HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Istunto. torstai. 15. helmikuuta 2007 P6_TA-PROV(2007)02-15 VÄLIAIKAINEN PAINOS PE

Transkriptio

1 HYVÄKSYTYT TEKSTIT Istunto torstai 15. helmikuuta 2007 P6_TA-PROV(2007)02-15 VÄLIAIKAINEN PAINOS PE

2

3 SISÄLTÖ PARLAMENTIN HYVÄKSYMÄT TEKSTIT P6_TA-PROV(2007)0042 Osakkeenomistajien äänioikeuksien käyttö ***I (A6-0024/ Esittelijä: Klaus-Heiner Lehne) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi osakkeenomistajien äänioikeuksien käytöstä yhtiöissä, joiden sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa ja joiden osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, sekä direktiivin 2004/109/EY muuttamisesta (KOM(2005)0685 C6-0003/ /0265(COD))... 1 P6_TA-PROV(2007)0043 Talousarviotuki kehitysmaille (A6-0005/ Esittelijä: Michael Gahler) Euroopan parlamentin päätöslauselma talousarviotuesta kehitysmaille (2006/2079(INI)) P6_TA-PROV(2007)0044 Laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen lopettamista koskeva toimintasuunnitelma (A6-0015/ Esittelijä: Marie-Hélène Aubert) Euroopan parlamentin päätöslauselma laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen lopettamista koskevan yhteisön toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta (2006/2225(INI)) P6_TA-PROV(2007)0045 Maakohtaiset strategia-asiakirjat Malesia, Brasilia ja Pakistan (B6-0067/2007) Euroopan parlamentin päätöslauselma komission päätösluonnoksista Malesiaa, Brasiliaa ja Pakistania koskevien maakohtaisten strategia-asiakirjojen ja maaohjelmien laatimisesta P6_TA-PROV(2007)0046 EY:n ja Venäjän sopimus lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävistä viisumeista * (A6-0029/ Esittelijä: Maria da Assunção Esteves) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välillä (8780/2006 KOM(2006)0188 C6-0169/ /0062(CNS)) P6_TA-PROV(2007)0047 EY:n ja Venäjän takaisinottosopimus * (A6-0028/ Esittelijä: Maria da Assunção Esteves) PE \ I

4 Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välisen takaisinottosopimuksen tekemisestä (8779/2006 KOM(2006)0191 C6-0168/ /0064(CNS)) P6_TA-PROV(2007)0048 Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat * (A6-0008/ Esittelijä: Jan Andersson) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (KOM(2006)0815 C6-0036/ /0271(CNS)) P6_TA-PROV(2007)0049 Viinin yhteisen markkinajärjestelyn uudistaminen (A6-0016/ Esittelijä: Katerina Batzeli) Euroopan parlamentin päätöslauselma viinin yhteisen markkinajärjestelyn uudistamisesta (2006/2109(INI)) P6_TA-PROV(2007)0050 Kansainvälisen terrorismin torjunnan ulkoinen ulottuvuus (A6-0441/ Esittelijä: Luis Yáñez-Barnuevo García) Euroopan parlamentin päätöslauselma kansainvälisen terrorismin torjunnan ulkoisesta ulottuvuudesta (2006/2032(INI)) P6_TA-PROV(2007)0051 Talouspolitiikan laajat suuntaviivat vuodeksi 2007 (A6-0012/ Esittelijä: Udo Bullmann) Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan unionin taloudellisesta tilanteesta: alustava kertomus talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista vuodeksi 2007 (2006/2272(INI)) P6_TA-PROV(2007)0052 Darfurin tilanne (B6-0068, 0069, 0070, 0071 ja 0072/2007) Euroopan parlamentin päätöslauselma Darfurin tilanteesta P6_TA-PROV(2007)0053 EIP:n vuosikertomus (A6-0011/ Esittelijä: Cristobal Montoro Romero) Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2005 (2006/2269(INI)) P6_TA-PROV(2007)0054 Energian hinnan nousu (A6-0001/ Esittelijä: Manuel António dos Santos) Euroopan parlamentin päätöslauselma energian hinnan nousun makrotaloudellisista vaikutuksista (2006/2247(INI)) P6_TA-PROV(2007)0055 Kiinan hallituksen ja Dalai Laman edustajien vuoropuhelu (B6-0051, 0053, 0057, 0059, 0061 ja 0066/2007) Euroopan parlamentin päätöslauselma Kiinan hallituksen ja Dalai Laman edustajien vuoropuhelusta II /PE

5 P6_TA-PROV(2007)0056 Irakin pakolaisten humanitaarinen tilanne (B6-0052, 0054, 0056, 0058, 0060 ja 0065/2007) Euroopan parlamentin päätöslauselma Irakin pakolaisista P6_TA-PROV(2007)0057 Guinea (B6-0049, 0050, 0055, 0062, 0063 ja 0064/2007) Euroopan parlamentin päätöslauselma Guineasta PE \ III

6

7 P6_TA-PROV(2007)0042 Osakkeenomistajien äänioikeuksien käyttö ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi osakkeenomistajien äänioikeuksien käytöstä yhtiöissä, joiden sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa ja joiden osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, sekä direktiivin 2004/109/EY muuttamisesta (KOM(2005)0685 C6-0003/ /0265(COD)) (Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0685) 1, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan sekä 44 ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0003/2006), ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja talous- ja rahaasioiden valiokunnan lausunnon (A6-0024/2007), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. pyytää komissiota kuulemaan parlamenttia ennen kuin se laatii suosituksen direktiiviehdotukseen liittyvistä kysymyksistä ja aiheista; 4. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. 1 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. PE \ 1

8 P6_TC1-COD(2005)0265 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. helmikuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/.../EY antamiseksi osakkeenomistajien tiettyjen oikeuksien käyttämisestä pörssiyhtiöissä EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 44 ja 95 artiklan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä 2, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan parlamentille ja neuvostolle 21 päivänä toukokuuta 2003 antamassaan tiedonannossa "Yhtiöoikeuden uudistaminen ja omistajaohjauksen (corporate governance) parantaminen Euroopan unionissa etenemissuunnitelma" 3 komissio toteaa, että uusia erityisaloitteita olisi toteutettava pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien oikeuksien vahvistamiseksi ja että rajatylittävään äänestämiseen liittyvät ongelmat olisi ratkaistava kiireellisesti. (2) Euroopan parlamentti tuki 21 päivänä huhtikuuta 2004 antamassaan päätöslauselmassa 4 komissiota sen aikeissa vahvistaa osakkeenomistajien oikeuksia erityisesti laajentamalla avoimuussääntöjä, oikeutta äänestää valtakirjalla ja mahdollisuutta osallistua yhtiökokouksiin sähköisesti sekä varmistamalla, että rajatylittävää äänioikeutta voidaan käyttää EUVL C 318, , s. 42. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. helmikuuta KOM(2003)0284. EUVL C 104, , s /PE

