki 2a Jos rikos on tehty Suomen ulkopuolella, suoritetaan korvausta vain henkilövahingosta. Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että se, johon rikos on kohdistunut, asui rikoksen sattuessa pysyvästi Suomessa ja että hänen oleskelunsa ulkomailla johtui työstä, opiskelusta tai muusta näihin verrattavasta syystä. Korvauksen suorittamiseksi elatusvelvollisen menetyksestä vaaditaan lisäksi, että myös elatukseen oikeutettu asui rikoksen sattuessa pysyvästi Suomessa. Suomen ulkopuolella tehdyllä rikoksella aiheutetusta henkilövahingosta voidaan harkinnan mukaan suorittaa korvausta muissakin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, jos korvauksen suorittamista on pidettävä perusteltuna ottaen erityisesti huomioon rikoksen läheinen yhteys Suomeen, rikoksen tekijän ja rikoksen kohteena olleen henkilön välisen suhteen läheisyys, vahingon laatu sekä vahingon kärsineen mahdollisuus saada korvausta muualta. Jos vahingon kärsinyt muuttaa pysyvästi ulkomaille sen jälkeen, kun 1 tai 2 momentissa tarkoitettu rikos on tehty, voidaan korvaus evätä tai sen maksaminen lopettaa. 6a Surmansa saaneen läheiselle suoritetaan korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 4 a :ssä säädetyin edellytyksin. Tämän pykälän nojalla korvaukseen oikeutetulle suoritettava korvaus ei saa olla markkaa suurempi. 14 Korvauksen myöntää ja suorittaa valtiokonttori. Korvausta myöntäessään valtio- HE 115/1998 LaVM 16/1998 EV 163/1998

6 280 N:o 62 konttori ei ole sidoksissa tuomioistuimen korvausasiassa antamaan ratkaisuun. 16 Valtiokonttorilla on salassapitosäännösten ja -määräysten estämättä oikeus pyynnöstä saada tuomioistuimelta sen hallussa olevat korvausasian selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat asiakirjat. 27a Edellä 5 :n 1 momentissa, 5 a :ssä, 6 a :n 2 momentissa sekä 7 ja 10 :ssä mainitut rahamäärät tarkistetaan asetuksella kolmivuotiskausittain rahanarvon muutosta vastaavasti. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Lain 2 a :n 2 momenttia ja 6 a :ää ei sovelleta ennen lain voimaantuloa tehdyllä rikoksella aiheutetun vahingon korvaamiseen. Lain 5 :n 1 momentissa, 5 a :ssä, 6 a :n 2 momentissa sekä 7 ja 10 :ssä mainitut rahamäärät tarkistetaan 27 a :n nojalla annettavalla asetuksella vuoden 2000 alusta ja sen jälkeen kolmivuotiskausittain. Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Jussi Järventaus

7 281 N:o 63 Rikosvahinkoasetus Annettu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999 Oikeusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä joulukuuta 1973 annetun rikosvahinkolain (935/1973) 14 :n 2 momentin ja 28 :n nojalla, sellaisena kuin niistä on 14 :n 2 momentti laissa 133/1987: 1 Hakemuslomake Rikosvahinkolain (935/1973) mukaisen korvauksen hakemista varten valtiokonttori vahvistaa hakemuslomakkeen kaavan. Lomakkeita saa maksutta valtiokonttorilta, tapaturma-asiamieheltä, kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta, paikallispoliisilta sekä Suomen diplomaattisesta ja konsuliedustustosta. 2 Hakemuksen jättäminen Korvaushakemus voidaan jättää valtiokonttoriin, tapaturma-asiamiehelle tai kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon. 3 Ilmoitusvelvollisuus Jos korvauksen saajan oloissa tapahtuu sellainen muutos, että se voi aiheuttaa korvauksen määrän muuttamisen tai korvauksen suorittamisen lopettamisen, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä valtiokonttorille. 4 Kulujen korvaaminen Jos korvauksen hakija haluaa saada korvausta rikosvahinkolain mukaisen korvauksen hakemisesta hänelle aiheutuvista kuluista, hänen on osoitettava, että hänelle on myönnetty maksuton oikeudenkäynti asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä. Jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, hakijan on liitettävä hakemukseen maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain (87/1973) 5 :ssä tarkoitettu selvitys. 5 Korvauksen pääomittaminen Yhdellä kertaa suoritettava korvaus tulojen tai elatuksen vähentymisestä taikka elatusvelvollisen menettämisestä lasketaan niiden sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan, joita noudatetaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) nojalla suoritettavan tapaturmaeläkkeen pääomittamisessa. 6 Korvauksen suorittaminen vajaavaltaiselle Vajaavaltaiselle tuleva korvaus maksetaan hänen edunvalvojalleen. Korvaus voidaan kuitenkin suorittaa vajaavaltaiselle itselleen, jos korvaus koskee hänen hallinnassaan ollutta omaisuutta tai hänellä muutoin on oikeus määrätä korvauksesta. Valtiokonttorin on ilmoitettava vajaavaltai-

