Turun Kamerat 80-vuotisjuhlatunnelmissa Juhlapuhe Turun Kamerat ry:n täyttäessä 80-vuotta Isokari kutsuu Studiokuvaus harrastuksena Porilaisten

Transkriptio

1 T U R U N K A M E R A T r. y. J Ä S E N L E H T I 1 / Turun Kamerat 80-vuotisjuhlatunnelmissa Juhlapuhe Turun Kamerat ry:n täyttäessä 80-vuotta Isokari kutsuu Studiokuvaus harrastuksena Porilaisten arvostelukaavio ja mitä siitä seurasi Teemanäyttelyn paras seura

2

3 SEPPO NURMI Sisältö T U R U N K A M E R A T r y J Ä S E N L E H T I 1 / Turun Kamerat 80-vuotisjuhlatunnelmissa 4 Juhlapuhe Turun Kamerat ry:n täyttäessä 80-vuotta 6 Keijo Hakasen kirje Turun Kameroiden jäsenille 10 Isokari kutsuu 13 Studiokuvaus harrastuksena 15 Toimintaa Porilaisten arvostelukaavio ja mitä siitä seurasi 19 Teemanäyttelyn paras seura 21 Kölnin näyttelyyn lähteneet kuvat 22 Seuracup Mietteitä valokuvausharrastuksesta Auran rannoilla Turun Kameroilla on mielenkiintoinen menneisyys, josta saamme lukea historiikistamme. Valokuvausharrastus on muuttunut varakkaiden puuhastelusta koko kansan harrastukseksi. Lähes jokaisella on tätä nykyään jonkinlainen kamera. Tässä on kameraseuratoiminnalle mahdollisuus, koska osa varmaankin haluaa saada aikaan parempia valokuvia. Kiinnostava toiminta tuonee uusia aktiivisia jäseniä seuratoimintaan. Valokuvaus on hieno harrastus, mikä on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut melkoisen muutoksen. Kamerat ja kuvantekomenetelmät ovat vaihtuneet uuteen teknologiaan. Muistikortit ovat nyt korvanneet valoherkät filmit ja kehityspurkit sekä suurennuskoneet ovat vaihtuneet tietokoneeseen. Kaikki tapahtuu tänä päivänä kädenkäänteessä. Silti hyvien ja ajattomien kuvien saaminen on haaste. Valokuvauksen harrastajien kannattaa hakeutua myös yhteisille retkille ja tapahtumiin, missä tapaa toisia samoista asioista kiinnostuneita. Jokaisella on joskus pohdittavana jokin asia, mitä ei ole hoksannut tai osannut ratkaista. Henkilökohtaisesti olen saanut näissä kokoontumisissa lisätietoa ja näkemyksiä harrastukseeni. Julkaisemme turkulaisen valokuvan 170 vuotta juhlavuoden kunniaksi Albumi-lehden. Kiitämme yhteistyötahojamme saamastamme tuesta, mikä mahdollisti tämän projektin. Meillä on myös suuri kunnia saada pystyttää valokuvakokoelmamme Terveystalo Pulssin Ikkunagalleriaan. Teokset esittelevät seuramme valokuvausharrastuksen kehittymistä yli 80 vuoden ajalta. Turun Kamerat on ansiokkaasti vaalinut turkulaisen valokuvauksen perintöä Auran rannoilla.toivottavaa olisi, että voisimme vastata ajan vaativiin haasteisiin tulevaisuudessakin. Pertti Leino, puheenjohtaja Turun Kamerat ry Yhdistyksen hallitus: Puheenjohtaja: Pertti Leino, pertti.leino@gmail.com Varapuheenjohtaja: Matti J. Niemi, matniemi@gmail.com Sihteeri: Tommi Lehtonen, tommi.lehtonen@posti.fi Hallituksen jäsenet: Visa Jokela, visa.jokela@epoque.fi Marjatta Laineenkare, marjattalaineenkare@dnainternet.net Janne-Henrik Fjäder, safari88@hotmail.com Seppo Nurmi, sepponu@gmail.com Varainhoito: Kauko Lehtonen. kauko.lehtonen@kolumbus.fi Albumi-lehti Päätoimittaja: Pertti Leino Toimitus ja taitto: Kari Laiho Paino: Lightpress Oy, Kaarina 3

4 Turun Kamerat 80-vuotisjuhlatunnelmissa Juhlavalmistelujen valmistuttua aloin etsiä hakukoneelta mahdollisia seuraamme koskevia tietoja. Ensimmäisellä yrityksellä ponnahti esille Puutarhakadulla sijaitsevan antikvariateetin ilmoitus Turun Kameroiden jäsenkortista. Päätin siltä istumalta mennä katsomaan moista aarretta paikan päälle. Asiantunteva kauppias löysi hyvin järjestetystä arkistostaan Insinööri Väinö Laurisen jäsenkortin, jonka oli allekirjoittanut varainhoitaja B. Lundsten. Hyväkuntoinen harvinaisuus on vuodelta 1931, jolloin jäsenmaksuun suuruus oli 30 Suomen markkaa. Eihän jäsenmaksu ole siitä miksikään muuten muuttunutkaan paitsi, että on nykyään euroja. Historiikki Juhlakirjan julkistamistilaisuus oli Taimi II:ssa Turkulainen harrastevalokuvaaja etsimessä -teokseen onnistuttiin saamaan ansiokas kooste yhdistyksemme historiatietoa ja jäsenten valokuvia eri aikakausilta. FinnFoto ry:n ja eri yhteistyötahojen tuella tilattiin digipainosta 100 kirjan ensipainos ja myöhemmin vielä 50 kirjaa. Samassa yhteydessä julkistettiin valokuvakilpailu nuorisolle (alle 18 vuotta) aiheena Let`s go. Lähetetyistä valokuvista pidettiin ikkunanäyttely. Tarkoituksenamme oli herätellä nuoria valokuvauksen harrastajia seuratoiminnan pariin. Pöytästandaari Juhlavuoden melskeissä mietittiin myös sitä, miten voitaisiin palkita pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitamme ja ansioituneita tahoja valokuvausharrastuksen piiristä. Pohdinnoissa päädyttiin standaarien hankkimiseen ja sen suunnittelussa käytettiin hyväksi seuran vanhaa Pekka Ilon suunnittelemaa sinivalkoista logoa vuosien takaa. Ensimmäinen viiri luovutettiin Toivo Anttilan säätiön edustajalle Auran kirjastossa. Yhdistyksemme juhlanäyttelyt Juhlanäyttelyn avajaiset pidettiin kulttuurikeskuksessa ja iltajuhla Alabamassa. Juhlanäyttelyyn ripustettiin esille 156 valokuvaa, mitkä esittelivät jäsenistön valokuvausharrastuksen kehittymistä vuosikymmenten aikana. Näyttelyä jatkettiin Loimaalla Elias-salissa vanhalla kunnantalolla. Näyttelytila oli tasokas ja teokset olivat edustavasti esillä. Tämän jälkeen osa kuvista siirrettiin Turku Energian tiloihin, jossa kuvat olivat toukokuun lopusta elokuun loppuun. Täältä näyttely jatkoi matkaa Uudenkaupungin Crusell -saliin, jossa se oli syyskuun ajan. Näyttelytilan laajuus mahdollisti kattavan valokuvanäyttelyn. Joulukuussa 2010 näyttelymme oli esillä Auran kirjastossa edesmenneen jäsenemme Toivo Anttilan 100-vuotistapahtumana. Seuran edustajat laskivat seppeleen ja sytyttivät kynttilän hänen haudalleen. 4