9 (3) Äänioikeudellisten osakkeiden haltijoiden pitäisi voida käyttää näitä oikeuksia, sillä äänioikeudet otetaan huomioon osakkeiden hankintahinnassa. Lisäksi osakkeenomistajan harjoittama asianmukainen valvonta on tehokkaan omistajaohjauksen edellytys, minkä vuoksi sitä olisi helpotettava ja kannustettava. Tämän vuoksi on tarpeen toteuttaa toimia, joilla lähennetään tältä osin jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Olisi poistettava esteitä osakkeenomistajien äänestämiseltä, kuten osakkeiden tietyksi kokousta edeltäväksi ajaksi tapahtuvan jäädyttämisen asettamista äänioikeuksien käytön edellytykseksi. Tämä direktiivi ei kuitenkaan vaikuta voimassa olevaan yhteisön lainsäädäntöön, joka koskee yhteissijoitusyrityksen liikkeeseen laskemia osuuksia tai hankittuja tai luovutettuja osuuksia tällaisissa yrityksissä. (4) Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa voimassa olevalla yhteisön lainsäädännöllä. Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/109/EY 1 velvoitetaan liikkeeseenlaskijat asettamaan saataville tietyt yhtiökokouksille tärkeät tiedot ja asiakirjat, mutta tällaiset tiedot ja asiakirjat on asetettava saataville liikkeeseenlaskijan kotijäsenvaltiossa. Lisäksi arvopaperien ottamisesta viralliselle pörssilistalle sekä siihen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta 28 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/34/EY 2 keskitytään tietoihin, jotka liikkeeseenlaskijoiden on ilmoitettava markkinoille, eikä siinä näin ollen suoranaisesti säädetä osakkeenomistajan äänestysmenettelystä. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön tietyt vähimmäisvaatimukset, joiden tarkoituksena on suojella sijoittajia ja edistää osakkeenomistajien äänivaltaisiin osakkeisiin liittyvien oikeuksien sujuvaa ja tehokasta käyttöä. Muiden oikeuksien kuin äänestämisoikeuden osalta jäsenvaltiot voivat ulottaa kyseisten vähimmäisvaatimusten soveltamisen myös äänivallattomiin osakkeisiin siltä osin kuin tällaiset vaatimukset eivät jo koske näitä osakkeita. 1 2 EUVL L 390, , s. 38. EYVL L 184, , s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2005/1/EY (EUVL L 79, , s. 9). PE \ 3

10 (5) Huomattava osuus pörssiyhtiöiden osakkeista on osakkeenomistajilla, jotka eivät asu siinä jäsenvaltiossa, jossa yhtiön sääntömääräinen kotipaikka on. Muussa valtiossa asuvien osakkeenomistajien olisi pystyttävä käyttämään oikeuksiaan yhtiökokouksessa samoin edellytyksin kuin osakkeenomistajat, jotka asuvat siinä jäsenvaltiossa, jossa yhtiön sääntömääräinen kotipaikka on. Tämän vuoksi olisi poistettava olemassa olevat esteet, jotka estävät muussa valtiossa asuvia osakkeenomistajia saamasta yhtiökokoukselle merkityksellisiä tietoja ja käyttämästä äänioikeutta olematta itse paikalla yhtiökokouksessa. Näiden esteiden poistamisen pitäisi hyödyttää myös yhtiön kotipaikan jäsenvaltiossa asuvia osakkeenomistajia, jotka eivät osallistu tai eivät voi osallistua yhtiökokoukseen. (6) Osakkeenomistajien olisi asuinpaikastaan riippumatta pystyttävä äänestämään riittävin tiedoin yhtiökokouksessa tai sitä ennen. Kaikilla osakkeenomistajilla pitäisi olla riittävästi aikaa tutkia asiakirjoja, jotka aiotaan esittää yhtiökokoukselle, ja päättää osakkeisiinsa liittyvien äänioikeuksien käytöstä. Tämän vuoksi yhtiökokouksesta olisi ilmoitettava ajoissa ja osakkeenomistajille olisi annettava täydellisinä tiedot, jotka aiotaan esittää yhtiökokouksen päätettäväksi. Olisi käytettävä nykytekniikan tarjoamia mahdollisuuksia asettaa tiedot välittömästi saataville. Tässä direktiivissä lähdetään olettamuksesta, että kaikilla pörssiyhtiöillä on jo Internet-sivusto. (7) Osakkeenomistajilla pitäisi periaatteessa olla mahdollisuus saada kohtia yhtiökokouksen asialistalle ja tehdä päätösehdotuksia asialistaan sisältyvistä kohdista. Rajoittamatta eri puolilla yhteisöä nykyään noudatettavien erilaisten määräaikojen ja yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamista, näiden oikeuksien käytölle olisi asetettava kaksi perusedellytystä: näiden oikeuksien käytön edellytykseksi mahdollisesti asetettava raja saisi olla enintään viisi prosenttia yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeenomistajien olisi joka tapauksessa saatava asialistan lopullinen versio hyvissä ajoin, jotta he voivat valmistautua kutakin asialistan kohtaa koskevaan keskusteluun ja äänestykseen. (8) Jokaisella osakkeenomistajalla olisi periaatteessa oltava mahdollisuus esittää kysymyksiä yhtiökokouksen asialistan kohdista ja saada niihin vastaukset, vaikkakin säännöt siitä, kuinka ja koska kysymyksiä esitetään ja niihin vastataan, tulisi jättää jäsenvaltioiden määriteltäväksi. 4 /PE

11 (9) Yhtiöillä ei saisi olla oikeudellisia esteitä tarjota osakkeenomistajilleen mahdollisuus osallistua yhtiökokoukseen sähköisesti. Äänestämiselle olematta läsnä yhtiökokouksessa ei pitäisi asettaa muita rajoituksia kuin mitä henkilöllisyyden todentaminen ja tiedonsiirron turvallisuus edellyttävät, tapahtuipa äänestäminen kirjeitse tai sähköisesti. Tämä ei kuitenkaan saisi estää jäsenvaltioita antamasta sääntöjä, joilla pyritään varmistamaan, että äänestystulokset ilmentävät osakkeenomistajien aikeita kaikissa olosuhteissa, esimerkiksi sääntöjä, joilla pyritään korjaamaan tilanteet, joissa uusia asiantiloja syntyy tai ilmenee sen jälkeen, kun osakkeenomistaja on äänestänyt kirjeitse tai sähköisesti. (10) Hyvä omistajaohjaus edellyttää sujuvaa ja tehokasta menettelyä valtakirjalla äänestettäessä. Valtakirjalla äänestämistä haittaavat ja sille kustannuksia aiheuttavat nykyiset rajoitukset olisi siksi poistettava. Hyvä omistajaohjaus edellyttää kuitenkin myös riittäviä takeita valtakirjalla annettujen äänten mahdollista väärinkäyttöä vastaan. Valtakirjan haltija olisi sen vuoksi velvoitettava noudattamaan kaikkia osakkeenomistajalta saamiaan ohjeita, ja jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus ottaa käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei valtakirjan haltija aja muuta etua kuin osakkeenomistajan etua, riippumatta syystä, joka on aiheuttanut eturistiriidan. Mahdollisen väärinkäytön vastaiset toimenpiteet voivat käsittää erityisesti järjestelyjä, joita jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön säännelläkseen sellaisten henkilöiden toimintaa, jotka keräävät aktiivisesti valtakirjoja tai jotka ovat tosiasiallisesti keränneet enemmän kuin tietyn merkittävän määrän valtakirjoja, erityisesti riittävän luotettavuuden ja avoimuuden varmistamiseksi. Osakkeenomistajilla on tämän direktiivin mukaisesti rajoittamaton oikeus nimetä tällaisia henkilöitä valtakirjan haltijoina osallistumaan yhtiökokoukseen ja äänestämään siinä heidän puolestaan. Tämä direktiivi ei kuitenkaan vaikuta sääntöihin tai seuraamuksiin, joita jäsenvaltiot voivat asettaa tällaisille henkilöille, jos kerättyjä valtakirjoja on käytetty vilpillisesti ääniä annettaessa. Tämä direktiivi ei myöskään aseta yhtiöille velvoitetta varmistaa, että valtakirjan haltijat äänestävät nimeävien osakkeenomistajien äänestysohjeiden mukaisesti. PE \ 5

