Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti ja PesticideLife-hankkeen väliseminaari

Transkriptio

1 Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti ja PesticideLife-hankkeen väliseminaari Ilmajoella SEAMK Maatalouden toimipisteessä

2 1 Esipuhe Perinteinen Kasvinsuojeluseura Ry:n järjestämä SYYSPUINTI-seminaari järjestetään vuosittain marraskuun alussa. Syyspuinnin aiheena ovat erityisesti edellisellä kasvukaudella esille nousseet kasvintuhoojia ja niiden torjuntaa koskevat kysymykset. Alustukset ovat tietoiskun kaltaisia, ovathan monet kasvukauden aikana tehdyt tutkimukset vielä työn alla. Vuoden 2011 Syyspuinti on samalla nelivuotisen, puoleksi EU:n LIFE+ ohjelman rahoittaman PesticideLife-hankkeen väliseminaari. Hanke Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa käynnistyi 2010 vuoden alussa. Hankkeen koordinoijana toimii Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Muita hankekumppaneita ovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES sekä ruotsinkielinen neuvontajärjestö Nylands Svenska Lantbrukssällskap NSL. Hankkeen päätehtävänä on testata, kehittää ja viedä käytäntöön Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallisen toimintaohjelman eli NAP:n (National Action Plan) edellyttämiä toimia ja tavoitteita, erityisesti integroidun kasvinsuojelun menetelmiä, yhteistyössä viljelijöiden ja neuvonnan kanssa. PesticideLife-hankkeen keskeisiä tavoitteita on myös alan toimijoiden välisen verkostoitumisen ja tiedonvaihdon lisääminen sekä kotimaassa että Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken. PesticideLife-hankkeen yhdeksän demonstraatiotilaa sijaitsee kolmella alueella; Uudellamaalla, Lounais-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen aloitusseminaari järjestettiin helmikuussa 2010 Jokioisilla. Väliseminaariin kokoonnumme Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Maatalouden toimipisteeseen Ilmajoelle. Seminaaripäivän aikana kuulemme tietoiskuja tutkimuksen, neuvonnan, koulutuksen, elintarviketeollisuuden, kaupan, viljelijän ja viranomaisten näkökulmasta. Tietoiskut koskevat laajasti kasvintuhoojia ja niiden torjuntaa sekä kasvinsuojelun merkitystä tämän päivän ja huomisen maatiloilla kuluttajan näkökulmaa unohtamatta. Antoisaa seminaaripäivää kasvinsuojelun parissa Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen puolesta! Helsingissä ja Jokioisilla Pertti Rajala KSS:n toiminnanjohtaja pertti.rajala(at)forestum.fi Sanni Junnila PesticideLife-hankkeen projektipäällikkö sanni.junnila(at)mtt.fi

3 2 Ohjelma Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveiset Heikki Harmanen, SEAMK Herbisidien teho ei riittänyt helteellä, Heikki Jalli, MTT Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? -projekti Hantulan tilalla, Martti Yli-Kleemola, Hankkija Maatalous Oy Kuminanrengaspunkin runsaus yllätti, Erja Huusela-Veistola, MTT Saatiinko koloradonkuoriainen hävitettyä? Atro Virtanen, Evira Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä, Jaakko Laurinen, Raisio Oyj Kasvinsuojelun vaikutus viljan laatuun, Kari Kiltilä, Altia Oyj :00 Ilmajoen Agrimarketin puheenvuoro, Esa Nuottivaara, Etelä- Pohjanmaan osuuskauppa Kahvitauko (Ilmajoen Agrimarket tarjoaa) Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö, Sari Autio, TUKES PesticideLife-hanke: Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla, Sanni Junnila, MTT Integroitu kasvinsuojelu, viljelijän näkökulma, Kari Vaismaa, Isokyrö Taisto rikkakasviresistenssiä vastaan, Asmo Saarinen, Berner Oy Kasvitautiennusteet auttavat näkemään pidemmälle, Marja Jalli,MTT Kasvinsuojelu ilman kemiaa, Reijo Käki, ProAgria Kymenlaakso Minkä viljelykierrossa tingit, sen kasvinsuojelussa maksat, Aulis Ansalehto, ProAgria Häme Loppukeskustelu

4 3 Herbisidien teho ei riittänyt helteellä Heikki Jalli MTT, Kasvintuotannon tutkimus heikki.jalli(at)mtt.fi Viljapeltojen rikkakasvien torjunta on jokavuotinen rutiinitoimenpide. Kevätkesän nopean kasvun aikaan on usein vaikeaa löytää hyvää ruiskutushetkeä. Niin viljelykasvin ja torjunnan kohteen kehityksen kun torjuntahetken sään on sovittava yhteen. Viimekesän muistamme lämpimänä ja märkänä. Toukokuun alussa kylvettyjen viljakasvustojen rikkakasviruiskutusten aika oli kesäkuun toisella ja kolmannella viikolla. Rikkakasvit olivat tällöin hyvin taimella ja kasvoivat lämpimässä nopeasti. Myös viljan kehittyminen oli nopeaa lämpimässä ja kuivassa säässä. Hyvän ruiskutussään etsintä Riittävä lämpötila ruiskutushetkellä (10-15 C) sekä ilmankosteus (>60 %) antavat parhaan tuloksen. Viileällä ilmalla rikkakasvin elintoiminnot ovat hitaampia eikä herbisidi kulkeudu tehokkaasti kasvin sisälle. Sää ennen ja jälkeen ruiskutusta vaikuttaa kasvinsuojeluaineiden imeytymiseen ja kulkeutumiseen rikkakasvissa. Halla, helle, kaste tai sade pian käsittelyn jälkeen heikentävät herbisidin toimintaa. Parhaat sääolot ruiskutukselle on aamulla, kello neljän jälkeen. Tällöin ilmankosteus on suuri ja lämpötila nousee päivän kuluessa. Myös kasvien nestejännitys on korkea ja ilmaraot auki. Pellon tarkkailu Esimerkkinä oleva pelto on PesticideLife-hankkeen demonstraatiolohko. Hankkeella on tavoitteena kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien ympäristöriskien vähentäminen ja siirtyminen integroitujen torjuntamenetelmien (IPM) käyttöön. Pellolla tehtiin ennen käsittelyä tarkka rikkakasvilaskenta, samoin käsittelyn teho rikkakasveihin analysoitiin. Lohkon sääoloja mittasi a-lab Oy:n langaton säähavaintoasema (Kuva). Käsittelyä edelsi viiden päivän hellejakso, iltapäivälämpötila pellolla oli päivittäin 27,7 30,1 astetta. Vehnäkasvuston kehitys oli hellesäässä nopeaa, mutta samalla kuivuus alkoi estää kasvua. Vilja oli jo 20 cm korkeaa ja se alkoi peittää rikkakasveja eikä helteen loppumisesta ollut tietoa. Rikkakasveja oli taimettunut 760 kappaletta neliömetrille, josta 47 % oli jauhosavikkaa. Peltolohkolla on käytetty edellisinä vuosina pienannosvalmisteita, joten pelto käsiteltiin Triolla (1,7 l/ha) sunnuntaiaamulla kello viidestä lähtien. Lämpötila oli astetta ja suhteellinen kosteus koko käsittelyn ajan 98 %. Ilma lämpeni käsittelyn jälkeen nopeasti, jo kahdeksalta oli 20 astetta ja päivästä tuli helteinen. Käsittely jätti kestävät rikkakasvit Ennen puintia, elokuussa teho rikkakasvien lukumäärän perusteella oli 88 % eli melko hyvä (Taulukko). Trion MCPA määrä ei riittänyt pillikkeelle, eikä 65 %:n teho kiertotattareen ollut riittävä. Kasvukauden aikana pillike ja kiertotatar kasvoivat pellolla liikkumista haittaaviksi. Toisaalta aamukasteessa viileässä ja kostealla säällä tehdyllä käsittelyllä sai hyvä tehon

5 4 herkkiin rikkakasveihin. Tarkalla herbisidivalinnalla olisi saatu parempi tulos, mutta pienannosvalmisteen jälkeen käytettiin fenoksihappoja. Herbisidikäsittelyllä vehnäsato suureni 300 kg/ha ja fungisidikäsittelyllä sato suureni yli 900 kg/ha. Helteellä tehdyt herbisidikäsittelyt eivät pienentäneet satoa tai vioittaneet viljaa, koska helteellä ei viljelykasvi ota torjunta-ainetta. Taulukko. Herbisidin vaikutus eri rikkakasvien lukumäärään neliömetrillä, käsittely tehtiin hellepäivän aamulla. Odotettu Rikkakasvien lukumäärä neliömetrillä teho Ennen Elokuu Teho % käsittelyä ennen puintia Jauhosavikka Yli 90% Pelto-orvokki Peltoemäkki % Pihatähtimö Pillike % Kiertotatar Yhteensä Lämpötila ja suhteellinen kosteus (RH) Lämpö Torstai 2.6. Perjantai 3.6. Lauantai 4.6. Sunnuntai 5.6. Maanantai 6.6 Tiistai 7.6. Keskiviikko 8.6. Torstai 9.6. Perjantai Lauantai Käsittely -> Sunnuntai12.6. Maanantai RH % Kuva. Pellolta mitatut lämpötila ja suhteellinen kosteus. Ennen tehtyä herbisidikäsittelyä oli viisi hellepäivää.

