7/ Pöytäkirja Protokoll. Svenska utbildningssektionen

Transkriptio

1 7/ Svenska utbildningssektionen Aika/Tid , Klo/Kl. 18:00-21:08 Paikka/Plats Sockengården kommunstyrelsens mötesrum 1 Osallistujat/Deltagare Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Skogster Antti 18:00-21:08 ordf. Christel Stenius 18:00-21:08 viceordf. Laaksonen Annette 18:00-21:08 ledamot Camilla Långsjö 18:00-21:08 ledamot Kjell Grönqvist 18:00-21:08 ledamot Lindroos Kicka 18:00-21:08 kst. repr. Caroline Högel 18:00-21:08 ungd. repr. Hannu Ollikainen 18:00-21:08 undervisn.chef Grandell Nina 18:00-21:08 sekreterare Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum Pöytäkirjan tarkastus justering Pöytäkirja nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Antti Skogster Pöytäkirjantarkastaja/juste rare Camilla Långsjö Pöytäkirjanpitäjä/förare Nina Grandell Pöytäkirjantarkastaja/justera re Christel Stenius

2 7/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 51 Sammanträdets laglighet och beslutförhet 3 52 Val av protokolljusterare 4 53 Godkännande av föredragningslistan 5 54 Ändringsarbete och utvidgning av Sipoonlahden koulu, projektplanens utlåtande 6 55 Utvidgningen av Nickby Hjärta, fas 2, projektplanens utlåtande Läsårsplanerna för läsåret i Sibbo kommuns förskolor, grundskolor och Sibbo gymnasium. Kompletteringar och revideringar 29

3 7/ Svenska utbildningssektionen Sammanträdets laglighet och beslutförhet UTBSEKT 51 Svenska utbildningssektionen Konstaterades att sammanträdet var lagenligt sammankallat och beslutfört.

4 7/ Svenska utbildningssektionen Val av protokolljusterare UTBSEKT 52 Svenska utbildningssektionen Beslut Till protokolljusterare valdes Camilla Långsjö och Christel Stenius

5 7/ Svenska utbildningssektionen Godkännande av föredragningslistan UTBSEKT 53 Svenska utbildningssektionen Beslut Svenska utbildningssektionen beslutade enhälligt godkänna föredragningslistan.

6 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen Ändringsarbete och utvidgning av Sipoonlahden koulu, projektplanens utlåtande 1130/ /2015 TEKVLK 110 Tekninen valiokunta / Tekniska Valmistelijat/Beredare: asiantuntija / expert Seija Vanhanen, seija.vanhanen(at)sipoo.fi rakennuttajainsinööri / husbyggnadsingenjör Jukka Haakana, jukka.haakana(at)sipoo.fi Sipoonlahden koulun laajentamisen ja muutostöiden hankesuunnitelma on esitetty kokonaisuudessa seuraavissa liitteissä Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 110. TEKVLK: Hankkeen osapuolet Liite / Bilaga 2 / 110. TEKVLK: Vaikutustenarviointi Liite / Bilaga 3 / 110. TEKVLK: Pedagoginen suunnitelma Liite / Bilaga 4 / 110. TEKVLK: Tilaohjelma Liite / Bilaga 5 / 110. TEKVLK: Ehdotussuunnitelmien esittely sisältäen asemapiirroksen Liite / Bilaga 6 / 110. TEKVLK: Kustannusselvitys Liite / Bilaga 7 / 110. TEKVLK: Alustava hankeaikataulu Liite / Bilaga 8 / 110. TEKVLK: Terve koulu hankeohje Liite / Bilaga 9 / 110. TEKVLK: Rakennustapaselostus Liite / Bilaga 10 / 110. TEKVLK: LVIA-selostus Liite / Bilaga 11 / 110. TEKVLK: Energiantuotantoratkaisut Liite / Bilaga 12 / 110. TEKVLK: Sähköselostus Liite / Bilaga 13 / 110. TEKVLK: Sipoonlahden koulun laajentaminen ja muutostyöt, hankesuunnitelma Liite / Bilaga 14 / 110. TEKVLK: Gunilla Holmbergin eriävä mielipide Suurissa tilahankkeissa päätetään ennen tilojen yksityiskohtaisen suunnittelun aloittamista tilatarpeiden määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä hankkeen tavoitehinnasta. Nämä asiat tulevat päätetyiksi hankesuunnitelmassa, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy. Hyväksyessään hankesuunnitelman on valtuusto päättänyt hankkeen toteuttamisesta hankesuunnitelmassa esitetyillä tilaohjelmalla ja tavoitehinnalla sekä muilla esitetyillä periaatteilla. Jokainen investointikohde nähdään toimintaa uudistavana kehittämistoimenpiteenä ja siten ko. kohteessa tehtävää toimintaa suunnittelua tehtäessä tulee kehittää ja uudistaa. Investoinnin suunnittelun yhteydessä tehtävän kehittämisen ja suunnittelun tavoitteena on, että investointi tulee toteuttaa siten, että viihtyvyys,

7 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen turvallisuus, toiminnollisuus ja monikäyttöisyys ovat tasapainossa investointi- ja elinkaarikustannusten kanssa. Näin toiminnan laatu paranee ja kustannukset laskevat. Sipoonlahden koulun laajentamisen ja muutostöiden hankesuunnitelmassa esitetään hankkeen lähtökohdat ja tilatarve, vaikutusten arviointi sekä hankkeen ratkaisut laadullisine, määrällisine ja hinnallisine tavoitteineen. Hankesuunnitelman valmistelun eteneminen TA mukaisesti Sipoonlahden koulun laajentamisen valmistelu aloitettiin v käynnistämällä arkkitehtikilpailu. Arkkitehtikilpailun hankinta käynnistettiin elokuussa 2015, jolloin lähetettiin osallistumisilmoitus. Osallistumisilmoituksen perustella kilpailuun osallistujiksi valittiin viisi kriteerit parhaiten täyttänyttä suunnitteluyhteenliittymää. Kilpailulautakunta valitsi arkkitehtikilpailun voittajaksi työyhteenliittymän Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy. Valintapäätös julkaistiin Tekninen valiokunta ja kunnanhallitus hyväksyivät suunnittelusopimuksen kesäkuussa 2016 arkkitehtikilpailun voittaneen suunnitteluryhmän kanssa. Tämä hankesuunnitelma on laadittu kilpailun voittaneen työn pohjalta ohjausryhmän, hankeryhmän ja pedagogisen ryhmän toimesta. Hankesuunnitelman osapuolet Hankesuunnitelman valmistelua on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluvat kunnanhallituksen valitsemat jäsenet Rauno Haapaniemi, Clara Lindqvist, Kicka Lindroos, Bob Myrberg, Maarit Rope, Heikki Vestman ja Tapio Virtanen. Hankeorganisaatio on muodostunut kahdesta ryhmästä, hankesuunnitteluryhmästä ja sen alaisesta pedagogisesta ryhmästä. Hankesuunnitteluryhmän tehtävänä on ollut koordinoida hankesuunnitelman sisällön tuotanto ja vastata siitä. Pedagogisen ryhmän tehtävänä on ollut tuottaa tarvittava pedagoginen lähtöaineisto pedagogisen suunnitelman ja sen mukaisen ehdotussuunnitelman laatimiseen. Projektiryhmän ovat muodostaneet Sipoon kunnan edustajat sekä