8 282 N:o 63 sen kotikunnan holhousviranomaiselle vajaavaltaiselle tulevasta vähäistä suuremmasta korvauksesta. 7 Rikosvahinkolautakunta Rikosvahinkolain 14 :n 2 momentissa tarkoitetun rikosvahinkolautakunnan tehtävänä on valtiokonttorin pyynnöstä antaa lausuntoja kysymyksissä, jotka liittyvät korvauksen myöntämiseen rikosvahinkolain nojalla. Lautakunnassa on viisi jäsentä, joista oikeusministeriö määrää yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varamies. Lautakunnassa tulee olla edustettuna vahingonkorvausoikeuden, vakuutustoiminnan, sosiaalivakuutuslainsäädännön ja oikeuskäytännön asiantuntemus. Lautakunta asetetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sillä on oikeus ottaa yksi tai useampi lainoppinut sihteeri. Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Se on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen puheenjohtajan lisäksi kaksi muuta jäsentä. Lautakunnan puheenjohtajan, muiden jäsenten ja sihteerin palkkioiden perusteet vahvistaa oikeusministeriö. 8 Lausunnon pyytäminen Valtiokonttorin on pyydettävä rikosvahinkolautakunnan lausunto, jos sen käsiteltävänä olevassa rikosvahinkojen korvaamista koskevassa asiassa annettavalla ratkaisulla on tärkeää periaatteellista merkitystä. Lausunto on aina pyydettävä hakemuksesta, joka koskee: 1) rikosvahinkolain 5 :n 2 momentissa Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999 tarkoitetun kärsimyksen korvaamista, jos vahingosta vastuussa oleva on tuomioistuimen päätöksellä velvoitettu suorittamaan korvausta enemmän kuin markkaa tai jos on ilmeistä, että korvausta suoritetaan rikosvahinkolain nojalla enemmän kuin markkaa; 2) rikosvahinkolain 6 a :ssä tarkoitetun kärsimyksen korvaamista, paitsi jos hakemus jätetään tutkimatta tai heti hylätään; 3) rikosvahinkolain 8 a :ssä tarkoitetun esinevahingon tai muun taloudellisen vahingon korvaamista, paitsi jos hakemus jätetään tutkimatta tai heti hylätään; taikka 4) Suomen ulkopuolella tehdyllä rikoksella aiheutetun vahingon korvaamista, paitsi jos hakemus jätetään tutkimatta tai heti hylätään taikka lausunnon pyytämistä on muutoin pidettävä asian ratkaisemisen kannalta tarpeettomana. Lautakunnan puheenjohtajalla on sihteerin esittelystä oikeus päättää, että lausuntoa ei anneta asiasta, jossa lautakunnan käytäntö on vakiintunut tai jossa lausunnon antamista on muutoin pidettävä asian ratkaisemisen kannalta tarpeettomana. 9 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Sen 6 :n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä joulukuuta Tällä asetuksella kumotaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 1 päivänä maaliskuuta 1974 annettu asetus (198/1974) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetuksen voimaan tullessa valtiokonttorissa vireillä oleviin korvaushakemuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Jussi Järventaus

9 283 N:o 64 Asetus Ahvenanmaan maakunnassa olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa Annettu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999 Oikeusministerin esittelystä säädetään 2 päivänä lokakuuta 1998 annetun vaalilain (714/1998) 9 :n 1 momentin ja 16 päivänä elokuuta 1991 annetun Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 32 :n nojalla, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1556/1994, sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen suostumuksella: 1 Vuonna 1999 toimitettavissa eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja Ahvenanmaan maakunnassa ovat tämän asetukseen liitteessä mainitut postikonttorit. Helsingissä 29 päivänä tammikuuta Vaalitoimitsijan 1 :ssä tarkoitettuun ennakkoäänestyspaikkaan määrää Ahvenanmaan posti. Vaalitoimitsijaksi määrätään Ahvenanmaan postin palveluksessa oleva henkilö. 3 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 1999 ja on voimassa 16 päivään kesäkuuta Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Jussi Järventaus /9