5 80 v. juhlavuoden näyttelyjen sarja päättyi Raision kirjastoon, jossa kuvat olivat esillä tammikuun 2011 ajan. Mittava näyttelyponnistus oli näillä erin loppumassa. Jäsentemme vanhoja valokuvia oli vielä tämänkin jälkeen esillä Forituvalla vaihtuvana näyttelynä.valokuvat olivat esillä Turun kaupunginhallituksen ja FinnFoto ry:n apurahojen turvin olemme saaneet kehystettyä 65 jäsenistön valokuvaa lasillisiin alumiinikehyksiin, joissa teosten toivotaan säilyvän tuleville sukupolville. Puolet kuvista on kerätty vanhoista seuramme arkistokuvista ennen niiden luovutusta Turun maakunta-arkistoon. Toinen puoli kuvista edustaa uudempaa tuotantoa antaen kokonaiskuvan seuran valokuvausharrastuksen kehittymisestä. Jokainen voi itse todeta, mikä tekee hyvästä valokuvasta ajattoman. Vanhin valokuva on vuodelta 1928, minkä perustajajäsenemme Väinö Hakanen on ottanut Bromarissa. Uudemmat kuvat edustavat viimeisintä nykytekniikkaa. Suomen Kameraseurojen Liitto 80 vuotta Turun Kamerat ry on myös 80-vuotiaan Suomen Kameraseurojen Liiton (SKsL) perustajajäseniä yhdessä Kameraseuran (H:ki), Karjalan Kameraseuran (Viipuri), Lahden Kamerakerhon ja Kuopion Museoseurojen Valokuvauskerhon kanssa. Perustava kokous pidettiin Lahden Seurahuoneella. Juhlistaakseen tätä merkittävää tapahtumaa yhdistyksemme luovutti juhlivalle Suomen Kameraseurojen Liitolle standaardin keväällä Suomen Kameraseurojen liiton kautta yhdistyksemme jäsenet jäseninä tai seurana voivat osallistua kotimaisiin sekä kansainvälisiin näyttelyihin. Menestyksemme on ollut hyvä ja toivottavasti kirvoittaa uusia ja vanhoja jäseniämme uusiin haasteisiin. Pekka Ilo suunnitteli merkin lisäksi myös palkintoplaketit. 5

6 Juhlapuhe Turun Kamerat ry:n täyttäessä 80-vuotta Arvoisat valokuvauksen aktiiviharrastajat, valokuvauksen ystävät ja tietenkin myös valokuvaajien ystävät... Turun Kamerat juhlii 80-vuotista taivaltaan salamavalon väläyksen verran etuajassa. Kerhotoimintaa on todistettavasti ollut jo vuonna 1929, vaikka kerhon virallinen perustava kokous pidettiin vuonna 1930 ja yhdistysrekisteriin kirjaaminen tapahtui vasta Vaikka kerhon alkutaival oli valokuvausmielessä mustavalkoinen, oli se toisessa mielessä melko värikäs luvulla maailmassa elettiin suurten ideologioiden aikakautta, koettiin New Yorkin pörssiromahduksesta alkanut lama ja varustauduttiin toiseen maailmansotaan, joka alkoi vuosikymmenen lopulla. Valokuvaus oli kerhon alkuaikoina melko elitistinen harrastus, sillä jäsenistö muodostui pääosin korkeasti oppineista ja vaikutusvaltaisista henkilöistä. Palaan kohta Turun Kamerat ry:n alkutunnelmiin, mutta sitä ennen haluan tarkastella sitä, mitä valokuvauksessa on ajan myötä tapahtunut... Jo kolme vuosisataa ennen ajanlaskumme alkua Aristoteles mainitsi teoksessaan Ongelmia laitteen neulareikäkuvien luomiseksi. Tiettävästi kiinalaiset jo vuosisata aiemmin olivat askarrelleet samaisen laitteen parissa. Myöhemmin laite tunnettiin nimellä Camera Obscura, joka italiankielestä vapaasti suomennettuna tarkoittaa pimeää huonetta... Ensimmäinen askel valokuvauksen suuntaan otettiin vasta 1400-luvulla Italiassa, kun taiteilijat alkoivat käyttää Camera Obscuraa apuvälineenään. Valon säteet muodostavat pienen reiän läpi tunkeutuessaan nurinpäin olevan kuvan pimeään huoneeseen asetetulle paperiarkille. Näihin aikoihin Italiassa keksittiin myös linssi, jota käytettiin korjaamaan silmien heikentynyttä näkökykyä. Kun linssit aluksi olivat kuperia, niin ne muistuttivat kylvövirvilän siemeniä. Sana linssi tuli tämän kasvin latinalaisesta nimestä. Kasvin siemenistä tehtiin keittoa ja Suomessakin linssikeitto tunnetaan... Taiteilijat alkoivat hyödyntää Camera Obscuraa 1400-luvulla ja 1500-luvun puolessavälissä peruslaitteeseen lisättiin linssi ja himmennin luvulla käytössä oli jo kannettava pimeä havaintohuone. Laitteen käyttäjät olivat siis taiteilijoita, jotka hyödynsivät heijastuvaa kuvaa piirtämisessään... Vähitellen laite kehittyi pienemmäksi, siihen saatiin kahdella linssillä säädettävä polttoväli ja peilin avulla kuva saatiin heijastettua opaalilasille oikeinpäin. Kuvat kuitenkin tallen- 6

7 Kai Yrjänäinen puhui juhlanäyttelyn avajaisissa. nettiin piirtämällä, eivätkä taitelijat kuvan kiinnittämistä ehkä ajatelleetkaan luvulla tiedemiehet alkoivat käyttää kemiaa kuvan tallentamiseksi, mutta vasta elänyttä Joseph Niepceä voidaan pitää valokuvauksen keksijänä, kun hän onnistui valmistamaan maailman ensimmäisen valokuvan. Alkeelliseen tekniikkaan en tässä puutu, mutta työhuoneen ikkunasta kuvattavaa näkymää hän valotti noin kahdeksan tuntia. Kun Niepce sai kumppanikseen Louis Deguerren, joka keskittyi kuvan kiinnittämiskemiaan, voitiin 1939 esitellä maailmalle uusi valokuvausmenetelmä dagerrotypia. Syntyneet kuvat olivat positiivisia kuvia ja niitä ei voinut kopioida. Deguerre julkaisi kirjan, jonka avulla menetelmä levisi maailmalle. Kirja sisälsi ohjeen myös kameran valmistamiseksi. Suomessa ensimmäinen valokuva on otettu Turussa juuri tällä menetelmällä. Kuvan otti Henrik Kajander niin sanotusta Nobelin talosta. Kuva on säilynyt näihin vuosiin saakka. Sitten tekniikka alkoi kehittyä nopeasti. Kun negatiivista monistaminen positiiviksi tuli mahdolliseksi, alkoi 1850-luvulla ainakin suurimmissa kaupungeissa toimia ammattivalokuvaajia. Tavallisimpia kuvauskohteita olivat muotokuvat ja kaupunkinäkymät luvulla tehdasvalmisteiset valoherkät materiaalit, kuivalevyt ja helposti siirrettävät kamerat ohjasivat kuvaamista luontoon ja kaupunkinäkymiin. Jokainen aktiivikuvaaja tuntee esimerkiksi I. K. Inhan laadukkaat maisemakuvat tältä ajalta luvun lopulla kuvauksista huolehtivat ateljeekuvaajat ja kiertävät kuvaajat, mutta myös harrastuksena valokuvaus alkoi lisääntyä luvun alussa markkinoille tulleet pienkamerat ja rullafilmi lisäsivät roimasti valokuvausharrastusta. Tällöin myös Suomessa harrastuksen ympärille alkoi kehittyä kerhotoimintaa. Turun Kameroiden synty Menkäämme seuraavaksi alkuperäisten pöytäkirjojen mukaan kerhomme syntyhistoriaan. Näin sanatarkasti teksti pöytäkirjoista kuuluu: Vuonna 1930 marraskuun 7. päivänä kokoontuivat alempana mainitut henkilöt allekirjoittaneen kutsusta ravintola Itämereen Turussa kello puoli 7 illalla keskustelemaan kameraseuran perustamisesta Turkuun. Kokoukseen oli saapunut: maisteri Lauri Kari, rakennusmestari Kaarlo Kiviranta, kumpikin varsinaisia aloitteentekijöitä hankkeessa, sekä insinööri Väinö Laurinen, ylioppilas Tauno Vaaramäki, prokuristi Birger Lundsten, isännöitsijä Mauno Rainto sekä allekirjoittanut liikkeenjohtaja V. A. Wahlström. Keskustelun tuloksena voidaan merkitä, että yksimielisesti katsottiin tällaisen yhdistyksen perustaminen tarpeelliseksi valokuvaustason ja innostuksen elvyttäjänä paikkakunnallamme. Perustava kokous päätettiin pitää viikon kuluttua eli marraskuun 14. päivänä ravintola Itämeressä ja nimettiin kolmisenkymmentä henkilöä, jotka kokoukseen kehoitetaan saapumaan. 7