6 5 Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna Vain Trappe 150 kg N / ha typpitasolla lannoitettuna 170 kg N / ha typpitasolla lannoitettuna 200 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna Kasvuohjelman mukainen kasvinsuojelu 1

7 6 Siemen ja kylvö Molemmilla lajikkeilla sertifioitu siemen Käsittely irtona Kylvöpäivä toukokuuta Koelohko 3. kesäkuuta 2

8 7 Lannoitus molemmilla lajikkeilla 1. Kylvölannoitus SS 481 kg/ha (130 kg N) + Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) => 150 kg N/ha 2. Kylvölannoitus SS 556 kg/ha (150 kg N) + Typpiliuos 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) => 170 kg N/ha 3. Kylvölannoitus SS 556 kg/ha (150 kg N) + YaraBela N26 S14, 115 kg/ha (30 kg N) korrenkasvuvaiheessa + Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) => 200 kg N/ha 4. Verranteena Trappe 100 kg/ha typpilannoitustasolla. Kylvölannoitus SS 370 kg/ha => 100 kg N/ha Kasvinsuojeluruiskutusten yhteydessä kaikille koejäsenille YaraVita Mantrac Pro 2 x 1 l/ha otetun kasvustonäytteen analyysitulokset Tavoitearvot kevätvehnä Arvot näyte Typpi, N g/kg ka Fosfori, P g/kg ka 3,3 6,0 4,7 Kalium, K g/kg ka Kalsium, Ca g/kg ka ,9 Mg g/kg ka 2,0 3,0 2 Rikki, S g/kg ka 1,5 4,0 4,4 Boori, B mg/kg ka ,6 Kupari, Cu mg/kg ka ,9 Mn mg/kg ka Sinkki, Zn mg/kg ka Rauta (Fe) mg/kg

9 8 Koelohkon kasvinsuojelu T1(pensomisen loppu/korrenkasvun alku Logran 20 g Plus Oxitril 0,5 l + CCC 0,5 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha T1+ viikko-> Menara 0,25 l + Moddus M 0,3 l + Axial 0,8 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha T2 (korrenkasvun loppu/lippulehti) Moddus 0,15-0,2 l + MCPA 1 l /ha T3 (tähkälletulo) Amistar 0,4 l + Menara 0,25 l + Karate Zeon 0,075 l /ha (Karate Zeon 1,8 l/24 ha) Sadon analysointi Leipävilja-analyysit Fazer Mylly Ravinneanalyysit Viljavuuspalvelu Oy jyvistä ja oljista FINAS:in ISO/IEC mukaisesti akkreditoimalla menetelmällä. 4

10 9 Sadon leipävilja-analyysit Puitu kg/ha Sato 14,5 % hlp valk % sako luku KWS Scirocco 150 kg N/ha ,9 15,8 282 KWS Scirocco 170 kg N/ha ,3 16,1 389 KWS Scirocco 200 kg N/ha ,2 16,1 286 Trappe 100 kg N/ha ,4 12,3 354 Trappe 150 kg N/ha ,9 13,5 403 Trappe 170 kg N/ha ,8 14,1 377 Trappe 200 kg N/ha ,0 14,5 375 Satotiedot, jyväsato kosteuskorjattuina 14,5 % puintikosteudet 18,6 21 % Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe J yv ä s a t o k g / h a O lk is a t o k g / h a v a lk % 5

11 10 Typen kotiuttaminen 250,0 230,0 210,0 190,0 170,0 150,0 130,0 110,0 90,0 70,0 50,0 30,0 10,0-10,0-30,0-50,0 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 Oljissa kg/ha Jyvissä kg/ha Typen kotiuttaminen jyväsadossa Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe Jyvissä kg/ha Käyttämätön Käyttämätön Jyväsato 6

12 11 Fosforin kotiuttaminen 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 MAASTA Oljissa kg/ha Jyvissä kg/ha Kaliumin kotiuttaminen 80,0 30,0-20,0-70,0 MAASTA kg/ha Oljissa kg/ha Jyvissä kg/ha -120,0 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 7

13 12 Ravinteet jyvissä g/kg ka 6 5,5 5 4, P g/kg ka 4 3,5 3 2, K g/kg ka N g/kg ka Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 Ravinteet oljissa g/kg ka 21,0 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 Scirocco 150 Scirocco 170 Scirocco 200 Trappe 100 Trappe 150 Trappe 170 Trappe 200 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 N g/kg ka K g/kg ka P g/kg ka 8

14 13 Kuminanrengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola(at)mtt.fi Kuminanrengaspunkkia esiintyi kesällä 2011 erityisen runsaasti. Rengaspunkkivioituksia on havaittu 2000-luvulla ennenkin, mutta vain paikoin ja maltillisia määriä. Aiemmin rengaspunkkivioituksia on tavallisesti esiintynyt vain osassa lohkoa, kuten lohkon reunoissa tai kohdissa, joissa kuminan kehitys on ollut hitaampaa ja kasvu kituliaampaa. Nyt punkki näytti vallanneen myös muuten hyväkuntoisilta näyttäneitä kasvustoja. Syytä kuminanrengaspunkin massaesiintymiseen voi vain arvailla. Eniten lienee vaikuttanut suotuisat sääolosuhteet. Edelliskesän kuumuus ja kuivuus vaikeuttivat uusien kasvustojen perustamista ja kuminan kasvuun lähtöä. Paksu lumipeite mahdollisti punkin hyvän talvehtimisen ja keväästä alkaneet hellejaksot nopeuttivat punkin lisääntymistä. Vasta vioituksiin kiinnitetään huomiota Kuminanrengaspunkki on erittäin pieni tuholainen (vain 0.2 mm) eikä sitä voi pellolla paljain silmin havaita. Punkin esiintyminen kasvustossa havaitaankin vasta sen aiheuttamista oireista. Punkin imentä aiheuttaa epämuodostumia lehtiin ja kukintoihin, mutta ei tapa koko kasvia. Persiljamaisiksi käpertyneet lehdet ovat ensioireita punkkien läsnäolosta kasvilla, mutta ne jäävät helposti huomaamatta. Selvempiä ja vakavampia oireita ovat kukkakaalimaisesti äkämöityneet kukinnot, joihin ei muodostu lainkaan siemeniä. Punkin vioitukset näkyvät parhaiten, kun kuminan siemenet alkavat kehittyä ja kasvusto tuleentuu. Tällöin vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina. Tässä vaiheessa ei ole enää mitään tehtävissä. Kuminanrengaspunkki yleistymässä Kuminanrengaspunkkia esiintyy vain kuminalla. Punkit siirtyvät uuteen kuminakasvustoon jo kylvövuonna ja talvehtivat aikuisina kasvin kasvupisteissä. Kuminan kasvun alettua punkit alkavat lisääntyä nopeasti. Yksi sukupolvi kehittyy jopa kolmessa viikossa, joten punkilla on vuodessa useita sukupolvia. Tuleentuneesta kasvustosta punkit voivat siirtyä uusiin kasvustoihin tuulen mukana. Kuminanrengaspunkkia esiintyy lähes kaikkialla, missä kuminaa viljellään. Suomessa kuminanrengaspunkki on havaittu harvinaisena luonnon kuminalla jo 1940-luvulla. Viljelyltä kuminalta ensimmäiset havainnot rengaspunkista tehtiin v Savonlinnassa ja sen jälkeen sitä on havaittu paikoin. Tänä kesänä rengaspunkin esiintymistä selvitettiin ensi kertaa tarkemmin Ylivoimainen kuminaketju -hankkeessa. Viiden ELY-keskuksen (Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) alueella tehdyssä tilakartoituksessa tutkittiin yhteensä 102 kuminalohkon kasvintuhoojatilanne. Noin 85 prosentilla tutkituista lohkoista havaittiin kuminanrengaspunkin vioitusta ja yli 40 prosentilla lohkoista punkkivioitusta esiintyi kauttaaltaan lohkolla. Eniten punkkiongelmia oli Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta myös Pohjanmaalta löytyi punkin vioittamia lohkoja.

