Yhteenveto kasvukauden 2012 PesticideLife-demonstraatiolohkojen tuloksista ja tulosten arviointi

Transkriptio

1 Yhteenveto kasvukauden 2012 PesticideLife-demonstraatiolohkojen tuloksista ja tulosten arviointi PesticideLife-hankkeen kolmantena ja viimeisenä kasvukautena 2012 hankkeella oli yhteensä 26 demonstraatiolohkoa kolmella eri alueella; Etelä-Pohjanmaalla (EPO), ruotsinkielisellä Uudellamaalla (NSL) ja Jokioisten alueella. Ohraa viljeltiin 12 lohkolla, kevätvehnää kahdeksalla lohkolla, kauraa neljällä sekä syysvehnää ja ruista kumpaakin yhdellä lohkolla. Kuva 1. Demonstraatiot ovat viljelijän, tutkijoiden ja hanketyöntekijöiden tiivistä yhteistyötä. Tuhoeläimet Kirvoja, kahukärpäsiä, juovakirppoja ja kaskaita seurattiin kaikilta kevätviljalohkoilta keltaansoin. Kelta-ansan puolikkaita oli yleensä sijoitettu lohkolle kolmesta neljään kappaletta. Ansat vaihdettiin viikoittain, eri lohkoilla yhdestä viiteen kertaan. Kirvoja esiintyi ansoissa pääsääntöisesti vain muutamia ja muita tutkittuja tuhohyönteisiä alle 10 kpl ansaa kohden. Kirvat laskettiin myös kasvustoista kahteen kertaan viljan pensastumisen alussa ja korrenkasvun alussa yhteensä sadasta kasvista. Uudellamaalla kirvoja löytyi paikoin runsaasti ja torjuntakynnys, kirvoja joka viidennessä oraassa, ylittyi neljällä lohkolla, kahdella ohra- ja kahdella vehnälohkolla. Näistä vain yksi ruiskutettiin. Kaksi viikkoa tästä ruiskutuksesta tehdyn havainnon perusteella torjunta ei vähentänyt kirvojen määrää, mutta sato lisääntyi torjunnan seurauksena 8 %. Yhdellä NSL:n alueen ohralohkolla kirvoja oli pensastumisen aikaan joka 7. oraalla ja viljelijä ruiskutti lohkon dimetoaatilla. Kirvojen määrä väheni 80 %, mutta satovaikutusta ei saatu. Kirvat tulivat useimmiten viljaan korrenkasvun alettua ja niiden tekemät vahingot jäivät vähäisiksi. Tähkäsääskeä havainnoitiin kaikilta vehnälohkoilta. Havainnot tehtiin yleensä kahteen kertaan 2 8 päivän välein vehnän kasvuasteilla BBCH Yhdeksästä vehnälohkosta kolmella ei esiintynyt lainkaan tähkäsääskeä, neljällä vain yksi ja kahdella kaksi tähkäsääskeä kahtakymmentä tähkää kohden, kun torjunnan kynnysarvo on 3 tähkäsääskeä. 1