8 Heikki Nilanen ja Raimo Raassina tutustumassa juhlanäyttelyymme. Ja pöytäkirja jatkuu: Marraskuun 14. päivänä 1930 kello 7 illalla kokoontuivat alempana mainitut henkilöt Turun kaupungissa ravintola Itämereen perustamaan kameraseuraa. Kokouksessa olivat saapuvilla: maisteri Lauri Kari, rakennusmestari Kaarlo Kiviranta, insinöörit Väinö Laurinen ja V. Kilpinen, johtaja Birger Lundsten, konttoristi Åke Toivonen, isännöitsijä Mauno Rainto, opettaja Ukko Kivistö, johtajat Väinö Hakanen ja V. A. Wahlström sekä taiteilija Viljo Lehmussaari... 1 Kokouksen avasi maisteri Lauri Kari selostaen aloitteentekijäin ajatuksia ja suunnitelmia kameraseuran aikaansaamiseksi sekä kehoittaen valitsemaan kokoukselle puheenjohtajan ja sihteerin. Puheenjohtajaksi valittiin maisteri Kari ja pöytäkirjanpitäjäksi allekirjoittanut Wahlström. 2 Kokous oli yksimielinen aloitteentekijän ehdotuksen kanssa ja päätti perustaa yhdistyksen. Luettiin sitten Helsingin Kameraseuran säännöt, minkä pohjalla annettiin valittavan väliaikaisen johtokunnan valmistaa ne seuralle sopivaan muotoon, seuraavalle kokoukselle lopullista hyväksymistä varten. 3 Valittiin väliaikaiseen johtokuntaan maisteri Lauri Kari, rakennusmestari K. Kiviranta, johtaja B. Lundsten, taiteilija V. Lehmussaari ja johtaja V. Wahlström sekä heille varamiehiksi johtaja V. Hakanen ja opettaja Ukko Kivistö... Tilien tarkastajaksi valittiin insinööri V. Kilpinen ja konttoristi Å. Toivonen sekä varalle isännöitsijä M. Rainto... 4 Yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin Turun Kamerat ry. 5 Helsingin Kameraseuran sääntöihin tehtiin joitakin muutoksia ohjeeksi johtokunnalle sääntöjen lopullista asua muokatessaan. 6 Vuosimaksuksi hyväksyttiin kolmekymmentä Suomen markkaa vuoden 1931 loppuun vuosijäseniltä ja kolmesataa markkaa vakinaisilta, mikä ei kuitenkaan saa olla pienempi määrältään kuin kymmentä kertaa vastaava vuosimaksu. 7 Seuraavaan niin kutsuttuun kuukausikokoukseen päätettiin yhteiseksi kilpailuaiheeksi ottaa Syksyinen Aurajoki. 8 Seuraava varsinainen yhdistyksen kokous pidetään joulukuun 12. päivänä kello 7 iltapäivällä ravintola Itämeressä. 9 Johtokunnalle annettiin tehtäväksi ehdottaa arvostelulautakunnan kokoonpano ja esittää asia päätettäväksi seuraavassa kokouksessa. 10 Tämän pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin herrat Laurinen ja Rainto. Vakuudeksi V. A. Wahlström Näin siis Turun Kamerat tuli perustetuksi marraskuun 14. päivänä Yhdistysrekisteriin Turun Kamerat on merkitty Käytännössä kerho kuitenkin toimi jo 1929, joten hieman sumean etsimen läpi katsoen voimme jo nyt viettää kerhomme 80-vuotisjuhlaa. Mielestäni 100-vuotisjuhlaa tulisi kuitenkin viettää vasta vuonna

9 Siinä oli aimo annos valokuvauksen ja kerhomme alkutaivalta, sitten menkäämme nykypäivään ja tulevaisuuteen... Olemme tänään avanneet kulttuurikeskuksessa upean näyttelyn, jossa on kuvia kerhomme eri vuosikymmeniltä. Näyttely on keino tuoda harrastustamme taiteena esiin. Viimeisen 10 vuoden aikana valokuvaus on muuttunut merkittävästi. On alkanut digitaalinen kausi, mikä on mullistanut kameralaitteiston ja kuvien valmistamisen. Eipä taida kotoisesta Suomestamme löytyä suurtakaan joukkoa kansalaisia, joilla ei olisi jonkinlaista kameraa. Ja niitähän löytyy kännykkäkamerasta laadukkaisiin huippukameroihin. Vaikka tavallisten kansalaisten ottamat valokuvat ovat teknisesti parempia kuin filmikautena, niin kuvaamisen taito ei kuitenkaan ole parantunut. Aktiiviharrastaja huomaa, että pienellä koulutuksella kuvista kuitenkin saataisiin entistä parempia. Kuvakulman muutos voisi parantaa kuvan ilmaisua ja sommittelua, rajaus tiivistäisi aihetta ja kuvankäsittelyssä saataisiin värit paikalleen. Tällaisessa opastavassa koulutuksessa riittää kerhollemme haasteita tulevaisuuteen. Myös näyttelyt ovat vahva vaikutuskeino valokuvauksen edistämisessä. Olisiko aihetta aktivoida kerhossamme näyttelytoimikunta, joka kokoaisi kerhomme jäsenten menestyneistä valokuvista pysyvän näyttelymateriaalin ja varaisi näyttelypaikat pitkälle tulevaisuuteen... Ilahduttavaa on todeta, että kerhoilloissa on nykyään paljon kuvia nähtävillä kuukausikilpailuissa. Samoin monet kerhomme jäsenet lähettävät aktiivisesti kuvia FIAP:in alaisiin kansainvälisiin näyttelyihin. Entä nuoriso? Miten saisimme nuorison mukaan kerhotoimintaan? Pelottaako nykyinen jäsenistömme ikärakenne nuoret pois, vai olisiko aika pohtia nuorisokerhon pitämistä pääkerhon rinnalla? Vai onko toiminta nuorten osalta siirtynyt nettiin? Olemmeko tiedottaneet toiminnastamme huonosti, kun uusia jäseniä ei kerhoiltoihimme juuri ilmesty... Olisiko meidän järjestettävä jäsenhankintakampanja? Jokainen meistä tuntee jonkun valokuvausta harrastavan. Voisit tuoda hänet kerhoiltaamme ja ennen pitkää hän liittyy jäseneksemme. Jäsenistömme uusiutuminen ja kasvaminen on elinehto kerhollemme. Haluan vakaasti uskoa, että kerhomme viettää runsasjäsenisenä 100-vuotisjuhlaa parinkymmenen vuoden kuluttua. Nyt kuitenkin mittarissa on 80 vuotta turkulaista harrastekuvausta kerhossamme. Toivottakaamme sille kuitenkin pitkää ikää myös jatkossa. Nouskaamme seisomaan ja kohottakaamme malja 80- vuotiaalle Turun Kamerat ry:lle ja toivottakaamme sille aktiivisia vuosikymmeniä myös jatkossa. Eläköön Turun Kamerat! Matti J. Niemi