15 14 Vioitusten merkitys Koska punkin vioittamista epämuodostuneista kukinnoista ei kehity lainkaan siemeniä, voi sadon alennus olla merkittävä. Pahimmillaan punkkivioitukset voivat vähentää siemensatoa jopa %. Näin pahoin vioittuneita kuminalohkoja havaittiin muutamia viime kesän tilakierroksilla. Monin paikoin jopa puolet kasvustosta oli punkin vioittamaa. Kuminanrengaspunkki on tuholaisena vasta uusi tulokas ja kokemusta sen käyttäytymisestä ja kannanvaihteluista on niukasti. Kuminanrengaspunkkia on jonkin verran tutkittu Tšekissä, mutta siellä viljellään yksivuotista kuminaa ja olosuhteet ovat erilaiset kuin Suomessa, eivätkä kaikki siellä saadut tulokset ole suoraan meille sovellettavissa. Kuminan viljelyn laajuus, monivuotiset kasvustot ja ilmaston lämpeneminen ovat tekijöitä, jotka voivat lisätä punkin yleistymistä ja merkitystä tuholaisena Suomessa. Kuminanrengaspunkin torjunta Kuminanrengaspunkin hallinnasta tiedetään vielä varsin vähän. Valitettavasti kuminakoin torjuntaan käytetyt pyretroidi-valmisteet eivät tehoa punkkeihin eikä kuminanrengaspunkin torjuntaan ole rekisteröity punkkientorjunta-aineita. Torjunta-aineiden teho on muutenkin epävarmaa, koska käsittely on hyvin vaikea kohdistaa piilotteleviin punkkeihin oikeaan aikaan. Koska tehokasta kemiallista torjuntaa punkkia vastaan ei tällä hetkellä ole, ainoaksi keinoiksi jää riittävä kasvinvuorotus. Riski punkkivioitukseen kasvaa, jos kuminaa viljellään samalla alueella pitkään. Kuminakasvusto kannattaa lopetusvaiheessa kyntää ja perustaa uusi kasvusto riittävän kauas edellisistä kuminalohkoista. Uusia kuminanrengaspunkin hallintakeinoja tarvitaan kipeästi. Nähtäväksi jää, voidaanko esimerkiksi sopivalla lannoituksella tai kuminan kylvöllä suojaviljaan vähentää rengaspunkkivioituksia. SUPERIOR CARAWAY CHAIN Ylivoimainen Kuminaketju -hanke Kuminan tuotannon kehittämisen yhteishanke Rahoitus: 5 ELY-keskuksen yhteisrahoitus (Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) Toteuttajina Agropolis Oy, MTT ja ProAgria Keskusten liitto Koetoiminnasta vastaa MTT Kasvintuotannon tutkimus Hankkeen tavoitteena on suomalaisen kuminaketjun kilpailukyvyn ja osaamisen parantaminen kuminan vientimahdollisuuksien turvaamiseksi

16 15! " # $ % & 4 5 % ' 6 " ( R S # 9 8 ) : 9 ; T * ( < U " = = > V F +? >, > V = )? A W? ). A X ( B K U / C? > K 1 = F A A B D U? F > Y A F D H? $? U # I # G 3 A U. E? 2 H A? J A I J Z? > K? I L > K? A M L H I L N? O L P = Q R [ \ ] ^ 8 ` 8 _ a S R c R b c _ h 6 g S 9 d i e 5 8 d j k S _ l m n o p q _ r s t f e 5 R ^ ^ m \ R u ^ ] 6 R v " y " ^ 5 \ % 8 f ' ' % ^ z 9 : w X H F K N? x? Y = F H? ] { % ( ) * % % 2. ( ( 2 ). " 3 # # $ % } ( ) ~ + * 2 ( 2 $ ' '

17 16 5 v d e \ _ S ^ ð 5 S R 6 8 S S c ^ R ^ S a d d ñ ò ó c _ ] S ô b R ñ ô ï 8 S ñ e S R 7 7 ^ Ì é ³ ê ì â í È æ î Ê Â ã ç ß ë Î Ï ï õ ï ö ø ø ù ú û ü ú 5 5 ð 7 ^ ý þ ^ ø ü ü ý þ ÿ 8 S R R \ R 5 ð d þ ø ^ ý þ a ø þ 8 ^ ^ ý ú ý R 6 _ þ Î µ ³ Ù Û ª Ú Ú Ä ² Å À ³ Å Ø ³ Æ Ç È É Ê Ë È Ì Í Î Ï ª «Ù Ú Ú ± ² ³ ³ Ð Ñ «µ ¹ ¹ ª Ó ½ Ô º ª ¹ » ¼ ½» ¼ ½ ³ ± ² µ» ³ Ò ³ Î Ã Ü ½ à µ Ô Õ ½ Ò» ª «¹ ¹ ª µ Ö «Ý Þ Ã µ Ã Ö ¼ ¼ «¼ ³ ¾ À Á   ± µ Ô «µ Ï à è Î µ ² ß À Ø ³ á â ã ä å Ë æ ç Í Î» Ã

18 17! " # ~ ), " #. + ) ', & ( ( - # + '. ). / 0 Ö 1 / 3 4 ' 3 G % 6 2 H 7. ) : ; < = A B C D C E C ). 2 ( (. * " 2 ) 2 I % + * " 2 2 % 5 * y 2, Ü %, %. +! "!! # $! %

