Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto. Ammatillisen peruskoulutuksen peruste

Transkriptio

1 Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Ammatillisen peruskoulutuksen peruste

2 Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto: Ammatillisen peruskoulutuksen peruste Kelloalan koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Kellosepät toimivat usein yrittäjinä. Kello- ja mikromekaanisten laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa sekä huollossa tarvitaan käden taitoja ja kykyä työskennellä tarkkojen puhtausvaatimusten mukaisesti. Perusteen nimi Määräyksen diaarinumero 48/011/2014 Korvattavat määräykset Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Ei asetettu Koulutuskoodit Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto (351106) Osaamisalat Mikromekaniikan osaamisala (1558) Kelloalan osaamisala (1557) Tutkintonimikkeet Kelloseppä (10054) Mikromekaanikko (10055) Voimaantulo Voimassaolon päättyminen Ei asetettu

3 Sisällys 1. Tutkinnon muodostuminen Ammattialan kuvaus Ammattialan arvoperusta Tutkinnon tavoitteet Kelloalan osaamisala Mikromekaniikan osaamisala Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Tutkinnon osat CAD/CAM, 15 osp Elektroniikkatyöt, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Jalometallityöt sekä jalokivi- ja jalometallitiedon hallinta, 15 osp Kello- ja mikromekaniikan perustyöt, 30 osp Kellon huolto ja korjaaminen, 45 osp Kellon osien valmistaminen ja viimeistely, 30 osp Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Materiaalista tuotteeksi, 15 osp Mekaanisen laitteen huolto ja korjaus, 30 osp Mekaanisen laitteen valmistus, 30 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Tuotekehitys, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Vanhojen kellojen korjaaminen, 15 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp iii

4 1. Tutkinnon muodostuminen Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnonosista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmäntutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taiopiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto sisältää kaksi osaamisalaa, kelloalan osaamisalan (kelloseppä) jamikromekaniikan osaamisalan (mikromekaanikko). Pakollinen tutkinnon osa 30 osp AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 OSP Tutkinnossa on yksi kaikille pakollinen tutkinnon osa. Kello- ja mikromekaniikan perustyöt, 30 osp, P Kelloalan osaamisala Osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 75 osp Kellon huolto ja korjaaminen, 45 osp, P Kellon osien valmistaminen ja viimeistely, 30 osp, P Mikromekaniikan osaamisala Osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 75 osp Mekaanisen laitteen huolto ja korjaus, 30 osp, P Mekaanisen laitteen valmistus, 30 osp, P Elektroniikkatyöt, 15 osp, P Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 30 osp Vanhojen kellojen korjaaminen, 15 osp Jalometallityöt sekä jalokivi- ja jalometallitiedon hallinta, 15 osp Materiaalista tuotteeksi, 15 osp CAD/CAM, 15 osp Tuotekehitys, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta osp Kello- ja mikromekaniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushal- 1

5 Tutkinnon muodostuminen litus on määrännyt. Tällaisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Valittu tutkinnon osa sisällytetään kello- ja mikromekaniikan perustutkintoon ammatillisessa peruskoulutuksessa joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena riippuen tutkinnon osan osaamispistemäärästä alkuperäisessä tutkinnossa. Alle 15 osaamispisteen tutkinnon osaa ei voi sisällyttää ja yli 15 tai 30 osaamispisteen tutkinnon osa sisällytetään tutkintoon ammatillisessa peruskoulutuksessa joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat vaihtoehtoisia. Kello- ja mikromekaniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa niistä ammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteista Opetushallitus on määrännyt. Tällaisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kelloja mikromekaniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat vaihtoehtoisia. Kello- ja mikromekaniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa niistä erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteista Opetushallitus on määrännyt. Tällaisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kello- ja mikromekaniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tutkinnon osa ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat vaihtoehtoisia. Kello- ja mikromekaniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla sellainen, että se vastaa kello- ja mikromekaniikan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuus vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kello- ja mikromekaniikan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 15 osp 2

6 Tutkinnon muodostuminen Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5-15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT 35 OSP Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp, P Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp, P Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp, P Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp, P VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 OSP Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia: Ammatillisia tutkinnon osia 10 osp Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 10 osp Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja 10 osp Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 3