10 10

11 11 Keijo Hakasen kirje Turun Kameroiden jäsenille

12 ISOKARI KUTSUU MARKKU IMMONEN Toukokuinen perjantaiaamun sääennuste lupaa tulevalle viikonlopulle kaunista säätä. Retkivarusteet on pakattu ja tietenkin kamerat, sillä tänä keväänä Turun Kamerat suuntaa saaristomatkansa Isokarin majakkasaareen. Keväisiä tai syksyisiä kuvausmatkoja saaristoon lienee järjestetty kerhon perimätiedon mukaan jo 60-luvulta alkaen. Kokoonnumme Raision venesatamassa ja tällä kertaa mukaan lähtee seitsemän aktiivista kuvaajaa. Enemmänkin mukaan mahtuisi, sillä Aina-nimiseen alukseen pystyy mukavasti majoittumaan ainakin 15 henkeä. Tavarat ja eväät on kannettu paattiin, jalustat seisovat siistissä rivissä kannella ja matka voi alkaa. Aluksemme Aina (m/s Aina af Bowellstrand) on rakennettu Etelä-Ruotsissa lähellä Norjan rajaa vuonna 1914 rahtialukseksi. Laiva on 15 metriä pitkä, 6 metriä leveä ja sen syväys on 2,0 metriä. Aluksen hankkimisesta Suomeen ei ole tarkkaa tietoa ja huonokuntoisena se makasi monia vuosia eri laitureissa. Vuonna 1983 ränsistynyt Aina tuli Raision pioneerien omistukseen ja tuhansien talkootuntien jälkeen se teki kunnostettuna uuden neitsytmatkansa keväällä Aluksen ruumassa on hyvät makuutilat, keittiö, WC ja muut tarvittavat tilat. Aluksen jyskyttäessä Raisiosta Naantalin Ukko-Pekan sillan alta kohti Isokaria makailemme auringossa kannella ja kertoilemme tarinoita kuvausreissuista, ideoimme Turun Kameroiden toimintaa ja muistelemme edellisten matkojen hauskuuksia. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme on silakkajuhliin valmistautuva Teersalo, josta ostamme jäätelöt ja räpsimme ensimmäiset kuvat. Matkan jatkuessa kohti Isokaria Arto esittelee hänelle hyvin tuttuja saaria. Pysähdymme hetkeksi kuvaamaan Keskikallioluodon ruokkeja, joiden lähelle pääseminen ei onnistu. Kun saavumme Isokarin laituriin, huomaamme iloksemme aluksemme ympärillä runsain määrin riskilöitä, joista lähikuvien ottaminen on mahdollista mukana olevilla kamerakalustoillamme. Lintukuvaus on todella vaikeaa. Sen huomaa, kun yrittää saada veteen laskeutuvan punaräpyläisen riskilän hyvässä asennossa kuvaan. Riskilä lätkii pakoon aktiivista kuvaajaa. MATTI J. NIEMI Joukkomme lähtee kamerat kaulalla tutustumaan saaren länsiosaan. Kuljemme majakan ohitse kohti kalliorantaa ja ku- 12

13 vaamme kukkia ja muita kasveja sekä merellisiä näkymiä. Palaamme alukselle, innostumme vielä riskilöiden kuvaamisesta, mutta harhalaukauksiakin tulee ja ne täytyy poistaa muistikortilta. Iltapalan jälkeen asetumme yöpuulle ja tavoitteenamme on herätä aamulla auringon noustessa jatkamaan kameratyötä. Toisena päivänä ahkeran kuvaamisen lisäksi ohjelmassa on opastettu tutustuminen 1833 rakennettuun Isokarin majakkaan. Majakka on Suomen toiseksi korkein, jos Suomenlinnaa ei lasketa majakaksi. Keskivedestä majakan valon keskelle on korkeuseroa 49,4 metriä. Kiipeäminen ylös on kova urakka, kun askellettavaa on yli 170 porrasta ja lopuksi vielä pieni, pullean miehen nipin napin läpimentävä luukku ylätasanteelle, josta aukeaa komea näkymä joka suuntaan. Laivalle päästyämme mietimme ruokailun lomassa uuteen paikkaan siirtymistä. Niinpä sitten vähän yli kello 14 suuntaamme keulan kohti Katanpäätä. Katanpää on historiallinen saari tykkipattereineen, vankiloineen ja varuskuntineen. Nyt alue on Natura-aluetta. Saaren kohteet läpikäytyämme valitsemme seuraavaksi etapiksi Raision ulkoilusaaren nimeltään Pirisholmi. Rantautuessamme saaren laiturissa on veneilevä perhe, joka hurjan joukkomme nähdessään päättää siirtyä muualle. Illalla tunnelmoimme saunomisen ja makkaran grillauksen merkeissä. Aamulla muistikortille tarttuu runsaasti kuvia erilaisista vesilinnuista, jotka viihtyvät matalassa lahdelmassa. Kalliolla pesivät tiirat ja lokit hyökkäilevät, jos erehtyy menemään liian lähelle. Arto onnistuu saamaan päälaelleen napakympin pesäänsä puolustavalta tiiralta. Jälleen saamme kokea, miten vaikeaa lentävän linnun kuvaaminen on. Mutta lähdön aika koittaa ja kotimatka alkaa. Kuvausretki todetaan yhteistuumin onnistuneeksi. Tällaisilla retkillä on ilo tutustua alaa harrastaviin kavereihin. Jokunen tiedon jyväkin saattaa muiden kokemuksesta löytyä. Huumori kukkii ja saattaahan tallennetusta kuvasadosta löytyä aina jokin helmikin. Seuraavan retken ajankohdaksi suunnittelemme vuoden 2013 syksyä. Matka tehtäisiin syksyiseen saaristoon jälleen Aina-aluksella. Matkahan on kaikille Turun Kameroiden jäsenille avoin, joten toivottaavaa on runsas osallistuminen. Matti J. Niemi (SKsLM ja EFIAP) MATTI J. NIEMI Majakasta on komeat maisemat, mutta ihailtava on myös komeaa peilirakennelmaa. MATTI J. NIEMI Kevätretken osallistujat yhteispotretissa. Keskellä Arto Kangas, seisomassa vasemmalta Matti J. Niemi, Esa Soon, Pertti Leino, Hannu Soon, Jouko Seppänen, laivan puosu Jarmo Suominen, Kari Laiho ja laivan kippari Jouko Kielo. 13