12 (11) Jos äänestykseen osallistuu rahoituksenvälittäjiä, ohjeiden mukaisen äänestämisen tehokkuus riippuu paljolti välittäjäketjun tehokkuudesta, koska sijoittajat usein eivät voi käyttää osakkeisiinsa liittyvää äänioikeutta, elleivät ketjun kaikki välittäjät, joilla ei kenties ole taloudellisia etuja osakkeiden suhteen, toimi yhteistyössä. Sen vuoksi on tärkeää, että välittäjät helpottavat äänioikeuden käyttämistä, jotta sijoittaja voisi käyttää äänioikeuttaan rajatylittävissä tilanteissa. Komission olisi jatkettava tämän kysymyksen tarkastelua annettavan suosituksen yhteydessä sen varmistamiseksi, että sijoittajilla on käytettävissään tehokkaat äänestyspalvelut ja että äänioikeutta käytetään sijoittajien antamien ohjeiden mukaisesti. (12) Jäsenvaltiot voivat määrätä ajankohdasta, jona ennen yhtiökokousta sähköisesti tai kirjeitse annetut äänet on julkistettava hallinto-, johto- tai valvontaelimelle sekä yleisölle, vaikkakin kyseisestä ajankohdasta päättäminen kuuluu tärkeänä osana omistajaohjaukseen. (13) Äänestystulokset olisi vahvistettava sellaisin menetelmin, jotka ilmentävät osakkeenomistajien ilmaisemia äänestystavoitteita, ja ne olisi julkistettava yhtiökokouksen jälkeen ainakin yhtiön Internet-sivustolla. (14) Jäsenvaltiot eivät voi yhteisön nykyisen lainsäädännön perusteella saavuttaa riittävällä tavalla suunnitellun toiminnan tavoitteita eli antaa osakkeenomistajille mahdollisuus käyttää tehokkaasti oikeuksiaan koko yhteisön alueella, vaan tavoite voidaan suunniteltujen toimenpiteiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 6 /PE

13 (15) Jäsenvaltioita kannustetaan paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen 1 34 kohdan mukaisesti laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkistamaan ne, OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: I luku Yleiset säännökset 1 artikla Kohde ja soveltamisala 1. Tässä direktiivissä säädetään vaatimuksista, jotka koskevat äänivaltaisiin osakkeisiin liittyvien osakkeenomistajien tiettyjen oikeuksien käyttöä niiden yhtiöiden yhtiökokouksissa, joiden sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltion alueella ja joiden osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi jäsenvaltiossa sijaitsevilla tai toimivilla säännellyillä markkinoilla. 2. Toimivaltainen sääntelemään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia asioita on se jäsenvaltio, jonka alueella yhtiön sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee, ja viittaukset "sovellettavaan lainsäädäntöön" ovat viittauksia kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöön. 3. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän direktiivin soveltamisesta seuraavanlaiset yhtiöt: i) arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY 2 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteissijoitusyritykset, 1 2 EUVL C 321, , s. 1. EYVL L 375, , s. 3, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiviillä 2005/1/EY. PE \ 7

14 ii) iii) yritykset, joiden yksinomaisena tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen ja jotka toimivat riskin hajauttamisen periaatteella ja jotka eivät pyri hankkimaan oikeudellista tai liikkeenjohdollista määräysvaltaa hoitamiensa sijoitusten liikkeeseenlaskijoissa, edellyttäen että kyseisillä yhteissijoitusyrityksillä on toimilupa, niitä valvovat toimivaltaiset viranomaiset ja niillä on säilytysyhteisö, joka vastaa direktiivin 85/611/ETY mukaisia toimintoja vastaavista toiminnoista, osuuskunnat. 2 artikla Määritelmät Tässä direktiivissä tarkoitetaan: a) 'säännellyillä markkinoilla' rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY 1 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määriteltyjä markkinoita; b) 'osakkeenomistajalla' luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka katsotaan sovellettavan lainsäädännön nojalla olevan osakkeenomistaja; c) 'valtakirjalla' osakkeenomistajan luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle antamaa valtuutusta käyttää yhtiökokouksessa kyseisen osakkeenomistajan joitakin tai kaikkia oikeuksia tämän nimissä. 1 EUVL L 145, , s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/31/EY (EUVL L 114, , s. 60). 8 /PE

15 3 artikla Kansalliset lisätoimenpiteet Tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita asettamasta yhtiöille lisävelvoitteita tai muulla tavoin toteuttamasta lisätoimenpiteitä osakkeenomistajien tässä direktiivissä tarkoitettujen oikeuksien käyttämisen helpottamiseksi. II luku Osakkeenomistajien yhtiökokoukset 4 artikla Osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu Yhtiön on huolehdittava siitä, että kaikkia yhtiökokoukseen osallistumisen ja äänioikeuksien yhtiökokouksessa käyttämisen osalta samassa asemassa olevia osakkeenomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti. 5 artikla Tiedottaminen ennen yhtiökokousta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhtiö esittää yhtiökokouskutsun jollakin 2 kohdassa säädetyistä tavoista viimeistään 21:ntenä päivänä ennen kokouspäivää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta julkisista ostotarjouksista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/25/EY 1 9 artiklan 4 kohdan ja 11 artiklan 4 kohdan soveltamista. 1 EUVL L 142, , s. 12. PE \ 9

