EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 LOPULLINEN A6-0399/ ***I MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta (KOM(2005)0646 C6-0443/ /0260(COD)) Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta Esittelijä: Ruth Hieronymi RR\ doc PE v04-00

2 PR_COD_1am Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistukset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt. PE v /273 RR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI... 5 PERUSTELUT KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO ASIAN KÄSITTELY RR\ doc 3/273 PE v04-00

4 PE v /273 RR\ doc

5 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta (KOM(2005)0646 C6-0443/ /0260(COD)) (Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0646) 1, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan sekä 47 artiklan 2 kohdan ja 55 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0443/2005), ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokuntien lausunnot (A6-0399/2006), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. Komission teksti Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 1 KAPPALE (1) Direktiivillä 89/552/ETY yhteensovitetaan tiettyjä televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä. Audiovisuaalisten mediapalvelujen uudet (1) Direktiivillä 89/552/ETY yhteensovitetaan tiettyjä televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä. Audiovisuaalisten mediapalvelujen uudet 1 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. RR\ doc 5/273 PE v04-00

6 lähetysteknologiat edellyttävät kuitenkin sääntelyjärjestelmän mukauttamista siten, että siinä voidaan ottaa huomioon rakenteellisten muutosten ja teknologian kehittymisen vaikutukset liiketoimintamalleihin ja erityisesti kaupallisen lähetystoiminnan rahoitukseen sekä varmistaa mahdollisimman hyvät kilpailuedellytykset eurooppalaiselle tietoteknologialle sekä Euroopan mediayrityksille ja media-alan palveluille. lähetysteknologiat edellyttävät kuitenkin sääntelyjärjestelmän mukauttamista siten, että siinä voidaan ottaa huomioon rakenteellisten muutosten, tieto- ja viestintätekniikoiden leviämisen ja teknologian kehittymisen vaikutukset liiketoimintamalleihin ja erityisesti kaupallisen lähetystoiminnan rahoitukseen sekä varmistaa mahdollisimman hyvät kilpailuedellytykset ja oikeusvarmuus eurooppalaiselle tietoteknologialle sekä Euroopan media-yrityksille ja media-alan palveluille ja lisäksi taata kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioittaminen. Lakien, säännösten ja hallintotoimien olisi oltava mahdollisimman lieviä ja yksinkertaisia, jotta uusia ja nykyisiä audiovisuaalisia mediapalveluja voidaan kehittää ja vaalia, mikä mahdollistaa työpaikkojen luomisen, talouskasvun, innovoinnit ja kulttuurisen monimuotoisuuden tukemisen. Uusien audiovisuaalisten mediapalvelujen riittämätön oikeusvarmuus markkinoilla vaikeuttaa taloudellisen potentiaalin käyttöä. Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 2 KAPPALE (2) Vaikka televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä yhteensovitetaan jo direktiivillä 89/552/ETY, tilattavien (on-demand) audiovisuaalisten mediapalvelujen kaltaiseen toimintaan liittyvissä säännöissä on eroavaisuuksia, joista osa saattaa haitata näiden palvelujen vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa ja vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla. Erityisen huomionarvoista on, että direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat poiketa alkuperämaaperiaatteesta tietyistä (2) Vaikka televisiotoimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä yhteensovitetaan jo direktiivillä 89/552/ETY, tilattavien (on-demand) mediapalvelujen kaltaiseen toimintaan liittyvät säännöt on koordinoitu ainoastaan jakelun osalta puitedirektiivillä 2002/21/EY ja vaihdon osalta sähköistä kaupankäyntiä koskevalla direktiivillä 2000/31/EY; uusien audiovisuaalisten mediapalvelujen sisältöä koskeviin vaatimuksiin on tähän asti sovellettu jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Jotkin eroavuudet estävät näiden palvelujen vapaata liikkuvuutta PE v /273 RR\ doc

7 yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä. Euroopan unionissa ja voivat vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla. Epävarmuus oikeusasioissa on perusteltua, sillä uusia audiovisuaalisia mediapalveluja ei ole rajattu oikeudellisesti Euroopan unionin televiestintäoikeudesta eikä sähköistä kaupankäyntiä koskevasta direktiivistä. Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 3 KAPPALE (3) Audiovisuaalisilla mediapalveluilla on suuri merkitys yhteiskuntien, demokratian ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä erityissääntöjä. (3) Audiovisuaaliset mediapalvelut ovat sekä kulttuurialan että kaupallisen alan tuotteita. Niillä on kasvava merkitys yhteiskuntien, demokratian, ottaen huomioon varsinkin tiedonvälityksen vapauden, mielipiteiden moninaisuuden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden turvaamisen, koulutuksen ja kulttuurin kannalta, ja sen vuoksi on perusteltua soveltaa näihin palveluihin tiettyjä erityissääntöjä ja kunnioittaa niitä, jotta voidaan turvata Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen kirjatut perusvapaudet ja -oikeudet ja varmistaa alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden suojelu. Eurooppalainen audiovisuaalinen malli perustuu siihen, että tiedotusvälineitä pidetään yhtä lailla kulttuurialan kuin kaupallisenkin alan tuotteina. Lisäksi on tarpeen korostaa, että niiden merkitys yleisen mielipiteen muodostumisessa ja demokratian ylläpitämisessä oikeuttavat niiden sääntöjen soveltamisen ja kunnioittamisen, joilla turvataan muun muassa perusvapaudet ja -oikeudet sekä kansallisella, eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella tasolla määriteltävien heikossa asemassa olevien ihmisten suojelu. RR\ doc 7/273 PE v04-00

8 Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 3 A KAPPALE (uusi) (3 a) Euroopan parlamentti vaatii 1. joulukuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa ja 4. huhtikuuta 2006 Dohan kierroksesta ja WTO:n ministerikokouksesta antamassaan päätöslauselmassa jättämään julkiset peruspalvelut kuten terveydenhuollon, koulutusjärjestelmän ja audiovisuaaliset palvelut palvelujen vapauttamista käsittelevän GATS-neuvottelukierroksen ulkopuolelle. Parlamentti tukee 27. huhtikuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurin monimuotoisuuden suojelemista ja edistämistä koskevaa Unescon yleissopimusta ja toteaa erityisesti, että kulttuurialan toiminnalla, tuotteilla ja palveluilla on sekä kaupallisia että kulttuurisia ominaisuuksia, sillä ne pitävät sisällään identiteettejä, arvoja ja merkityksiä, ja tästä syystä niitä ei saa käsitellä pelkästään taloudellista arvoa sisältävinä hyödykkeinä. Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat eurooppalaisen lainsäädännön perusteella vaatineet audiovisuaalisten tuotteiden erityisasemaa GATS- ja WTO-neuvotteluissa sekä Unescon yleissopimuksen laatimisen ja sitä koskevan päätöksenteon yhteydessä. Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 3 B KAPPALE (uusi) (3 b) Viestimiin liittyvän ohjauksen pitäisi tarjota kansalaisille välineitä tulkita kriittisesti ja hyödyntää vastaanottamaansa jatkuvasti kasvavaa tiedon määrää, kuten Euroopan neuvoston suosituksessa 1466(2000) todetaan. Tämän oppimisprosessin kautta kansalaisten pitäisi pystyä laatimaan viestejä ja valitsemaan sopivimmat tiedotusvälineet viestintäänsä varten, jolloin he kykenevät PE v /273 RR\ doc