8 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy alikonsultteineen. Pedagogisen ryhmän toimintaan on osallistunut edellä mainittujen lisäksi useita Sipoonlahden koulun opettajia sekä muiden käyttäjäryhmien edustajia. Lisäksi hankkeen eri vaiheissa on kuultu mm. kansalaisopiston, liikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden, kulttuurin ja vapaa-ajan, ruokapalvelun, kiinteistönhuollon ja siivouspalveluiden henkilöstöä. Söderkullan kasvu edellyttää uutta tilaa Söderkullan alueen asukasmäärän ennustetaan kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 400 asukasta vuodessa, kun uusia alueita rakennetaan ja otetaan käyttöön. Vastaavasti lapsiluvun ennustetaan kasvavan vuosittain 60 lapsella. Nykyisin (elokuu 2016) Söderkullan koulujen oppilasmäärät (sisältäen esiopetuksen) ovat Opintiellä (e-2lk) 203, Miilintiellä (3-9lk) 450 ja Söderkulla skolassa 140. Uusi koulutila on tarkoituksenmukaista sijoittaa laajennuksena Sipoonlahden koulun yhteyteen ja näin mahdollistaa yhtenäiskoulun syntyminen, kun samassa rakennuksessa toimisivat luokat e-9. Uuden koulun valmistuessa vuonna 2020 Sipoonlahden yhtenäiskoulussa ennustetaan olevan lähes 900 lasta perus- ja esiopetuksessa. Uuden koulutilan suuruus on tarkoituksenmukaista mitoittaa kuusisarjaiseksi yhtenäiskouluksi esiopetuksineen, jolloin tiloja Sipoonlahden laajennetussa ja muutetussa koulussa tulee olemaan yhteensä noin 1300 lapselle, joista noin 150 on esiopetuksessa ja noin 1150 perusopetuksessa. Jatkossa Sipoonlahden uutta koulua käyvät nykyinen Sipoonlahden koulu käsittäen myös Söderkullan Opintien yksikön ja koulun ympärille, sen välittömään läheisyyteen, rakentuvien uusien asuinalueiden asukkaiden lapset. Sipoonlahden koulun laajentamisen jälkeen opetustilat riittävät ennustetun kasvun toteutuessa noin vuoteen Sipoonlahden koulu on tällöin lopullisessa laajuudessaan ja kasvun jatkuessa sekä oppilasmäärän kasvaessa tulee seuraavaksi aloittaa uuden kampuksen vaiheittainen toteuttaminen. Vaikutusten arviointi

9 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen Hankkeesta laadittiin lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointi asiantuntija-arviona. Vaikutusten arvioinnissa todetaan mm. seuraavaa: Koska lapsen oppiminen ja hyvinvointi koulussa on tärkeää, yhdistetään Sipoonlahden koulun tilajärjestelyissä pienen koulun identiteetti monipuoliseen ja mahdollistavaan suuren koulun volyymiin (organisointi, koulu ja oppimispihat). Suuressa koulussa erilaisuutta siedetään paremmin. Kokemusten mukaan isot oppilaat eivät kiusaa pieniä oppilaita, vaan kiusaaminen tapahtuu yleisemmin saman ikäisten kesken. Siksi kyläkoulumaisilla oppimissoluilla luodaan pienen kyläkoulun identiteettiä ja eliminoidaan häiriökäyttäytymistä. Sipoonlahden koulun tilaratkaisut edistävät opettajien monipuolista toimintaa yhdessä. Tilajärjestelyt eivät enää mahdollista, että yksittäinen opettaja työskentelisi yksin omassa suljetussa luokkahuoneessaan. Koko koulun toimintakulttuurin ja työtapojen muutos on erittäin merkittävä. Koko koulun henkilöstön tulee kouluttautua ja valmistautua uudenlaisen pedagogisen toimintakulttuurin suunnitteluun rakennuksen jatkosuunnittelun kanssa samanaikaisesti. Hankesuunnitelma Tämän hankesuunnitelman mukaisesti ehdotetaan toteutettavaksi Sipoonlahden koulun eteläpuolen laajennuksen ja nykyisen koulun muutostyöt kalusteineen sekä koulun piha-alueet. Muutostöiden kokonaisuuteen sisältyy myös muutostöiden yhteydessä tehtävät täydennysosat. Ehdotettava laajuus mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisen toiminnan kasvavalle oppilasmäärälle yhteisissä koulutiloissa. Koulutilojen yhdistäminen mahdollistaa luopumisen Söderkullan koulukeskuksen tiloista ja vapautuvan koulutontin maankäytön kehittämisen. Muilla käyttäjillä, kuten kansalaisopistolla, on mahdollisuus käyttää koulun tiloja omiin tarpeisiin erikseen myöhemmin sovittavalla tavalla ja saada säilytystilaa omaan käyttöön. Hankkeen tilaohjelma on yhteenveto niistä tilatarpeista, jotka hankkeessa toteutetaan. Nykyisen koulun muutostyöt 7067 brm² Laajennus eteläpuolelle 4227 brm² Laajennukset nykyisen koulun