2 Kuva 2. Jokioisten alueella kevätvehnästä löytyi tähkäsääskiä yksi kahtakymmentä tähkää kohden, kun torjuntakynnys on 3. * Vain todetun tarpeen mukaisia ruiskutuksia. Kasvukaudella 2012 kolmella lohkolla torjuntakynnys ylittyi selvästi, mutta ruiskutusta ei tehty. * Kiinnitettävä huomio tuhoeläinhavaintojen oikea-aikaisuuteen ja nopeaan tiedottamiseen ruiskutuspäätöksen tekijälle. * Kelta-ansaseuranta viljan 1-2 -lehtivaiheesta pensastumisen loppuun (BBCH 11 30). Kelta-ansaseurannasta on suuntaa-antava apu päätöksentekoa helpottamaan. Kasvustohavainto on silti tehtävä ennen ruiskutuspäätöstä. * Tähkäsääskihavainnot on aloitettava riittävän aikaisin (BBCH 49 60) juuri ennen tähkän esille tuloa, ja toinen havainto on tehtävä riittävän lähellä (enintään 3 4 pv väliä). Tähkäsääsken aiheuttamat jyvävioitukset havainnoidaan vasta keltatuleentumisvaiheessa, jolloin myös mahdolliset toukat ovat näkyvissä. Tähkäsääskien visuaalinen havainnointi luotettavasti on haastavaa. Rikkakasvit Kaikilta demonstraatiolohkoilta torjuttiin rikkakasvit kemiallisesti. Neljällä lohkolla ruiskutettiin glyfosaattia ennen suorakylvöä. Herbisidiruiskutuksista 6 tehtiin pelkästään sulfonyyliureoilla (SU), 4 SU:n ja Cantorin seoksella tai yksin Cantorilla, 3 SU:n ja Starane XL:n seoksella, 4 lohkoa ruiskutettiin SU:n ja Oxitrilin seoksella, yksi pelkällä MCPA:lla, yksi Trio valmisteella ja 7 lohkoa muilla valmisteilla (Ariane S ja Starane XL). Resistenssin ennaltaehkäisy huomioitiin demonstraatioissa erinomaisesti vuonna Mahdolliseen kestävään pihatähtimöön tehoavia ruiskutuksia oli yhteensä 15, kun niitä edellisenä vuonna oli kuusi ja 2010 kolme. Näitä resistenssin ennaltaehkäisyyn soveltuvia valmisteita ovat Ariane S, Triot sekä fluroksipyyriä sisältävät (esim. Starane ja Starane XL) valmisteet sekä Oxitril. Oxitril tehoaa hyvin pihatähtimöön, joka on pienellä taimella. Esimerkiksi hankkeessa aiemmin yleisesti käytetty Cantor (sen toinen tehoaine on 2,4-D) ei tehoa kestävään pihatähtimöön eikä siis ennaltaehkäise resistentin pihatähtimön syntymistä. Yli puolella lohkoista käytettiin 2012 pihatähtimöön tehoavaa, sulfonyyliureoiden ryhmään kuulumatonta valmistetta. Axial hukkakaurantorjunta-ainetta ruiskutettiin yhdellä lohkolla. 2

3 Kuva 3. Uudellamaalla Barke ohrassa oli käsittelemättömällä alalla (kuvassa keskellä)keskimäärin 25 ohdaketta neliöllä. Ariane S vähensi sen lukumäärää 58 % ja kuivapainoa 96 %. Jyväsato 5725 kg/ha pieneni 15 %, kun rikkakasvit jäivät torjumatta. Rikkakasvilaskennat tehtiin 0 18 päivää ennen kemiallista torjuntaa: 13 lohkolla 0 3 päivää aikaisemmin ja 9 lohkolla 7-18 pv päivää ennen ruiskutusta. Epävakaiset ruiskutussäät viivästyttivät torjunnan toteuttamista varsinkin Etelä-Pohjanmaalla. Alkukesästä viikossa tapahtuu paljon ja siksi suurella osalla viljalohkoja rikkakasvien lukumäärä ruiskutushetkellä oli todennäköisesti suurempi kuin laskennassa saatu arvo. Uudellamaalla rikkakasvit laskettiin lohkoilta keskimäärin kolme päivää, Pohjanmaalla yhdeksän päivää ja Jokioisten alueen lohkoilla neljä päivää ennen rikkakasvien torjuntaruiskutusta. Rikkakasvien lukumäärä ennen torjuntaruiskutusta oli yli 200 kpl/m² neljällä demonstraatiolohkolla, kpl/m² kahdellatoista, kpl/m² kuudella ja alle 50 kpl/m 2 neljällä lohkolla. Ruiskutus pienensi rikkakasvien lukumäärää % ja kuivapainoa %. Rikkakasvien lukumäärä pieneni torjunnan seurauksena vähintään 80 % puolella lohkoista ja niiden kuivapaino 22 lohkolla 26:sta. Tehot olivat riittävän kosteuden vallitessa paremmat kuin aiempina demonstraatiovuosina. Herbisidiruiskutus lisäsi viljasatoa 2-36 % yhteensä 17/26 lohkolla, yhtä monella kuin 2010 ja Keskimääräinen sadonlisäys näillä lohkoilla oli 15 %. Osa saadusta sadonlisäyksestä saattaa johtua myös kasvunsääteen vaikutuksesta. Kasvunsäädettä ruiskutettiin 15/26 lohkolla ( /26 lohkolla ja /25 lohkolla), kahdeksalla niistä kerran ja seitsemällä lohkolla kahdesti. Lakoa esiintyi usealla lohkolla. Seitsemällä lohkolla satoa lisäävää vaikutusta ei rikkakasvien torjunnalla saavutettu joko mahdollisen vioittumisen tai kentän epätasaisuuden vuoksi. * Rikkakasvilaskenta ennen ruiskutusta tulisi tehdä aikaisintaan 3-4 pv ennen torjuntaa, jotta tulos kuvaisi käsittelyä edeltävää tilannetta. 3