9 hyödyntämään täydesti oikeuttaan tiedonvälityksen vapauteen ja sananvapauteen. Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 4 KAPPALE (4) Perinteiset audiovisuaaliset mediapalvelut ja kehittymässä olevat tilattavat palvelut tarjoavat yhteisössä huomattavia työllisyysmahdollisuuksia varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja edistävät talouskasvua ja investointeja. (4) Perinteiset audiovisuaaliset mediapalvelut kuten televisio ja kehittymässä olevat tilattavat audiovisuaaliset palvelut tarjoavat yhteisössä huomattavia työllisyysmahdollisuuksia varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja edistävät talouskasvua ja investointeja. Kun pidetään mielessä yhdenvertaisten mahdollisuuksien merkitys ja todelliset eurooppalaiset yleisradiomarkkinat, olisi noudatettava yhteismarkkinoiden perusperiaatteita, kuten kilpailuoikeutta ja yhdenvertaista kohtelua, jotta voitaisiin varmistaa mediamarkkinoiden avoimuus ja ennustettavuus sekä saavuttaa ongelmaton pääsy markkinoille. Tarkistuksella viitataan siihen, että sisämarkkinat tarjoavat kehittymismahdollisuuksia audiovisuaalisille mediapalveluille. Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE (5) Audiovisuaalisia mediapalveluja tarjoavat eurooppalaiset yritykset joutuvat toimimaan kehittymässä oleviin tilattaviin palveluihin sovellettavan sääntelyn osalta oikeudellisesti epävarmassa ja toimintaedellytyksiltään epätasapuolisessa ympäristössä. Sekä kilpailun vääristymisen välttämiseksi että oikeusvarmuuden lisäämiseksi on sen vuoksi tarpeen soveltaa koordinoidusti kaikkiin audiovisuaalisiin (5) Audiovisuaalisia mediapalveluja tarjoavat eurooppalaiset yritykset joutuvat toimimaan kehittymässä oleviin tilattaviin palveluihin sovellettavan sääntelyn osalta oikeudellisesti epävarmassa ja toimintaedellytyksiltään epätasapuolisessa ympäristössä. Kilpailun vääristymisen välttämiseksi, oikeusvarmuuden lisäämiseksi, sisämarkkinoiden täyttymiseen myötävaikuttamiseksi ja yksittäisten tietoalojen syntymisen RR\ doc 9/273 PE v04-00

10 mediapalveluihin ainakin tiettyjä perussääntöjä. helpottamiseksi on sen vuoksi tarpeen soveltaa koordinoidusti kaikkiin, sekä lineaarisiin että ei-lineaarisiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin, riippumatta siitä, toimitetaanko mediapalvelut kiinteän ohjelmaaikataulun mukaisesti vai tilauksesta, ainakin tiettyjä perussääntöjä, joilla pyritään varmistamaan muun muassa alaikäisten, heikossa asemassa olevien ihmisten ja vammaisten henkilöiden suojelu sekä perusoikeuksien ja - vapauksien kunnioitus. Direktiiviin 89/552/ETY sisältyvät perusperiaatteet eli lähettävä jäsenvaltio ja yhteiset vähimmäisstandardit, ovat osoittautuneet toimiviksi ja ne olisi tästä syystä säilytettävä. Kohdassa selvennetään, mistä mediapalveluista on kyse, ja tuodaan esiin televisiotoimintaa koskevan direktiivin myönteiset vaikutukset. Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE (6) Komissio on antanut audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuudesta Euroopassa tiedonannon, jossa se korostaa, että sääntelyssä on sekä nyt että tulevaisuudessa turvattava tietyt yleiset edut, kuten kulttuurien monimuotoisuus, oikeus tiedonsaantiin, alaikäisten suojelu ja kuluttajansuoja. (6) Komissio on antanut audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuudesta Euroopassa tiedonannon, jossa se korostaa, että sääntelyssä on sekä nyt että tulevaisuudessa turvattava tietyt yleiset edut, kuten kulttuurien monimuotoisuus, oikeus tiedonsaantiin sekä asianmukaiseen tiedonsaannin moniarvoisuuteen, alaikäisten suojelu, kuluttajansuoja sekä yleisön tietoisuuden ja mediataitojen edistäminen sekä tasavertaiset käyttömahdollisuudet myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tapauksessa. PE v /273 RR\ doc

11 Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 6 A KAPPALE (uusi) (6 a) Yksityisten ja julkisten lähetystoiminnan harjoittajien rinnakkaiselo on hyvin tärkeää audiovisuaalisilla mediamarkkinoilla, sillä myös julkisen palvelun lähetystoiminnan harjoittajat voivat hyötyä digitaalitalouden eduista. On tärkeää korostaa, että sekä yksityiset että julkiset palvelutoiminnan harjoittajat voivat hyötyä digitaalimarkkinoiden mahdollisuuksista. Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 6 C KAPPALE (uusi) (6 c) Alkuperämaaperiaate on ratkaisevan tärkeä sellaisten yleiseurooppalaisten audiovisuaalisten markkinoiden kehittymisessä, joille vahva ala tuottaa eurooppalaista sisältöä. Lisäksi periaate turvaa katsojien oikeuden tehdä valintansa monenlaisista eurooppalaisista ohjelmista. Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 7 KAPPALE (7) Komissio on tehnyt aloitteen i2010 kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta, jolla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä tietoyhteiskunta- ja media-aloilla. i2010 on kattava strategia, jonka tarkoituksena on tukea digitaalitalouden kehittymistä osana tietoteknologian, mediapalvelujen, verkkojen ja päätelaitteiden teknologista lähentymiskehitystä nykyaikaistamalla ja hyödyntämällä kaikkia EU:n politiikan välineitä: sääntelyä, tutkimusta ja kumppanuuksia teollisuuden kanssa. (7) Komissio on tehnyt aloitteen i2010 kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta, jolla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä tietoyhteiskunta- ja media-aloilla. i2010 on kattava strategia, jonka tarkoituksena on tukea eurooppalaista sisällöntuotantoa, digitaalitalouden kehittymistä ja tietotekniikan käyttöönottoa osana tietoteknologian, mediapalvelujen, verkkojen ja päätelaitteiden teknologista lähentymiskehitystä nykyaikaistamalla ja hyödyntämällä kaikkia EU:n politiikan RR\ doc 11/273 PE v04-00