10 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen muutostöiden yhteydessä 1074 brm² 1. vaiheen laajuus yhteensä brm² Sipoonlahden koulun uusi kampusalue liittyy osaksi Söderkullan keskustaa ja jatkaa kylän tiiviimmin rakennettua vyöhykettä itään päin kohti uutta Pähkinälehdon asuinaluetta. Kampus ja sen osaksi rakentuva liikuntalaakso luovat helppokulkuisen kohtaamispaikan söderkullalaisille. Suunnitelmassa on painotettu koulukampuksen helppoa saavutettavuutta ja turvallisia reittejä kaikille liikkumismuodoille. Kampusalueelle johtaa useita kevyen liikenteen reittejä Söderkullan keskustasta ja ympäröiviltä asuinalueilta. Ajoneuvoliikenne ohjataan pois kampuksen ydinalueelta, jolloin kevyt liikenne ei risteä ajoneuvoliikenteen kanssa kampuksen sisällä. Koululaisten käyttämät linja-autot pysähtyvät korotetulla tieosuudella koulun pihan etelälaidalla, jolloin reitti bussilta koululle on turvallinen. Autolla saatto onnistuu bussien jättöpaikan molemmilta puolilta, joissa kääntöpaikkojen yhteyteen on järjestetty saattopysäköinti. Pienimpien oppilaiden saattopysäköinti on järjestetty lähemmäs oppilaiden sisäänkäyntejä ja liikuntaesteisten saatto on järjestetty aivan koulun sisäänkäynnin yhteyteen. Kaikki laajennuksen sisäänkäynnit toteutetaan esteettöminä. Koulun keittiölle rakennetaan uusi huoltoreitti Miilin päiväkodin pohjoispuolelta, jolloin se on mahdollisimman eriytetty kaikesta saattoliikenteestä ja pihoista. Koulun suunnitelma perustuu moderniin pedagogiikkaan ja tilat suunniteltu ns. avoimiksi oppimisympäristöiksi, joissa tilojen monimuotoisuus ja monipuolisuus korostuvat. Avoimissa tiloissa opettajan rooli opettajana ja pedagogina korostuvat. Tilat tukevat nykyistä oppimiskäsitystä, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Myös piha-alueet tulevat olemaan aiempaa suuremmassa roolissa oppimisympäristöinä. Oikeilla ja tarkoituksenmukaisilla teknisillä ratkaisuilla varmistetaan se, että nykyisen rakennuksen laajennus ja nykyinen rakennus korjattuna tarjoavat käyttäjille turvalliset ja terveelliset tilat ja että rakennus kokonaisuutena on elinkaareen mukautuva, tasokas ja perusvarma rakennus. Hankkeesta laaditaan yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä erillinen kosteudenhallintasuunnitelma ja

11 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen puhtaudenhallintasuunnitelma. Lisäksi rakennus suunnitellaan muuntautuvaksi ja energiatehokkaaksi käyttäen hyväksi mm. geotekniikkaa, tarpeenmukaista ilmanvaihtoa, vakiovalaistusta ja aurinkosähköä. Kustannukset Ohessa on esitetty Sipoonlahden koulun laajennuksen ja muutostöiden hankesuunnitelmakokonaisuuden kokonaiskustannukset ja sen jälkeen hankkeen vaikutukset koulutoimen sisäisiin vuokriin. Rakennuskustannukset yhteensä (alv. 0 %) Ensikertaiset kalusteet ja varusteet (alv. 0 %) Investointikustannukset yhteensä (alv. 0 %) Sipoonlahden koulun uudet tilat laajentamisen jälkeen ovat noin 650 htm² pienemmät kuin Sipoonlahden koulun nykyisen rakennuksen ja Opintien yksikön tilat yhteensä. Sisäinen vuokra muodostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta, jotka yhdessä vastaavat mahdollisimman hyvin markkinavuokraa. Sisäisen vuokran tarkoituksena on saada aikaan tilanne, jossa käyttäjälle syntyy realistinen kuva kiinteistön todellisista kustannuksista, siirtää kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset kunkin kiinteistön käyttäjälle ja kannustaa kiinteistöjen käyttäjiä optimoimaan omaa kiinteistökustannustaan. Tällä hetkellä koulutoimi maksaa sisäistä vuokraa nykyisestä Neiti Miilintien ja Opintien koulurakennuksista yhteensä 2,04 milj. euroa vuodessa. Uusi vuokra Sipoonlahden koulun laajennuksen ja muutostöiden valmistuttua on 2,69 milj. euroa vuodessa. Ohessa on esitetty tunnusluvut koulutoimen sisäisestä vuokrasta ja tämän hankkeen vaikutuksista siihen. Sisäinen vuokra / oppilas /oppilas/vuosi oppilasmäärä Sipoo keskiarvo SL / Nykyinen koulu SL / tämä laajennus ja muutostyöt SL / tämä laaj. ja muutos + liikuntasali Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää pyytää lausuntoa Sipoonlahden koulun laajentamisen ja muutostöiden hankesuunnitelmassa ehdotetusta

12 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen investoinnista: 1) suomenkieliseltä koulutusjaostolta 2) ruotsinkieliseltä koulutusjaostolta 3) vapaa-ajan jaostolta 4) sivistysvaliokunnalta Tekniska direktörens förslag Tekniska beslutar att be om utlåtande om investeringen som föreslås i projektplanen för utvidgningen och ändringen av Sipoonlahden koulu: 1) av finskspråkiga utbildningssektionen 2) av svenskspråkiga utbildningssektionen 3) av fritidssektionen 4) av bildnings Gunilla Holmberg esitti, että asia jätetään pöydälle. Ehdotusta ei kannatettu jonka takia ehdotus raukesi. Gunilla Holmberg föreslog att ärendet bordläggs. Förslaget fick ej understöd varför det förföll. Päätös Valiokunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen. Gunilla Holmberg ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan, liite 14. Beslut Utskottet godkände föredragandens förslag. Gunilla Holmberg anmälde avvikande mening till protokollet, bilaga 14. UTBSEKT 54 Svenska utbildningssektionen Valmistelija / Beredare: svensk undervisningschef Hannu Ollikainen, hannu.ollikainen(at)sibbo.fi Undervisningschefens ändrade förslag Sektionen konstaterar som sitt utlåtande om projektplanen att man vid planeringen av lokalerna har beaktat användarnas syn på hurdan en bra verksamhets- och lärmiljö skall vara. Grupperna som använder lokalerna har deltagit i grupparbeten som ordnades i samband med projektplaneringen. Syftet med grupparbetena var att göra de många parterna i projektet bekanta med varandra, producera tankar om de nya lär- och verksamhetsmiljöerna samt behandla de mål och behov som parterna har gällande lokalerna.

13 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen Användarnas syn måste beaktas också vid byggnadsplaneringen. Svenska utbildningssektionen konstaterar dessutom som sitt utlåtande att projektplanen skapar förutsättningar för utvecklingen av servicenätet och svarar mot det ökade behovet av lokaler inom småbarnspedagogiken och undervisningen beaktar bildningsväsendets principer för lokalanvändning genom att den möjliggör multifunktionella lokaler som används av studeranden, elever, kultur- och fritidstjänsterna samt kommuninvånarna bidrar för sin del till att bildningsväsendet kan sänka lokalkostnaderna, vilket skapar förutsättningar för att utveckla den egentliga verksamheten är en bra utgångspunkt för den fortsatta planeringen av samprojektet i och med att den innehåller tillgängliga och flexibla tomtanvändnings- och lokalarrangemang för olika användargruppers behov av lokaler. I den fortsatta planeringen måste uppmärksamhet särskilt fästas vid följande frågor: i lösningarna som rör lokaler och inredning ska man beakta byggnadens storlek, funktionernas tillgänglighet samt skalan för och perspektivet hos användare i olika åldrar parkerings- och avlämningsplatserna samt servicetrafiken ska ordnas på ett tryggt sätt i området genom involverande planering styrs användarna till att aktivt delta i planeringen och utvecklingen av sin egen lärmiljö. Söderkulla skolas inflyttning i Sipoonlahden koulu, efter slutförandet av tilläggsbyggnadens första fas, är en tillfällig lösning. För att trygga den svenska skolservicen i Söderkulla, kräver sektionen att en permanent lösning planeras så fort som möjligt. Beslut Svenska utbildningssektionen godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag.

