KUOPIO KÄÄRMELAHDEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS. Lausunnot ja muistutukset vastineineen Käärmelahden osayleiskaavaehdotus

Transkriptio

1 Lausunnot, muistutukset ja vastineet KUOPIO KÄÄRMELAHDEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Lausunnot ja muistutukset vastineineen

2 Lausunnot, muistutukset ja vastineet Sivu 1 / 5 EHDOTUSVAIHEESSA SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen nähtäville. Aineisto oli nähtävänä Osayleiskaavaehdotuksesta annettiin 8 lausuntoa ja 2 muistutusta. Seuraavassa on yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin. LAUSUNNOT: 1. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan lausunto Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalla ei ole huomautettavaa Käärmelahden osayleiskaavaehdotukseen. 2. Savon Voima Verkko Oy:n lausunto Pohjois-Savon liiton lausunto Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa; Maakuntakaavassa Käärmelahden alue on osoitettu taajamatoimintojen alueena. Kaavaselostuksessa on kuitenkin perusteltu sitä, miksi kyläaluetta suunnitellaan rakennuslupaan oikeuttavan osayleiskaavan avulla. Liitto pitää esitettyjä perusteita asemakaavoittamatta jättämisestä riittävinä, varsinkin kun huomioidaan se, että alueelle suunniteltu lisärakentaminen toteutetaan tiiviydeltään kylämäisin periaattein. Maakuntakaavan A-merkinnän suunnittelumääräyksessä ei velvoiteta yksityiskohtaisemman suunnittelun tapahtuvan asemakaavoittamisen kautta. Ottaen huomioon maakuntakaavan mittakaavan, on valmisteilla olevassa osayleiskaavassa riittävällä tavalla otettu huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus suunnittelualueelle sijoittuvan teollisuustoimintojen alueen osalta. Edelleen toteamme, että maakuntakaavan A-merkintä ei velvoita yksityiskohtaisen suunnittelun tapahtuvan asemakaavoituksen kautta. Osayleiskaavalla ei tavoitella Käärmelahden kylästä muodostuvan asemakaavoitettavaa taajamaa, vaan tarkoituksena on säilyttää alueen kylämäinen rakenne. Maakuntakaavoituksen näkökulmasta tämä on riittävällä tavalla perusteltu kaavaselostuksessa. Voimassa olevien maakuntakaavojen tarkistaminen on tulossa ajankohtaiseksi. Maakuntakaavan tarkistamisen yhteydessä myös taajamatoimintojen alueet tullaan tarkastelemaan uudelleen. Yhtenä mahdollisuutena on, että kuntakeskusten ulkopuoliset taajamatoimintojen alueet osoitetaan kylämerkinnällä, tai vaihtoehtoisesti luovutaan merkinnöistä kokonaan ja jätetään maankäyttö ratkaistavaksi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Tarkistamisen aloittamisen ajankohdasta ei ole vielä tehty päätöstä. 4. Kasvun ja oppimisen palvelualueen lausunto