16 Jäsenvaltiot voivat säätää, että jos yhtiö tarjoaa osakkeenomistajille kaikkien osakkeenomistajien käytettävissä olevan mahdollisuuden äänestää sähköisesti, osakkeenomistajien yhtiökokous voi päättää, että yhtiön on esitettävä muun kuin varsinaisen yhtiökokouksen kokouskutsu jollakin 2 kohdassa säädetyistä tavoista viimeistään 14:ntenä päivänä ennen kokouspäivää. Päätös on tehtävä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä edustettuina olevien arvopaperien tai edustettuna olevan merkityn pääoman tuottamasta äänimäärästä, ja sen on oltava voimassa korkeintaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa edellä mainittuja vähimmäisaikoja yhtiökokouksen toiseen tai johonkin seuraavaan siksi esitettyyn kokouskutsuun, että ensimmäisessä kokouskutsussa vaadittua päätösvaltaisuutta ei saavutettu, edellyttäen että tätä artiklaa noudatettiin ensimmäisen kokouskutsun osalta, että asialistalle ei ole lisätty uusia asioita ja että lopullisen kokouskutsun ja yhtiökokouksen päivämäärän välillä on vähintään 10 päivää. 2. Yhtiötä on vaadittava esittämään 1 kohdassa tarkoitettu kokouskutsu niin, että se on nopeasti ja ketään syrjimättä saatavilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita 1 artiklan 2 kohdassa määritellyn toimivaltaisen jäsenvaltion asettamia ilmoittamista tai julkaisemista koskevia vaatimuksia. Jäsenvaltion on vaadittava, että yhtiö käyttää tiedotusvälinettä, jonka voidaan kohtuudella luottaa levittävän tiedot tehokkaasti yleisölle koko yhteisössä. Jäsenvaltio ei saa velvoittaa käyttämään ainoastaan sellaisia tiedotusvälineitä, joiden ylläpitäjät ovat sijoittautuneet sen alueelle. Jäsenvaltion ei tarvitse soveltaa ensimmäistä alakohtaa yhtiöihin, jotka voivat tunnistaa osakkeenomistajiensa nimet ja osoitteet ajan tasalla olevasta osakasluettelosta, edellyttäen että yhtiö on velvollinen lähettämän kokouskutsun kaikille luetteloon merkityille osakkeenomistajilleen. Yhtiö ei saa kummassakaan tapauksessa periä maksua kokouskutsun esittämisestä säädetyllä tavalla. 10 /PE

17 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kokouskutsussa on vähintään a) ilmoitettava täsmällisesti yhtiökokouksen aika ja paikka ja esitettävä ehdotus yhtiökokouksen asialistaksi; b) esitettävä selkeä ja tarkka kuvaus menettelyistä, joita osakkeenomistajien on noudatettava voidakseen osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää siinä. Näihin sisältyvät tiedot: i) osakkeenomistajille 6 artiklan mukaan kuuluvista oikeuksista, niiltä osin kuin kyseisiä oikeuksia voidaan käyttää kokouskutsun esittämisen jälkeen, ja 9 artiklan mukaan kuuluvista oikeuksista sekä päivämääristä, joihin asti näitä oikeuksia voidaan käyttää; kokouskutsussa voidaan esittää pelkät päivämäärät, joihin asti oikeuksia on mahdollista käyttää, edellyttäen että siinä viitataan yhtiön Internet-sivustolla saataville asetettaviin tarkempiin tietoihin näistä oikeuksista; ii) iii) menettelystä valtakirjalla äänestettäessä, ennen kaikkea valtakirjalla äänestettäessä käytettävistä lomakkeista sekä tavoista, joilla toimitetut sähköiset ilmoitukset valtakirjan haltijan nimeämisestä yhtiö voi hyväksyä; ja tapauksen mukaan menettelyt äänestettäessä kirjeitse tai sähköisesti; c) tapauksen mukaan ilmoitettava 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kirjauspäivä ja selitettävä, että ainoastaan niillä henkilöillä, jotka ovat osakkeenomistajia kyseisenä päivänä, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää siinä; d) ilmoitettava, missä ja miten 4 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen ja päätösehdotusten lyhentämättömät versiot ovat saatavilla; e) ilmoitettava sen Internet-sivuston osoite, jolla 4 kohdassa tarkoitetut tiedot asetetaan saataville. PE \ 11

18 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhtiö asettaa yhtäjaksoiseksi ajaksi, joka alkaa viimeistään 21:ntenä päivänä ennen yhtiökokousta ja jatkuu yhtiökokouspäivän loppuun asti, Internet-sivustollaan osakkeenomistajiensa saataville vähintään seuraavat tiedot: a) 2 kohdassa tarkoitettu kokouskutsu; b) osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä kokouskutsun päivänä (mukaan lukien kokonaismäärät kunkin osakelajin osalta, jos yhtiön pääoma on jaettu kahteen tai useampaan osakelajiin); c) yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat; d) sovellettavan lainsäädännön mukaisesti nimetyn yhtiön toimivaltaisen elimen päätösehdotus tai, jos päätöstä ei ole ehdotettu tehtäväksi, huomautus yhtiökokouksen asialistaehdotuksen kunkin kohdan osalta; lisäksi osakkeenomistajien esittämät päätösehdotukset on lisättävä mahdollisimman pian yhtiön saatua ne; e) tapauksen mukaan valtakirjalla äänestettäessä ja kirjeitse äänestettäessä käytettävät lomakkeet, jollei lomakkeita ole lähetetty suoraan kullekin osakkeenomistajalle. Jos e alakohdassa tarkoitettuja lomakkeita ei voida teknisistä syistä asettaa saataville Internet-sivustolla, yhtiön on ilmoitettava sivustollaan, miten paperilomakkeita voi saada. Tässä tapauksessa yhtiötä on vaadittava lähettämään lomakkeet postitse maksutta jokaiselle osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää. Jos yhtiökokouskutsu esitetään direktiivin 2004/25/EY 9 artiklan 4 kohdan tai 11 artiklan 4 kohdan tai tämän artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla myöhemmin kuin 21 päivää ennen kokousta, tässä kohdassa säädettyä aikaa lyhennetään vastaavasti. 12 /PE

19 6 artikla Oikeus ottaa kohtia yhtiökokouksen asialistalle ja tehdä päätösehdotuksia 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osakkeenomistajilla on yksin tai yhdessä toimien oikeus a) ottaa kohtia yhtiökokouksen asialistalle edellyttäen, että kuhunkin kohtaan on liitetty perustelut tai ehdotus yhtiökokouksessa tehtäväksi päätökseksi; ja b) tehdä päätösehdotuksia yhtiökokouksen asialistaan sisältyvistä tai siihen sisällytettävistä kohdista. Jäsenvaltiot voivat säätää, että a alakohdassa tarkoitettua oikeutta voidaan käyttää ainoastaan varsinaisen yhtiökokouksen osalta edellyttäen, että osakkeenomistajilla on yksin tai yhdessä toimien oikeus kutsua tai vaatia yhtiötä kutsumaan koolle muu kuin varsinainen yhtiökokous, jonka asialistalla ovat vähintään kaikki kyseisten osakkeenomistajien pyytämät kohdat. Jäsenvaltiot voivat säätää, että kyseisiä oikeuksia on käytettävä kirjallisesti (joko postitse tai sähköisesti). 2. Mikäli jokin 1 kohdassa tarkoitetuista oikeuksista edellyttää, että kyseisellä osakkeenomistajalla tai kyseisillä osakkeenomistajilla on tietty vähimmäisosuus yhtiössä, kyseinen vähimmäisosuus saa olla enintään viisi prosenttia liikkeeseenlaskijan osakepääomasta. 3. Kunkin jäsenvaltion on asetettava yksi ajankohta, joka määritellään yhtiökokousta tai kokouskutsua edeltävien päivien lukumääränä, johon mennessä osakkeenomistajat voivat käyttää 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua oikeutta. Vastaavasti kukin jäsenvaltio voi asettaa ajankohdan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun oikeuden käyttämiselle. PE \ 13