14 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen

15 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen Utvidgningen av Nickby Hjärta, fas 2, projektplanens utlåtande 1653/ /2016 TEKVLK 111 Tekninen valiokunta / Tekniska Valmistelija/Beredare: rakennuttajainsinööri / byggnadsingenjör Jukka Haakana, jukka.haakana(at)sipoo.fi, asiantuntija / expert Seija Vanhanen, seija.vanhanen(at)sipoo.fi Nikkilän Sydämen laajentamisen, vaihetta 2 koskeva hankesuunnitelma on esitetty kokonaisuudessa seuraavissa liitteissä: Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 111. TEKVLK: Hankkeen osapuolet Liite / Bilaga 2 / 111. TEKVLK: Vaikutustenarviointi Liite / Bilaga 3 / 111. TEKVLK: Pedagoginen suunnitelma Liite / Bilaga 4 / 111. TEKVLK: Tilaohjelma Liite / Bilaga 5 / 111. TEKVLK: Ehdotussuunnitelmat sisältäen asemapiirroksen Liite / Bilaga 6 / 111. TEKVLK: Kustannusarvio Liite / Bilaga 7 / 111. TEKVLK: Terve koulu hankeohje Liite / Bilaga 8 / 111. TEKVLK: Rakennustapaselostus Liite / Bilaga 9 / 111. TEKVLK: LVIA-selostus Liite / Bilaga 10 / 111. TEKVLK: Sähköselostus Liite / Bilaga 11 / 111. TEKVLK: Energiantuotantoselvitys Liite / Bilaga 12 / 111. TEKVLK: Nikkilän Sydämen laajentaminen, hankesuunnitelma Liite / Bilaga 13 / 111. TEKVLK: Gunilla Holmbergin eriävä mielipide Suurissa tilahankkeissa päätetään ennen tilojen yksityiskohtaisen suunnittelun aloittamista tilatarpeiden määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä hankkeen tavoitehinnasta. Nämä asiat tulevat päätetyiksi hankesuunnitelmassa, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy. Hyväksyessään hankesuunnitelman on valtuusto päättänyt hankkeen toteuttamisesta hankesuunnitelmassa esitetyillä tilaohjelmalla ja tavoitehinnalla sekä muilla esitetyillä periaatteilla. Jokainen investointikohde nähdään toimintaa uudistavana kehittämistoimenpiteenä ja siten ko. kohteessa tehtävää toimintaa suunnittelua tehtäessä tulee kehittää ja uudistaa. Investoinnin suunnittelun yhteydessä tehtävän kehittämisen ja suunnittelun tavoitteena on, että investointi tulee toteuttaa siten, että viihtyvyys, turvallisuus, toiminnollisuus ja monikäyttöisyys ovat tasapainossa investointi- ja elinkaarikustannusten kanssa. Näin toiminnan laatu

16 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen paranee ja kustannukset laskevat. Nikkilän Sydämen laajentamisen vaihe 2:n hankesuunnitelmassa esitetään hankkeen lähtökohdat ja tilatarve, vaikutusten arviointi sekä hankkeen ratkaisut laadullisine, määrällisine ja hinnallisine tavoitteineen. Hankesuunnitelman valmistelun eteneminen Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2:n valmistelu aloitettiin jo hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana. Hankkeen ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön v syksyllä kun Nikkilän Sydämen, vaiheen 1 tiloissa aloitti toimintansa ruotsinkielinen yläkoulu, Kungsvägens skola ja suomenkielinen yläkoulu, Sipoonjoen koulu. Kouluissa opiskelee yhteensä noin 700 oppilasta. Tällä hankesuunnitelmalla esitetään Nikkilän Sydämen laajennusta, vaihe 2, jolla koulua laajennettaisiin 350 oppilaan ja esikoululaisen alakoululla. Näin Nikkilän Sydämestä muodostuisi sivistystoimen tavoitteiden mukaisesti yhtenäiskoulu e-9. Kunnan uusi palveluverkkoselvitys on valmisteilla mutta vielä kesken. Palveluverkkoluonnoksen ovat osaltaan hyväksyneet sivistysvaliokunta ja koulutusjaostot. Sen vuoksi sivistystoimi tulee myöhemmin erikseen päättämään siitä, mitkä koulut tai mikä koulu tulevat käyttämään Nikkilän Sydämen laajennettuja tiloja. Hankesuunnitelman osapuolet Tämä hankesuunnitelma on laadittu ohjausryhmän, hankesuunnitteluryhmän ja pedagogisen ryhmän yhteistyönä. Hankesuunnitelman valmistelua on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluu kunnanhallituksen valitsemina jäseninä Rolf Björkell, Kjell Grönqvist, Rauno Haapaniemi, Ari Oksanen, Maarit Rope, Antti Skogster ja Ari Tamminen. Hankeorganisaatio on muodostunut kahdesta ryhmästä, hankesuunnitteluryhmästä ja sen alaisuudessa toimivasta pedagogisesta ryhmästä. Hankesuunnitteluryhmä on vastannut hankesuunnitelman sisällöstä ja koordinoinut sen toteutumista. Hankesuunnitteluryhmän ovat muodostaneet Sipoon kunnan edustajat ja ARK-House arkkitehdit Oy alikonsultteineen.