7 Tutkinnon muodostuminen Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 10 osp Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1- K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia 10 osp Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1- K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 4

8 2. Ammattialan kuvaus Sekä kellojen että mikromekaanisten laitteiden valmistamisessa, korjaamisessa ja huollossa tarvitaan taitoa tehdä suurta tarkkuutta ja puhtautta vaativaa työtä pienillä käsityökaluilla. Kello- ja mikromekaanikot osaavat valmistaa käsityönä sekä koneellisesti kellojen ja mikromekaanisten laitteiden osia sekä niiden korjaustöissä tarvittavia työkaluja. Monien teollisuustuotteiden ja analysointilaitteiden koon pienentyessä on tarkkuustyö entisestään lisääntynyt. Esimerkiksi voimakkaasti kehittyvä elektroniikkateollisuus käyttää hyväkseen maassamme vaalittua perinteistä kädentaitoa. Mikromekaanikkoja työskentelee mm. elektroniikka- ja instrumentointiteollisuuden palveluksessa. Mikromekaanisia laitteita ovat usein mm. erilaisen fysikaalisten suureiden mittaamiseen käytetyt anturit. Mikromekaanikkoja työskentelee tuotekehityksessä, suunnittelussa ja tuotannossa sekä vaativissa hienomekaanisissa kokoonpano-, huolto- ja korjaustöissä. Muita työtehtäviä ovat mm. piensarjojen ja prototyyppien valmistaminen sekä työmenetelmien ja -välineiden kehitystyö. Erilaisia mikromekaanisia laitteita sovelletaan mm. tieto- ja tietoliikenneliikennetekniikassa, kone- ja automaatiotekniikassa, lääketieteessä ja biotekniikassa. Kellosepät ovat aina olleet arvostettuja ammattilaisia. Vanhojen kellojen korjaaminen on säilyttänyt arvokasta kulttuuriperintöä, jonka vaaliminen on yksi koulutuksen tavoitteista. Alan koulutus on taannut sen, että suomalaisille kuluttajille on tarjottu korkealaatuista kellojen huoltoa ja korjausta. Perinteisesti kelloseppä työskentelee kellojen korjaustehtävissä kelloja jalometallialan vähittäismyyntiliikkeissä, maahantuojan tai tukkuliikkeen palveluksessa. Vähittäismyyntiliikkeessä työskentelyyn kuuluu yleensä myös myyntityötä ja asiakaspalvelua. Kellosepän ammatti on maassamme vahvasti yrittäjyyteen sidottua, joko toimien alan vähittäismyyntiliikkeen omistajana tai korjausverstaan yrittäjä-kelloseppänä. Alan tukku- ja maahantuojayrityksissä kelloseppiä työskentelee mm. huoltokorjaamoissa, sisäänostajina ja varaosatoimittajina. Kello- ja jalometallialan lisäksi kelloseppiä sijoittuu yhä enemmän myös muille tarkkuustyötä vaativille aloille, kuten elektroniikkalaitteiden ja hienomekaanisten instrumenttien valmistukseen. 5

9 3. Ammattialan arvoperusta Kelloalan vähittäismyyntiliikkeissä myydään kelloja, koruja ja muita jalometallituotteita. Omassa tai toisen yrityksessä kelloseppä joutuu sisäistämään yritystoiminnassa tarvittavan palveluasenteen ja yrittäjähenkisyyden. Kello- ja jalometallituotteiden kauppaa säädellään säädöksin ja määräyksin. Työskennellessään alan tuotteiden parissa joko niiden hankinnassa, valmistuksessa, myynnissä tai huoltotyössä tulee kellosepän ymmärtää oman työnsä laadun merkitys sekä hänen tulee noudattaa toiminnassaan säädöksiä ja ammattieettisiä periaatteita. 6