20 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun oikeuden käyttämisestä seuraa osakkeenomistajille jo ilmoitetun yhtiökokouksen asialistan muuttaminen, yhtiön on asetettava saataville tarkistettu asialista samalla tavalla kuin edellinen asialista ennen kirjauspäivää tai, jos kirjauspäivää ei ole, riittävän ajoissa ennen yhtiökokousta, jotta muut osakkeenomistajat voivat nimetä valtakirjan haltijan tai tapauksen mukaan äänestää kirjeitse. 7 artikla Yhtiökokoukseen osallistumista ja siinä äänestämistä koskevat vaatimukset 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että a) osakkeenomistajan oikeudelle osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää minkään osakkeidensa osalta ei aseteta edellytykseksi, että hänen osakkeensa olisi talletettava jonkin toisen luonnollisen tai oikeushenkilön haltuun, siirrettävä tällaiselle henkilölle tai rekisteröitävä tällaisen henkilön nimiin ennen yhtiökokousta; ja b) osakkeenomistajan oikeuteen myydä tai muulla tavoin siirtää osakkeitaan kirjauspäivän ja sitä koskevan yhtiökokouksen välisenä aikana ei sovelleta rajoituksia, joita siihen ei sovelleta muina aikoina. 2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että osakkeenomistajan oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää osakkeidensa perusteella määräytyy kyseisen osakkeenomistajan tiettynä yhtiökokousta edeltävänä päivänä ("kirjauspäivä") hallussa olevien osakkeiden perusteella. Jäsenvaltion ei tarvitse soveltaa edellistä alakohtaa yhtiöihin, jotka voivat tunnistaa osakkeenomistajiensa nimet ja osoitteet ajan tasalla olevasta osakasluettelosta yhtiökokouspäivänä. 14 /PE

21 3. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kaikkiin yhtiöihin sovelletaan yhtä ainoaa kirjauspäivää; jäsenvaltio voi kuitenkin asettaa haltijaosakkeita liikkeeseen laskeneille yhtiöille eri määräajan kuin rekisteröityjä osakkeita liikkeeseen laskeneille edellyttäen, että molempia osaketyyppejä liikkeeseen laskeneisiin yhtiöihin sovelletaan yhtä ainoaa kirjauspäivää. Kirjauspäivä saa olla enintään 30 päivää ennen sitä koskevan yhtiökokouksen päivää. Pannessaan täytäntöön tätä säännöstä ja 5 artiklan 1 kohtaa kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että yhtiökokouksen myöhäisimmän sallitun koollekutsumispäivän ja kirjauspäivän välillä on vähintään kahdeksan päivää ja että kumpaakaan näistä päivistä ei oteta huomioon päivien määrää laskettaessa. Edellä 5 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltio voi kuitenkin vaatia, että yhtiökokouksen toisen tai jonkin seuraavan siksi esitetyn kokouskutsun, että ensimmäisessä kokouskutsussa vaadittua päätösvaltaisuutta ei saavutettu, viimeisen sallitun koollekutsumispäivän ja kirjauspäivän välillä on oltava vähintään kuusi päivää ja että kumpaakaan näistä päivistä ei oteta huomioon päivien määrää laskettaessa. 4. Osakkeenomistajan aseman toteamiselle voidaan asettaa ainoastaan sellaisia vaatimuksia, jotka ovat tarpeen osakkeenomistajien henkilöllisyyden varmistamiseksi ja jotka ovat oikeassa suhteessa tämän tavoitteen saavuttamiseen. 8 artikla Osallistuminen yhtiökokoukseen sähköisillä välineillä 1. Jäsenvaltioiden on sallittava yhtiöiden tarjota osakkeenomistajilleen mahdollisuus osallistua yhtiökokoukseen sähköisesti, erityisesti mikä tai mitkä tahansa tai kaikki seuraavista osallistumismuodoista: a) yhtiökokouksen reaaliaikainen lähetys; b) reaaliaikainen kaksisuuntainen viestintäyhteys, jotta muualla olevat osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen; c) joko ennen yhtiökokousta tai sen aikana toimiva äänestysmekanismi, ilman että on tarpeen nimetä kokouksessa fyysisesti läsnä oleva valtakirjan haltija. PE \ 15

22 2. Sähköisten välineiden käytölle siihen tarkoitukseen, että osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen, voidaan asettaa ainoastaan sellaisia vaatimuksia ja rajoituksia, jotka ovat tarpeen osakkeenomistajien henkilöllisyyden ja sähköisen viestinnän turvallisuuden varmistamiseksi ja jotka ovat oikeassa suhteessa näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä ei rajoita oikeudellisten sääntöjen soveltamista, joita jäsenvaltiot ovat säätäneet tai voivat säätää sähköisten osallistumismuotojen käyttöönottoa tai toteuttamista koskevasta päätöksentekoprosessista yhtiössä. 9 artikla Oikeus esittää kysymyksiä 1. Jokaisella osakkeenomistajalla on oltava oikeus esittää kysymyksiä yhtiökokouksen asialistan kohdista. Yhtiö vastaa osakkeenomistajien sille esittämiin kysymyksiin. 2. Kysymysten esittämisoikeus ja vastaamisvelvollisuus ovat riippuvaisia toimista, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa tai sallia yhtiöiden toteuttaa osakkeenomistajien henkilöllisyyden tarkistamisen ja yhtiökokousten asianmukaisen sujumisen ja niiden valmistelun varmistamiseksi sekä tietojen luottamuksellisuuden ja yhtiöiden liiketoimintaan liittyvien etujen suojaamiseksi. Jäsenvaltiot voivat sallia, että yhtiöt antavat yhden yleisen vastauksen samansisältöisiin kysymyksiin. Jäsenvaltiot voivat säätää, että vastaus katsotaan annetuksi, jos asiaankuuluvat tiedot ovat saatavilla yhtiön Internet-sivustolla kysymysten ja vastausten muodossa. 10 artikla Valtakirjalla äänestäminen 1. Jokaisella osakkeenomistajalla on oltava oikeus nimetä toinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö valtakirjan haltijaksi osallistumaan yhtiökokoukseen ja äänestämään siellä osakkeenomistajan nimissä. Valtakirjan haltijalla on oltava sama oikeus käyttää puheenvuoroja ja esittää kysymyksiä yhtiökokouksessa kuin edustamallaan osakkeenomistajalla olisi. 16 /PE