19 18 Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö, Raisio-Konserni jaakko.laurinen(at)raisio.com Kestävää ruoantuotantoa tarvitaan Kuusikymmenluvulla alkoi niin sanottu vihreä vallankumous, jonka ansiosta maailman peltoviljelytuotteiden, erityisesti viljan sekä valkuais- ja öljykasvien, tuotanto kasvoi kolminkertaiseksi 25 vuodessa. Tuottavuuden kasvuvauhti on siitä hidastunut. Vihreä vallankumous ei ollut ensinkään niin vihreä kuin nimi antaa ymmärtää. Se perustui fossiilisiin polttoaineisiin; erityisesti öljyn sekä maakaasun rajattomaan saatavuuteen ja halpaan hintaan. Kasvien kasvun kannalta tärkein kasviravinne, typpi, valmistetaan edelleen 100 vuotta vanhaan Haber-Bosch teknologiaan perustuen, jossa maakaasun avulla ilmakehän typpi muutetaan epäorgaaniseksi typpilannoitteeksi. Fosfori- ja kaliumlannoite louhitaan maaperästä ja ne palautuvat vain pieniltä osin ruokaketjusta takaisin peltolannoitteeksi. Maailman nykyteknologialla käytettävissä olevat fosforivarannot ovat ehtymässä lähivuosikymmenten aikana. Maailman väkiluku kasvaa huimaa vauhtia. Se kasvaa kolmen viikon välein Suomen väkilukua vastaavalla määrällä nälkäisiä suita. Samanaikaisesti kehittyvissä maissa elintaso nousee vauhdilla ja entistä suurempi osa maapallon väestöstä siirtyy länsimaiseen ruokavalioon. Nykyisestä maailman vajaasta seitsemästä miljardista ihmisestä yhden miljardin tulotaso on yli dollaria vuodessa. Tätä tulotasoa pidetään myös rajana, jolloin ihmisen ruokavaliossa suuri osa proteiineista saadaan liha- ja maitotaloustuotteista. Tämän tason alapuolella ruokavalio on hiilihydraattipainotteinen ja valkuainen on kasvipohjaista. Maailman väkiluvun arvioidaan olevan vuonna 2050 yhdeksän miljardia ja vastaavasti hyvätuloisten länsimaista ruokavaliota syövien määrä on kasvanut yhdestä kahteen miljardiin. Yhtälö on vaativa. Luvuiksi muutettuna ruuan ja erityisesti viljan sekä öljy- ja valkuaiskasvien tuotannon pitää kasvaa kaksinkertaiseksi. Viljelyllä tulee siis globaalisti ajatellen olemaan entistä enemmän ympäristövaikutuksia, mutta toisaalta ruokaa tarvitaan entistä enemmän. Maailman tason murheiden lisäksi meillä Suomessa huolen aiheita ovat ravinnehuuhtoutumiin liittyvät asiat ja erityisesti Itämeren tila. Tuotannon ympäristövaikutuksia seurataan Näistä syistä johtuen viljakaupan ja viljaa käyttävän teollisuuden on huomioitava ympäristöseikat kaikessa tekemisessään. Erilaiset ympäristöasiat huomioonottavat sertifioidut laatujärjestelmät ovat kaupan teon edellytys. Oman toimintansa lisäksi viljakaupalla on oltava myös entistä enemmän tietoa viljan- ja öljykasvien tuotannosta ja myös raaka-aineen jäljitettävyyden merkitys on lisääntynyt. Tämä edellyttää tiiviimpää yhteydenpitoa viljelijän ja viljan ostajan välillä. Raisio-Konsernille tämä on ollut luontevaa, koska yrityksen toiminta kattaa viljaketjun pellolta pöytään asti. Eurooppalaisena edelläkävijänä ja ensimmäisenä Suomessa Raisio lisäsi kuluttajapakkauksiin tuotteen hiilijalanjäljestä kertovan merkin. Samaan aikaan aloitettiin tiedon jakaminen viljelyn ympäristövaikutuksista myös sopimusviljelijöille.

20 19 Seuranta mahdollistaa tuotannon kehittymisen entistä ympäristöystävällisemmäksi Raisio on kehittänyt CCC (Closed Circuit Cultivation) konseptin peltoviljelyn ympäristövaikutusten mittaamiseen. Peltoviljelyssä tullaan siirtymään suljettuun kiertoon. Ruokaketjussa ravinteiden kierto takaisin peltoon sekä ravinteiden hyötysuhteiden tehostaminen ovat myös ympäristön kannalta välttämättömiä. Ravinnevalumat vesistöihin vähenevät sekä kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään pienevät. Closed Circuit Cultivation CCC eli viljelyn suljettu kierto -konseptin avulla mitataan, kuinka hyvin sadossa on saatu talteen viljelyyn käytetty energia ja ravinteet. CCC sisältää kolme eri mittaustapaa: EkoPlus kuvaa, kuinka paljon energiaa sato pitää sisällään suhteessa sen tuottamiseen tarvittavaan energiaan HiiliPlus kuvaa viljelyn hiilidioksidipäästöjä. Se mittaa viljelypanoksista sekä viljelytoimenpiteistä syntyvien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävän vaikutuksen hiilidioksidiekvivalenttina. VesiPlus -vesijalanjälki mittaa tuotteen tai palvelun elinkaarenaikaista vedenkulutusta. Samalla se kuvaa veden mukana hukkaantuvien ravinteiden määrää eli toisaalta sitä, kuinka hyvin kasvi on hyödyntänyt sille lannoituksessa annettua fosforia ja typpeä. Kokonaisvesijalanjälki koostuu vihreästä, sinisestä ja harmaasta vesijalanjäljestä. Jokainen mittari antaa oman näkökulmansa ympäristövaikutuksista. Neljäs sivutuotteena syntyvä mittari on ravinnetase. Viljelijällä on mahdollisuus verrata omia tunnuslukujaan muihin extranetissä. Samalla syntyy tietopankki, jota käytetään niin lopputuotteiden hiilijalanjälkilaskennassa, tuotekehityksessä kuin tuotannon kehittämisessäkin.

21 20 SYYSPUINTI Kari Kiltilä Altia Oyj Altia Rikkakasvien torjunta yleisesti vähimmäistoimenpide - Laon torjunta - Kasvitautien torjunta - Siemenen peittaus - Kasvukauden aikainen tautien torjunta - Kasvitautien torjunnan vaikutuksia tutkimustulosten mukaan - Sadon määrä + - Hehtolitran paino +/- (vuosi- ja lajikekohtaisia eroja) jyvän paino +/- (vuosi- ja lajikekohtaisia eroja) - Tärkkelyspitoisuus +/- (vuosi- ja lajikekohtaisia eroja) 2 20/10/11 Altia 2011

22 21 Lajikekohtaisia eroja havaittavissa 3 20/10/11 Altia /10/11 Altia 2011

23 P U V LM G?U S P U V 22 # $! " % & ' ( ) * +, - ' ), +. / 0 ) * * % & ' ( ) * +, ) * / ) ' ), +. / 0 ) * 1 * ' 2 ' * - ' ), +. / 0 ) * * 1 * ' 2 ' * ) * / ) ' ), +. / 0 ) * Lajikekohtaisia eroja havaittavissa 5 20/10/11 Altia 2011 Y Z > > <= : ; 9 A B G?H E F C D G E F = J ; B K> I J LM? < Q R = D PB N O 9 T G S M F WH E F C D = J ; B K> I J L S P V E F < Q R = D PB N O 9 T G X E F S L 6 20/10/11 Altia 2011

24 m l 23 g ki i j g h e f d ^ ` ] [ ^ ` ^ _ ] [ ^ _ [ \ ] [ [ \ a b a c a \ n o p q r s t u v p r u t w x y r s s n o p q r s t u r s x r p r u t w x y r s z s p { p s v p r u t w x y r s s z s p { p s r s x r p r u t w x y r s Lajikekohtaisia eroja havaittavissa 7 20/10/11 Altia 2011 ~ } ~ } } ~ } } ~ } } } } } } } ƒ ˆ Š Š Œ Ž ˆ ˆ ƒ ˆ Š ˆ Š Œ Ž ˆ ˆ ˆ Š Œ Ž ˆ ˆ ˆ ˆ ˆ Š Œ Ž ˆ 8 20/10/11 Altia 2011

25 24 š œ 9 20/10/11 Altia 2011 Laatuhinnoittelutekijät peruslaatu Laatuhinnoittelun vaikutus peruslaatua heikompi peruslaatua parempi Hehtolitranpaino 64,0 69,9 kg -16 =>- 1 /tn +1 => +1,5 /tn Tärkkelyspitoisuus 60-60,4 % ei vähennystä +2 => +6 /tn Jyväkoko (2,2 mm seula) seulan läpi max 15 % Syksystä 2012 alkaen 2,0 4,9 % -3 => -1 /tn +1 /tn 10 20/10/11 Altia 2011

26 25 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä? ESITYKSEN SISÄLTÖ EU:n kasvinsuojeluaineasetus voimaan Kestävän käytön puitedirektiivi voimaan Kansallinen kasvinsuojeluainelainsäädäntö Kasvinsuojeluaineiden kansallinen toimintaohjelma Tulevaisuuden näkymiä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 1

27 26 EU:N KASVINSUOJELUAINEASETUS 1107/2009 Asetuksen tarkoitus (1 art. 3 mom.): -Varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso -Parantaa sisämarkkinoiden toimintaa yhdenmukaistamalla markkinoille saattamisen sääntöjä - Parantaa maataloustuotantoa Varovaisuusperiaate! (1 art. 4 mom.) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto KASVINSUOJELUAINEASETUS - Tehoaineiden, suoja- ja tehosteaineiden arviointi yhteisötasolla - Valmisteiden arviointi vyöhykkeittäin - Hyväksymispäätökset kansallisesti -Lupien vastavuoroinen tunnustaminen saman vyöhykkeen sisällä -Lupien ehdot kansallisesti => käyttöohjeet, käytön rajoitukset voivat vaihdella eri maissa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 2