17 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen Pedagogisen ryhmän tehtävänä on ollut tuottaa tarvittava pedagoginen lähtöaineisto pedagogisen suunnitelman ja sen mukaisen ehdotussuunnitelman laatimiseen. Pedagogisen ryhmän toimintaan on osallistunut edellä hankesuunnitteluryhmässä mainittujen tahojen ohella opettajia ja muiden käyttäjäryhmien edustajia. Lisäksi hankkeen eri vaiheissa on kuultu Sipoon kunnan eri alojen ammattilaisia. Nikkilän kasvu edellyttää uutta koulutilaa Nikkilän alueen asukasmäärän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina keskimäärin 300 asukkaalla vuodessa uusia alueita rakennettaessa ja otettaessa käyttöön. Vastaavasti lapsiluvun ennustetaan kasvavan vuosittain 45 lapsella alkaen vuodesta Uusi koulutila 350 oppilaalle on tarkoituksenmukaista sijoittaa laajennuksena Nikkilän Sydämen yläkoulun yhteyteen ja näin mahdollistaa yhtenäiskoulun syntyminen, kun samassa rakennuksessa toimisivat luokat e-9. Uuden koulun valmistuessa vuonna 2020 Nikkilän Sydämen yhtenäiskoulun mahdollista yhteensä noin lapsen perus- ja esiopetuksen jakauten ruotsin- ja suomenkielisiin kouluihin. Koulu toimii alakoulujen osalta lähikouluna kasvaville oppilasmäärille sekä yläkoulun osalta kunnan keskeisenä opiskelupaikkana. Vaikutusten arviointi Hankkeesta laadittiin lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointi asiantuntija-arviona. Vaikutusten arvioinnissa todetaan mm. seuraavaa: Koska lapsen oppiminen ja hyvinvointi koulussa on tärkeää, yhdistetään Nikkilän koulun laajennuksen järjestelyissä pienen koulun identiteetti monipuoliseen ja mahdollistavaan suuren koulun volyymiin (organisointi, koulu ja oppimispihat). Suuressa koulussa erilaisuutta siedetään paremmin. Kokemusten mukaan isot oppilaat eivät kiusaa pieniä oppilaita, vaan kiusaaminen tapahtuu yleisemmin saman ikäisten kesken. Siksi kyläkoulumaisilla oppimissoluilla luodaan pienen kyläkoulun identiteettiä ja eliminoidaan häiriökäyttäytymistä. Kieliryhmien välinen tasapaino

18 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen Kun saman katon alla on kaksi kieltä, on keskeistä, että kumpikaan kieliryhmä ei koe itseään vähemmistöksi ja kieliryhmien välillä vallitsee tasapaino. Tutkimusten perusteella tämä toteutuu kun vähemmistön osuus nousee yli 40 prosentin. Tämä antaa tukea sille, että kahden koulun sijoittaminen saman katon alle onnistuu parhaiten, jos kieliryhmien osuudet ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa. Hankesuunnitelma Tämän hankesuunnitelman mukaisesti ehdotetaan toteutettavaksi Nikkilän Sydämen laajennus ensikertaisine kalusteineen sekä koulun piha-alueet. Töiden kokonaisuuteen sisältyy myös olemassa olevan koulun muutostöitä ja Nikkilän Sydämen piha-alueiden muutostöitä vähäisessä määrin. Muilla käyttäjillä, kuten kansalaisopistolla, on mahdollisuus käyttää koulun tiloja omiin tarpeisiin erikseen myöhemmin sovittavalla tavalla ja saada säilytystilaa omaan käyttöön. Hankkeen tilaohjelma on yhteenveto tilatarpeista, jotka hankkeessa toteutetaan. Sen mukaisesti koulua laajennetaan yhteensä bm2:llä, josta liikuntasalin osuus oheistiloineen on noin bm2. Nikkilän kampusalue on osa Nikkilän keskustaa ja se liittyy kampusalueen länsipuolella olevaan puistoon, joka on tarkoitus kehittää liikunta- ja toimintapuistoksi asukkaiden ja oppilaiden käyttöön luoden helppokulkuisen ja monipuolisien kohtaamispaikan nikkiläläisille. Suunnitelmassa on painotettu koulukampuksen helppoa saavutettavuutta ja turvallisia reittejä kaikille liikkumismuodoille. Kampusalueelle johtaa useita kevyen liikenteen reittejä ympäröiviltä asuinalueilta. Ajoneuvoliikenne ohjataan pois kampuksen ydinalueelta, jolloin kevyt liikenne ei risteä ajoneuvoliikenteen kanssa kampuksen sisällä. Saattopysäköintiin on varattu tilaa kampusalueen etelä- ja pohjoisosissa. Pienimpien oppilaiden saattopysäköinti on järjestetty lähelle oppilaiden sisäänkäyntiä. Koulun suunnitelma perustuu moderniin pedagogiikkaan ja tilat suunniteltu ns. avoimiksi oppimisympäristöiksi, joissa tilojen monimuotoisuus ja monipuolisuus korostuvat ja jotka ovat helposti muutettavissa muuttuviin tarpeisiin. Avoimissa tiloissa opettajan rooli opettajana ja pedagogina korostuvat. Tällaiset tilat tukevat nykyistä

19 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen oppimiskäsitystä, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Myös piha-alueet tulevat olemaan aiempaa suuremmassa roolissa oppimisympäristöinä. Oikeilla ja tarkoituksenmukaisilla teknisillä ratkaisuilla varmistetaan se, että nykyisen rakennuksen laajennus tarjoaa käyttäjille turvalliset ja terveelliset tilat ja että rakennus kokonaisuutena on elinkaareen mukautuva, tasokas ja perusvarma rakennus. Lisäksi rakennus suunnitellaan muuntautuvaksi ja energiatehokkaaksi käyttäen hyväksi mm. geotekniikkaa, tarpeenmukaista ilmanvaihtoa, vakiovalaistusta ja aurinkosähköä. Kustannukset Nikkilän Sydämen laajennuksen, vaihe 2 kokonaiskustannukset ja vaikutukset koulutoimen sisäisiin vuokriin: Rakennuskustannukset yhteensä (alv. 0 %) Ensikertaiset kalusteet ym (alv. 0 %) Investointikustannukset yhteensä (alv. 0 %) Liikuntasalin osuus rakennuskustannuksista on Nikkilän Sydämen uudet tilat laajennuksen jälkeen ovat noin 2400 bm2 suuremmat kuin Nikkilän Sydämen ja liikuntasalin (c-rakennus) tilat yhteensä. Sisäinen vuokra muodostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta, jotka yhdessä vastaavat mahdollisimman hyvin markkinavuokraa. Sisäisen vuokran tarkoituksena on saada aikaan tilanne, jossa käyttäjälle syntyy realistinen kuva kiinteistön todellisista kustannuksista, siirtää kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset kunkin kiinteistön käyttäjälle ja kannustaa kiinteistöjen käyttäjiä optimoimaan omaa kiinteistökustannustaan. Tällä hetkellä koulutoimi maksaa sisäistä vuokraa nykyisestä koulurakennuksesta ja liikuntasalista yhteensä 1,85 milj. euroa vuodessa. Uusi vuokra Nikkilän Sydämen laajennuksen valmistuttua on 2,45 milj. euroa vuodessa nykyistä noin bm2 suuremmista tiloista. Ohessa on esitetty tunnusluvut koulutoimen sisäisestä vuokrasta ja tämän hankkeen vaikutuksista siihen: Sisäinen vuokra / oppilas /oppilas/vuosi oppilasmäärä