23 Valtakirjan haltijan oikeustoimikelpoisuutta koskevaa vaatimusta lukuun ottamatta jäsenvaltioiden on kumottava kaikki oikeussäännöt, joilla rajoitetaan tai sallitaan yhtiöiden rajoittaa henkilöiden kelpoisuutta tulla nimetyiksi valtakirjan haltijoiksi. 2. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa valtakirjan haltijan nimeämisen yksittäiseen kokoukseen tai jonakin tiettynä ajanjaksona pidettäviin kokouksiin. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa niiden henkilöiden lukumäärää, jotka osakkeenomistaja voi nimetä yksittäiseen yhtiökokoukseen valtakirjan haltijoiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan 5 kohdan soveltamista. Jos kuitenkin osakkeenomistajalla on jonkin yhtiön osakkeita säilytettävinä useammalla kuin yhdellä arvopaperitilillä, tällainen rajoitus ei saa estää osakkeenomistajaa nimeämästä yksittäiseen yhtiökokoukseen eri valtakirjan haltijaa kullakin arvopaperitilillä säilytettävien osakkeiden osalta. Tämä ei vaikuta asiaa koskevassa lainsäädännössä vahvistettuihin sääntöihin, jotka kieltävät äänestämästä eri tavoin saman osakkeenomistajan hallussa olevien osakkeiden osalta. 3. Edellä 1 ja 2 kohdassa nimenomaisesti sallittuja rajoituksia lukuun ottamatta jäsenvaltiot saavat rajoittaa tai sallia yhtiöiden rajoittaa osakkeenomistajien oikeuksien käyttämistä valtakirjan haltijoiden välityksellä ainoastaan valtakirjan haltijan ja osakkeenomistajan, jonka etujen mukaisesti valtakirjan haltijan on määrä toimia, välisten mahdollisten eturistiriitojen ratkaisemiseksi, ja näin tehdessään jäsenvaltiot saavat asettaa ainoastaan seuraavanlaisia vaatimuksia: a) Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että valtakirjan haltija ilmoittaa tietyt määritellyt tiedot, joilla voi olla merkitystä osakkeenomistajille näiden arvioidessa mahdollisuutta, että valtakirjan haltija saattaisi ajaa muuta etua kuin osakkeenomistajan etua. b) Jäsenvaltiot voivat rajoittaa osakkeenomistajien oikeuksien käyttämistä tai kieltää niiden käyttämisen sellaisten valtakirjan haltijoiden välityksellä, joilla ei ole täsmällisiä äänestysohjeita kunkin päätöksen osalta, josta valtakirjan haltijan on määrä äänestää osakkeenomistajan puolesta. c) Jäsenvaltiot voivat rajoittaa valtakirjan siirtämistä toiselle henkilölle tai kieltää sen, mutta tämä ei estä valtakirjan haltijana toimivaa oikeushenkilöä käyttämästä sille annettua valtaa hallinto- tai johtoelimensä jäsenen tai työntekijänsä välityksellä. PE \ 17

24 Tässä kohdassa tarkoitettu eturistiriita saattaa erityisesti syntyä, jos valtakirjan haltija: i) on yhtiön määräysvaltainen osakkeenomistaja tai tällaisen osakkeenomistajan määräysvallassa oleva muu yhteenliittymä, ii) iii) iv) on yhtiön tai i alakohdassa tarkoitetun määräysvaltaisen osakkeenomistajan tai tämän määräysvallassa olevan muun yhteenliittymän hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen, on yhtiön tai i alakohdassa tarkoitetun määräysvaltaisen osakkeenomistajan tai tämän määräysvallassa olevan muun yhteenliittymän työntekijä tai tilintarkastaja, on perhesuhteessa i iii alakohdassa tarkoitettuun luonnolliseen henkilöön. 4. Valtakirjan haltija äänestää nimeävän osakkeenomistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat edellyttää valtakirjan haltijoita pitämään kirjaa äänestysohjeista määritellyn vähimmäisajan ja vahvistamaan pyynnöstä, että äänestysohjeita on noudatettu. 5. Valtakirjan haltijalla voi olla valtakirja useammalta kuin yhdeltä osakkeenomistajalta, eikä tämän edustamien osakkeenomistajien lukumäärä ole rajoitettu. Jos valtakirjan haltijalla on valtakirjat usealta osakkeenomistajalta, sovellettavassa lainsäädännössä on annettava hänelle mahdollisuus äänestää eri tavoin eri osakkeenomistajien osalta. 11 artikla Valtakirjan haltijan nimeämistä ja nimeämisestä ilmoittamista koskevat muodollisuudet 1. Jäsenvaltioiden on sallittava osakkeenomistajien nimetä valtakirjan haltija sähköisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden on sallittava yhtiöiden hyväksyä nimeämisestä ilmoittaminen sähköisesti, ja niiden on varmistettava, että jokainen yhtiö tarjoaa osakkeenomistajilleen vähintään yhden tehokkaan tavan tehdä sähköinen ilmoitus. 18 /PE

25 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valtakirjan haltijoita voidaan nimetä ja nimeämisestä ilmoittaa yhtiölle ainoastaan kirjallisesti. Näitä muodollisia perusvaatimuksia lukuun ottamatta valtakirjan haltijan nimeämiselle, nimeämisestä yhtiölle tehtävälle ilmoitukselle ja äänestysohjeiden mahdolliselle antamiselle valtakirjan haltijalle saa asettaa ainoastaan sellaisia muodollisia vaatimuksia, jotka ovat tarpeen osakkeenomistajan ja valtakirjan haltijan henkilöllisyyden varmistamiseksi tai äänestysohjeiden sisällön tarkistamismahdollisuuden varmistamiseksi ja jotka ovat oikeassa suhteessa näiden tavoitteiden saavuttamiseen. 3. Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan tarvittavin muutoksin valtakirjan haltijan nimeämisen peruuttamiseen. 12 artikla Äänestäminen kirjeitse Jäsenvaltioiden on sallittava yhtiöiden tarjota osakkeenomistajilleen mahdollisuus äänestää kirjeitse ennen yhtiökokousta. Kirjeitse äänestämiselle voidaan asettaa ainoastaan sellaisia vaatimuksia ja velvoitteita, jotka ovat tarpeen osakkeenomistajien henkilöllisyyden varmistamiseksi ja jotka ovat laajuudeltaan oikeassa suhteessa tämän tavoitteen saavuttamiseen. 13 artikla Äänestysoikeuksien tehokasta käyttöä rajoittavien tiettyjen esteiden poistaminen 1. Tätä artiklaa sovelletaan, jos luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka katsotaan sovellettavan lainsäädännön nojalla olevan osakkeenomistaja, toimii liiketoiminnan yhteydessä toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ('asiakkaan') lukuun. 2. Jos sovellettavassa lainsäädännössä asetetaan 1 kohdassa tarkoitetun osakkeenomistajan äänioikeuden käytön edellytykseksi tiedonantovaatimuksia, vaatimukset saavat tarkoittaa enintään luetteloa, josta yhtiölle selviävät kunkin asiakkaan henkilöllisyys ja niiden osakkeiden lukumäärä, jolla asiakkaan puolesta äänestetään. PE \ 19