12 Komissio on sitoutunut nykyaikaistamaan audiovisuaalisten palvelujen oikeudelliset puitteet ja luomaan tätä kautta yhdenmukaiset sisämarkkinapuitteet tietoyhteiskunta- ja mediapalveluille. Ensimmäisenä askeleena se on luvannut antaa vuoden 2005 aikana ehdotuksen "televisio ilman rajoja" -direktiivin nykyaikaistamisesta. välineitä: sääntelyä, tutkimusta ja kumppanuuksia teollisuuden kanssa. Komissio on sitoutunut nykyaikaistamaan audiovisuaalisten palvelujen oikeudelliset puitteet ja luomaan tätä kautta yhdenmukaiset sisämarkkinapuitteet tietoyhteiskunta- ja mediapalveluille. Ensimmäisenä askeleena se on luvannut antaa vuoden 2005 aikana ehdotuksen televisio ilman rajoja -direktiivin muuttamisesta audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaksi direktiiviksi. i2010:n tavoitteet on periaatteessa saavutettavissa siten, että alojen sallitaan kasvaa pitäen sääntely mahdollisimman vähäisenä samalla kun mahdollistetaan se, että vastaperustetut pienyritykset, jotka luovat tulevaisuudessa vaurautta ja työpaikkoja, kukoistavat, innovoivat ja luovat työllisyyttä sääntelystä puretuilla markkinoilla. Muutosten tavoite olisi mainittava. Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 8 KAPPALE (8) Euroopan parlamentti antoi 6 päivänä syyskuuta 2005 päätöslauselman direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 4 ja 5 artiklan soveltamisesta vuosina (Weberin mietintö). Päätöslauselmassa kehotetaan mukauttamaan nykyistä "televisio ilman rajoja" -direktiiviä rakenteellisten muutosten ja teknologian kehityksen huomioon ottamiseksi siten, että samalla kunnioitetaan kaikilta osin direktiivin perusperiaatteita, jotka pätevät edelleen. Lisäksi päätöslauselmassa annetaan periaatteellinen tuki kokonaislähestymistavalle, jossa määritetään perussäännöt kaikille (8) Euroopan parlamentti antoi 6 päivänä syyskuuta 2005 päätöslauselman direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 4 ja 5 artiklan soveltamisesta vuosina (Weberin mietintö). Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kehottaa, niin kuin 4. syyskuuta 2003 ja 22. huhtikuuta 2004 antamissaan päätöslauselmissa, mukauttamaan nykyistä televisio ilman rajoja -direktiiviä rakenteellisten muutosten ja teknologian kehityksen huomioon ottamiseksi siten, että samalla kunnioitetaan kaikilta osin direktiivin perusperiaatteita, jotka pätevät edelleen. Lisäksi päätöslauselmassa annetaan periaatteellinen tuki PE v /273 RR\ doc

13 audiovisuaalisille mediapalveluille ja niiden lisäksi lisäsääntöjä lineaarisille ("lähetystoiminnan") palveluille. kokonaislähestymistavalle, jossa määritetään perussäännöt kaikille audiovisuaalisille mediapalveluille ja niiden lisäksi lisäsääntöjä lineaarisille ( lähetystoiminnan ) palveluille. Euroopan parlamentti on jo pitkään vaatinut, että Televisio ilman rajoja -direktiiviä on muutettava. Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 9 KAPPALE (9) Tämä direktiivi edistää perusoikeuksien kunnioittamista, ja siinä otetaan kaikilta osin huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 11 artiklassa tunnustetut periaatteet. Direktiivi ei millään tavoin estä jäsenvaltioita soveltamasta kunkin valtion valtiosääntöön sisältyviä säännöksiä, jotka koskevat painovapautta ja tiedotusvälineiden sananvapautta. (9) Tämä direktiivi edistää perusoikeuksien kunnioittamista, ja siihen sisällytetään Euroopan unionin perusoikeuskirjaan ja erityisesti sen 11 artiklaan kirjatut periaatteet, oikeudet ja vapaudet. Siksi jäsenvaltioiden olisi perustettava riippumaton sääntelyviranomainen tai riippumattomia sääntelyviranomaisia, ellei niillä vielä ole sellaisia. Kyseisten viranomaisten tehtävänä on varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamisessa. Jäsenvaltiot voivat päättää siitä, onko tarkoituksenmukaisempaa omata yksi ainoa sääntelyviranomainen kaikkia audiovisuaalisia mediapalveluja varten vai erilliset viranomaiset kutakin palvelukategoriaa (lineaariset ja eilineaariset) varten. Muuten direktiivi ei millään tavoin estä jäsenvaltioita soveltamasta kunkin valtion valtiosääntöön sisältyviä tai muita säännöksiä, jotka koskevat painovapautta ja tiedotusvälineiden sananvapautta. Tarkistus 14 JOHDANTO-OSAN 10 KAPPALE (10) Koska 3 c 3 h artiklalla otetaan käyttöön yhdenmukaiset vähimmäisvelvoitteet, jäsenvaltiot eivät voi (10) Vaatimus, jonka mukaan alkuperämaan on taattava kansallisen lainsäädännön noudattaminen tämän RR\ doc 13/273 PE v04-00