3 Lausunnot, muistutukset ja vastineet Sivu 2 / 5 5. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunto Lausunnon keskeinen sisältö: Museon arkeologi teki maastotarkastuksen Käärmelahteen selvittääkseen Käärmelahti 3 -nimisen muinaisjäännöksen luonteen. Arkeologisessa inventoinnissa vuonna 2014 kohdetta ei pystytty tarkasti määrittelemään. Painanteeseen kaivettiin 50 x 80 cm kokoinen koekuoppa 50 cm syvyyteen, jossa todettiin pohjasavi. Koekuopasta ei havaittu asumuspainanteeseen viittaavia löytöjä eikä värjäytynyttä maakerrosta. Maannoksessa ei myöskään ollut hiiltä, joka viittaisi hiilihautaan. Verrattuna alueella sijaitsevien hiilimiilujen maannokseen, voidaan painannetta pitää siinä nähtävissä olevan maannoksen perusteella huomattavasti nuorempana. Näillä tiedoilla painannetta ei voida pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. Se on poistettu muinaisjäännösrekisteristä, joten muinaisjäännösmerkintä on syytä poistaa myös kaavasta. Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla ei ole kaavaehdotukseen rakennetun kulttuuriympäristön osalta huomautettavaa. Käärmelahti 3 -niminen muinaisjäännös poistetaan lausunnon mukaisilla perusteilla kaavasta. 6. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto Lausunnon keskeinen sisältö: Mäntyrinne Mäntyrinteen alueen rakentaminen tulisi suunnitella asemakaavalla, kun otetaan huomioon Mäntyrinteen sijainti kylärakenteessa, alueelle osoitettu rakentamisen määrä, osoitetut liikenneyhteydet kantatien kautta, alueen sijainti pohjavesialueella ja arvokkaan harjualueen ja soranottoalueen vieressä sekä se, että kaupunki omistaa ja tulee luovuttamaan alueen 16 uudesta rakennuspaikasta 14. Alueen asemakaavoituksen tarvetta lisää osayleiskaavassa osoitetut teollisuusalueet kantatien pohjoispuolella sekä jäljempänä mainitut alueen liikennejärjestelyt. Mäntyrinteen, kuten koko kyläalueen osalta, rakennuspaikat on kohdennettu niille alueille, joille se kylärakenteen kannalta on myönteisin. Rakennuspaikkojen määrän perusteena on ollut selkeästi asemakaavoitusta väljempi rakentamistehokkuus. Sijoittumiseen ovat luonnollisesti vaikuttaneet emätila- ja maanomistajakohtaiset reunaehdot. Mäntyrinteen rakentamismäärää tulee arvioida ko. alueeseen liittyvien emätilojen kautta; emätilakohtaiset rakentamistehokkuudet ovat vastaavia (tai pienempiä) kuin muilla kyläalueen emätiloilla. Kuten muillakin Käärmelahden kyläalueilla, Mäntyrinteen yleiskaavaratkaisu perustuu suunnitelmallisuuteen. Asemakaavoitusta edellyttävää suunnittelutarvetta ei nyt yleiskaavan laadinnan jälkeen siten enää ole. Kun tarkastellaan kylän kokonaisrakennetta, voidaan todeta, ettei kyläalueelle muodostu sellaista kokonaisuutta, ei olevaa tai uutta osa-aluetta, jolle osoitetun uuden rakentamisen toteuttaminen ei olisi ohjattavissa nyt laaditulla yleiskaavalla. Voidaan todeta, että yleiskaavaratkaisu ohjaa riittävästi (MRL 44.2 :n mukaisesti) Käärmelahden kyläalueen rakentamista ja muuta maankäyttöä. Rakentamisen määrä suhteessa kyläalueen pinta-alaan ja toisaalta arvioitu ja yleiskaavalla ohjattavissa oleva rakentamistahti (keskimäärin noin 3 rakennuspaikkaa vuodessa) ovat sellaisia, että niitä voidaan pitää vähäisinä ja yleiskaavalla hyvin hallittavina. Ei ole myöskään perusteltua, että ELY:n lausunnon mukaisesti, laadittaisiin asemakaava vain osalle kyläaluetta. Kyläalueen suunnittelun yksi keskeinen lähtökohta on, että rakentamisen mahdollisuudet määritellään samoilla periaatteilla koko kyläalueella. Olisi luonnotonta, jos osalla aluetta olisi esim. katualueita ja osalla yksityisteitä. Tämä ei olisi kyläalueen maankäytön ohjaamisen tai toteuttamisen kannalta tai millään muillakaan perusteilla tarkoituksenmukaista. Asemakaavalla ei muutoinkaan saavutettaisi mitään todellista maan-