4 * Valmiste ja annos tulee valita lohkokohtaisesti niin, että rikkakasvien lukumäärä, lajisto ja kehitysvaihe sekä vallitsevat sääolot huomioidaan päätöksen teossa. * Kasvunsääderuiskutuksen tarpeenmukaisuutta, valittua valmistetta ja käytetyn annoksen kokoa tulee arvioida koko kasvukauden ajan ja kirjata havainnot muistiin. Ruiskutusta liian pienellä/suurella annoksella tai liian varhain/myöhään tulee välttää. Kasvitaudit Tauteja havainnoitiin yleensä 3 kertaa kasvukauden aikana, mutta kasvitautiennustemallilohkoilla 4-6 kertaa noin 7-10 päivän välein. Kasvitaudit viihtyivät kesän sääoloissa ja runsastuivat nopeasti. Ohralla yleisimmät kasvitaudit havaintolohkoilla olivat verkkolaikku ja tyvi- ja lehtilaikku, vehnällä pistelaikku (DTR), ruskolaikku ja ruskearuoste. Kaurassa kasvitauteja esiintyi vain vähän. Lippulehtivaiheessa oireettomia tai lähes oireettomia olivat kaurat ja myöhään kylvetyt ohrat Lapualla. Kasvitautiennustemallilohkoina oli neljä vehnälohkoa ja viisi ohralohkoa. Kasvitaudit torjuttiin niistä fungisidilla yhtä lohkoa lukuunottamatta. Ennalta määritetty torjuntakynnys saavutettiin tai se ylittyi puolella (11) kahdestakymmenestäyhdestä ruiskutetusta lohkosta. Tyypillistä kuitenkin oli, että tähkälletulon jälkeen taudit valtasivat nopeasti kasvit ja jälkiviisaana noin 18 lohkoa 21 lohkosta oli tarpeenmukaista ruiskuttaa. Kuva 4. Verkkolaikku ja muut lehtitaudit nujersivat useimmat ohrakasvustot pian tähkälletulon jälkeen ilman tautien torjumista. Kasvitauteja torjuttiin kertaruiskutuksena yhteensä 18 demonstraatiolohkolla, kahdesti kolmella lohkolla. 12/21 ruiskutuksesta tehtiin kahden valmisteen seoksella, 5 ruiskutusta yhden tehoaineen valmisteella ja 4 kahden eri tehoaineen valmisteella. Useimmissa ruiskutuksissa käytettiin alennettuja annoksia. Käytettävät kasvitautiaineet olivat lähinnä triatsoleja yksin käytettynä tai strobiluriinien ja triatsolien/morfoliinien seoksia. Ruiskutettujen koealojen sato oli ruiskuttamattomia 3-30 % (keskimäärin 12 %) suurempi 17 lohkolla, neljällä ruiskutetulla lohkolla sadonlisäystä ei saatu. Maitotuleentumisvaiheessa käsiteltyjen alojen tautimäärät olivat tavallisesti käsittelemättömiä pienempiä, ja elossa olevien lehtien määrä selvästi suurempi. Kuitenkin usealla ohralohkolla kaikki ylimmät lehdet 4