14 enää niillä osa-alueilla, jotka yhdenmukaistetaan tällä direktiivillä, poiketa alkuperämaaperiaatteesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdassa säädetyillä perusteilla, jotka liittyvät rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen perustuvan vihaan yllyttämisen torjuntaan, alaikäisten suojeluun, yksittäisiin ihmisiin kohdistuviin ihmisarvon loukkauksiin tai kuluttajansuojaan. direktiivin mukaista yhteensovittamista noudattaen, on yhteisön oikeudessa riittävä takaamaan audiovisuaalisten mediapalveluiden vapaan tarjonnan ilman samoilla perusteilla suoritettavaa toissijaista valvontaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa; vastaanottava jäsenvaltio voi poikkeustapauksissa ja tietyin erityisin ehdoin poiketa tästä vaatimuksesta, jos 22 artiklan 1 kohtaa, 22 artiklan 2 kohtaa, 3 d artiklaa tai 3 e artiklaa rikotaan vakavasti, ottaen huomioon sen tosiasian, että perusoikeuksien kunnioittaminen sisältyy olennaisena osana yhteisön oikeuden yleisiin periaatteisiin. Erityisen vaikeissa ja kiireellisissä tapauksissa on nopeiden erityissäännösten oltava mahdollisia myös ei-lineaaristen palvelujen yhteydessä, kuten tämä on tähän mennessä ollut mahdollista televisiossa. Tarkistus 15 JOHDANTO-OSAN 11 KAPPALE (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/21/EY ei sen 1 artiklan 3 kohdan mukaan rajoiteta yhteisön tasolla tai kansallisella tasolla toteutettavia toimenpiteitä, joilla pyritään yleisen edun mukaisiin, erityisesti sisällön sääntelyyn ja audiovisuaalialan politiikkaan liittyviin tavoitteisiin. (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) on luonut yhtenäisen lainsäädäntökehyksen kaikille lähetysverkoille ja -palveluille, mutta ei sen 1 artiklan 3 kohdan mukaan rajoita yhteisön tasolla tai kansallisella tasolla toteutettavia toimenpiteitä, joilla pyritään yleisen edun mukaisiin, erityisesti sisällön sääntelyyn ja audiovisuaalialan politiikkaan liittyviin tavoitteisiin lähetystoimintaa koskevien säännösten erottamiseksi sisältöä koskevista säännöksistä. Tarkistuksella tehdään ero tämän direktiivin ja Euroopan unionin televiestintäoikeuden välille. PE v /273 RR\ doc

15 Tarkistus 16 JOHDANTO-OSAN 11 A KAPPALE (uusi) (11 a) Direktiivissä 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) ei ole audiovisuaalisille mediapalveluille selvästi sisältöä koskevia säännöksiä, ja se jättää jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa alkuperämaaperiaatteesta tapauskohtaisella päätöksellä tietyissä yleistä etua koskevissa kysymyksissä ilmoitusmenettelyn mukaisesti. Kun eilineaarisille audiovisuaalisille mediapalveluille vaaditaan lisää vähimmäisstandardeja nuorten suojelemiseksi ja kulttuurisen monimuotoisuuden tukemiseksi, direktiivillä lisätään yhteisön yhdenmukaistetun lainsäädännön osuutta. Direktiivillä luodaan kyseisillä aloilla siinä mielessä sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin tueksi erityisalaryhmä ei-lineaarisille audiovisuaalisille mediapalveluille, joilla on erityismerkitys yhteiskunnassa ja joille on ominaista niiden kulttuurinen ulottuvuus. Näiden palvelujen osalta kansallisten sääntöjen koordinointi on tiiviimpää ja niiden sisämarkkinat ovat yhtenäisemmät. Tarkistuksella tehdään ero sähköisestä kaupankäynnistä annettuun direktiiviin, johon uusi direktiivi systemaattisesti perustuu. Tarkistus 17 JOHDANTO-OSAN 12 KAPPALE (12) Millään tämän direktiivin säännöksellä ei saisi vaatia tai kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön uusia toimi- tai viranomaislupajärjestelmiä millekään mediatyypille. (12) Millään tämän direktiivin säännöksellä ei saisi vaatia tai kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön uusia toimi- tai viranomaislupajärjestelmiä millekään audiovisuaaliselle mediatyypille. RR\ doc 15/273 PE v04-00

16 Selvennys. Tarkistus 18 JOHDANTO-OSAN 13 KAPPALE (13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut riippumatta siitä, ovatko ne tietyn aikataulun mukaan tarjottavia vai tilattavia. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin perustamissopimuksen määritelmän mukaisiin palveluihin, eli sen piiriin kuuluu kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta, mutta se ei kata ei-taloudellista toimintaa, kuten puhtaasti yksityisiä verkkosivustoja. (13) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa kaikki audiovisuaaliset joukkoviestintäpalvelut, joiden sisältö soveltuu televisiolähetyksiin jakelukanavasta välittämättä riippumatta siitä, ilmeneekö palveluntarjoajan toimituksellinen toteutus ja vastuu ohjelmasuunnitelmasta vaiko valittavien ohjelmien luettelosta. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin perustamissopimuksen määritelmän mukaisiin palveluihin, eli sen piiriin kuuluu kaikenlainen taloudellinen toiminta, mukaan luettuna julkisen palvelun yritysten harjoittama toiminta. Taloudellista toimintaa tarjotaan tavallisesti korvausta vastaan, ja toimintaan liittyy tietty kesto ja pysyvyys; taloudellisen elementin arviointi perustuu alkuperämaan kriteereihin ja sääntöihin. Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä ei vastaavasti kata ei-taloudellista toimintaa, jota ei tavallisesti tarjota korvausta vastaan, kuten ns. blogeja ja muuta käyttäjien tuottamaa sisältöä, tai mitään yksityisluonteista viestien vaihtoa, kuten sähköpostia ja yksityisiä verkkosivustoja. Rajataan audiovisuaaliset mediapalvelut toimituksellisen vastuun ja taloudellisten elementtien perusteella. Tarkistus 19 JOHDANTO-OSAN 14 KAPPALE (14) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa joukkotiedotusvälineet (14) Audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä kattaa toimituksellisella PE v /273 RR\ doc