14 Studiokuvaus harrastuksena Visa Jokela VISA JOKELA Yleistä Studiolla tarkoitetaan yleisesti ottaen mitä tahansa tilaa, jossa työskennellään jonkin teoksen toteuttamiseksi. Teos voi olla kuvataiteellinen, musiikkia, käsityötä tai vaikkapa hiusmuotoilua, mutta yhteinen nimittäjä teokselle voisi olla se, että siinä pyritään omaa luovuuttaan käyttäen päätymään taiteelliseen ja tekijänsä näkemyksen mukaiseen lopputulokseen. Tässä artikkelissa keskitytään pohtimaan studion käytön tuomia mahdollisuuksia valokuvaamisessa. Studiokuvaaminen jakaa usein valokuvaajien mielipiteitä ja, koska studiossa pääsääntöisesti käytetään kainotekoisia valoja, osa kuvaajista vierastaa kuvaamista studiossa. Kuvaajissa on monia vannoutuneita luonnonvalon käyttäjiä, jotka eivät käytä edes kameraan liitettyä salamavaloa. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä ikkunoista tulevaa luonnonvaloa vaikka ollaankin sisätiloissa. Studiokuvaamisessa on sekä etuja että haittoja, jotka on syytä huomioida, kun suunnittelee ryhtyvänsä kuvaamaan studioolosuhteissa. Aivan selkeänä etuna voi pitää valaistuksen ja olosuhteiden hallintaa. Valaistuksen voi suunnitella etukäteen ja kuvaamisen aikana valaistusta voi muutella haluamakseen. Studiossa käytössä olevasta tilasta riippuen tilaa voi käyttää luovasti hyväkseen. Studiossa kuvaamiseen liittyy toisaalta myös selkeitä haittoja, jotka voivat vaikuttaa omien kuvaideoiden toteuttamiseen. Koska kuvaaminen on sidottu aina yhteen paikkaan ja useimmiten käytössä oleva tila on jollain tavalla rajallinen, ihan kaikki kuvausideat eivät ole välttämättä toteutettavissa studiossa. Kuvaaminen studiossa edellyttää hieman enemmän kiinteän kuvausvälineistön hankkimista, mm. salalaitteet tai muu valaistus, sekä jonkin verran rekvisiittaa. Investointina studio edellyttää enemmän kuin vaikkapa luontokuvaus. Peruskuvauskalusto studiossa Valaistus Studiokuvaamisen aloittamiseen tarvitaan tilan lisäksi ainakin yksi tai kaksi kunnollista valolähdettä. Yleisimmin käytetään ns. studiosalamia, jotka ovat teholtaan ja kooltaan käsisalamalaitteita isompia, ja tietysti niissä on myös vähän isompi hankintahinta. Toinen vaihtoehto on käyttää kuumavaloja, jotka ovat siis valoteholtaan riittävän suuria antaman tarpeeksi valoa studiotilaan. On vielä kolmaskin vaihtoehto: voi rakentaa itse studiossa käyttämänsä valot, mutta tällöin on syytä perehtyä erilaisten lamppujen ja loisteputkien valon värilämpötilaan, jotta lopputulos kuvissa olisi mahdollisimman oikea värisävyjä ajatellen. Nykyisin on saatavilla myös erilaisia LED tekniikkaan perustuvia valaisimia, joita voi käyttää studiokuvaamisessa. Valolähteet tarvitsevat myös tukevia ja korkeudeltaan säädettäviä jalustoja. Kamera Kameralta vaadittavia ominaisuuksia ovat ensisijaisesti hyvä manuaalisäätömahdollisuus ja kameran liitettävyys studiosalamalaitteisiin joko kiinteän johdon kanssa (ns. PC-liitin) tai langattomasti, jolloin useimmiten edellytyksenä on, että kamerasta löytyy salamakenkää lähetinosan kiinnittämiseksi kameraan. Jos jotain oppii studiossa kuvatessaan, niin ainakin oman kameran manuaalisäätöjen käytön. Muut välineet Muita tarvittavia välineitä ovat ainakin taustakangas tai -kartonki. Näitä tarvitaan yleensä useamman värisiä eri tilanteita varten. Loppujen lopuksi alkuun pääsee hyvinkin pienellä investoinnilla ja laitteistolla. Salamalaitteita ja muita valoja saattaa saada käytettynä, mutta riittävän hyväkuntoisina ja tänä päivänä on myös harrastajatasolle suunnattuja valaistuspaketteja saatavilla kohtuulliseen hintaan. Lisäksi tutustuminen muitten studioihin antaa hyviä vinkkejä siitä, miten erilaisia 14

15 asioita voi käyttää hyväkseen studiossa. Esimerkiksi valkoisia styrox levyjä voi käyttää heijastimina ja taustoja voi tehdä itsekin värjäämällä sopivan suuria kankaita haluamansa värisiksi. Sitten, kun studioharrastus laajenee, kuvaaja voi pikku hiljaa täydentää käytössään olevaa kalustoa ja hankkia salamalaitteisiin lisäosia, joilla valoa voi pehmentää, hajottaa, keskittää tai rajata haluamallaan tavalla. Studiokuvaamisesta voi tehdä myös välineurheilua, mutta se ei ole millään tavalla välttämätöntä. Hienotkaan studiosalamat eivät takaa onnistuneita kuvia, jos kuvan ottamisen perusteet eivät ole tuttuja. Mitä sitten studiossa voi kuvata? Studiossa kuvaamista ei rajoita mikään muu kuin käytössä oleva tila. On studioita, joihin voi ajaa vaikka auton sisälle ja kuvata sitä. Useimmiten studiossa kuvataan ihmisiä joko erilaisiin potretteihin, hääkuviin tai muihin juhliin liittyviin tapahtumiin. Yhtä lailla studiossa voi kuvata lemmikkieläimiä, esineitä tai tehdä luovaa kuvausta vaikkapa mainoksiin. Kuvaaminen ja valojen käyttö Studiokuvauksen tärkein juttu on valojen käyttö. Käytössä olevasta valaisinlaitteistosta riippuen studiossa kuvattavaa kohdetta voi valaista monin eri tavoin. Tällöin on kiinnitettävä huomiota mm. valon suuntaan, varjoihin ja myös itse valon laatuun. Valo voi olla pehmeää tai se voi olla kovaa ja valoa voidaan suunnata kuvattavaan kohteeseen eri suunnista, jolloin kuvaan saadaan hyvinkin erilaisia tunnelmia. Kuvauksessa käytettävien valojen määrästä ei ole mitään yksiselitteistä ohjetta. Osa kuvaajista on sitä mieltä, että yksi päävalo riittää kuvaamiseen ja toisten mielestä päävalon lisäksi tarvitaan yksi tai useampia sivuvaloja, joilla voi tasata valoa kuvausidean toteuttamiseksi. Yleensä kannattaa lähteä siitä, että oma kuvausidea kyllä kertoo, millä tavalla ja kuinka monella valolla tulisi työskennellä halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Valolähteiden määrä ei yksinään takaa hyvää laatua, mutta useammalla kuin yhdellä valolla voidaan korostaa jotain yksityiskohtaa, vaikkapa mallina olevan henkilön kasvoja kuvassa. Myös se, minkälaisesta kuvasta on kyse ja mikä on kuvan käyttötarkoitus, määrittää käytettävien valojen määrää. Hää-, ylioppilas- ja rippikuvissa tarvitaan erilaista valaistusta kuin esimerkiksi jossain tunnelmakuvassa, jota käytetään vaikkapa sisustustauluna. VISA JOKELA Mallikuvaus Studiokuvaaminen on useimmiten henkilökuvausta ja mallien käyttö on oma erityinen studiokuvauksen suuntaus. Mallikuvausta voivat olla erilaiset vaatekuvaukset, koru- tai meikkikuvaukset, hiuskuvaukset, potrettikuvaus ja sitten tietysti perinteinen alastonkuvaus, joka omalla kapealla sektorillaan toimii omana genrenään, johon voi perehtyä. Yksi usein kysyttyjä asioita on, mistä sopivia malleja sitten saa. Nykyään internetissä on useita sivustoja, joilla sekä mallit että kuvaajat hakevat toisiaan. Osa malleista toimii joko täysin ammattilaisina tai osittain oman työnsä ohessa ammattimalleina. Lisäksi on paljon henkiöitä, jotka haluavat olla malleina, ei niinkään ansiomielessä vaan enemmänkin kiinnostuksesta esiintyä tai hakeakseen kokemusta esiintymisestä. Mallien hakeminen kannattaa aloittaa joko omasta tuttavapiiristä tai kysellä vähän muilta kuvaajilta vinkkejä ja sitten myös laittaa kuvauspyyntöjä eri mallisivuilla oleville henkilöille. Mallikuvauksessa tulee muistaa, että jokaisesta kuvauksesta tulisi tehdä mallin kanssa kirjallinen sopimus, jolla sovitaan kuvien käytöstä ja myös mallin saamasta korvauksesta kuvattavana olemisesta. Monet harrastusmielessä malliksi lupautuvat haluavat otettuja kuvia itselleen ja tätä nimitetään TFP tai TFCD sopimukseksi (Trade for Pictures tai Trade for Cd) eli mallin saama korvaus on sarja kuvia itsestä. On itsestään selvää, että ammattilaisina mallin työtä tekevät edellyttävät rahallista korvausta työstään. Palkkiot vaihtelevat suuresti, joten se on aina ensimmäinen asia, joka pitää sopia mallin kanssa, jos korvaa mallin työtä rahalla. Rahakorvauksissa jommankumman osapuolen pitää myös huolehtia lakisääteisistä velvoitteista eli veroista ja eläkemaksuista. Linkkejä mallisivustoille: VISA JOKELA 15