10 4. Tutkinnon tavoitteet Kello- ja mikromekaniikan perustutkinnon tavoitteena on, että opiskelijalle kehittyy hyvä ammattitaito, jonka turvin hän voi osallistua kellojen tai mikromekaanisten laitteiden suunnitteluun, valmistamiseen, korjaamiseen ja huoltamiseen. Hyvään ammattitaitoon kuuluu myös kyky kehittää itseään ja omaa ammattitaitoaan työmenetelmien kehittyessä. Koulutuksen aikana opiskelija harjaantuu käden ja silmän yhteistyöhön sekä alan työtehtävien vaatiman puhtauden ylläpitoon. Kello- ja mikromekaniikan perustutkinnon suorittaneella on hyvät perusvalmiudet kello- ja mikromekaniikka-alalle erilaisiin tarkkuutta, täsmällisyyttä ja luotettavuutta vaativiin tehtäviin. Kello- ja mikromekaniikka-alan ammattilainen tekee työnsä täsmällisesti ja alan laatuvaatimukset täyttäen. Hän on oma-aloitteinen, yrittäjähenkinen, asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Kello- ja mikromekaniikan työtehtäviin liittyy usein asiakaspalvelua, joten kello- ja mikromekaniikan ammattilaisen on osattava toimia vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti. Hänen on ilmaistava näkökantansa selkeästi ja luotettavasti, sillä alan esineet ja laitteet ovat usein sekä rahallisesti ja/tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Työssään kello- ja mikromekaniikka-alan perustutkinnon suorittanut ottaa huomioon työturvallisuuden, työkyvyn edistämisen ja ergonomian. Näin hän edistää turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi myös muita haasteita. Kansainvälisen kello- ja mikromekaniikka-alan ammattilaisen taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, eri kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen. Alan perustutkinnon suorittanut: osaa valmistaa kellosepän tai mikromekaanikon työssä tarvittavia osia ja työkaluja vaaditulla mittatarkkuudella. osaa suunnitella työnsä piirustusten ja työohjeiden pohjalta sekä tehdä materiaalimenekkija työlaskelmia. osaa määrittää kellojen tai mikromekaanistenlaitteiden vikoja tarvittaessa apulaitteiden avulla sekä korjata havaitsemiaan vikoja ja kulumia. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa Kelloalan osaamisala Kelloalan osaamisalan suorittanut kelloseppä on erikoistunut suurta tarkkuutta vaativien kellojen, mittareiden ja vastaavien tarkkuuslaitteiden korjauksiin sekä niihin liittyvien osien 7

11 Tutkinnon tavoitteet valmistamiseen. Hän osaa valmistaa työkaluja ja käyttää kelloalan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja Mikromekaniikan osaamisala Mikromekaniikan osaamisalan suorittanut mikromekaanikko on erikoistunut tarkkuusteollisuuden tuotekehitystyöryhmissä työskentelyyn, prototyyppien tai pienten sarjojen valmistamiseen ja muiden käsityönä valmistettavien yksittäiskappaleiden valmistamiseen. Hän osaa valmistaa työkaluja ja käyttää mikromekaniikka- alan työvälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. 8

12 5. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen 9

13 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 10

14 6. Tutkinnon osat 6.1. CAD/CAM, 15 osp Ammattitaitovaatimukset TIETOKONEAVUSTEINEN PIISTÄMINEN, MALLINNUS JA TYÖSTÄMINEN Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tulkita teknisiä piirustuksia ja hallitsee koneenpiirustuksen esitystavat ja standardit osaa tehdä CAD-ohjelman avulla piirustuksia osaa käyttää koneen ohjaamiseen tarvittavaa ohjelmaa ja osaa tehdä NC-ohjelmia piirustusten mukaisesti osaa käyttää piirto ja mallinnusohjelmaa kaksi- ja kolmiulotteisten kuvien tekemiseen osaa luoda, käsitellä ja tulostaa NC-koneistukseen liittyviä tiedostoja ja kuvia osaa tehdä työstöratoja CAM-ohjelman avulla ja tuntee työstössä käytettävän laitteiston toimintaperiaatteet osaa työn suunnittelussa huomioida erilaisten koneiden ominaisuuksia ja hyödyntää koneiden tarjoamia mahdollisuuksia osaa kaikissa työvaiheissa huolehtia työturvallisuudesta osaa suorittaa NC-koneiden päivittäis- ja käyttöhuoltotoimenpiteet. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä CAD/CAM-työstöratoja työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 11