17 siltä osin kuin ne suorittavat tiedonvälitys-, viihdytys- ja valistustehtäviään, mutta ei minkäänlaista yksityisluonteista viestien vaihtoa, kuten sähköpostiviestien lähettämistä vähäiselle määrälle vastaanottajia. Määritelmän ulkopuolelle jäävät myös kaikki palvelut, joiden tarkoituksena ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu, eli palvelut, joissa audiovisuaalista sisältöä esiintyy ainoastaan satunnaisesti eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkosivustot, joilla on pelkästään oheisaineiston asemassa audiovisuaalisia elementtejä, kuten animoituja graafisia elementtejä, pieniä mainospaloja tai tuotteeseen tai muuhun kuin audiovisuaaliseen palveluun liittyvää tietoa. vastuulla toimivat joukkotiedotusvälineet siltä osin kuin ne suorittavat suurta yleisöä koskevia tiedonvälitys-, viihdytys- ja valistustehtäviään, audiovisuaalinen kaupallinen viestintä mukaan luettuna, mutta ei minkäänlaista yksityisluonteista viestien vaihtoa, kuten sähköpostiviestien lähettämistä vähäiselle määrälle vastaanottajia. Määritelmän ulkopuolelle jäävät myös kaikki palvelut, joiden pääasiallisena tarkoituksena ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu, eli palvelut, joissa audiovisuaalista sisältöä esiintyy ainoastaan satunnaisesti eikä sen välittäminen ole palvelun päätarkoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkosivustot, joilla on pelkästään oheisaineiston asemassa audiovisuaalisia elementtejä, kuten animoituja graafisia elementtejä, pieniä mainospaloja tai tuotteeseen tai muuhun kuin audiovisuaaliseen palveluun liittyvää tietoa. Määritelmä ei kata myöskään tietyn rahallisen panoksen käsittäviä pelejä, kuten arpajaisia ja vedonlyöntejä, kun niiden päätarkoitus ei ole audiovisuaalisen sisällön jakelu. Muita esimerkkejä ovat online-pelit, kun päätarkoituksena ei ole audiovisuaalinen mediapalvelu, ja hakukoneet, kun audiovisuaalisen materiaalin levittäminen ei ole päätarkoitus, vaikka haku joissakin tapauksissa saattaakin johtaa audiovisuaalisen materiaalin tarjoamiseen. Rajataan audiovisuaaliset mediapalvelut sisältöä koskevien periaatteiden perusteella. Tarkistus 20 JOHDANTO-OSAN 14 A KAPPALE (uusi) (14 a) Televisiolähetyspalveluja eli lineaarisia palveluja ovat nykyään erityisesti analoginen ja digitaalinen lähetystoiminta, streaming-lähetykset, RR\ doc 17/273 PE v04-00

18 webcasting-lähetykset ja jälkilähetysvideot, kun taas tilauspalveluihin eli ei-lineaarisiin palveluihin kuuluvat esimerkiksi tilausvideopalvelut (video-on-demand). Sellaisten lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen tai televisio-ohjelmien osalta, joita mediapalvelujen tarjoaja tarjoaa lisäksi samanaikaisesti tai tuonnempana ei-lineaarisina palveluina, direktiivin vaatimusten katsotaan täyttyneen lineaarisen lähetyksen yhteydessä. Jos erilaisia palveluja tarjotaan rinnakkain ja jos mikään osa ei ole selvästi alisteinen toiseen nähden, direktiiviä sovelletaan kuitenkin niihin toisistaan erotettavissa oleviin osiin palvelua, jotka täyttävät kaikki audiovisuaalisen mediapalvelun kriteerit. Tarkistus 21 JOHDANTO-OSAN 14 B KAPPALE (uusi) (14 b) Tämän direktiivin määritelmät, erityisesti televisiolähetyksen ja lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen määritelmät, on laadittu ainoastaan tätä direktiiviä varten, ja ne eivät vaikuta oikeuksiin, joita suojellaan tekijänoikeuksia koskevalla tai niihin liittyvällä lainsäädännöllä. Määritelmät eivät vaikuta kyseisten oikeuksien soveltamisalaan eivätkä järjestelyihin, vaan näitä säännellään itsenäisesti niitä koskevilla säännöksillä. Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 15 KAPPALE (15) Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu sanomalehtien ja aikakauslehtien sähköiset versiot. (15) Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu sanomalehtien ja aikakauslehtien sähköiset versiot. PE v /273 RR\ doc

19 Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös uhkapelit direktiivin 2000/31/EY mukaisesti. Selvennetään, että palvelut, joiden päätarkoituksena ei ole audiovisuaalisten palvelujen tarjoaminen, eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan. Tarkistus 23 JOHDANTO-OSAN 16 KAPPALE (16) Käsite audiovisuaalinen tarkoittaa liikkuvaa kuvaa äänen kanssa tai ilman ääntä, joten se kattaa mykkäelokuvat mutta ei ääni- tai radiolähetyksiä. (16) Tässä direktiivissä käsitteellä audiovisuaalinen tarkoitetaan liikkuvaa kuvaa äänen kanssa tai ilman ääntä, joten se kattaa mykkäelokuvat mutta ei äänilähetyksiä eikä radiopalveluja. Käsite 'audiovisuaaliset palvelut' kattaa muissa eurooppalaisissa ja kansainvälisissä lainsäädäntöasiakirjoissa, kuten WTO:n palveluluokituksen D-kohdassa, television lisäksi myös radion. On varmistettava, että käsiteltävänä olevassa direktiivissä ei muuteta näitä määritelmiä ja että radiotoiminta kuuluu edelleenkin audiovisuaalisiin palveluihin. Tarkistus 24 JOHDANTO-OSAN 16 A KAPPALE (uusi) (16 a) Audiovisuaalinen mediapalvelu koostuu ohjelmista eli toimituksellisen vastuun alaisuudessa tuotetusta liikkuvien kuvien katkeamattomasta virrasta äänen kanssa tai ilman ääntä, joita mediapalveluntarjoajat joko lähettävät sovitun ohjelma-aikataulun mukaisesti tai asettavat tarjolle ohjelmaluetteloon. Käsitteellä ohjelma luonnehditaan audiovisuaalisia mediapalveluja ja siksi se tarvitsee erillisen määritelmän. RR\ doc 19/273 PE v04-00

20 Tarkistus 25 JOHDANTO-OSAN 17 KAPPALE (17) Toimituksellisen vastuun käsite on keskeisessä asemassa määriteltäessä mediapalvelun tarjoajan asemaa, joten se on olennaisen tärkeä myös audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmän kannalta. Tällä direktiivillä ei rajoiteta direktiivissä 2000/31/EY säädettyjä vastuuta koskevia poikkeuksia. (17) Toimituksellisen vastuun käsite on keskeisessä asemassa määriteltäessä mediapalvelun tarjoajan asemaa, joten se on olennaisen tärkeä myös audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmän kannalta. 'Toimituksellisella vastuulla' tarkoitetaan audiovisuaalisen tarjonnan valintaa ja sisällön järjestämistä koskevaa vastuuta ammatilliselta pohjalta. Tämä voi koskea yksittäisiä tai useita sisältöjä. Tällaista toimituksellista vastuuta sovelletaan ohjelma-aikataulujen laatimiseen televisio-ohjelmien tapauksessa ja ohjelmaluettelon laatimiseen tilattavien palveluiden tapauksessa. Tällä direktiivillä ei rajoiteta direktiivissä 2000/31/EY säädettyjä vastuuta koskevia poikkeuksia. Tarkistus 26 JOHDANTO-OSAN 17 A KAPPALE (uusi) (17 a) Pelkästä audiovisuaalisen mediapalvelun teknisestä lähettämisestä maanpäällisesti tai satelliitin välityksellä vastaavaa toimijaa ei tämän direktiivin mukaan voi kutsua mediapalvelun tarjoajaksi. Sama periaate pätee myös, vaikka toimija tekisikin valintapäätöksen, jos jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalla kolmannella osapuolella on toimituksellinen vastuu. On estettävä porsaanreiän syntyminen, jolloin toimituksellinen vastuu voitaisiin viedä helposti Euroopan unionin ulkopuolelle, minkä seurauksena direktiiviä ei voitaisikaan soveltaa. Ks. myös 1 artiklan 2 kohtaan esitetty tarkistus. PE v /273 RR\ doc