16 Olavi Vartiainen EFIAP, SKsLM Rautalampi Turku Henrik Kajanderin muistolaatta, Uudenmaankatu 8. Kuva: Pertti Leino

17 TOIMINTAA 2012 KLAUS SALKOLA Jari Hakala arvostelee printtikuvat tammikuun kuukausikokouksessa Taimi II:ssa. Helmikuun palkitut kuvat: PRINTIT 1. Matti J. Niemi, Louis 2. Visa Jokela, Tyylikäs 3. Marko Airismeri, Aamuhämärä 4. Klaus Salkola, Åseholmin myllysaha HEIJASTETTAVAT 1. Arto Kangas, Tomaatit 2. Sauli Ojutkangas, Ruusupavut 3. Janne-Henrik Fjäder, Paletti 4. Klaus Salkola, Heikkojalkainen 4. Marko Airismeri, Tiira Rajalan lahjoittama uusi kiertopalkinto. Ensimmäinen kiinnitys Timo Lähtiselle. YLEISTÄ SEURAN TOIMINNASTA Yhdistyksen toiminnan rungon muodostavat kuukausikokoukset. Kokouksissa ohjelmana on jäsenten välisiä kuvakilpailuja sekä kuvaesityksiä erilaisista matkoista. Myös vierailevia esiintyjiä pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan kokouksiin. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti Taimi II:n tiloissa. Myös Turku Energian sekä Rajala Cameran tiloissa on viime vuosina pidetty kerhoilta. Turkuseuran kanssa on tehty yhteistyötä valokuvanäyttelyiden merkeissä. Lisäksi järjestetään vuosittain retkiä mm. saaristoon ja yhdistys on perustanut matkakerhon kuvaushenkisten matkojen järjestämiseksi. Jäsenet pitävät myös omia näyttelyjä erilaisissa julkisissa tiloissa. Jäsenet lähettävät kuviaan kotimaisiin sekä kansainvälisiin näyttelyihin ja kilpailuihin. Yhdistyksessä toimii arvostelulautakunta, joka pyydettäessä arvostelee kuvakilpailuja. Tiedotustoiminta hoidetaan sähköpostitse, netin kotisivujen ja facebookin välityksellä. Tammikuun palkitut kuvat: PRINTIT 1. Matti J. Niemi, Tatit myynnissä 2. Marko Airismeri, Aamu-uinti 3. Kari Laiho, Vauva varjossa 4. Sauli Ojutkangas, Kaiverrus HEIJASTETTAVAT 1. Marko Airismeri, Talvimyrsky 2. Marko Airismeri, Kivet 3. Kauko Lehtonen, Lummelampi 4. Kaj Koskinen, Ovet 17

18 Maaliskuun palkitut kuvat: PRINTIT 1. Matti J. Niemi, Sumuinen satama 2. Marko Airismeri, Ruissalosta Airistolle 3. Marko Airismeri, On The Stairway 4. Pertti Paasio, Kukkaiskärpänen 4. Matti J. Niemi, Kevätelämää Karjalassa 4. Klaus Salkola, Keltsun aukko HEIJASTETTAVAT 1. Marko Airismeri, Silkkitie 2. Sulo Virtanen, Kitaristi 3. Visa Jokela, Volgat 4. Matti J. Niemi, Myrsky Toukokuun palkitut kuvat: PRINTIT 1. Marko Airismeri, Toinen todellisuus 2. Arto Kangas, Höylät 3. Arto Kangas, Valimo I, II, III 4. Kari Laiho, Koiran työ (Juosta karkuun) 4. Kari Laiho, Kamerankorjaaja HEIJASTETTAVAT 1. Hannu Soon, Vaateri 2. Marko Airismeri, EFTU Lumityöt 3. Visa Jokela, Terotus 4. Matti J. Niemi, Ruoppaustyö 4. Marko Airismeri, Michael Syyskuun palkitut kuvat: PRINTIT 1. Matti J. Niemi, Rantaelämää 2. Matti J. Niemi, Rantakoivut 3. Kari Laiho, Hiekkaenkeli 4. Kaj Koskinen, Kesäilta Saaronniemessä Huhtikuun palkitut kuvat: PRINTIT 1. Marko Airismeri, Fishing Harbor 2. Sauli Ojutkangas, Fingalin kotka 3. Kari Laiho, Bengtskärin homeseinä 4. Matti J. Niemi, Papin katse HEIJASTETTAVAT 1. Janne-Henrik Fjäder, Ötökän elämää 2. Marko Airismeri, Kesähaaveet 3. Mejatta Laineenkare, Voi pojat, mikä kesä 4. Risto Anttila, Koivikko 18 HEIJASTETTAVAT 1. Matti J. Niemi, Koskiralli 2. Matti J. Niemi, Talviaurinko 3. Anssi Huovinen, Puuuusi 4. Marko Airismeri, Aquaplaning Pistetilanteet syyskuun kokouksen jälkeen: Harrastusmestaruuspisteet: Kuukausimestaruuspisteet: 1. Airismeri Marko Niemi Matti J Lähtinen Timo Leino Pertti Lehtonen Kauko Laiho Kari Salkola Klaus Nurmi Seppo Kangas Arto Ojutkangas Sauli Koskinen Kaj Jokela Visa Laineenkare Marjatta Fjäder Janne-Henrik Paasio Pertti Virtanen Sulo Nilanen Heikki Huovinen Anssi Soon Hannu Lautala Timo Anttila Risto Vuorinen Mauno Soon Seppo Toivonen Juha Salo Päivi Purola Kirsi Seppänen Jouko Valtere Risto Sandström Mattias Leskinen Hannu Krappala Marjukka 1 1. Airismeri Marko Niemi Matti Laiho Kari Salkola Klaus Ojutkangas Sauli Jokela Visa Koskinen Kaj Kangas Arto Fjäder Janne-Henrik Lehtonen Kauko Laineenkare Marjatta Virtanen Sulo Huovinen Anssi Leino Pertti Soon Hannu Nilanen Heikki Paasio Pertti Anttila Risto Vuorinen Mauno Lautala Timo Soon Seppo Toivonen Juha Purola Kirsi Seppänen Jouko Lähtinen Timo Valtere Risto Sandström Mattias Leskinen Hannu Krappala Marjukka 1 Musta-valko pisteet: 1. Niemi Matti 5 2. Jokela Visa 2 3. Paasio Pertti 1 4. Laiho Kari 1