20 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen Sipoo keskiarvo NS / Nykyinen koulu (yläkoulu) NS / tämä laajennus ja muutostyöt Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää pyytää lausuntoa Nikkilän Sydämen laajentamisen ja muutostöiden hankesuunnitelmassa ehdotetusta investoinnista: 1) suomenkieliseltä koulutusjaostolta 2) ruotsinkieliseltä koulutusjaostolta 3) vapaa-ajan jaostolta 4) sivistysvaliokunnalta Tekniska direktörens förslag Tekniska beslutar att be om utlåtande om investeringen som föreslås i projektplanen för utvidgningen och ändringen av Nickby Hjärta: 1) av finskspråkiga utbildningssektionen 2) av svenskspråkiga utbildningssektionen 3) av fritidssektionen 4) av bildnings Gunilla Holmberg esitti, että asia jätetään pöydälle. Ehdotusta ei kannatettu jonka takia ehdotus raukesi. Gunilla Holmberg föreslog att ärendet bordläggs. Förslaget fick ej understöd varför det förföll. Päätös Valiokunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen. Gunilla Holmberg ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan, liite 13. Beslut Utskottet godkände föredragandens förslag. Gunilla Holmberg anmälde avvikande mening till protokollet, bilaga 13. TEKVLK 111 Tekninen valiokunta / Tekniska Valmistelija/Beredare: rakennuttajainsinööri / byggnadsingenjör Jukka Haakana, jukka.haakana(at)sipoo.fi, asiantuntija / expert Seija Vanhanen, seija.vanhanen(at)sipoo.fi

21 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen Nikkilän Sydämen laajentamisen, vaihetta 2 koskeva hankesuunnitelma on esitetty kokonaisuudessa seuraavissa liitteissä: Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 111. TEKVLK: Hankkeen osapuolet Liite / Bilaga 2 / 111. TEKVLK: Vaikutustenarviointi Liite / Bilaga 3 / 111. TEKVLK: Pedagoginen suunnitelma Liite / Bilaga 4 / 111. TEKVLK: Tilaohjelma Liite / Bilaga 5 / 111. TEKVLK: Ehdotussuunnitelmat sisältäen asemapiirroksen Liite / Bilaga 6 / 111. TEKVLK: Kustannusarvio Liite / Bilaga 7 / 111. TEKVLK: Terve koulu hankeohje Liite / Bilaga 8 / 111. TEKVLK: Rakennustapaselostus Liite / Bilaga 9 / 111. TEKVLK: LVIA-selostus Liite / Bilaga 10 / 111. TEKVLK: Sähköselostus Liite / Bilaga 11 / 111. TEKVLK: Energiantuotantoselvitys Liite / Bilaga 12 / 111. TEKVLK: Nikkilän Sydämen laajentaminen, hankesuunnitelma Liite / Bilaga 13 / 111. TEKVLK: Gunilla Holmbergin eriävä mielipide Suurissa tilahankkeissa päätetään ennen tilojen yksityiskohtaisen suunnittelun aloittamista tilatarpeiden määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä hankkeen tavoitehinnasta. Nämä asiat tulevat päätetyiksi hankesuunnitelmassa, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy. Hyväksyessään hankesuunnitelman on valtuusto päättänyt hankkeen toteuttamisesta hankesuunnitelmassa esitetyillä tilaohjelmalla ja tavoitehinnalla sekä muilla esitetyillä periaatteilla. Jokainen investointikohde nähdään toimintaa uudistavana kehittämistoimenpiteenä ja siten ko. kohteessa tehtävää toimintaa suunnittelua tehtäessä tulee kehittää ja uudistaa. Investoinnin suunnittelun yhteydessä tehtävän kehittämisen ja suunnittelun tavoitteena on, että investointi tulee toteuttaa siten, että viihtyvyys, turvallisuus, toiminnollisuus ja monikäyttöisyys ovat tasapainossa investointi- ja elinkaarikustannusten kanssa. Näin toiminnan laatu paranee ja kustannukset laskevat. Nikkilän Sydämen laajentamisen vaihe 2:n hankesuunnitelmassa esitetään hankkeen lähtökohdat ja tilatarve, vaikutusten arviointi sekä hankkeen ratkaisut laadullisine, määrällisine ja hinnallisine tavoitteineen. Hankesuunnitelman valmistelun eteneminen

22 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2:n valmistelu aloitettiin jo hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana. Hankkeen ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön v syksyllä kun Nikkilän Sydämen, vaiheen 1 tiloissa aloitti toimintansa ruotsinkielinen yläkoulu, Kungsvägens skola ja suomenkielinen yläkoulu, Sipoonjoen koulu. Kouluissa opiskelee yhteensä noin 700 oppilasta. Tällä hankesuunnitelmalla esitetään Nikkilän Sydämen laajennusta, vaihe 2, jolla koulua laajennettaisiin 350 oppilaan ja esikoululaisen alakoululla. Näin Nikkilän Sydämestä muodostuisi sivistystoimen tavoitteiden mukaisesti yhtenäiskoulu e-9. Kunnan uusi palveluverkkoselvitys on valmisteilla mutta vielä kesken. Palveluverkkoluonnoksen ovat osaltaan hyväksyneet sivistysvaliokunta ja koulutusjaostot. Sen vuoksi sivistystoimi tulee myöhemmin erikseen päättämään siitä, mitkä koulut tai mikä koulu tulevat käyttämään Nikkilän Sydämen laajennettuja tiloja. Hankesuunnitelman osapuolet Tämä hankesuunnitelma on laadittu ohjausryhmän, hankesuunnitteluryhmän ja pedagogisen ryhmän yhteistyönä. Hankesuunnitelman valmistelua on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluu kunnanhallituksen valitsemina jäseninä Rolf Björkell, Kjell Grönqvist, Rauno Haapaniemi, Ari Oksanen, Maarit Rope, Antti Skogster ja Ari Tamminen. Hankeorganisaatio on muodostunut kahdesta ryhmästä, hankesuunnitteluryhmästä ja sen alaisuudessa toimivasta pedagogisesta ryhmästä. Hankesuunnitteluryhmä on vastannut hankesuunnitelman sisällöstä ja koordinoinut sen toteutumista. Hankesuunnitteluryhmän ovat muodostaneet Sipoon kunnan edustajat ja ARK-House arkkitehdit Oy alikonsultteineen. Pedagogisen ryhmän tehtävänä on ollut tuottaa tarvittava pedagoginen lähtöaineisto pedagogisen suunnitelman ja sen mukaisen ehdotussuunnitelman laatimiseen. Pedagogisen ryhmän toimintaan on osallistunut edellä hankesuunnitteluryhmässä mainittujen tahojen ohella opettajia ja muiden käyttäjäryhmien edustajia. Lisäksi hankkeen eri vaiheissa on kuultu Sipoon kunnan eri alojen