26 3. Jos sovellettavassa lainsäädännössä asetetaan muodollisia vaatimuksia, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitetun osakkeenomistajan valtuuttamista käyttämään äänioikeuksia tai äänestysohjeita, tällaiset muodolliset vaatimukset eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen asiakkaan tunnistamiseksi tai äänestysohjeiden sisällön tarkistamisen varmistamiseksi ja mikä on oikeassa suhteessa näiden tavoitteiden saavuttamiseen. 4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun osakkeenomistajan on sallittava äänestää eri osakkeiden osalta eri tavoin. 5. Jos sovellettavassa lainsäädännössä rajoitetaan 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti niiden henkilöiden lukumäärää, jotka osakkeenomistaja voi nimetä valtakirjan haltijoiksi, tällainen rajoitus ei saa estää 1 kohdassa tarkoitettua osakkeenomistajaa antamasta valtakirjaa jokaiselle asiakkaalleen tai kenelle tahansa asiakkaan nimeämälle kolmannelle osapuolelle. 14 artikla Äänestystulokset 1. Yhtiön on vahvistettava kunkin päätöksen osalta ainakin niiden osakkeiden lukumäärä, joiden osalta on pätevästi äänestetty, kyseisiä ääniä vastaava osuus osakepääomasta, pätevästi annettujen äänten yhteismäärä sekä kunkin päätöksen osalta puolesta ja vastaan annettujen äänten lukumäärä ja tapauksen mukaan äänestämästä pidättyneiden lukumäärä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin edellyttää tai sallia yhtiöiden edellyttää, että jos yksikään osakkeenomistaja ei vaadi täyttä ääntenlaskentaa, riittää, että äänestystulokset vahvistetaan vain siltä osin kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että vaadittu enemmistö on saavutettu kunkin päätöksen osalta. 2. Yhtiön on julkaistava Internet-sivustollaan 1 kohdan mukaisesti vahvistetut äänestystulokset kansallisessa lainsäädännössä vahvistettavassa, enintään15 päivän määräajassa yhtiökokouksesta. 20 /PE

27 3. Tällä artiklalla ei rajoiteta niiden oikeussääntöjen soveltamista, jotka jäsenvaltiot ovat säätäneet tai saatavat säätää muodollisuuksista, joita päätöksen pätevyys edellyttää, tai mahdollisuudesta riitauttaa äänestystulos myöhemmin. III luku Loppusäännökset 15 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [ ] 1. Niiden on toimitettava nämä säädökset kirjallisina komissiolle viipymättä. Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot, joissa 1 päivänä heinäkuuta 2006 oli voimassa kansallisia säännöksiä, joissa rajoitetaan valtakirjan haltijan nimeämistä tai kielletään se 10 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, on saatettava tämän direktiivin 10 artiklan 3 kohdan noudattamisen tällaisen rajoituksen tai kiellon osalta edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [ ] 2. Jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava 6 artiklan 3 kohdassa ja 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen päivien lukumäärä ja niihin myöhemmin mahdollisesti tehtävät muutokset komissiolle, joka julkaisee kyseiset tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. Víiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. PE \ 21

28 16 artikla Tämä direktiivi tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille. 17 artikla Tehty ssa/ssä päivänä kuuta Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 22 /PE

29 P6_TA-PROV(2007)0043 Talousarviotuki kehitysmaille Euroopan parlamentin päätöslauselma talousarviotuesta kehitysmaille (2006/2079(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 177 ja 180 artiklan, ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien 18. syyskuuta 2000 antaman vuosituhatjulistuksen, jossa esitetään kansainvälisen yhteisön yhteiset vuosituhannen kehitystavoitteet köyhyyden poistamiseksi, ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman (Kairo, 1994), ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Yhteisön tuki talousuudistusohjelmiin ja rakennesopeutukseen: tilanne ja näkymät" (KOM(2000)0058), ottaa huomioon yhteistyötoimisto EuropeAidin (AIDCO) ja komission kehitysyhteistyön pääosaston (DEV) ja ulkosuhteiden pääosaston (RELEX) huhtikuussa 2003 julkaiseman oppaan kolmansille maille annettavan talousarviotuen ohjelmoimisesta ja käyttöönotosta (Guide to the Programming and Implementation of Budget Support for Third Countries), ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen 1 (Cotonoun kumppanuussopimus), ottaa huomioon Birminghamin yliopiston kansainvälisen kehityksen laitoksen ja sen kumppaneiden toukokuussa 2006 julkaiseman yhteenvetoraportin yleisen talousarviotuen yhteisestä arvioinnista, ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2001 talousarviotukiin kohdennettuihin rakennesopeutustukiin liittyvistä vastikevaroista (seitsemäs ja kahdeksas EKR) ja komission vastaukset 2, ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 2/2005 EKR:n talousarviotuesta AKT-maille: komission tapa hallinnoida julkistalouden uudistusta ja komission vastaukset 1, 1 2 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välinen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitettu kumppanuussopimus (EYVL L 317, , s. 3), sopimus sellaisena kuin se on muutettuna 25. kesäkuuta 2005 tehdyllä sopimuksella kumppanuussopimuksen muuttamisesta (EUVL L 287, , s. 4). EYVL C 257, , s. 1. PE \ 23

30 ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Yhteistyö aseellisissa selkkauksissa osallisina olevien AKT-maiden kanssa" (KOM(1999)0240), ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman kehitysavusta ja korruptiosta kehitysmaissa 2, ottaa huomioon Euroopan parlamentin ulkoasioiden pääosaston kesäkuussa 2004 laatiman muistion talousarviotuen eduista ja haitoista tuen toimittamisen muotona, ottaa huomioon OECD:n korkean tason kehitysyhteistyökomitean (DAC) kokouksen Pariisissa maaliskuussa 2005, ottaa huomioon Pariisin julistuksen avun tehokkuudesta 2. maaliskuuta 2005, ottaa huomioon kesäkuussa 2005 julkaistun julkisia menoja ja taloudellista vastuuta koskevan ohjelman (PEFA) suoritusten arviointikehyksen, ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0005/2007), A. toteaa, että parhaillaan keskustellaan siitä, miten kehitysyhteistyövaroista saataisiin tehokkaimpia tuloksia tuensaajamaiden ihmisten hyväksi, B. katsoo, että on todettava, että useiden vuosikymmenten ponnistelut kehitysmaiden ihmisten jokapäiväisten elinolojen parantamiseksi ovat epäonnistuneet monissa maailman osissa, mikä johtuu erilaisista monimutkaisista syistä ja olosuhteista, joista eräät voidaan selvästi osoittaa huonoksi hallinnoksi, varojen väärinkäytöksi ja korruptioksi, C. katsoo, että kehitysyhteistyöhön sitoutumisen tarve ei edellytä ainoastaan jatkuvaa perustelemista yleisölle, vaan myös vuorovaikutusta muiden osapuolten kanssa julkisten menojen alalla, D. katsoo, että talousarviotuki tunnustetaan Euroopan yhteisön tärkeänä kehitysyhteistyövälineenä ja että noin viidennes Euroopan kehitysrahaston EKR:n avusta on kohdistamatonta talousarviotukea, E. katsoo, että Pariisin korkean tason kehitysyhteistyökomitean kokouksessa maaliskuussa 2005 tunnustettiin ennustettavan, hallitukselta hallitukselle annettavan ja mahdollisimman paljon tuensaajamaan omia järjestelmiä käyttävän tuen tärkeys, F. katsoo, että talousarviotuki tekee mahdolliseksi rahoittajien tiiviimmän koordinoimisen, 1 2 EUVL C 249, , s. 1. Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006) /PE