15 Arviointi 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnitelmallinen työskentely työskentelee suunnitelman ja annettujen ohjeiden mukaisesti henkilökohtaisen ohjauksen avulla työskentelee suunnitelman ja annettujen ohjeiden mukaan omatoimisesti työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tai sitä tarpeen mukaan muuttaen ja soveltaen Työn kokonaisuuden hallinta osaa suorittaa työkokonaisuuksia tarvitsee ohjausta seuraavan työvaiheen oivaltamisessa hallitsee työkokonaisuuden toimii työssään omatoimisesti hallitsee työkokonaisuuden ja kykenee työskentelemään itsenäisesti ja laadukkaasti ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan Aloitekyky tekee annetut tehtävät tarvitsee ohjausta ja neuvoja. tekee annetut tehtävät omatoimisesti osaa arvioida itseään ja työnsä laatua sekä tuntee oman osaamisensa rajat. osaa arvioida ja kehittää työskentelytapojaan osaa soveltaa oppimaansa. 2. TYÖMENETELMIEN, -VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA CAD tulkitsee CAD-piirustuksia oikein osaa piirtää CAD-ohjelmalla yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvat hallitsee monipuolisesti CAD-piirtämisen osaa laatia CAD-ohjelmalla työpiirustuksia lähes itsenäisesti osaa soveltaa oppimaansa CAD-piirtämisen eri vaiheissa pystyy laatimaan itsenäisesti ja omatoimisesti CAD- ohjelmalla työpiirustuksia 12

16 CAM osaa ohjeiden mukaan koneistaa CAM-koneilla noudattaa ohjeita ja huolehtii työpaikan ja välineiden puhtaudesta ja siisteydestä. osaa käyttää lähes itsenäi- sesti CAM-työasemaa ja sen oheislaitteita käyttää ja huoltaa työstökoneita ja työvälineitä oma-aloitteisesti ohjeiden mukaisesti. soveltaa oppimaansa CAM- koneistuksen eri vaiheissa ja pystyy itsenäiseen työskentelyyn valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet ja työstökoneet. 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen osaa etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti osaa käyttää työohjeita, luetteloita ja muuta lähdemateriaalia, osaa käyttää auttavasti myös vieraskielistä lähdemateriaalia. käyttää omaksumiaan taitoja ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta osaa käyttää työssään erilaisia lähdemateriaaleja (myös vieraskieliset). osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi ja tehdä johtopäätöksiä soveltaa lähdemateriaalien tietoja eri tilanteissa. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Terveys, turvallisuus ja toimintakyky asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön 13

17 Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisuissa selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa toimii työryhmän jäsenenä aktiivisesti ja avuliaasti ja innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa Ammattietiikka käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja. käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen mukaan. käyttäytyy asiallisesti ja hyvien käyttäytymistapojen ja tilanteen mukaan sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista. 14

18 6.2. Elektroniikkatyöt, 15 osp Ammattitaitovaatimukset ELEKTRONISTEN LAITTEIDEN VALMISTAMINEN Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee passiiviset ja aktiiviset elektroniikkakomponentit osaa koota yksinkertaisen elektronisen laitteen kytkentäkaavion perusteella osaa mitata ja testata elektronisia komponentteja osaa etsiä tarvitsemaansa tietoa datalehdistä tms. lähteistä osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä kytkentäkaavioita käyttäen standardien mukaista esitystapaa osaa tehdä laitteisiin liittyvät toimintaohjeet ja työselosteet osaa tehdä ja lukea laitteisiin liittyviä dokumentteja osaa valmistaa piirilevyjä hallitsee elektroniikan juotostyöt (sekä pintaliitos- että läpijuotettavat kompo- nentit) myös lyijyttömästi (RoHS) tuntee teollisuudessa ja mittaustekniikassa käytettyjen antureiden fysikaaliset ja kemialliset toimintaperiaatteet sekä niiden käyttökohteet. ELEKTRONISTEN LAITTEIDEN HUOLTO/KORJAUS Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa korjata erityyppisiä elektronisia laitteita osaa käyttää mitta- ja tarkistuslaitteita vian määrityksessä ja korjauksen apuna sekä tulkita ja käyttää korjaustyössä tarvittavia korjausohjeita osaa määrittää laitteessa olevan vian ja sen aiheuttamat mahdolliset seuraukset sekä arvioida/määrittää havaitun vian aiheuttajan osaa tehdä asiakastyölle alustavan huolto- ja kustannusarvion, laatia tarvittavat dokumentit ja luovuttaa huolletun/korjatun laitteen asiakkaalle osaa laatia pienimuotoisesta korjaus- / huoltotyöstä työsuunnitelman, jonka perusteella työ voidaan toteuttaa osaa laatia työselostuksen tekemästään korjauksesta osaa tehdä ja lukea laitteisiin liittyviä dokumentteja osaa koekäyttää korjatun laitteen ja suorittaa tarvittavat testit osaa toimia kustannus- ja materiaalitehokkaasti sekä asiakaspalveluhenkisesti 15