10 284 N:o 64 Liite Luettelo vuonna 1999 toimitettavissa eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa Ahvenanmaan maakunnassa olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista. Kunta Postikonttori Brändö Brändö Jurmo Lappo Eckerö Eckerö Finström Godby Föglö Föglö Jomala Jomala Kumlinge Kumlinge Kökar Kökar Lemland Lemland Maarianhamina Mariehamn Saltvik Ödkarby Sottunga Sottunga Sund Sund Vårdö Vårdö

11 285 N:o 65 Valtioneuvoston päätös turvavarastointiohjelmasta vuonna 1999 Annettu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999 Valtioneuvosto on 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun turvavarastolain (970/1982) 3 :n 1 momentin nojalla kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt: 1 Vuonna 1999 voidaan turvavarastointisopimuksia tehdä valtion talousarvion rajoissa lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetun asetuksen (608/1984) 1 :ssä, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa asetuksessa (745/1990), luetelluista lääkeaineista sekä seuraavien, suluissa mainittuihin tullitariffin nimikkeisiin kuuluvien tavaroiden turvavarastoinnista: Vihannesten ja juuresten kylvösiemenet (07.13 ja 12.09) Paahtamaton kahvi (09.01) Soijapavut (12.01) Rypsin siemenet (12.05) Raaka rypsiöljy (15.14) Rehuhiiva (21.02) Etanoli (22.07) Natriumkloridi (25.01) Rikki (25.03) Kaoliini (25.07) Liitu (25.09) Tulenkestävät materiaalit (25.18, ja 69.03) Kipsikivi (25.20) Boraatit (25.28 ja 28.40) Nikkelimalmi ja -rikaste (26.04) Molybdeenimalmi (26.13) Kivihiili lukuunottamatta antrasiittia sekä kivihiilibrikettejä ja niiden kaltaisia kiinteitä polttoaineita (27.01) Polttoturve (27.03) Kivihiilestä tai ruskokivestä valmistettu koksi tai puolikoksi (27.04) Raakaöljyt (27.09) Öljyt kumituotteiden valmistukseen (27.10) Voiteluöljyt ja -rasvat (27.10) Esitislattu raakaöljy (27.10) Moottoribensiini (27.10.) Lentopetroli (27.10) Dieselöljyt ja kevyet polttoöljyt (27.10) Raskaat polttoöljyt (27.10) Öljyt painovärien valmistukseen (27.10) Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt (27.11) Vedenkäsittelykemikaalit (28. ryhmä) Noki (carbon black) (28.03) Piimetalli ja puolijohdelaatuinen pii (28.04) Rikkidioksidi (28.11) Hiilidisulfidi (28.13) Ammoniakki (28.14) Natronlipeä (28.15) Bariumhydroksidi (28.16) Alumiinihydroksidi (28.18) Mangaanidioksidi (28.20) Koboltti (28.22) Bariumsulfaatti (28.33) Kromisulfaatti (28.33 ja 32.02) Mangaanisulfaatti (28.33) Polyfosfaatit (28.35) Natriumkarbonaatti (28.36) Vetyperoksidi (28.47) Kalsiumkarbidi (28.49) Tolueeni (29.02) Metanoli ja glykoli (29.05) Voiteluaineiden lisäaineet (29.19, 29.21, 29.32, 29.33, 29.34, 34.02, 30.11, ja 40.02)