5 olivat maitotuleentumisvaiheessa tautien saastuttamia sekä käsitellyllä että käsittelemättömällä alalla. Kahdelta kevätviljalohkolta Uudellamaalla jäivät taudit torjumatta, vaikka kynnys ylittyi jo korrenkasvun alussa. Useimmat tautiruiskutukset tehtiin optimiajankohtana. Noin viidenneksellä lohkoista olisi todennäköisesti saatu enemmän hyötyä 1-2 viikkoa aikaisemmasta torjunnasta, torjunnan toistamisesta tähkälletulovaiheessa tai suurempien annosten käyttämisestä. * Taustatietojen luotettava dokumentointi on tulosten analysoinnin kannalta keskeistä. * Tautihavaintoihin perustuvia kynnysarvoja muutettiin 2012 ja eron vaikutus analysoidaan 04/2013 mennessä. * Web-pohjainen kasvitautiennustemalli oli jo viljelijöillä koekäytössä * Kasvuston tautien määrän vaikutus ruiskutuspäätökseen edellyttää tiivistä yhteistyötä hanketyöntekijän ja viljelijän välillä. * Tavoitteena on lohkokohtaisesti määrittää optimi ruiskutusajankohta, torjuntakertojen määrä sekä aine- ja annosvalinta; kaikki ovat torjunnan onnistumisen kannalta keskeisiä. * Perusteet aineen, annoksen ja ruiskutusajankohdan valinnalle on hyvä kirjata. Kuva 5. Marble kevätvehnällä fungisidilla käsittelemätön ruutu näkyi ruskeana laikkuna (kuvassa keskellä), sillä lehtilaikkutaudit ja ruskearuoste olivat tuhonneet lehdet ennenaikaisesti. Jyväsato jäi 30 % pienemmäksi ilman tautien torjuntaa. Sato kaikki käsittelyt saaneella alalla oli 6860 kg/ha. Satoanalyysit Satotasot olivat demonstraatiolohkoilla yleisesti korkeat. Kaikki torjuntakäsittelyt saaneen vilja-alan sadot vaihtelivat välillä 3620 ja 8230 kg/ha ja lohkojen keskisato oli 5540 kg/ha. Kaikista 2012 satonäytteistä teetettiin hinnoitteluanalyysit, joiden analysointi on käynnissä. Sadot olivat määrältään ja laadultaan demonstraatiojakson parhaat. 5

6 VILJOJEN DEMONSTRAATIOLOHKOJEN SADOT KAIKKI KÄSITTELT SAANEELLA ALALLA Vuosi Uusimaa E-Pohjanmaa Jokioisten alue Keskisato Minimisato Maksimisato * Hinnoitteluanalyysin avulla kaikki viljan hintaan vaikuttavat satokomponentit tulevat määritetyiksi ja tehtyjen kasvinsuojelutoimien kannattavuus voidaan määrittää luotettavasti. * Satoruudun koko oli kuudella NSL-lohkolla 4 m² (sadon keruu käsin) ja kaikilla muilla lohkoilla (20 lohkoa) m² (korjuu koeruutupuimurilla). * Tavoitteena on kehittää riittävän helppokäyttöisiä ja luotettavia toimenpiteitä, joita viljelijät voivat itsenäisesti toteuttaa. * Tehtyjen toimien ja havaintojen huolellinen kirjaaminen. Jokioinen Sanni Junnila Asiantuntijat Kasvitaudit: Ulla Heinonen, Marja Jalli Rikkakasvit: Heikki Jalli, Sanni Junnila Tuhohyönteiset: Aino-Maija Alanko, Erja Huusela-Veistola, Jarmo Ketola, Irmeli Markkula 6