19 Ammattitaidon osoittamistavat Arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa korjaamalla ja huoltamalla elektronisia laitteita sekä valmistamalla elektronisen laitteen kytkentäkaavion perusteella työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnitelmallinen työskentely työskentelee suunnitelman ja annettujen ohjeiden mukaisesti henkilökohtaisen ohjauksen avulla työskentelee suunnitelman ja annettujen ohjeiden mukaan omatoimisesti työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tai sitä tarpeen mukaan muuttaen ja soveltaen Työn kokonaisuuden hallinta osaa suorittaa työkokonaisuuksia tarvitsee ohjausta seuraavan työvaiheen oivaltamisessa hallitsee työkokonaisuuden toimii työssään omatoimisesti hallitsee työkokonaisuuden ja kykenee työskentelemään itsenäisesti ja laadukkaasti ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan Aloitekyky tekee annetut tehtävät tarvitsee ohjausta ja neuvoja. tekee annetut tehtävät omatoimisesti osaa arvioida itseään ja työnsä laatua sekä tuntee oman osaamisensa rajat. osaa arvioida ja kehittää työskentelytapojaan osaa soveltaa oppimaansa. 16

20 2. TYÖMENETELMIEN, -VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Elektronisten laitteiden valmistaminen osaa käyttää mitta - ja tarkistuslaitteita osaa käyttää juotosvälineitä osaa komponenttien juottamisen myös RoHS yhteensopivasti osaa valmistaa yksinkertaisen elektronisenlaitteen annettujen dokumenttien avulla käyttää mitta - ja tarkistuslaitteita oikein ja oma-aloitteisesti osaa komponenttien juottamisen ja hallitsee juotosvälineiden käytön osaa valmistaa piirilevyn ja selviytyy annetusta tehtävästä itsenäisesti osaa käyttää elektronisten laitteiden kokoonpanossa tarvittavia välineitä monipuolisesti ja osaa soveltaa niitä eri käyttötarkoituksiin osaa mitata valmistamansa piirilevyn toimivuuden ja juotokset selviytyy annetuista tehtävistä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet Elektronisten laitteiden huolto/korjaus käyttää huolto- ja korjausvälineitä oikein, noudattaa ohjeita ja huolehtii työpaikan ja välineiden puhtaudesta ja siisteydestä valitsee ja käyttää työvälineitä ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden mukaan osaa ohjatusti tarkistaa komponenttien toiminnan ja vaihtaa niitä uusiin. käyttää ja huoltaa työvälineitä oma-aloitteisesti ohjeiden mukaisesti käyttää työvälineitä ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla selviytyy annetusta työtehtävästä oma-aloitteisesti. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen tuntee passiiviset ja aktiiviset elektroniikkakomponentit osaa etsiä ja käyttää tarvitsemansa tietoa datalehdistä tms. lähteistä osaa käyttää auttavasti myös vieraskielistä lähdemateriaalia tuntee passiiviset ja aktiiviset elektroniikkakomponentit ja niiden käyttökohteet osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta osaa käyttää työssään erilaisia lähdemateriaaleja (myös vieraskieliset) osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi ja tehdä johtopäätöksiä soveltaa omaksumiaan taitoja ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa osaa soveltaa lähdemateriaalien tietoja eri tilanteissa 17