23 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen ammattilaisia. Nikkilän kasvu edellyttää uutta koulutilaa Nikkilän alueen asukasmäärän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina keskimäärin 300 asukkaalla vuodessa uusia alueita rakennettaessa ja otettaessa käyttöön. Vastaavasti lapsiluvun ennustetaan kasvavan vuosittain 45 lapsella alkaen vuodesta Uusi koulutila 350 oppilaalle on tarkoituksenmukaista sijoittaa laajennuksena Nikkilän Sydämen yläkoulun yhteyteen ja näin mahdollistaa yhtenäiskoulun syntyminen, kun samassa rakennuksessa toimisivat luokat e-9. Uuden koulun valmistuessa vuonna 2020 Nikkilän Sydämen yhtenäiskoulun mahdollista yhteensä noin lapsen perus- ja esiopetuksen jakauten ruotsin- ja suomenkielisiin kouluihin. Koulu toimii alakoulujen osalta lähikouluna kasvaville oppilasmäärille sekä yläkoulun osalta kunnan keskeisenä opiskelupaikkana. Vaikutusten arviointi Hankkeesta laadittiin lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointi asiantuntija-arviona. Vaikutusten arvioinnissa todetaan mm. seuraavaa: Koska lapsen oppiminen ja hyvinvointi koulussa on tärkeää, yhdistetään Nikkilän koulun laajennuksen järjestelyissä pienen koulun identiteetti monipuoliseen ja mahdollistavaan suuren koulun volyymiin (organisointi, koulu ja oppimispihat). Suuressa koulussa erilaisuutta siedetään paremmin. Kokemusten mukaan isot oppilaat eivät kiusaa pieniä oppilaita, vaan kiusaaminen tapahtuu yleisemmin saman ikäisten kesken. Siksi kyläkoulumaisilla oppimissoluilla luodaan pienen kyläkoulun identiteettiä ja eliminoidaan häiriökäyttäytymistä. Kieliryhmien välinen tasapaino Kun saman katon alla on kaksi kieltä, on keskeistä, että kumpikaan kieliryhmä ei koe itseään vähemmistöksi ja kieliryhmien välillä vallitsee tasapaino. Tutkimusten perusteella tämä toteutuu kun vähemmistön osuus nousee yli 40 prosentin. Tämä antaa tukea sille, että kahden koulun sijoittaminen saman katon alle onnistuu parhaiten, jos kieliryhmien osuudet ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa.

24 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen Hankesuunnitelma Tämän hankesuunnitelman mukaisesti ehdotetaan toteutettavaksi Nikkilän Sydämen laajennus ensikertaisine kalusteineen sekä koulun piha-alueet. Töiden kokonaisuuteen sisältyy myös olemassa olevan koulun muutostöitä ja Nikkilän Sydämen piha-alueiden muutostöitä vähäisessä määrin. Muilla käyttäjillä, kuten kansalaisopistolla, on mahdollisuus käyttää koulun tiloja omiin tarpeisiin erikseen myöhemmin sovittavalla tavalla ja saada säilytystilaa omaan käyttöön. Hankkeen tilaohjelma on yhteenveto tilatarpeista, jotka hankkeessa toteutetaan. Sen mukaisesti koulua laajennetaan yhteensä bm2:llä, josta liikuntasalin osuus oheistiloineen on noin bm2. Nikkilän kampusalue on osa Nikkilän keskustaa ja se liittyy kampusalueen länsipuolella olevaan puistoon, joka on tarkoitus kehittää liikunta- ja toimintapuistoksi asukkaiden ja oppilaiden käyttöön luoden helppokulkuisen ja monipuolisien kohtaamispaikan nikkiläläisille. Suunnitelmassa on painotettu koulukampuksen helppoa saavutettavuutta ja turvallisia reittejä kaikille liikkumismuodoille. Kampusalueelle johtaa useita kevyen liikenteen reittejä ympäröiviltä asuinalueilta. Ajoneuvoliikenne ohjataan pois kampuksen ydinalueelta, jolloin kevyt liikenne ei risteä ajoneuvoliikenteen kanssa kampuksen sisällä. Saattopysäköintiin on varattu tilaa kampusalueen etelä- ja pohjoisosissa. Pienimpien oppilaiden saattopysäköinti on järjestetty lähelle oppilaiden sisäänkäyntiä. Koulun suunnitelma perustuu moderniin pedagogiikkaan ja tilat suunniteltu ns. avoimiksi oppimisympäristöiksi, joissa tilojen monimuotoisuus ja monipuolisuus korostuvat ja jotka ovat helposti muutettavissa muuttuviin tarpeisiin. Avoimissa tiloissa opettajan rooli opettajana ja pedagogina korostuvat. Tällaiset tilat tukevat nykyistä oppimiskäsitystä, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Myös piha-alueet tulevat olemaan aiempaa suuremmassa roolissa oppimisympäristöinä. Oikeilla ja tarkoituksenmukaisilla teknisillä ratkaisuilla varmistetaan se, että nykyisen rakennuksen laajennus tarjoaa käyttäjille turvalliset ja terveelliset tilat ja että rakennus kokonaisuutena on elinkaareen mukautuva, tasokas ja perusvarma rakennus. Lisäksi rakennus