21 Tarkistus 27 JOHDANTO-OSAN 17 B KAPPALE (uusi) (17 b) Audiovisuaalisten mediapalveluiden määritelmässä esitetyt tämän direktiivin 1 artiklan a kohtaan sisältyvät muutetut kriteerit, joita käsitellään edelleen tämän direktiivin johdanto-osan 13 ja 17 kappaleessa, on täytettävä samanaikaisesti. On tärkeää korostaa, että komission johdanto-osan 13 ja 17 kappaleessa esittämät kriteerit on täytettävä samanaikaisesti. Tarkistus 28 JOHDANTO-OSAN 18 KAPPALE (18) Mainonnan ja teleostoslähetysten käsitteiden rinnalle otetaan käyttöön laajempi audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän käsite. Se kattaa audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävän liikkuvan kuvan, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa. Sen vuoksi sen piiriin eivät kuulu viralliset tiedotukset eivätkä korvauksetta lähetettävät hyväntekeväisyysvetoomukset. (18) Mainonnan ja teleostoslähetysten käsitteiden rinnalle otetaan käyttöön laajempi audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän käsite. Se kattaa äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävän liikkuvan kuvan, joka lähetetään osana audiovisuaalista mediapalvelua ja muodostaa osan siitä tai* joka liittyy ohjelmiin ja jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden tai palvelujen myyntiä taikka kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön julkista kuvaa. Sen vuoksi sen piiriin eivät kuulu viralliset tiedotukset eivätkä korvauksetta lähetettävät hyväntekeväisyysvetoomukset. Tarkistettu sanamuoto kattaa paremmin erilaiset mainonnan muodot. RR\ doc 21/273 PE v04-00

22 Tarkistus 29 JOHDANTO-OSAN 19 KAPPALE (19) Alkuperämaaperiaate säilytetään tämän direktiivin ydinperiaatteena, koska se on keskeisen tärkeä sisämarkkinoiden aikaansaamisen kannalta. Kyseistä periaatetta on sovellettava kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin, jotta mediapalvelun tarjoajille voidaan taata oikeusvarmuus, joka on edellytys uusille liiketoimintamalleille ja tällaisten palvelujen käyttöönotolle. Periaate on olennaisen tärkeä myös tiedon ja audiovisuaalisten ohjelmien vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi sisämarkkinoilla. (19) Alkuperämaaperiaate säilytetään tämän direktiivin ydinperiaatteena, koska se on keskeisen tärkeä sisämarkkinoiden aikaansaamisen kannalta. Kyseistä periaatetta on sovellettava kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin, jotta mediapalvelun tarjoajille voidaan taata oikeusvarmuus, joka on edellytys uusille liiketoimintamalleille ja tällaisten palvelujen käyttöönotolle. Periaate on olennaisen tärkeä myös tiedon ja audiovisuaalisten ohjelmien vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi sisämarkkinoilla. Periaatteen soveltaminen ei voi sulkea pois viittausta jonkin palvelun resurssien alkuperää koskeviin kriteereihin tasapuolisen kilpailun edellytysten varmistamiseksi. Alkuperämaaperiaate on tärkeä ehdotetun direktiivin kannalta. Jäsenvaltioiden on voitava soveltaa niiden lainkäyttövaltaan kuuluviin audiovisuaalialan palveluntarjoajiin tiukempia sääntöjä direktiivin kattamilla aloilla. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kodifiointi ja palvelun lähteen alkuperään perustuvien uusien kriteerien käyttöönotto yhdessä tehokkaan menettelyn kanssa tarjoavat asianmukaiset ratkaisun, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden huolenaiheet kyseenalaistamatta kuitenkaan alkuperämaaperiaatetta. Tarkistus 30 JOHDANTO-OSAN 19 A KAPPALE (uusi) (19 a) Euroopan vahvan, kilpailukykyisen ja yhdistyneen audiovisuaalisen alan edistäminen sekä median moniarvoisuuden lisääminen kaikkialla Euroopan unionin alueella edellyttää edelleen, että vain yhdellä jäsenvaltiolla olisi oltava toimivalta säännellä audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajaa ja että tiedon moniarvoisuuden olisi oltava Euroopan unionin perusperiaate. PE v /273 RR\ doc

23 Tarkistus 31 JOHDANTO-OSAN 19 B KAPPALE (uusi) (19 b) Sen vuoksi on olennaista, että jäsenvaltiot estävät esimerkiksi toimilla, joilla varmistetaan syrjimätön pääsy yleisen edun mukaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjontaan (niin kutsuttu siirtovelvollisuus), määräävän aseman muodostumisen, joka rajoittaisi moniarvoisuutta, tiedotusvälineiden tiedonvälitysvapautta sekä koko tiedotusalaa. Tarkistus 32 JOHDANTO-OSAN 20 KAPPALE (20) Teknologian kehityksen ja erityisesti satelliittivälitteisten digitaalilähetysten kehittymisen johdosta on mukautettava säädettyjä lisäperusteita, jotta voidaan varmistaa asianmukainen sääntely ja säännösten tehokas täytäntöönpano ja huolehtia siitä, että toimijoilla on todellista valtaa päättää audiovisuaalisen sisältöpalvelun sisällöstä. (20) Teknologian kehityksen ja erityisesti satelliittivälitteisten digitaalilähetysten kehittymisen johdosta on mukautettava säädettyjä lisäperusteita, jotta voidaan varmistaa asianmukainen sääntely ja säännösten tehokas täytäntöönpano ja huolehtia siitä, että toimijoilla on todellista valtaa päättää audiovisuaalisen mediapalvelun sisällöstä. Toimituksellinen selvennys. Tarkistus 33 JOHDANTO-OSAN 23 KAPPALE (23) Jäsenvaltioiden on voitava soveltaa osaalueilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee, myös tiukempia sääntöjä lainkäyttövaltaansa kuuluviin mediapalvelun tarjoajiin. Asiaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön siirtäminen lainsäädäntöön (23) Jäsenvaltioiden on voitava soveltaa osaalueilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee, myös tiukempia sääntöjä lainkäyttövaltaansa kuuluviin mediapalvelun tarjoajiin joskin varmistaen, että kyseiset säännöt ovat yhdenmukaisia yhteisön kilpailulainsäädännön kanssa. RR\ doc 23/273 PE v04-00