21 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Terveys, turvallisuus ja toimintakyky asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisuissa selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. toimii työryhmän jäsenenä aktiivisesti ja avuliaasti ja innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa 18

22 Ammattietiikka käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja. käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen mukaan. käyttäytyy asiallisesti ja hyvien käyttäytymistapojen ja tilanteen mukaan sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista. 19

23 6.3. Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa työskennellä alan huippuosaamista vaativissa tehtävissä hallita alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman huomioida huipputuotannon, -tuotteen tai -palvelun laatuvaatimukset ratkoa ongelmia ja sopeutua muutoksiin varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja -ohjeiden toteutumisen kommunikoida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä arvioida ja uudistaa omaa osaamistaan mitoittaa omat henkiset voimavaransa työtehtävän mukaan kehittää työtä ja työympäristöä toimia alan verkostoissa osallistua työyhteisön kehittämiseen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa. Osaaminen on mahdollista osoittaa myös kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 20

24 Arviointi TYÖPROSESSIEN HALLINTA Työn suunnittelu asettaa tavoitteensa ja suunnittelee oman työnsä ja aikataulun realistiseksi ja toteuttamiskelpoiseksi huomioiden korkeat laatuvaatimukset asettaa tavoitteensa ja suunnittelee oman työnsä ja aikataulun realistiseksi ja toteuttamiskelpoiseksi muuttuvissa olosuhteissa huomioiden korkeat laatuvaatimukset asettaa tavoitteensa ja suunnittelee oman työnsä itsenäisesti ja aikataulun realistiseksi ja vaiheiltaan toteuttamiskelpoiseksi muuttuvissa olosuhteissa huomioiden korkeat laatuvaatimukset ja kykenee tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa Työn arviointi arvioi työnsä onnistumista ja omaa osaamistaan arvioi realistisesti työnsä onnistumista ja omaa osaamistaan sekä perustelee arviotaan arvioi realistisesti työnsä onnistumista ja omaa osaamistaan sekä perustelee arviotaan ja määrittelee kehittämistarpeitaan Toimiminen työssä ja työyhteisössä toimii työssään työyhteisön työhyvinvointia edistävästi sekä kehittää työympäristöään yhdessä muiden kanssa. pyrkii aktiivisesti edistämään työyhteisön työhyvinvointia sekä kehittämään työympäristöään yhdessä muiden kanssa. osallistuu työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä tukee yhdessä muiden kanssa työympäristön kehittymistä huippuosaamisen vaatimalle tasolle. 21

25 TYÖMENETELMIEN, -VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valinta ja käyttö käyttää omatoimisesti työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja työskentelee huolellisesti valitsee omatoimisesti työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit sekä käyttää niitä muuttuvissa tilanteissa työskentelee huolellisesti ja rauhallisesti sekä luovasti ja innovatiivisesti valitsee rohkeasti uusiakin työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja sekä käyttää niitä sujuvasti muuttuvissa tilanteissa työskentelee järjestelmällisesti, tarkasti ja varmasti sekä luovasti ja innovatiivisesti Laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta toimii yrityksen tai organisaation laatu- ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti kehittää osaamistaan ja työtapojaan toimii aktiivisesti yrityksen tai organisaation laatu- ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja havaitsee kehittämiskohteita kehittää aktiivisesti osaamistaan ja työtapojaan toimii sitoutuneesti yrityksen tai organisaation laatu- ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti sekä kehittää toimintamalleja näiden tavoitteiden aikaansaamiseksi kehittää aktiivisesti osaamistaan ja työtapojaan haastavien työtehtävien tasolle 22