25 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen suunnitellaan muuntautuvaksi ja energiatehokkaaksi käyttäen hyväksi mm. geotekniikkaa, tarpeenmukaista ilmanvaihtoa, vakiovalaistusta ja aurinkosähköä. Kustannukset Nikkilän Sydämen laajennuksen, vaihe 2 kokonaiskustannukset ja vaikutukset koulutoimen sisäisiin vuokriin: Rakennuskustannukset yhteensä (alv. 0 %) Ensikertaiset kalusteet ym (alv. 0 %) Investointikustannukset yhteensä (alv. 0 %) Liikuntasalin osuus rakennuskustannuksista on Nikkilän Sydämen uudet tilat laajennuksen jälkeen ovat noin 2400 bm2 suuremmat kuin Nikkilän Sydämen ja liikuntasalin (c-rakennus) tilat yhteensä. Sisäinen vuokra muodostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta, jotka yhdessä vastaavat mahdollisimman hyvin markkinavuokraa. Sisäisen vuokran tarkoituksena on saada aikaan tilanne, jossa käyttäjälle syntyy realistinen kuva kiinteistön todellisista kustannuksista, siirtää kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset kunkin kiinteistön käyttäjälle ja kannustaa kiinteistöjen käyttäjiä optimoimaan omaa kiinteistökustannustaan. Tällä hetkellä koulutoimi maksaa sisäistä vuokraa nykyisestä koulurakennuksesta ja liikuntasalista yhteensä 1,85 milj. euroa vuodessa. Uusi vuokra Nikkilän Sydämen laajennuksen valmistuttua on 2,45 milj. euroa vuodessa nykyistä noin bm2 suuremmista tiloista. Ohessa on esitetty tunnusluvut koulutoimen sisäisestä vuokrasta ja tämän hankkeen vaikutuksista siihen: Sisäinen vuokra / oppilas /oppilas/vuosi oppilasmäärä Sipoo keskiarvo NS / Nykyinen koulu (yläkoulu) NS / tämä laajennus ja muutostyöt Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää pyytää lausuntoa Nikkilän Sydämen laajentamisen ja muutostöiden hankesuunnitelmassa ehdotetusta

26 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen investoinnista: 1) suomenkieliseltä koulutusjaostolta 2) ruotsinkieliseltä koulutusjaostolta 3) vapaa-ajan jaostolta 4) sivistysvaliokunnalta Tekniska direktörens förslag Tekniska beslutar att be om utlåtande om investeringen som föreslås i projektplanen för utvidgningen och ändringen av Nickby Hjärta: 1) av finskspråkiga utbildningssektionen 2) av svenskspråkiga utbildningssektionen 3) av fritidssektionen 4) av bildnings Gunilla Holmberg esitti, että asia jätetään pöydälle. Ehdotusta ei kannatettu jonka takia ehdotus raukesi. Gunilla Holmberg föreslog att ärendet bordläggs. Förslaget fick ej understöd varför det förföll. Päätös Valiokunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen. Gunilla Holmberg ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan, liite 13. Beslut Utskottet godkände föredragandens förslag. Gunilla Holmberg anmälde avvikande mening till protokollet, bilaga 13. UTBSEKT Svenska utbildningssektionen Valmistelija / Beredare: svensk undervisningschef Hannu Ollikainen, hannu.ollikainen(at)sibbo.fi Undervisningschefens förslag Svenska utbildningssektionen konstaterar som sitt utlåtande om projektplanen att man vid planeringen av lokalerna har beaktat användarnas syn på hurdan en bra verksamhets- och lärmiljö skall vara. Användarnas syn måste beaktas också vid byggnadsplaneringen. Svenska utbildningssektionen konstaterar dessutom som sitt

27 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen utlåtande att projektplanen skapar förutsättningar för utvecklingen av servicenätet och svarar mot det ökade behovet av lokaler inom småbarnspedagogiken och undervisningen beaktar bildningsväsendets principer för lokalanvändning genom att den möjliggör multifunktionella lokaler som används av studeranden, elever, kultur- och fritidstjänsterna samt kommuninvånarna bidrar för sin del till att bildningsväsendet kan sänka lokalkostnaderna, vilket skapar förutsättningar för att utveckla den egentliga verksamheten är en bra utgångspunkt för den fortsatta planeringen av samprojektet i och med att den innehåller tillgängliga och flexibla tomtanvändnings- och lokalarrangemang för olika användargruppers behov av lokaler. I den fortsatta planeringen måste uppmärksamhet särskilt fästas vid följande frågor: i lösningarna som rör lokaler och inredning ska man beakta byggnadens storlek, funktionernas tillgänglighet samt skalan för och perspektivet hos användare i olika åldrar parkerings- och avlämningsplatserna samt servicetrafiken ska ordnas på ett tryggt sätt i området genom involverande planering styrs användarna till att aktivt delta i planeringen och utvecklingen av sin egen lärmiljö. Antti Skogster föreslog följande två tillägg som alla understödde: 1) Tilläggsutrymmen för att motta Nickby områdets tillväxt behövs. Före beslut om vilka elever skall flytta in i Nickby hjärtas tilläggsdel vill Svenska utbildningssektionen före årsskiftet ha en utredning och sammanfattning av följande alternativs påverkan på elevmängder, språkförhållanden, pedagogik och bruk av utrymmen i Nickby hjärta som helhet: Alternativ 1: Kyrkoby skola + finsk tillväxt Alternativ 2: Sibbo Gymnasium + finsk tillväxt Alternativ 3: Kyrkoby skola + Sibbo Gymnasium Alternativ 4: Finsk lågstadieskola

28 7/ Tekninen valiokunta/tekniska Svenska utbildningssektionen ) Elevmängder i olika skolor i Nickby området bör styras med en uppdatering av elevupptagningsområden i båda språkgrupperna. Beslut Svenska utbildningssektionen godkände enhälligt föredragarens förslag samt två tillägg.

29 7/ Svenska utbildningssektionen Läsårsplanerna för läsåret i Sibbo kommuns förskolor, grundskolor och Sibbo gymnasium. Kompletteringar och revideringar 1604/ /2016 UTBSEKT 56 Svenska utbildningssektionen Valmistelija / Beredare: svensk undervisningschef Hannu Ollikainen, hannu.ollikainen(at)sibbo.fi Grundskolorna och förskolorna samt gymnasiet uppgör årligen läsårsplaner, som fungerar som ledande dokument för verksamheten under läsåret. Utbildningssektionen har vid sitt möte den godkänt läsårsplanerna för läsåret Efter mötet har skolorna kompletterat och gjort korrigeringar i läsårsplanerna enligt bilagorna. Bilagor: Bilaga 1/56. UTBSEKT: Boxby skolas läsårsplan Bilaga 2/56. UTBSEKT: Borgby skolas läsårsplan Bilaga 3/56. UTBSEKT: Salpar skolas läsårsplan Bilaga 4/56. UTBSEKT:Kungsvägens skola läsårsplan Undervisningschefens förslag Svenska utbildningssektionen godkänner förskolornas och skolornas reviderade arbetsplaner för läsåret Beslut Svenska utbildningssektionen godkände enhälligt föredragandens förslag.

30 7/ Muutoksenhakuohjeet Svenska utbildningssektionen Kokouspäivämäärä Pykälät Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain (365/1995) 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Sipoon kunta Kunnanhallitus Iso Kylätie 18 PL Sipoo kirjaamo@sipoo.fi Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä

31 7/ viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

32 7/ Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun. Maksuista säädetään laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista /701. Hankinta-asiat Hankinta-asioiden osalta pöytäkirjan liitteenä on erillinen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus. Pykälät: Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.