24 on yhdistettynä sovellettavien menettelyjen tehostamiseen tarkoituksenmukainen ratkaisu, jolla voidaan estää sääntöjen kiertäminen ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden huolenaiheet ilman että vaarannetaan alkuperämaaperiaatteen asianmukaista soveltamista. Asiaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön siirtäminen lainsäädäntöön on yhdistettynä sovellettavien menettelyjen tehostamiseen tarkoituksenmukainen ratkaisu, jolla voidaan estää sääntöjen kiertäminen ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden huolenaiheet ilman että vaarannetaan alkuperämaaperiaatteen asianmukaista soveltamista. Jäsenvaltioille jätetty mahdollisuus toteuttaa erityistoimenpiteitä ei saa johtaa kilpailulainsäädännön perussääntöjen rikkomiseen. Tarkistus 34 JOHDANTO-OSAN 23 A KAPPALE (uusi) (Vastaa 3 artiklan 1 b kohtaa.) (23 a) Jotta jäsenvaltio voisi todistaa tapauskohtaisesti, että johonkin toiseen jäsenvaltioon asettautunut mediapalveluiden tarjoaja kiertää sen sääntöjä, kyseinen jäsenvaltio voi vedota indikaattoreihin, kuten mainos- ja/tai tilaustulojen alkuperään, palvelun pääasialliseen kieleen tai sellaisten ohjelmien tai kaupallisten tiedonantojen olemassaoloon, jotka on suunnattu erityisesti sen jäsenvaltion yleisölle, jossa ne vastaanotetaan. Tarkistus 35 JOHDANTO-OSAN 24 KAPPALE (24) Jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla ja alkuperämaaperiaatteen soveltamisesta riippumatta jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan televisiolähetysten vapaata liikkuvuutta, mutta ainoastaan tietyin, tämän direktiivin 2 a artiklassa luetelluin edellytyksin ja tässä (24) Jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla ja alkuperämaaperiaatteen soveltamisesta riippumatta jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan televisiolähetysten tai ei-lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen vapaata liikkuvuutta, mutta ainoastaan tietyin, tämän PE v /273 RR\ doc

25 direktiivissä säädettyä menettelyä noudattaen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin toistuvasti katsonut, että palvelun tarjonnan rajoituksia on tulkittava suppeasti, kuten kaikkia poikkeuksia perustamissopimuksen perusperiaatteista. direktiivin 2 a artiklassa luetelluin edellytyksin ja tässä direktiivissä säädettyä menettelyä noudattaen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin toistuvasti katsonut, että palvelun tarjonnan rajoituksia on tulkittava suppeasti, kuten kaikkia poikkeuksia perustamissopimuksen perusperiaatteista, ja se viittaa erityisesti alaikäisten ja terveyden suojeluun edellyttäen aina, ettei ajatusten tai mielipiteiden "ennakkovalvontaa" sallita missään olosuhteissa. Kun on kyse ei-lineaarisista audiovisuaalisista palveluista, mahdollisuus ryhtyä toimiin tämän direktiivin 2a artiklan nojalla korvaa toimet, joihin asianomaiset jäsenvaltiot ovat voineet tähän asti ryhtyä direktiivin 2000/31/EY 3 artiklan 4 kohdan ja/tai 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti tämän direktiivin 3 d ja 3 e artiklassa koordinoidun alueen osalta. Or. en Tarkistus 36 JOHDANTO-OSAN 25 KAPPALE (25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Yhteissääntelyn ja itsesääntelyn osalta toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (25) Komissio tähdensi Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, että kussakin tapauksessa on tarpeen tehdä huolellinen analyysi soveltuvasta sääntelytavasta ja erityisesti siitä, onko lainsäädäntö toivottavaa asianomaisella alalla ja asianomaisessa ongelmassa, vai olisiko harkittava muita vaihtoehtoja, kuten yhteissääntelyä tai itsesääntelyä. Yhteissääntelyn ja itsesääntelyn osalta toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä RR\ doc 25/273 PE v04-00

26 sisältää sovitut määritelmät, perusteet ja menettelyt. Kokemus on osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden käytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa. sisältää sovitut määritelmät, perusteet ja menettelyt. Kokemus on lisäksi osoittanut, että yhteis- ja itsesääntelyvälineiden käytöllä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet, voi kummallakin olla merkittävä asema toteutettaessa korkeatasoista kuluttajansuojaa. Toimenpiteet yleistä etua koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi kehittyvien audiovisuaalisten mediapalvelujen alalla ovat tehokkaampia, jos ne toteutetaan palvelujen tarjoajien oman aktiivisen tuen avulla. Itsesääntely on siten eräänlainen vapaaehtoinen aloite, jolla taloudellisille toimijoille, työmarkkinaosapuolille ja hallituksista riippumattomille järjestöille tai yhdistyksille annetaan mahdollisuus hyväksyä omassa keskuudessaan itseään koskevia yhteisiä suuntaviivoja. Jäsenvaltioiden on erilaisten oikeudellisten perinteidensä mukaisesti tunnustettava tosiasiallinen merkitys, joka tehokkaalla itsesääntelyllä voi olla voimassa olevan lainsäädännön ja/tai hallinnollisten mekanismien täydentäjänä, sekä sen hyödyllinen vaikutus tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiselle. Vaikka itsesääntely saattaa muodostaa täydentävän menetelmän tämän direktiivin tiettyjen säännösten täytäntöön panemiselle, sillä ei voida korvata kansallisen lainsäädäntövallan käyttäjän velvoitteita. Mahdollisimman vähäisenä pidettävä yhteissääntely tarjoaa itsesääntelyn ja kansallisen lainsäätäjän välisen oikeudellisen yhteyden jäsenvaltioiden oikeusperinteiden mukaisesti. PE v /273 RR\ doc