26 Kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta toimii aika- ja muut käytettävissä olevat resurssit huomioiden kustannustehokkaasti ja tuloksellisesti havaitsee poikkeamia toimii työssään edistäen pysyviä asiakassuhteita sopeutuu muutoksiin ja työskentelee pitkäjänteisesti huippuosaamista vaativissa työtehtävissä. toimii oma-aloitteisesti aika ja muut käytettävissä olevat resurssit huomioiden kustannustehokkaasti ja yrityksen tai organisaation tuloksellisuutta edistävästi neuvottelee ja etsii ratkaisuja poikkeamille edistää aktiivisesti toiminnan jatkuvuutta ja pysyviä asiakassuhteita sopeutuu nopeasti muutoksiin ja työskentelee pitkäjänteisesti työtään kehittäen huippuosaamista vaativissa työtehtävissä. työskentelee yrittäjämäisellä asenteella huomioiden ajan ja muut käytettävissä olevat resurssit kustannustehokkaasti ja yrityksen tai organisaation tuloksellisuutta edistävästi korjaa toimintaa sovittujen ratkaisujen mukaan edistää itsenäisesti toiminnan jatkuvuutta ja pysyviä asiakassuhteita ennakoi muutoksia, jotta voi helpommin sopeutua niihin ja työskentelee pitkäjänteisesti työtään itsenäisesti kehittäen huippuosaamista vaativissa työtehtävissä. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti ja kysyy tarvittaessa neuvoa. hankkii ja soveltaa työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti ja pystyy ratkomaan ongelmatilanteita yhdessä muiden kanssa. hankkii ja soveltaa itsenäisesti työssä tarvittavaa tietoa vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta. 23

27 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Oppiminen ja ongelmanratkaisu laatii itselleen yksilöllisen kehittymissuunnitelman omista lähtökohdistaan selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen laatii itselleen yksilöllisen kehittymissuunnitelman omista lähtökohdistaan niin, että se tukee kasvua alan huippuammattilaiseksi selviytyy itsenäisesti ongelmatilanteista uudistaa omaa osaamisaan yksilöllisen kehittymissuunnitelman mukaisesti niin, että se tukee kasvua alan huippuammattilaiseksi selviytyy itsenäisesti ongelmatilanteista ja pystyy perustelemaan valintansa Vuorovaikutus ja yhteistyö kommunikoi asiakkaiden kanssa ja työyhteisössä omalla kielellään sekä välttävästi vähintään yhdellä itselle vieraalla kielellä toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön kommunikoi asiakkaiden kanssa ja työyhteisössä omalla kielellään sekä vähintään yhdellä itselle vieraalla kielellä toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu hyvin työyhteisöön kommunikoi sujuvasti asiakkaiden kanssa ja työyhteisössä omalla kielellään sekä vähintään yhdellä itselle vieraalla kielellä toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja työyhteisön huippuammattilaisena osaamistaan muille välittäen Ammattietiikka käyttäytyy työpaikan sääntöjen mukaisesti ja noudattaa työaikoja toimii vastuullisesti ja noudattaa alan ammattieettisiä periaatteita käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja toimii vastuullisesti ja oma-aloitteisesti alan ammattieettisten periaatteiden mukaan käyttäytyy hyvin ja noudattaa työaikoja on ylpeä ammatistaan ja osaamisestaan, toimii vastuullisesti ja kehittää työtään alan ammattieettisten periaatteiden mukaan 24

28 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky ottaa vastuun oman toimintansa työturvallisuudesta ja noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita työskentelee ergonomisesti ja pitää työympäristönsä siistinä koko työprosessin ajan ylläpitää omaa työhyvinvointiaan ja noudattaa terveellisiä elämäntapoja. ottaa vastuun oman toimintansa työturvallisuudesta ja havaitsee työhönsä liittyvät vaarat sekä noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita työskentelee ergonomisesti ja pitää työympäristönsä siistinä koko työprosessin ajan myös haasteellisissa työtilanteissa ylläpitää aktiivisesti omaa työhyvinvointiaan ja edistää terveellisiä elämäntapoja. ottaa vastuun oman ja työtiimin toiminnan työturvallisuudesta, noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita sekä havaitsee ilmoittaa havaitsemistaan työhönsä liittyvistä vaaroista työskentelee ergonomisesti ja pitää työympäristönsä siistinä koko työprosessin ajan myös haasteellisissa työtilanteissa ja osallistuu työolosuhteiden kehittämiseen ylläpitää aktiivisesti omaa työhyvinvointiaan, edistää terveellisiä elämäntapoja sekä kannustaa tähän myös muita työyhteisön jäseniä. 25