28 27 KASVINSUOJELUAINEASETUS Asianmukainen käyttö (art. 55) -Hyvä kasvinsuojelukäytäntö -Käyttöohjeiden, käytön ehtojen ja rajoitusten noudattaminen -Integroiduntorjunnan yleisten periaatteiden noudattaminen > Puitedirektiivin säädösten noudattaminen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto KESTÄVÄN KÄYTÖN PUITEDIREKTIIVI 128/ Velvoittaa kansallisen toimintaohjelman laatimiseen - Tavoitteet riskien vähentämiseksi - Ammattikäyttäjien ja myyjien koulutus, tutkinnot, tiedotus - Levityskaluston tarkastus säännöllisesti, testaajien sertifiointi - Vesiympäristön ja juomaveden suojelutoimet -Herkät alueet - Käsittely, varastointi, jätehuolto - Integroidun torjunnan periaatteet, kasvikohtaiset ohjeet - Seuranta, raportointi: indikaattorit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 3

29 28 KANSALLINEN LAKI KASVINSUOJELUAINEISTA -EU:n lainsäädäntömuutokset velvoittavat muuttamaan kansallista lainsäädäntöä -Puitedirektiivin käyttöön liittyvät asiat sisällytetään lakiin kasvinsuojeluaineista - -Velvoite kansallisen toimintaohjelman laatimiseksi: Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma MMM työryhmämuistio 2011: Eduskuntakäsittely alkanut, tarkoitus tulla voimaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto NAP TAVOITTEET TERVEYSRISKIEN VÄHENTÄMISEKSI - -Työntekijöiden, - -Ammatti-ja Kuluttajien suojelu jäämiltä käyttäjien, sivullisten altistuminen ei ylitä turvallista tasoa Juomaveden pitoisuudet eivät ylitä laatunormeja harrastekäyttäjien koulutus ja tietoisuuden lisääminen turvallisesta käsittelystä ja riskien vähentämisestä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 4

30 29 NAP TAVOITTEET YMPÄRISTÖRISKIEN VÄHENTÄMISEKSI -Korvausperiaate: valintavelvollisuus, vertaileva arviointi - vesiensuojelu: VPD:n tavoite hyvä vesien tila - Ympäristöpitoisuuksien seuranta, ympäristönlaatunormit - Kasvinsuojeluaineiden ympäristörajoitukset - Levitystekniikat ja kaluston kunto - Lentolevityskielto - Viljelykiertoon kannustettava ympäristötukipolitiikassa - Erityistä suojelua vaativilla alueilla käyttöä vältettävä - Varastointi ja pakkaaminen, käytöstä poistetut kasvinsuojeluaineet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto LISÄÄ NAP TAVOITTEITA -Tietoisuuden lisääminen kasvinsuojeluaineiden turvallisesta käytöstä - Koulutus: eri käyttäjäryhmille ja jakelijoille räätälöitynä -Tutkinnot - -Neuvonta - - Tiedottaminen, viestintä: harrastajakäyttäjät, sivulliset - - Integroidun torjunnan edistäminen: koulutus, tutkimus, neuvontaja tietopalvelut, kasviryhmäkohtaiset periaatteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 5

31 30 NAP TOIMENPITEITÄ TERVEYDENSUOJELUN EDISTÄMISEKSI - -Jäämien valvontaa tehostetaan kasvikunnan tuotteissa ja talousvedessä (Evira, Tullilaboratorio, vesilaitokset) - - Ammatti- ja harrastekäyttäjien altistuksen arviointi - - Työnantajan velvollisuus kouluttaa työntekijät - - Työsuojelun sisällyttäminen koulutukseen - -Harrastekäyttöön hyväksytään ainoastaan valmisteita, joissa henkilönsuojainten tarve vähäinen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto NAP TOIMENPITEITÄ YMPÄRISTÖNSUOJELUN EDISTÄMISEKSI - - Riittävä ja jatkuva ympäristöpitoisuuksien seuranta (SYKE) - -Ympäristörajoitusten kehittäminen (Tukes) - -ympäristönlaatunormit kaikille markkinoilla oleville kasvinsuojeluaineille (Tukes, YM, SYKE) - -Viheralueet: kestävät lajikkeet, katemateriaalit, käyttäjäkoulutus; vieraslajit! (Neuvonta) - - Käsittely ja varastointi -> käytöstä poistettujen hävittäminen - Tiedotus- ja viestintäkampanjat (Tukes, EVIRA, neuvonta) - Levityskaluston tarkastukset, tarkastajien valtuutus - Lentolevityskielto (poikkeukset) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 6

32 31 NAP KOULUTUS JA TUTKINNOT - Ammattikäyttäjien ja myyjien koulutus ja tutkinnot (Tukes): -Perus-ja jatkokoulutusta, Tukesvaltuuttaa koulutuksen järjestäjät, räätälöity tuotantosuunnan mukaan - Tutkinto voimassa 5 vuotta -Ammattimaiseen käyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita voi myydä vain tutkinnon suorittaneille - Koulutussuunnitelma, koulutusmateriaalit eri kohderyhmille (Tukes) - Puitedirektiivi liite I Turvallisuus- ja kemikaalivirasto INTEGROITU TORJUNTA (IPM) JA LUOMU -Integroidun torjunnan yleiset periaatteet > -IPM sisällytetään kasvinsuojeluaineiden koulutukseen - Tutkimus, kehitys, jalostus: kestävät lajikkeet - Tietopalvelujen saatavuus - Kasviryhmäkohtaiset IPM-ohjeet - Torjunnan kynnysarvot, ennustemenetelmät - Biologisen torjunnan tutkimus, viljelymenetelmät - Luomutuotannossa sallittujen kasvinsuojeluaineiden saatavuus -Miten IPM vaikuttaa kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeisiin ja käytön rajoituksiin??? Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 7

33 32 SEURANTA, RAPORTOINTI - -Riski-indikaattorit: yhteisötason ja kansalliset indikaattorit otetaan käyttöön - - Myynti- ja käyttötilastot (Tukes, MMMTIKE) - -Ympäristöpitoisuuksien monitorointi - Ympäristönlaatunormien ylitykset - IPM:n tilakohtainen käyttöönotto - Luomupinta-ala - NAP-väliarviointi > ohjelman tarkentaminen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ - -PPP-asetuksentoimeenpano alkanut: vyöhykearvioinnit käynnissä, ohjeistuksia valmistellaan - -Puitedirektiivin toimeenpano käynnissä: laki kasvinsuojeluaineista tarkoitus tulla voimaan NAP-toimeenpanoalkamassa: rekrytointi käynnissä, - Koulutusmateriaalien ja tutkintojen valmistelu, yhteistyö, hankkeet, selvitykset. - - NAP-raportointiin alettava valmistautua - - Myynti- ja käyttötilastot, riski-indikaattorien käyttöönotto. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 8

34 33 PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla Sanni Junnila, Pauliina Laitinen Väliseminaari LIFE08 ENV/FIN/ PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea. Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa, Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma (NAP) PesticideLife 3 aluetta, 9 maatilaa -viljanviljely -ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen -vähentää riippuvuutta ks-aineiden käytöstä -siirtyminen integroituun kasvinsuojeluun -IPM testaus yhteistyössä viljelijöiden kanssa Toimijat: MTT, NSL, Tukes Sidosryhmät: KSS, Raisio, Berner 1

35 34 PesticideLife Demonstraatiotilat tiedon tuottajina Tiedonvaihto Verkostoituminen Neuvonta Jatkuva oppiminen MITÄ ON IPM IPM:n YLEISET PERIAATTEET käyttöön kasvintuotannossa 2014 alkaen: Ennaltaehkäisevät keinot: viljelykierto, siemen, lannoitus Tarpeenmukaisuus: tarkkailu, ennusteet, kynnysarvot, neuvonta Mahd. muut kuin kemialliset menetelmät: biologiset, mekaaniset Kasvinsuojeluaineet: ainevalinta, annos, kasvinsuojeluaineresistenssin estäminen Torjuntatehon seuranta: kirjanpito 2