19 tarkka kuvan erittely on siten tärkeä lähtökohta kuvan ymmärtämiselle. Samalla voidaan arvioida kohteen löytöarvo ja kuvaajan näkemisen taito tai kuvaidea ja antaa kuville jyviä näiden ansioiden mu-kaisesti. ja mitä siitä seurasi Sauli Ojutkangas Kameraseuroissa kuvien arvostelu on aina ollut jonkinlainen ikuisuuskysymys. Tämänkertainen pohdiskelu sai alkunsa Turun Kameroiden ja Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien viimevuotisesta kilpailusta. Porin Kameraseura arvosteli kuvat, ja niin kuin muistetaan, siellä oli käytössä tällainen kolmiosainen arvostelukaavio: Tekninen laatu, kuvan optimointi: Tähän sisältyy kuvaus, kehitys, oikea valotus, terävyys/tarkoituksenmukainen terävyysalue, värimaailma, kontrasti, valo/varjo. Kokonaisuus: Tämä sisältää sommittelun, visuaalisuuden, muodot, tilankäytön, liikkeen tunnun, rytmisyyden, tasapainoisuuden, virheet (esim. häiritsevät tekijät, värivirheet). Aihe: tämä sisältää tarinan, tunteet, ainutlaatuisuuden, kuvan tarkoituksen. Millaisen lopputuloksen porilainen menetelmä antaa? Osiot tekninen laatu ja kokonaisuus sisältävät niitä asioita, joista viisaat opukset puhuvat yhteisnimellä valokuvan muoto; vastaavasti aihe on suurin piirtein sama kuin kuvan sisältö. Kun kuva voi saada jokaisesta osa-alueesta 5 pistettä, muodosta voi tällä tavoin kertyä yhteensä 10 (5+5) ja sisällöstä 5 pistettä. Toisin sanoen muoto saa kaksinkertaisen painon verrattuna sisältöön, mikä on melko terhakka linjanveto. Tällaiselle on kirjallisuudessa nimilappukin: formalismi. Kilpailussa kaavan avulla arvosteltiin kuitenkin pelkästään luontokuvia, ja niihin tällainen painotus saattaa sopiakin. Joka tapauksessa kaaviosta on enemmän hyötyä kuin haittaa, kun se tällä tavoin ohjaa tarkastelua ja määrittelee arvostelun painopistettä. Kuvanlukuharjoitus Tällainen naapurista saatu malli on siitä kiusallinen, että ennen pitkää alkaa miettiä omaa versiota ja tietenkin kuvittelee, että kyllä meidän porukka panee paremmaksi; alkajaisiksi siten että runko sopisi muihinkin aihepiireihin kuin luontokuviin. Samalla haikailee jonkinlaista asteikkoa tai mittapuuta: mitä kaikkea kuvasta pitää löytyä, jotta se ansaitsee vaikkapa 3 pistettä jostakin osiosta, ja millä kriteereillä? No, tarkan mittarin kehittely on tietenkin mahdoton yritys. Mutta voisiko kameraseuralaista kilpailuvammaa parantaa sillä, että malli enemmänkin ohjaisi kuvien lukemiseen kuin rankkaamiseen? Tästä ajatuskokeilusta muokkaantui lopulta matriisi (löytyy jutun lopusta), joka sai nimekseen kuvanlukuharjoitus. Nimi on vähän vinksahtanut, kun kaavio silti tarjoaa ohjelman myös kuvien kilpailuttamiseen. Kuville ei siinä kuitenkaan anneta pisteitä vaan jyviä, mikä on tietenkin peräisin Bert Carpelanin monivuotisista jutuista Kameralehdessä, ja jyvät kuulostavat vähemmän urheilullisilta. Tässäkin kaaviossa on kolme osiota. Ruutuihin likistettyjä tiivistelmiä yritetään seuraavassa availla. A Kohteen erittely tai teoksen kuvailu on perinteinen aloitus. Sen tarkoituksena on poimia esille kaikki kuvan elementit, se mitä kameran edessä on ollut. Tämä tuntuu äkkiä ajatellen turhalta: kuvahan on kaikkien nähtävissä. Katsojat havaitsevat kuitenkin kuvista eri asioita, ja tällainen B Kuvan tulkinta ja arviointi Vaatimaton-ruudun kuvat ovat hyviä yrityksiä. Usein ne kuitenkin ovat pinnallisia, ilman kuvaajan omaa panosta. Tämän lajin henkilökuvia moititaan usein passikuviksi, tilanteet ovat vailla dynamiikkaa ja maisemat postikortteja. Esikuvien vaikutus on usein nähtävissä. Hyvä-ruudussa kuvaajan näkemys alkaa erottua, ja kuva saa otteen katsojasta: kuvaaja onnistuu siirtämään kokemansa kauneus-, rumuus- tai muun elämyksensä katsojalle saakka. Henkilökuva tavoittaa jotakin kuvattavan olemuksesta ja kehonkielestä ja voi poimia lisää vivahteita ympäristöstä. Tilannekuvasta näkee mitä on tapahtumassa. Maisemakuva välittää paikan tunnelman ja tuntuu vievän katsojan paikan päälle. Luonnossa koettu siirtyy myös katsojan kokemukseksi. Kiinnostava-ruudun kuva voi olla vertauskuva ja kertoa kokonaan muuta kuin se pinnallisesti ottaen näyttää, ja tulkinnan mahdollisuuksia voi olla useita. Kuva voi perustua vastakohtiin ja jännitteisiin. Kuvaajan eläytyminen kohteena olevien ihmisten maailmaan näkyy, samoin sosiaaliset taidot, kyky päästä lähelle ja saada kontakti kuvattaviin. Henkilökuva saa esille persoonallisuuden piirteet ja mielentilan. Tilannekuva kertoo jo tarinaa: se houkuttelee päättelemään mitä on tapahtunut ennen kuvanottohetkeä ja arvailemaan jatkoa. Luonto on loputon kohde, ja sieltä on aina mahdollista näyttää jotakin kokonaan uutta. Vaikuttava-ruudun kuvissa on paljon samaa kuin edellisessä, mutta hallitummin ja vielä astetta väkevämpänä. Kuva voi olla tihentymä: useamman tapahtuman, vastakohdan, jännitteen ja tunnelatauksen leikkauspiste, draamaa. Se voi olla epätodellinen ja moniselitteinen, näyttää ihmissuhteet ja (myös kuvaajan) arvomaailman. Henkilökuva saa esiin kuvattavan karisman ja persoonallisuuden voiman. Tilannekuva kertoo historiaa tai näyttää käännekohdan, jonka jälkeen kuvan maailma ei enää ole entisensä. Maisemakuva vie myyttiseen paikkaan, jossa katsoja tuntee itsensä pieneksi. Tämän ruudun kuville on tyypillistä myös se että ne herättävät kysymyksiä ja saavat ajattelemaan. C Muotokieli ja tehokeinojen käyttö Näiden erittely on se arvostelun alue joka kameraseuroissa osataan (liiankin) hyvin. Tässä se arvioidaan siltä kannalta, miten hyvin muoto palvelee kuvan sisällön esille tuomista. Tämä kuvanlukuharjoitus on tietenkin raakile, mutta sitä voidaan lähteä jalostamaan. Jos sitä parannellaan ja täydennellään niillä ideoilla, joita Turun Kameroiden jäsenkunnasta irtoaa, päästään varmasti joskus väittämään että kyllä me aina porilaiset päihitetään (kaikki kunnia Porin Kameraseuralle: meillä ei ole ollut mitään vastaavaa). Ideoinnin voi aloittaa vaikkapa kaivautumalla kirjallisuuteen, joka (mm.) on ollut tämän pähkäilyn kaikupohjana: Terry Barrett: Criticizing photographs. An introduction to understanding images (2012) David Bate: Photography, the key concepts (2009) Stefan F Lindberg: Det fotografiska bildspråket (2006) Ian Jeffrey: How to read a photograph. Understanding, interpreting and enjoying the great photographers (2008) Mikko Hietaharju: Valokuvan voi repiä. Valokuvan rakenneelementit, käyttöympäristöt sekä valokuvatulkinnan syntyminen (väitöskirja, 2006) Mikko Hietaharju: Kuuntele kuvaa. Näkökulmia valokuvan tulkintaan (2010) 19