29 6.4. Jalometallityöt sekä jalokivi- ja jalometallitiedon hallinta, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa laatia piirustuksia ja luonnoksia koruista tai käyttöesineistä osaa kultasepänalan perustyömenetelmät ja kykenee valmistamaan jalometallituotteen osaa huolehtia jalometallien kierrätyksestä ja talteenotosta tuntee jalometallilain ja -asetuksen sekä osaa toimia niiden mukaisesti tuntee työssä käytettävien kemiallisten aineiden turvallisen käytön osaa tunnistaa yleisimmät jalo- ja korukivet osaa käyttää jalo- ja korukivien tutkimisessa tarvittavia laitteita tuntee jalometallialan keskeisen tuotevalikoiman osaa arvioida tuotteiden laatu- ja arvoeroja osaa hyödyntää jalometalliopintojen tietoja asiakaspalvelutilanteessa osaa toimia kustannus- ja materiaalitehokkaasti sekä asiakaspalveluhenkisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla yksilöllisen jalometallituotteen/tuotteita työpaikalla Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnitelmallinen työskentely työskentelee suunnitelman ja annettujen ohjeiden mukaisesti henkilökohtaisen ohjauksen avulla työskentelee suunnitelman ja annettujen ohjeiden mukaan omatoimisesti työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tai sitä tarpeen mukaan muuttaen ja soveltaen 26

30 Työn kokonaisuuden hallinta osaa suorittaa työkokonaisuuksia, tarvitsee ohjausta seuraavan työvaiheen oivaltamisessa hallitsee työkokonaisuuden ja toimii työssään omatoimisesti hallitsee työkokonaisuuden ja kykenee työskentelemään itsenäisesti ja laadukkaasti ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan Aloitekyky tekee annetut tehtävät tarvitsee ohjausta ja neuvoja. tekee annetut tehtävät omatoimisesti osaa arvioida itseään ja työnsä laatua sekä tuntee oman osaamisensa rajat. osaa arvioida ja kehittää työskentelytapojaan osaa soveltaa oppimaansa. 2. TYÖMENETELMIEN, -VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Työmenetelmien ja välineiden hallinta osaa työssä tarvittavat perustyömenetelmät, mutta tarvitsee erikoistapauksissa ohjausta osaa ohjatusti tunnistaa yleisimmät koru- ja jalokivet valitsee ja käyttää työvälineitä ja materiaaleja ohjauksen avulla osaa toimia ohjeiden mukaan asiakaspalvelutilanteessa valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaiset työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi tunnistaa yleisimpiä koruja jalokiviä mutta tarvitsee erikoistapauksissa ohjausta käyttää työvälineitä ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla osaa toimia itsenäisesti asiakaspalvelutilanteessa mutta tarvitsee erikoistapauksissa ohjausta valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja välineet taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi tunnistaa itsenäisesti yleisimmät koru- ja jalokivet sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin osaa toimia itsenäisesti asiakaspalvelutilanteessa Materiaalin hallinta osaa ohjatusti huolehtia jalometallien kierrätyksestä ja talteenotosta. osaa huolehtia jalometallien kierrätyksestä ja talteenotosta. osaa huolehtia itsenäisesti jalometallien kierrätyksestä ja talteenotosta. 27

31 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen osaa etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti osaa käyttää korjausohjeita, luetteloita ja muuta lähdemateriaalia osaa hakea jalometallilaista ja -asetuksesta tarvittavat tiedot osaa käyttää auttavasti myös vieraskielistä lähdemateriaalia. osaa käyttää ja soveltaa omaksumiaan taitoja ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta osaa jalometallilain ja -asetuksen osaa käyttää työssään erilaisia lähdemateriaaleja (myös vieraskieliset). osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi ja tehdä johtopäätöksiä osaa soveltaa lähdemateriaalien tietoja eri tilanteissa osaa soveltaa käytännössä jalometallilakia ja -asetusta. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Terveys, turvallisuus ja toimintakyky asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisuissa selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon 28