36 35 IPM yleiset periaatteet Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile Käytä torjuntakynnyksiä Viljelijän oikeudet: tieto koulutus neuvonta välineet Laati Irene Vänninen, MTT Dokumentoi arvioi onnistumisesi ja opi Ehkäise resistenssin syntyminen Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömimpään Harkitse eikemiallisia torjuntakeinoja Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset (levitysmenetelmät) MIKSI IPM TARVITAAN Yksipuolinen viljelykasvivalikoima useimmilla maatiloilla Yksipuolinen, vähenevä kasvinsuojeluainevalikoima > sama vaikutustapa (MoA) resistenssiriski suuri Ilmastonmuutos lisää kasvintuhoojia kasvinsuojelun tarvetta Arvaamattomuus ja epävarmuus sadon hinnoittelussa Rutiinikäsittelyistä todettuun tarpeenmukaisuuteen Päätöksenteon apuvälineet selville ja käyttöön 3

37 36 TARPEENMUKAINEN TORJUNTA hankkeen viljatiloilla Kasvintuhoojien tarkkailu kirvat, tähkäsääsket: kelta-ansat ja laskenta rikkakasvit ja kasvitaudit: havainnot kolmesti Kynnysarvot ja ennustemallit, jos on kirvat, tähkäsääsket, kasvitaudit Käsittelemättömät havaintoruudut Seuranta: teho, sato, sadon laatu, sadon hinnoitteluanalyysi 2011 TULOKSIA 2010, ) Kasvinsuojeluaineresistenssin ennaltaehkäisy % käytetyistä herbisideistä sulfonyyliureoita > kestävä pihatähtimö tulisi torjutuksi 3/25 lohkolla (6/26, 2011) 2) Hektinen kasvurytmi haaste tarkkailulle, lyhyt reagointiaika> havainnoija = päätöksentekijä 3) Kynnysarvoja kehitettävä taloudelliset kynnysarvot? luotettavuus, helppokäyttöisyys 4/14 fungisidiruiskutuksessa kynnysarvo ylittyi 2010, kuitenkin 12/14 ruiskutuksesta oli kannattavia /26 ruiskutusta 4) Viljelykierrossa parantamisen varaa, 1/3 sama kasvi 5) Torjunnan oikea-aikaisuus: aine- ja annosvalinta 6) Uusi kasvitautiennuste ohralle ja vehnälle käyttöön 2012 (?) 4

38 37 HANKKEESSA TULOSSA Mitä kuluttajalle viestitään integroidusta kasvinsuojelusta? IPM:n vaikutukset PELLOLTA PÖYTÄÄN IPM:n näkyminen myös lopputuotteissa? Ympäristön huomioiminen kasvinsuojelussa Kasvinsuojeluaineiden käyttö kartalle Parhaat käytännöt alueittain ja kasvilajeittain TULOSSA Opitaan yhdessä! Kasvinsuojeluaineet ja ympäristöriskit Tule mukaan kokeilemaan IPM käytäntöjä PELLOLTA PÖYTÄÄN omalla tilallasi kasvukausina 2012 ja/tai LCA elinkaarianalyysi ruokaketjussa Lisätietoja: CSR tuoteturvallisuusnäkökulma Pauliina Laitinen Sanni Junnila Tilastoasetus EC 1185/2009, TIKE ks-aineiden käytön pilottiaineisto hankkeen käyttöön (1000 tilaa) Mallinnusta GIS osaamista hyödyntäen demonstraatiotilat>alueet>suomi USEtox, KCLECO, SimaPro jne KIITOS 5

39 38 Taisto rikkakasviresistenssiä vastaan Asmo Saarinen Berner Oy, Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito asmo.saarinen(at)berner.fi Resistenssitutkimusta tehty tarpeen mukaan Bernerin kasvinsuojeluosaston koetoiminnassa resistenssiasioita on seurattu läheltä jo pitkään. Ensimmäiset siemennäytteet pellolta, jossa vesiheinä ei reagoinut millään tavalla gramma-aineisiin, kerättiin jo 2000 luvun alussa ja lähetettiin ulkomaille analyyseihin. Sen jälkeen asiaan on perehdytty kenttäkokeissa muutaman kerran eri paikkakunnilla. Kestävä kanta löytyi sattumalta 2010 Vuonna 2010 kuitenkin asiaan törmättiin jälleen, mutta aivan vahingossa. Eräällä lounaissuomalaisella tilalla perustettiin rikkakasvitorjuntakoe kevätrapsille peltoon, jossa oli runsaasti vesiheinää. Kokeessa haluttiin selvittää erään uuden rypsillä ja rapsilla käytettävän sulfonyyli-urea -valmisteen tehokkuutta vesiheinään eri annoksina sekä myös rikkakasvitehon laajentamiseksi Galera-valmisteen (tehoaineet: klopyraliidi ja pikloraami) kanssa seoksena. Galeralla ei ole mitään tehoa vesiheinään, mutta tällä uudella valmisteella tehoa piti olla. Ruiskutukset tehtiin kesäkuun alussa rapsin ollessa kehitysasteella BBCH ja suurimmat rikkakasvit 4-lehtiasteella. Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä ruiskutuksen jälkeen herätti ihmetystä, kun missään koejäsenessä ei voinut havaita mitään merkkejä tehosta vesiheinään. Seuraava tarkistuskerta osoitti samaa. Silloin heräsi epäilys, että jotakin on pielessä, ja mieleen tuli resistenssi rikkakasvikanta. Asiaa selvitettiin taaksepäin niin pitkälle, kuin pystyttiin. Tällä lohkolla oli käytetty yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta gramma-aineita yksinään ja välillä myös terästettynä MCPA:lla. Jotta asiaan saatiin selvyys, että kyseessä varmasti on resistenssi vesiheinä, tehtiin vielä erillinen ruiskutus Express SX-valmisteella annoksella 30 g/ha + kiinnite. Tämä annos on suunnilleen kolmenkertainen verrattuna siihen kun ainetta käytetään kevätviljoilla. Seurauksena ruiskutuksesta oli se, että rapsi kuoli ja vesiheinälle ei tapahtunut mitään. Tästä pellosta kerättiin myös siemeniä, jotka lähetettiin jatkotutkimuksiin Ranskaan. Tulos vahvisti resistenssiepäilyn.

40 39 Tällä pellolla oli runsaasti sulfonyyli-urea valmisteita kestävää vesiheinää kesällä Kestävän kannan torjuntamenetelmiä etsitään Nyt kun oli vahvistettu, että varmasti oli kestävä vesiheinä kyseessä, niin kokeita jatkettiin kesällä Tällä kertaa lohkolla viljeltiin ohraa. Kokeessa selvitettiin sitä, millä aineyhdistelmällä saadaan kestävä vesiheinä torjuttua. Perusaineena kokeessa oli gramma-aine Ratio SX, jonka käyttömäärä oli 15 g/ha + Sito Plus kiinnite. Tankkiseoskumppanina tässä kokeessa käytettiin joko Starane XL -valmistetta annoksilla 0,4 l, 0,6 l ja 0,8 l/ha tai Ariane S 0,5 l ja 1,0 l/ha. Kokeesta voi todeta, että maan pinta oli koko alueella kokonaan vesiheinän peittämä, kun ruiskutus tehtiin. Käytetyt ainemäärät kestävän vesiheinäkannan torjumiseksi olivat liian alhaiset eivätkä tehonneet riittävän hyvin. Annokset olisivat olleet riittävät, jos tarkoitus on estää kestävien vesiheinäkantojen syntymistä. Kun kestävät kannat jo ovat olemassa, kuten tällä pellolla, on valittava kokonaan toinen suunnitelma. Silloin käytetään käyttöohjeen mukaista määrää ainetta, joka ei ole sulfonyyliurea ja jolla on hyvä teho vesiheinään vähintään viisi seuraavaa vuotta. Tällaisia aineita ovat esim. Ariane S, Cantor tai uusi Mustang Forte. Käyttömäärän on oltava käyttöohjeen mukainen. Kokeita tällä pellolla jatketaan 2012, jolloin testataan useita eri aineita yksinään sekä erilaisia tankkiseoksia.