4 Lausunnot, muistutukset ja vastineet Sivu 3 / 5 käytöllistä hyötyä lausunnossa mainittujen tekijöiden osalta. Kaikki mainitut tekijät on voitu ottaa huomioon nyt laaditulla yleiskaavalla ja edelleen on otettavissa huomioon rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Rantarakentaminen ELY-keskus on katsonut, että Käärmelahden rannalla rakentaminen sijoittuu rantavyöhykkeelle avonaisen peltoalueen taakse ja rannalta on vaikutusta rakentamiseen. Jos kaavan katsotaan olevan MRL:n 72 S:n mukainen yleiskaava, edellyttää se kaavassa rannan mitoitus- ja emätilatarkastelut. Rantavyöhykkeelle ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Todettakoon, että nykyisen voimassa olevan osayleiskaavan yksi rakentamaton rantarakennuspaikka on siirretty lausunnossa viitatulle alueelle ei omarantaiseksi rakennuspaikaksi. Lisäksi ko. alueelle on osoitettu yksi uusi asuinrakennuspaikka kylämitoitukseen pohjautuen. Kyseisiä rakennuspaikkoja Käärmelahden pohjukkaa reunustavan peltoalueen taustalla ei ole katsottu rantarakennuspaikoiksi. Ko. rakennuspaikat liittyvät selkeästi kylärakenteeseen, eikä niiden käyttö perustu suoranaisesti rannan hyödyntämiseen. Toisaalta ko. rakennuspaikkojen etäisyydetkin (noin 150 m rantaviivasta) ovat sellaisia, että niitä voidaan pitää näissä olosuhteissa riittävinä. Olevien rantarakennuspaikkojen osoittaminen kaavassa ei edellytä mitoitus- ja emätilatarkasteluja. Liikenneverkosto Luonnosvaiheessa edellytettiin myös tarkempia arviointeja liikenneturvallisuusvaikutuksista, liittymien toimivuudesta ja liikennetuotoksista. Arviointeja on täydennetty, mutta esim. ajoneuvoliikenteen liikenneturvallisuusvaikutuksia kantatien 77 liikenteen sujuvuuteen on aliarvioitu. Kaavoittaja on arvioinut alueen liikennetuotoksia (ei kuitenkaan tulevaisuuden liikenne-ennustetta) ja todennut, ettei suunnitteluohjeen mukaan väistötilalle ole tarvetta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että suunnitteluohjeet ovat suuntaa-antavia, väistötiloja on toteutettu vähäisemmilläkin liikennemäärillä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue edellyttää, että ennen Mäntyrinteen alueen uusien tonttien luovutusta kaupunki toteuttaa kustannuksellaan väistötilan kantatielle 77 Mäntyrinteentien liittymää vastapäätä. Väistötila parantaa niin Mäntyrinteen alueen asukkaiden liikenneturvallisuutta kuin kantatien 77 liikenteen sujuvuutta. Asia tulee kirjata yleiskaavan yleismääräyksiin. Liittyminen kantatiehen on liittymän nykyisellä paikalla näkemiltään erittäin hyvässä paikassa. Olevan liittymän tyyppi (avoin liittymä) on aivan Liikenneviraston suunnitteluohjeiden mukainen ratkaisu ja riittää vallan hyvin näillä liikennemäärillä. Käärmelahden osayleiskaavaehdotuksen mukaan kytketään 32 asuntoa Mäntyrinteentien kautta kantatie 77:n liikenteeseen. Mainittu asutus aiheuttaa laskennallisesti liikennettä n. 120 ajon/vrk, joka sisältää kotoa alkavat ja kotiin päättyvät matkat sekä asuntoihin tehtävät vierailumatkat. Laskelmat perustuvat Ympäristöministeriön julkaisuun Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa 27/2008 ja siihen olettamukseen, että kussakin asunnossa asuu keskimäärin 3 asukasta. Kun asumisen osalta oletetaan, että puolet matkoista päättyy kotiin ja puolet alkaa kodista, voidaan todeta, että kantatieltä 77 kääntyy Mäntyrinteentielle vuorokaudessa yhteensä n. 60 ajoneuvoa. Mäntyrinteentien liittymän kohdalla ei tarvita väistötilaa, koska kantatien (pääsuunta) mitattu liikennemäärä vuonna 2015 oli ajon/vrk ja Mäntyrinteentielle suuntautuu vuorokaudessa n. 60 autoa, joista arviolta alle 50 on tulossa idän suunnasta kääntyen vasemmalle. Liikenneviraston voimassa olevan tasoliittymien suunnitteluohjeen mukaan voidaan todeta, että liikennemäärän kantatiellä tulisi nousta määrään noin 5000 ajon/vrk, jotta vasemmalle kääntyville väistötila olisi tarpeellinen. Toisaalta edellä mainittua väistötilaa ei suoranaisesti ratkaista yleiskaavalla, joten siitä määrääminen yleiskaavassa ei siltäkään osin ole tarpeen.