12 286 N:o 65 Polyamiinit (29.21) Kumiteollisuuden vulkanisoinnin kiihdyttäjät ja säilyttäjät (29.21, 29.25, 29.30, 29.32, 29.33, 29.34, ja 38.12) Lysiini (29.22) Isosyanaatit (29.29) Metioniini (29.30) A-, D- ja E-vitamiinit (29.36) Kaliumsulfaatti (31.04) Väriaineet ja painovärien pigmentit (32.03, ja 32.05) Painoväri (32.15) Sulfonihappo (34.02) Valoherkät levyt, offsetlevyt, graafiset filmit ja valokuvausfilmit rullissa (37.01 ja 37.02) Valonherkkä paperi (37.03) Filmien kehitteet (37.07) Elektrodimassa (38.01) Aktiivihiili (38.02) Piimaa (38.02) Hyönteisten, tuhosienten ja rikkaruohojen hävittämisaineet ja niiden raaka-aineet (38.08) Öljynjalostus- ja kemianteollisuudessa käytettävät katalysaattorit (38.15) Tulenkestävät laastit (38.16) Kemikaalit (38.23) HD-polyeteeni (39.01) Polypropeeni (39.02) ABS- ja SAN-muovit (39.03) Polyeetterit (39.07) Painovärien hartsit (38.06, ja 39.07) Polyamidit (39.08) Polyuretaanit (39.09) Silikonikumi (39.10) Valimohartsit (39.13) Ioninvaihtomassat (39.14) Muoviset teokset (39.26) Luonnonkumi (40.01) Synteettinen kumi (40.02 ja 40.05) Kumikankaat (40.08 ja 40.16) Irtovilla ja villalangat (51.01 ja ) Puuvillakuitu (52.01) Puuvillalangat ( ) Kudotut puuvillakankaat ( ) Synteettiset filamenttilangat (54.01 ja 54.02) Kudotut synteettiset filamentti- ja katkokuitukankaat (54.07 ja ) Cordkankaat (54.08 ja 59.02) Katkotut tekokuidut ja tekokuitulangat (55.03, ja ) Polyamidipaperi ja polyamidikalvo (56.03) Kumilla käsitellyt nimikkeeseen tai kuuluvaa tekokuitua olevat tekstiilikudelmat (59.06) Suodatinkankaat ja diafragmakankaat (59.11.) Kiillepaperinauhat (68.14) Lasimurska ja muut lasijätteet ja -romu (70.01) Kvartsiputket (70.02) Laminaatit (70.19) Ferroseokset (72.02) Rauta- ja teräsromu (72.04) Dynamo- ja muuntajalevyt, jänneteräs, silattu teräslanka, erikoisteräkset, ontto vuoriporateräs, prosessiputket ja putkiston osat (72. ja 73. ryhmä) Tinalla silattu tai pleteroitu pelti (72.10 ja 72.12) Puhdistettu, muokkaamaton katodikupari ja valanteet (74.03) Messinkiaihiot (74.03) Messinkipyörötangot (74.07) Nikkeli (75.01, ja 75.03) Alumiini (76.01, 76.02, 76.05, ja 76.08) Lyijy (78.01 ja 78.02) Tina (80.01, ja 80.03) Vaihdettavat työkalut työstökoneita varten (82.07, ja 82.09) Juotostarvikkeet (83.11) Ydinpolttoaine, kattilat, pumput, puhaltimet, vedenkäsittelyjärjestelmät, vesi-, höyry- ja kaasuturbiinit laitteineen ja osineen (84. ryhmä) Dieselmoottorit ja niiden osat (84.08 ja 84.09) Laitetuulettimet (84.14) Koneiden ja laitteiden osat ja tarvikkeet (84.66) Elektroniikka-, sähkö- ja atk-laitteiden osat ja tarvikkeet (84.71 ja 84.73) Vierintälaakerit (84.82) Yleiskäyttöiset osat (84.85) Säätösauvat, säätösauvojen toimintalaitteet ja asennonosoituslaitteet osineen (84., 85. ja 90. ryhmä) Sähköteknilliset laitteet (85. ja 90. ryhmä) Sähkömagneetit, kestomagneetit ja niihin tarkoitetuista erikoisaineista tehdyt teelmät sekä muut laitteet ja osat (85.05) Paristot (85.06) Akut (85.07) Dieselmoottorien sähkölaitteet (85.11)