41 40 Pystykasvuisesta ohrakasvustosta ei kaukaa katsoen voi todeta mitään outoa. Vesiheinä ei kasva korkeaksi, mutta lakovuosina se on iso ongelma. Märkä rikkakasvimassa joudutaan silloin ajamaan puimurin läpi. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti Ratio SX 15g/ha+ Starane XL 0,8 l/ha ei ollut riittävän tehokas gramma-aineita kestävän vesiheinän torjuntaan. Parempaan tehoon olisi päästy käyttämällä normaaleja annoksia esim. Ariane S - tai Cantor valmisteita.

42 41 Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08 ENV/FIN/ PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea. VILJOJEN KASVITAUDINAIHEUTTAJIEN YLEISYYS Ohran verkkolaikku: 90 % pelloista Ohran tyvi- ja lehtilaikku: 86 % pelloista Ohran rengaslaikku: 52 % pelloista Vehnän ruskolaikku: 98 % pelloista Vehnän pistelaikku: 94 % pelloista 1

43 42 TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA Ohrakokeet Saana 2005 Arve 2005 Kunnari 2006 Arve 2006 Kunnari 2006 Saana 2006 Voitto 2007 Prestige 2007 Kunnari 2007 Voitto 2008 Prestige 2008 Voitto 2009 Voitto 2009 Olavi 2010 Voitto 2010 Edvin Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine 2011 MTT TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - VEHNÄ Vehnäkokeet Tjalve 2005 Mahti 2006 Tjalve 2006 Anniina 2007 Tjalve 2007 Kruunu 2007 Anniina 2008 Tjalve 2008 Amaretto 2009 Tjalve 2009 Kruunu 2010 Tjalve 2010 Kruunu Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine 2011 MTT 2

44 43 ISÄNTÄKASVI Ei tautia Ei tautia Ei tautia Kasvi tauti Ei tautia Ei tautia Ei tautia TAUDIN AIHEUTTAJA SUOTUISA YMPÄRISTÖ TAUDINAIHEUTTAJILLA ERI YMPÄRISTÖVAATIMUKSET 35 mm 30 VERKKOLAIKKU DTR-LAIKKU C 4-5C 6-7C 8-10C 18-23C Oirelaikun läpimitta 7 vrk:ta infektiosta eri lämpötiloissa Jalli 2011 MTT 3

45 44 ESIKASVI VAIKUTTAA LAIKKUTAUTIEN RUNSAUTEEN 80 % rypsi sinilupiini härkäpapu hamppu kaura pellava tattari vehnä Keskitalo, Jalli 2011 MTT LAJIKEKESTÄVYYS VAIKUTTAA TAUDIN ETENEMISEEN Fairytale Elmeri Justina Streif Conchita Alina Eerik Edvin Tolkien Tolar Cruiser Margret JB Maltasia Einar Harbinger Maaren Wikingett Minttu Jyvä Publican Beatrix Rambler Kunnari Erkki Amber Olavi Ingmar Artturi Marthe Tocada Quench Eliseta Rolfi Vilde Optima Auriga Edel Gaute Pilvi Tiril Voitto Arve MTT Viralliset lajikekokeet 2011 Jalli 4

46 45 MAAN MUOKKAUS VAIKUTTAA TAUDINAIHEUTTAJAN ELINKYVYN SÄILYMISEEN 50 kpl suorakylvö 0cm kyntö 0cm kyntö 10cm kyntö 20cm Verkkolaikkusienen elinvoiman säilyminen maan eri kerroksissa Jalli 2008 MTT TYÖKALUJA KASVINSUOJELUN PÄÄTÖKSENTEKOON Kasvitautihavainnot Kansalaishavainnot kasvitautien esiintymisestä Torjuntatarve Kasvitautien ennustemallit Perustuvat lohkokohtaiseen viljely- ja säätietoon Reaaliaikainen, lohkokohtainen säätieto Torjunnan optimaalinen toteutus 5

47 46 KASVITAUTIHAVAINNOT Tiedon kerääjinä kansalaiset tutkijat, neuvojat, viljelijät Havaintoja viljojen lehtilaikkutaudeista kasvilaji, tauti, taudin määrä aika, paikka Työkaluna VTT:n kehittämä Enviobserver matkapuhelinsovellus tulokset avoimella web-sivulla Hyödyt paikkakuntakohtainen tieto kasvitautien esiintymisestä tietokanta tutkimuskäyttöön KASVITAUTIEN ENNUSTEMALLI Ilmoittaa lohkokohtaisen kasvitautiriskin viljely- ja säätietojen perusteella WEBWISUN TIETOKANTA VILJELYKIERTO WebWisu SÄÄDATA + MUOKKAUSTAPA ITIÖINTI INFEKTIO + HÄLYTYS LAJIKE 6

48 47 MALLIN TESTAUS WebWisu-pohjaisen kasvitautien ennustemallin testaus 9 PesticideLife-hankkeen tilaa 10 koulutilaa Lohkotiedot WebWisusta, säätiedot IL / sääasema Kasvitautien etenemisen seuran kasvustonäytteiden avulla Tulosten pohjalta ennustemallin hionta (ProAgria & MTT) DTR-LAIKKU RUSKOLAIKKU VERKKOLAIKKU OHRAN VERKKOLAIKKU 2011 FORSSA ISOKYRÖ HAAPAJÄRVI HELSINKI TAMMISAARI HÄMEENKYRÖ VIROLAHTI VIHTI LAPUA ILMAJOKI

49 VEHNÄN PISTELAIKKU RAASEPORI KAARINA KOSKI TL YLISTARO INKOO HELSINKI HÄMEENKYRÖ TAMMELA JOKIOINEN VERKKOLAIKKUMALLI 18 % 3 % 1 % 8

50 49 PISTELAIKKUMALLI 28 % 61 % 9 % UUDET TYÖKALUT APUNA IPM-VILJELYSSÄ Puitedirektiivi (2009/128/EY) edellyttää, että kaikki ammattimaiset käyttäjät noudattavat integroidun torjunnan yleisiä periaatteita (viim ) 1) Ennaltaehkäisy (suunnittelu, viljelykierto, lajikevalinta, siementen laatu ja peittaus ym.) 2) Tarkkailu ja tunnistus pellolla 3) Torjuntatarpeen määrittely 4) Varsinainen torjuntatoimenpide tilanteeseen sopivalla menetelmällä (aineen ja ajoituksen valinta) 9

51 50 Kasvinsuojelu ilman kemiaa Reijo Käki Erikoisasiantuntija, luomukasvintuotanto ProAgria Kymenlaakso Kasvinsuojelu ilman kemiaa perustuu kasvintuhoojien ja rikkakasvien leviämisen ennalta ehkäisyyn. Monipuolinen viljelykierto ehkäisee tehokkaasti rikkojen, tautien ja tuholaisten lisääntymistä. Viljelykierron lisäksi käytetään viljelyteknisiä, kasvuston kilpailukykyyn perustuvia, menetelmiä. Ennalta ehkäisevien toimien lisäksi käytetään suoria säätelytoimia, joilla autetaan viljelykasvien kilpailukykyä. Taudit Siemenessä leviävät taudit hallitaan terveellä kylvösiemenellä, lisäksi voidaan käyttää biologisia torjunta-aineita. Satojätteistä ja maasta leviäviä tauteja torjutaan viljelykierrolla, riittävillä välivuosilla ja käyttämällä mahdollisimman taudinkestäviä lajikkeita. Heti puinnin jälkeen tehdyllä sänkimuokkauksella nopeutetaan kasvijätteiden hajoamista jolla vähennetään tautipainetta, kun lopuksi maa huolellinen kynnetään ja kasvijätteet haudataan. Tuholaiset Viljelyssä suositaan tuholaisten luontaisia vihollisia. Esimerkiksi rypsiä käytetään suojaviljana, jolloin sen sängessä talvehtii rapsikuoriaisen tehokkaimman luontaisen vihollisen, loispistiäisen toukat. Seuraavana vuonna rypsi kylvetään läheiselle lohkolle. Toisaalta saman viljelykasvin ajoittaminen vuoro vuosiin tai harvemmin vähentää usein tuholaisriskiä. Esimerkiksi hernekääriäisen esiintyminen on huomattavasti pienempää, jos hernettä viljellään samalla aukealla vain joka toinen vuosi. Terve elinvoimainen siemen on nopean taimettumisen lähtökohta. Kylvöajankohdassa huomioidaan maan riittävä lämpötila, jotta taimettuminen olisi nopeaa ja tuhot jäisivät pieniksi. Esimerkiksi rypsillä hidas taimettumisen voi johtaa täydelliseen tuhoon. Lisäksi tuholaisen torjuntaan on käytettävissä biologisia torjunta-aineita. Rikkakasvit Rikkakasveja voidaan torjua parantamalla viljelykasvin kilpailukykyä sekä ennakoivalla ja suoralla torjunnalla. Viljelykasvin kilpailukykyä parantaa maan hyvä kasvukunto, toimiva ojitus ja tasapainoinen lannoitus. Lajiteltu, elinvoimainen, terve siemen kylvetään orastumisen kannalta parhaaseen mahdolliseen aikaan ja oikeaan syvyyteen tarkoituksen mukaisesti muokattuun sopivan lämpimään maahan. Ennaltaehkäiseviä keinoja ovat viljelykierto, viljelykasvin kilpailukyky rikkoja vastaan ja jatkuva kilpailu elintilasta myös sadonkorjuun jälkeen. Alus- ja pyydyskasvien merkitystä ei osata arvostaa riittävästi. Suorien torjuntatoimien kustannukset ovat huomattavat ja niillä on usein negatiivinen vaikutus maan rakenteeseen ja ravinnetalouteen. Paras lopputulos saadaan yhdistelemällä tarkoituksen mukaisella tavalla kaikkia edellä mainittuja keinoja.