27 Tarkistus 37 JOHDANTO-OSAN 25 A KAPPALE (uusi) (25 a) Yhteissääntelyn yläkäsitteeseen kuuluu sääntelyvälineitä, jotka perustuvat valtiollisten laitosten ja itsesääntelystä vastaavien laitosten väliseen yhteistyöhön ja joita kansallisella tasolla kutsutaan ja jotka on järjestetty hyvin eri tavoin. Konkreettinen toteutus tapahtuu kunkin jäsenvaltion mediajärjestelmän omien perinteiden mukaisesti. Yhteistä järjestelmille on yhteissääntely, jonka mukaan valtiolle kuuluvat tehtävät ja tavoitteet saavutetaan yhteistyössä sääntelystä vastaavien toimijoiden kanssa. Osapuolten olisi itse varmistettava sääntelytavoitteiden saavuttaminen valtion antaman toimeksiannon tai valtuutuksen perusteella. Perustana on aina valtiollinen lainsäädäntökehys, joka sisältää sisältöä, järjestelmää ja menettelyä koskevat ohjeet. Näiden perusteella osapuolet laativat muita kriteerejä, sääntöjä ja välineitä, joiden noudattamista ne itse valvovat. Tällä tavalla määritellyllä itsesääntelymuodolla voidaan käyttää välittömästi etenkin ammattitaitoa hallinnollisiin tehtäviin ja välttää byrokraattisia menettelyjä. On välttämätöntä, että kaikki tai ainakin ratkaisevat toimijat osallistuvat toimintaan tai hyväksyvät sen. Yhteissääntelyn toimivuus taataan osapuolille tarkoitetuilla ohjeilla ja valtion mahdollisuudella puuttua asioihin siinä tapauksessa, että tehtäviä ei täytetä. Tässä direktiivissä tarkoitettu yhteis- ja itsesääntelyn määritelmä kuvaa sääntelyprosessia, itsesääntelystä vastaavien laitosten tehtävää ja osoittaa jäsenvaltioiden toimintamahdollisuudet. RR\ doc 27/273 PE v04-00

28 Tarkistus 38 JOHDANTO-OSAN 26 KAPPALE (26) Lähetystoiminnan harjoittajilla on mahdollisuudet hankkia yksinoikeuksia yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin. On kuitenkin olennaisen tärkeää edistää moniarvoisuutta monimuotoisen uutistuotannon ja ohjelmatoiminnan avulla kaikkialla Euroopan unionissa ja noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa tunnustettuja periaatteita. (26) Lähetystoiminnan harjoittajilla on mahdollisuudet hankkia yksinoikeuksia yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin. On kuitenkin olennaisen tärkeää edistää vapaata tiedonvälitystä ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja suojella kulttuurista monimuotoisuutta monimuotoisen uutistuotannon ja ohjelmatoiminnan avulla kaikkialla Euroopan unionissa ja noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa tunnustettuja periaatteita. Mikäli jäsenvaltioiden sallitaan tätä tarkoitusta varten laatia luetteloja yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista, joiden lähetystä ei siirretä yksinoikeuden piiriin, kukin jäsenvaltio päättää erikseen, laatiiko se tällaisen luettelon, millä tapahtumilla se katsoo olevan erityistä yhteiskunnallista merkitystä, miten "yleisön merkittävä osa" määritellään ja minkä tyyppiseen raportointiin on annettava oikeus. Tarkistus 39 JOHDANTO-OSAN 26 A KAPPALE (uusi) (26 a) Medialukutaidolla tarkoitetaan kuluttajan taitoja, tietämystä ja ymmärrystä, joiden avulla hän voi käyttää tiedotusvälineitä tehokkaasti. Medialukutaitoiset henkilöt pystyvät tekemään valistuneita päätöksiä ja ymmärtämään sisällön ja palvelujen luonteen. Lisäksi kyseiset henkilöt pystyvät hyödyntämään uusien viestintätekniikoiden tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet ja paremmin suojaamaan itseään ja perhettään haitalliselta tai loukkaavalta aineistolta. Tästä syystä on hyvin tärkeää, PE v /273 RR\ doc

29 että jäsenvaltiot ja kansalliset sääntelyviranomaiset aktiivisesti edistävät medialukutaidon kehittämistä kaikilla yhteiskunnan aloilla ja että nämä teettävät säännöllisesti tutkimuksia valvoakseen eri aloja ja ilmoittaakseen näiden etenemisestä säännösten täytäntöönpanossa. Medialukutaidosta on tulossa entistä tärkeämpi tekijä sekä eurooppalaisessa että kansallisessa viestintäpolitiikassa, koska sillä täydennetään ja vahvistetaan sääntelyä. Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla kehitetään merkittäviä aloitteita kansalaisten medialukutaidon kohentamiseksi, jotta he voivat hyödyntää digitaalisen tekniikan suomia etuja täysipainoisesti. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä olisi tunnustettava tällaiset pyrkimykset ja annettava opastusta niiden suhteen. Tarkistus 40 JOHDANTO-OSAN 27 KAPPALE (27) Jotta voitaisiin turvata tiedonsaantia koskevan perusvapauden toteutuminen ja taata katselijoiden etujen kattava ja asianmukainen suoja Euroopan unionissa, lähetystoiminnan harjoittajien, joilla on yksinoikeudet yleisesti kiinnostaviin tapahtumiin, olisi myönnettävä muille lähetystoiminnan harjoittajille sekä lähetystoiminnan harjoittajien puolesta toimiville välittäjille tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin oikeus käyttää yksinoikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen lyhyitä otteita näistä tapahtumista yleisessä uutistarjonnassa. Kyseisistä ehdoista olisi tiedotettava hyvissä ajoin ennen yleisesti kiinnostavaa tapahtumaa, jotta muilla olisi riittävästi aikaa käyttää oikeuttaan. Yleisohjeena on, että tällaisten lyhyiden otteiden kesto saisi olla enintään 90 sekuntia. (27) Jotta voitaisiin turvata tiedonsaantia koskevan perusvapauden toteutuminen ja taata katselijoiden etujen kattava ja asianmukainen suoja Euroopan unionissa, lähetystoiminnan harjoittajien, joilla on yksinoikeudet yleisesti hyvin kiinnostaviin tapahtumiin, on myönnettävä muille lähetystoiminnan harjoittajille sekä lähetystoiminnan harjoittajien puolesta toimiville välittäjille tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin oikeus käyttää yksinoikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen lyhyitä otteita näistä tapahtumista yleisessä uutistarjonnassa. Kyseisistä ehdoista olisi tiedotettava hyvissä ajoin ennen yleisesti kiinnostavaa tapahtumaa, jotta muilla olisi riittävästi aikaa käyttää oikeuttaan. Yleisohjeena on, että tällaisten lyhyiden otteiden kesto saisi olla enintään 90 sekuntia. niitä saisi esittää enintään 36 tuntia tapahtuman jälkeen, niitä ei saisi käyttää julkisen arkiston luomiseen, alkuperäisen lähettäjän logoa tai muuta RR\ doc 29/273 PE v04-00