13 N:o Sähkölaitteet ja niiden osat (85.14 ja 85.15) Langallisiin puheluihin ja sähkötykseen tarkoitettujen sähkölaitteiden ja kantoaaltolaitteiden osat (85.17) Mikrofonit, kaiuttimet ja pienjaksovahvistimet (85.18) Äänen ja kuvan talteenotto- tai toistolaitteiden osat ja tarvikkeet (85.22) Atk- ja muut tietotallenteet (85.24) Radiolennätinlähettimien ja radiopuhelinlähettimien ja -vastaanottimien, yleisradio- ja televisiolähettimien ja -vastaanottimien, televisiokameroiden, meri- ja ilmaliikenteen radioturvallisuuslaitteiden, tutkalaitteiden sekä radiokauko-ohjauslaitteiden osat (85.29) Sähkölaitteiden osat rautatie-, maantie-, sisävesi-, satama- tai lentoliikenteen valvontaa varten (85.30) Kuuloon ja näköön perustuvien sähkömerkinantolaitteiden osat (85.31) Sähkökondensaattorit (85.32) Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä, katkaisemista, suojaamista tai liittämistä varten, vastukset, painetut piirit, kytkintaulut ja ohjauspöydät (85.33, 85.34, 85.35, 85.36, ja 85.38) Tekstin- ja kuvankäsittelyn varaosat ja komponentit (85.38, 85.40, ja 85.42) Sähköhehkulamppujen ja sähköpurkauslamppujen osat (85.39) Elektroniputket, katodisädeputket, televisiokameraputket ja elohopeatasasuuntausputket, valokennot, pietsosähköiset kiteet, diodit, transistorit sekä niiden kaltaiset puolijohdekomponentit, valoa lähettävät diodit ja elektroniset mikropiirit (85.40, ja 85.42) Eristetty sähkölanka (85.44) Hiiliteokset sähkötarkoituksiin (85.45) Eristimet (85.46) Sähkökoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden eristysosat (85.47) Ajoneuvojen voimansiirtolaitteet ja laakerit (87.08) Lentokoneiden osat (88.03) Valokopio- ja lämpökopiolaitteiden osat ja tarvikkeet (90.09) Lääketieteessä ja kirurgiassa käytettävät kojeet ja laitteet (90.18) Tiheyden, paineen, kosteuden, lämpötilan, nopeuden, virtauksen, pinnankorkeuden tai muun fysikaalisen suureen mittaukseen tai säätöön tarkoitettujen kojeiden osat ja tarvikkeet (90.25, ja 90.32) Ajoneuvojen anturit, termostaatit ja mittarit (90.28, ja 90.32) Värinauhat (96.12). Tämä päätös tulee voimaan 3 päivänä helmikuuta Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Kaupallinen neuvos Tuula Kulovesi

14 288 N:o 66 Valtioneuvoston päätös hankevientiin liittyvään tarjoustoimintaan myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen kumoamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999 Valtioneuvosto on kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt: 1 Tällä päätöksellä kumotaan hankevientiin liittyvään tarjoustoimintaan myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista 22 päivänä helmikuuta 1990 annettu valtioneuvoston päätös n:o 210/ Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Ylitarkastaja Pertti Hämäläinen

15 289 N:o 67 Opetusministeriön päätös lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista annetun opetusministeriön päätöksen 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999 Opetusministeriö on lisännyt lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista 30 päivänä joulukuuta 1998 annetun opetusministeriön päätöksen (1202/1998) 4 :ään uuden 3 momentin, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti: 4 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Sen estämättä, mitä 2 :ssä säädetään, voi pääsy- ja soveltuvuuskokeiden sekä lisänäyttöjen vaikutus erityisen koulutustehtävän saaneen lukiokoulutuksen järjestäjän opiskelijavalinnassa olla vuonna 1999 enemmän kuin puolet enimmäispistemäärästä. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen Hallitusneuvos Matti Lahtinen

16 290 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 68 Puolustusministeriön päätös asevelvollisten yleisistä varusmiespalvelukseen astumispäivistä vuosina Annettu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999 Puolustusministeriö on päättänyt 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/1950) 8 :n 1 momentin ja asevelvollisuuslain soveltamisesta 26 päivänä tammikuuta 1951 annetun asetuksen (63/1951) 19 :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat, edellinen laissa 1169/1988 ja jälkimmäinen asetuksessa 1361/1988: 1 Asevelvollisten, jotka on määrätty astumaan asepalvelukseen puolustusvoimiin tai rajavartiolaitokseen vuonna 2001 tai 2002, on saavuttava suorittamaan palvelustaan heille erikseen annettavan määräyksen mukaisesti 8 päivänä tammikuuta 2001, 9 päivänä heinäkuuta 2001, 7 päivänä tammikuuta 2002 tai 8 päivänä heinäkuuta Jollei 1 momentissa tarkoitetussa määräyksessä toisin ilmoiteta, palvelukseen on saavuttava määrättynä päivänä viimeistään kello Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999 Puolustusministeri Anneli Taina Nuorempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen N:o 60 68, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1999