52 51 Miten se tehdään? Viljelykiertoa suunniteltaessa otetaan huomioon ennaltaehkäisevien toimien lisäksi mahdollinen tarve korjaaviin toimenpiteisiin. Viljelykierto on suunniteltava siten, että kestorikkakasvien suoria torjuntatoimia voidaan tehdä tehokkaasti niiden kompensaatiopisteissä. Viljelykierrossa paras paikka torjua peltovalvattia ja pelto-ohdaketta on nurmi. Samalla saadaan tehokas torjunta myös juolavehnälle. Torjunnan tarve ja intensiivisyys tehdään rikkatilanteen perusteella. Aluksi kestorikkakasvien vararavinnon saanti estetään niittämällä kasvusto rikkojen kompensaatiopisteessä. Nurmensiemenseoksessa pitää ottaa huomioon niiton jälkeinen nopea kasvuun lähtö ja kilpailukyky rikkoja vastaan, puhdas puna-apila timoteikasvusto ei täytä tätä vaatimusta. Seoksessa pitäisi olla esimerkiksi koiranheinää, raiheinää ja valkoapilaa maan laadusta riippuen. Niittoja kesässä tulee 3-4 kappaletta. Niittojen määrän lisääntyessä kesantomurskaimen sijasta voidaan käyttää niittokonetta, joka on nopea ja kustannustehokas. Lopullinen teho saadaan, kun nurmi lopetetaan kuivattamalla kasvusto ja juuristo muokkauksilla keskikesällä. Muokkaukseen soveltuvat juuria pintaan nostavat kultivaattorit ja sitä voi tehostaa juuria pintaan heittävällä juolannostimella. Jotta saavutettu torjuntateho saadaan säilymään kevääseen, pitää pintaan nostetut kuivahtaneet juuret haudata huolellisella kynnöllä ja kylvää syksyksi maata varjostava kasvi joka ottaa talteen muokkauksissa vapautuneet ravinteet. Kasvivalinnoissa suositaan syyskylvöisiä kasveja ja hyvin varjostavia lajeja ja lajikkeita. Kevätkylvöisillä kasveilla hyödynnetään viljelykasvin kilpailua parantavia toimia. Käytä kevätkyntöä aina kun silloin kun maalaji sen sallii. Esimerkiksi typpirikkaiden eloperäisten, hitaasti lämpiävien maiden kevätkyntö nopeuttaa viljelykasvien taimettumista ja parantaa oleellisesti kilpailukykyä rikkoja ja tuholaisia vastaan. Puhdas, terve siemen on ehdoton edellytys kilpailussa rikkoja vastaan. Rikkaäestyksellä voidaan siemenrikkoja torjua ennen viljelykasvin orastumista sekä kasvustosta. Rikkaäestys on tehtävä ennen kuin rikat juurtuvat yli 2 cm syvyyteen. Viimeisen rikkaäestyksen yhteydessä kylvetään aluskasvi, joka kilpailee rikkojen kanssa ja viljelykasvista riippuen joko osittain tuottaa tai ottaa talteen typpeä. Puinnin jälkeen rikkatilanteesta, säästä ja ajankohdasta riippuen valitaan niitot/varjostus tai muokkaus torjuntatoimeksi. Muokkauksen jälkeen kylvetään pyydyskasvi tai seuraava satokasvi. Lisäksi on olemassa kasvustosta rikkoja niittävä laite tai harauksen mahdollisuus. Muokkauksia myöhään syksyllä pitää välttää niiden heikon torjuntatehon ja ravinteiden säästämisen takia. Syksyn sateiden alle pitäisi aina kun mahdollista saada kasvusto, joka kilpailee ravinteista ja kasvutilasta rikkojen kanssa.

53 52 Minkä viljelykierrossa tingit, sen kasvinsuojelussa maksat Aulis ANSALEHTO, puh Kasvinviljelyagronomi (evp) aulis.ansalehto(at)gmail.com Hyvä viljelykierto vaikuttaa monella tavalla myönteisesti kasvintuotannon tulokseen. Eri kasvit ottavat ravinteita eri tavalla, jopa eri maakerroksista. On tehokkaita maan rakennetta parantavia kasveja, on tehokkaita kasvutilan käyttäjiä harvoin kaikki hyvät ominaisuudet ovat samassa korressa tai varressa. Hyvä, terve ja elinvoimainen kasvusto on myös hyvä perusta tulokselliselle kasvinsuojelulle, tehtiinpä se sitten millä menetelmällä tahansa. Mutta kaikki toimii myös toisin päin. Jokainen on omalla tavallaan joutunut toteamaan, että viljavaltaisessa viljelykierrossa rikkakasveina matara ja tatarlajit ovat runsastuneet. Torjunta on suunniteltava niiden ehdoilla. Ei ole juuri enää sellaisia peltoja, jossa pelkällä MCPA:lla selvittäisiin. Uusimpana ongelmana on ilmeisen nopeasti lisääntyvä resistenssi, joka edellyttää monimuotoisuutta myös ainevalinnoissa. Mutta tietenkin on haettava myös monimuotoisuutta viljelykiertoon. On myös erittäin tärkeätä, että kasvustohavaintoja tehdään sitä huolellisemmin mitä yksipuolisempi viljelykierto on. Mitä aikaisemmin ongelma havaitaan, sitä vähemmän eksytään kestämättömyyden tielle. Mitä muuta hukkakauraongelma lopulta on muuta kuin liian pitkään liian yksipuolisena jatkunut kevätviljavaltainen viljelykierto yhdistyneenä liian vähiin ja liian myöhään tehtyihin kasvustohavaintoihin ja liian myöhään aloitettuihin korjaaviin toimiin? Jos ja kun hukkakaura-aineita kestävät hukkakaurakannat ilmaantuvat Suomeen, ei mikään asia enää ole entisellään. Jäljelle jää torjuntakeinoista enää viljelykierto. Siemenviljelytiloilla tapaa hyvin taidokkaasti rakennettuja viljelykiertokokonaisuuksia. Kevätja syysviljoista, öljykasveista, nurmikasveista ja palkokasveista saa aikaan monipuolisia kokonaisuuksia, joista hyötyvät kaikki kasvit vuorollaan. Totta tietenkin on, että ennen pitkää tässä joudutaan käymään rajaa tuotannon määrän ja muiden tavoitteiden välillä. Vai onko meidät tuomittu vain kasvattamaan yksikkökokoa riippumatta siitä hinnasta, mitä suuruutta tavoiteltaessa joudutaan väistämättä maksamaan? Yksikkökoon ja tuotantomäärien kasvattamisella ei loppua ole, emmekä me täällä pohjoisessa ole niitä edullisimpia paikkoja maapallolla tässä kilpailulajissa.