31 G. katsoo, että talousarviotuen vaikuttavuuden kannalta ratkaisevia ovat tuensaajavaltion perusvapauksia, ihmisoikeuksia ja poliittista moniarvoisuutta kunnioittavan toimivan demokratian ja talousarvioprosessien tehokkaat rakenteet, pätevyys menojen hallinnassa ja palvelujen tarjoaminen siten, että ne ovat valvottavissa, H. katsoo, että talousarviotuella voidaan antaa tuensaajalle valtuudet määritellä itse kehitysprosessinsa, I. katsoo, että talousarviotukea annetaan kumppanuuden kehyksessä asettamalla painopisteitä ja tekemällä arviointeja ja että tuki perustuu rahoittajan ja tuensaajan jatkuvaan poliittiseen vuoropuheluun, J. katsoo, että talousarviotuen olisi myös rohkaistava demokraattisen prosessin vahvistumista tarjoamalla poliittista tilaa kansalaisyhteiskunnalle erityisesti köyhyyden vähentämistä ja kehitysyhteistyötä koskevan strategian muokkaamisen yhteydessä ja edistämällä kehitysyhteistyöpolitiikan ja talousarviovarojen käyttämisen parlamentaarista valvontaa, K. katsoo, että talousarviotuki voi joko olla yleistä talousarviotukea, joka kattaa yleisen makrotaloudellisen ja talousarvioon liittyvän kehyksen, tai alakohtaista talousarviotukea, L. katsoo, että tärkeimmät näkökohdat päätettäessä talousarviotuen rahoittamisen kohdentamisesta ovat "ulkoinen talousarviovaje", köyhyyden määrä, hyvä hallintotapa, aikaisemmat suoritukset, sitoutuminen kehitykseen ja mahdollisten tulosten realistinen arviointi köyhyyden vähentämisen, taloudellisen kasvun ja toimielimien uudistamisen osalta, M. katsoo, että yleisenä talousarviotukena tarjottavat varat ovat täysin liikuteltavissa, koska siirto tehdään suoraan vastaanottajavaltion kassatilille, mikä tarkoittaa sitä, että tuensaaja valvoo ja omistaa nämä varat ja vastaa niiden käytöstä, N. katsoo, että Cotonoun kumppanuussopimuksen 61 artiklan 2 kohdassa ja 67 artiklassa on selvästi määritetty kelpoisuusedellytykset, jotka tuensaajamaan on täytettävä talousarviotuen saamiseksi, ja niissä on selvästi todettu tarve ottaa käyttöön erityisesti julkisten menojen hallinnointiin, makroekonomiseen ja alakohtaiseen politiikkaan sekä julkisiin hankintoihin liittyviä normeja sekä se, että rahoittajan ja tuensaajan on varmistettava, että sopeuttaminen on taloudellisesti mahdollista sekä sosiaalisesti ja poliittisesti toteutettavissa, O. katsoo, että talousarviotuen edellytyksinä ovat perusvapauksia, ihmisoikeuksia ja poliittista moniarvoisuutta kunnioittava toimiva parlamentaarinen demokratia ja tehokas julkinen varainhoitojärjestelmä, joita olisi arvioitava vastaanottavan maan hyvän hallintotavan, demokraattisiin vaaleihin perustuvan parlamentaarisen valvonnan, oikeusvaltion periaatteiden ja hallitusvastuun, pätevyyden, hyvin määritellyn makrotaloudellisen, kehitys- ja alakohtaisen politiikan sekä julkisten hankintojen avoimuuden ja läpinäkyvyyden perusteella, PE \ 25

32 P. katsoo, että riskit olisi arvioitava ottaen huomioon kyseisten valtion elinten kyky hallinnoida ja ottaa käyttöön varoja, hyvä hallintotapa, sitoutuminen kehitysperiaatteisiin, korruption esiintyminen, demokratia ja ihmisoikeudet, Q. katsoo, että kehityksen ratkaiseva edellytys on tehokas julkisten varojen hallinnointi- ja talousarviojärjestelmä, joka on tarkoitettu luomaan vakaa makrotaloudellinen ilmapiiri, R. katsoo, että joidenkin talousarviotukea saavien kumppanimaiden, erityisesti AKTvaltioiden, julkisten varojen hallinnointijärjestelmät ovat äärimmäisen kehittymättömiä, S. katsoo, että rahoittajan ja tuensaajan väliseen kumppanuuteen perustuen on yhdessä varmistettava kehitysyhteistyöpolitiikan toteuttamisen tulosten ja uudistusten erittely, sillä ne ovat keskeisiä talousarviotuen toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa, 1. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään talousarviotukea ainoastaan, jos tällaisen järjestelyn nettohyöty voidaan osoittaa selvästi objektiivisesti esitettyjen kriteerien valossa ja vain, jos kaikki asiaan liittyvät riskit on arvioitu kattavasti; 2. korostaa, että tukijärjestelynä talousarviotuki voi onnistua ainoastaan, jos molemmat osapuolet kantavat täysimääräisesti vastuunsa todellisen kumppanuuden ja omavastuullisuuden hengessä; 3. pyytää, että tuen antamisessa keskitytään mahdollisimman paljon köyhyyden vähentämistä koskeviin kehityksellisiin painopisteisiin ja että näille painopisteille annetaan keskeinen osa rahoittajan ja tuensaajan välisessä poliittisessa vuoropuhelussa ja varmistetaan sekä rahoittajan että tuensaajan parlamentaarinen valvonta; 4. korostaa tuensaajamaiden hallitusten, joiden on otettava voimakkaampi johtoasema kehitysavun koordinoinnissa, toimintavalmiuksien parantamisen merkitystä; 5. korostaa, että on tärkeätä luoda vastuullisuuden kulttuuri, jossa parlamentit ja ylimmät tilintarkastuselimet ovat täysimääräisesti mukana; tunnustaa, että talousarviotuen on kuljettava käsi kädessä kansalaisyhteiskunnan lujittamisen kanssa; 6. katsoo, että selkeiden, täsmällisten ja realististen edellytysten, joista kaikki talousarviotukiohjelmaan liittyneet osapuolet ovat sopineet, tasapuolinen soveltaminen on ratkaisevan tärkeää kyseisen välineen käytössä ja tarpeellista tuen myöntämisen ennalta arvaamattoman vaihtelun estämiseksi; 7. suosittaa Cotonoun kumppanuussopimuksen 61artiklan 2 kohtaan ja 67 artiklaan sisältyvien kelpoisuuskriteerien käyttämistä AKT-valtioille annettavan talousarviotuen yhteydessä; 8. on huolestunut päätöksestä myöntää talousarviotukea Malawille, jossa esiintyi merkittäviä ja tunnettuja riskejä, sekä Kenialle, jolle kaikki jäsenvaltiot ovat keskeyttäneet talousarviotuen, ja näin kyseenalaistaa komission kyvyn käyttää tätä välinettä tehokkaasti; 9. on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuin on todennut, että joissakin tapauksissa komission perusteet myöntää talousarviotukea maille, joissa on huono 26 /PE