5 Lausunnot, muistutukset ja vastineet Sivu 4 / 5 Pohjavesialue, hulevedet Maalämmön käytöstä pohjavesialueella on annettu kaavassa määräys. Sen sijaan hulevesien imeyttämisestä ei ole, joten määräys tulee antaa ja siinä tulee ilmetä, ettei pohjavesialueelle tule imeyttää muita kuin puhtaita hulevesiä. Yleiskaavaan lisätään seuraava määräys: pohjavesialueelle ei saa imeyttää muita kuin puhtaita hulevesiä. 7. Maaninka -neuvottelukunta lausunto Maaninka-neuvottelukunnan mielestä Käärmelahden kylän vetovoimaisuus kasvaa merkittävästi, kun kylälle muutaman kuukauden kuluttua valmistuu koulupäiväkotirakennus ja kevyenliikenteen väylät. Maaninka-neuvottelukunnan mielestä kaavanlaatijan arvio siitä, että tulevaisuudessa Käärmelahteen rakennetaan vuosittain kolme uutta asuntoa, on pessimistinen. Maaninka-neuvottelukunnan mielestä Kuopion kaupungin toimien ansiosta (pikainen kunnallistekniikan rakentaminen ja aktiivinen tonttimarkkinointi) uusia asuntoja rakennetaan vuosittain ainakin viisi. Esitämme, että osayleiskaavaehdotusta muutetaan edellä olevan mielipiteen mukaisesti. Yleiskaavaan sisältyy yhteensä noin 60 rakentamatonta asuinrakennuspaikkaa. Mikäli rakentaminen jakaantuu vuosittain tasan seuraavat 19 vuotta (yleiskaavan tavoitevuosi on 2035), on rakentamisvauhti silloin keskimäärin 3 rak. paikkaa vuodessa. Toki rakentamista voi tapahtua keskimääräistä nopeamminkin. Yleiskaavaselostuksessa arvioitua keskimääräistä rakentamisvauhtia ei sinänsä ole tarvetta muuttaa. Tulee ottaa myös huomioon, että vuosittaiseen rakentamismäärään vaikuttaa myös asuintonttien käyttöön luovuttaminen eli maanomistajien myyntihalukkuus. Enimpien asuintonttien omistajan ollessa Kuopion kaupunki, voi kaupunki osaltaan myös vaikuttaa tonttien toteutumisaikatauluun. 8. TeliaSoneran lausunto TeliaSoneralla on alueella kaapelointia kantatie 77:n varressa, joka pyydetään ottamaan huomioon mahdollisten rakennusvaiheiden yhteydessä.

6 Lausunnot, muistutukset ja vastineet Sivu 5 / 5 MUISTUTUKSET: 1. Yksityiset maanomistajat muistutus Todetaan, että ajoittamaton asutus tai hiilihautapainanne (Käärmelahti 3) Pistekankaan tilalla 53:9 aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa (rakennuspaikan poistuminen) ja vaaditaan tältä osin lisätutkimuksia. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon arkeologi on tutkinut kohteen tarkemmin toukokuussa 2016 ja todennut, että alueella ei ole muinaisjäännöstä. Kohde voidaan poistaa yleiskaavasta. Alueelle voidaan siten palauttaa vanhan yleiskaavan mukainen asuinrakennuspaikan merkintä (AO). 2. Yksityinen maanomistaja muistutus Omistamani tila kohde Lahdenpohja Maaninka, Käärmelahti on merkitty Käärmelahden kylän osayleiskaavaehdotuksessa virkistysalueeksi. Ystävällisesti ilmoitan tänään kirjallisesti, etten suostu antamaan maa-aluetta , joka on välittömässä läheisyydessä talousrakennuksiin yleiseen virkistyskäyttöön. Kyseiselle tilalle sijoittuva asuinrakentamisen pihapiiri on osoitettu asuinpaikan merkinnällä (AO). Loppu tilasta on nykytilanteen mukaisesti osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai maisemallisia arvoja (MU-3). Kyseistä aluetta ei siis ole osoitettu yleiseksi virkistysalueeksi.