20 Kuvanlukuharjoitus (tai näyttelykuvien jyvittäminen) Luonnos/SO, syyskuu 2012 Käyttöohje: Arvioidaan, mihin ruutuihin kullakin kuvalla saa osumia ja miksi. Osumien perustelut ovat tärkeämpiä kuin oikea ruutu. Jos näytillä olevien kuvien paremmuus pitää ratkaista, niille kertyvät jyvät lasketaan. Kuvan jyväkertymä on mahdollista eritellä tunnusten (A1-DC2) avulla. A Kohteen erittely: mitä elementtejä kuvassa on; kuvaajan idea ja näkemisen taito A1 Vaatimaton A2 Tyydyttävä A3 Kiinnostava A4 Vaikuttava (0-1 j) (1-2 j) (2-3 j) (3-4 j) Ei kiintopistettä Tuttu juttu Omaperäinen; löytö Hyvä oivallus Riittää huonosti Näyttämisen arvoinen Kaunis, rujo, outo Ainutlaatuinen itsenäiseen kuvaan Kotialbumikohde Ajankohtainen Tärkeä, ajaton Paljon tavaraa B Kuvan tulkinta: sisältö ja sanoman väkevyys: mitä asioita ja millaisia vivahteita kuvasta on luettavissa; kuvan vaikutus Avainsanoja, tuntomerkkejä _ Tasoportaita aihepiireittäin Henkilökuva _ Tilanne _ Maisema _ Luonto _ Kuvan vaikutus B1 Vaatimaton (0-1 j) Tallenne Pinnallinen Jäljittelee esikuvia Ulkonäkö; passikuva Olotila Postikortti Bongauskuva Näyttää Esittää B2 Hyvä (1-2 j) Näkemys; rikkoo kaavoja Kuvauksellinen, runollinen Kauneuselämys Rumuuselämys Olemus, kehonkieli, miljöö Tapahtuma Paikan henki, tunnelma Luontokokemus Koskettaa Selittää B3 Kiinnostava (3-5 j) Vertauskuva; arvoituksellinen Vastakohtia, jännitteitä Myötäeläminen, kontakti Elämänmeno; onni, kurjuus, ilo Persoonallisuus, mielentila, luonne Tarina, prosessi Jylhänkaunis; idylli; ryysyranta Lisää tietämystä, ottaa kantaa B4 Vaikuttava (6-8 j) Tihentymä; syvällinen Epätodellinen, moniselitteinen Tunteet, ihmissuhteet, draama Arvomaailma Säteily, karisma Käännekohta, historia Myyttinen paikka Luontoelämys Herättää kysymyksiä Saa ajattelemaan Kolahtaa Tulkitsee C Muotokieli, tehokeinojen käyttö: kuvakulma, sommittelu, tilan tuntu, mittasuhteet, rinnastukset, rytmi, liike, ajoitus, valo, värit, sävyala, terävyys(alue) C1 Vaatimaton (0-1 j) Parantamisen varaa; ylikorostunut C2 Hyvä (1-2 j) Sopii kuvan sisältöön C3 Taitava (3-4 j) Tukee sisältöä C4 Vaikuttava (5-6 j) Osa sisältöä ja näkemystä D Bonusjyvät DA 1 Vaikea kuvattava(1-2 j) DB 1 Osuva nimi (1 j) 2 Huumori (1-3 j) 3 Väkevä kuva mutta vaikea luokitella (1-3 j) DC 1 Aito valokuva (2 j) 2 Luomukuva (1 j) 20

21 Suomen Kameraseurojen Liiton teemanäyttely Hyvinkäällä Teemanäyttelyn paras seura Turun Kamerat Suomen Kameraseurojen Liiton teemanäyttely TYÖ Näyttelyyn saapuneiden kuvien tuomarointi on suoritettu Näyttelyn tuomareina toimivat: Jari J. Heino, valokuvaaja Eero Venhola, EFIAP Gary Wornell, valokuvaaja Tuomaristo palkitsi näyttelyn kuvista 12 kunniakirjalla. Näiden lisäksi näyttelyn Nuorena kuvaajana palkittiin kunniakirjalla Saimaan kameraseuran Jetro Matilainen digisarjan kuvastaan Tunneliporaus. Muut näyttelyssä hyväksyntöjä saaneet nuoret kuvaajat olivat digisarjan Lassi Puhtimäki ja vedossarjan Sami Heiniö. Näyttelyn parhaaksi seuraksi valittiin eniten kunniakirjoja (5 kpl) kerännyt Turun kamerat. Teemanäyttelyn TYÖ tulokset, digikuvat Kunniakirjat kuvateosten sarjassa jaettiin seuraaville kuville: - Antero Seppänen, Joensuun kameraseura: Parturointi - Seppo Tuomaala, Kameraseura Helsinki: Kengänkiillottajien toimisto - Tatu Kosonen, Saimaan kameraseura: Antikvariaatti - Tommi Joutjärvi, Saimaan kameraseura: Puvuntekijä - Kari Laiho, Turun kamerat: Juosta karkuun - Marko Airisniemi, Turun kamerat: Lumityöt - Matti J. Niemi, Turun kamerat: Ruukun synty Kari Laiho, Juosta karkuun, Kunniakirja Teemanäyttelyn TYÖ tulokset, vedokset Kunniakirjat vedossarjassa jaettiin seuraaville kuville: - Ari Haimi, Loviisan kameraseura: Raataja - Jarmo Tyyskä, Oulaisten valovoima: Hitsaaja Pekka Krapu - Marko Seppälä, Rauman kameraseura: Tulta päin - Matti J. Niemi, Turun kamerat: Purjeet alas - Timo Lähtinen, Turun kamerat: Missä mun vasara? Turun Kameroista hyväksytyt digikuvat: Kari Laiho Juosta karkuun Marko Airismeri Dreijaus Marko Airismeri Lumityöt Marko Airismeri Marsipaanileipuri Marko Airismeri Pelastajat Marko Airismeri Suutari Marko Airismeri Turpeen nosto Matti J. Niemi Köydet kuntoon Matti J. Niemi Ruukun synty Pertti Leino Radansuun kyläkauppiaat Timo Lähtinen Easy Welder Marko Airismeri, Lumityöt, Kunniakirja Turun Kameroista hyväksytyt vedokset: Matti J. Niemi Leipurit Matti J. Niemi Pakkasaamu satamassa Matti J. Niemi Purjeet alas Matti J. Niemi Varastomies Timo Lähtinen Käsintehty Timo Lähtinen Missä mun vasara? Timo Lähtinen Virkkaus Timo Lähtinen Yhteistyö Visa Jokela Työrooleja

22 Arto Kangas, City Ferry Arto Kangas, Ice Sledge Matti J. Niemi, The Castle Kölnin näyttelyyn lähteneet kuvat Turun Kamerat ry osallistuu Kölnin City Treff kamerakerhon 25 vuotisjuhlanäyttelyyn, johon kölniläisen kameraseuran omien kuvien lisäksi on pyydetty kuvia Kölnin ystävyyskapunkien kameraseuroilta. Näyttely pidetään Kölnin kaupungintalolla (Lord Mayor's Town Hall) Näyttelyn teemana on: Cologne's twin towns through the lenses of their photographers Marjatta Laineenkare, Market place early on a winter morning Pertti Leino, Riverside in Turku Janne-Henrik Fjäder, Blue Corner Heikki Parkkinen, Monastery Street Visa Jokela, The River Aura and boats Matti J. Niemi, Blue Church Kauko Lehtonen, Old Ship 22

23 Seuracup in 2012 tulokset Tänä vuonna cup iin osallistui 17 kameraseuraa 330 kuvalla. Näyttelyyn hyväksyttiin 98 kuvaa 30 %. Seuracupin voitti Siilinjärven Kamerat. Kunniakirjan saivat: Hyvinkään Kameraseura, Salminen Pekka, EFIAP, Scylla boats racing Kameraseura -74, Valkeakoski Poutanen Juha, Sailing Kuopion Kameraseura, Damstén Petri, Reflecting rays Vantaan Fotokerho, Ari Laine, Girl and bird Vihdin Kameraseura, Karjalainen Tapio, Back to the colony Kameraseura Mielikuva, Isotalo Emmiina, Face Siilinjärven Kamerat, Ukkonen Markku, Under the moon Näyttelyyn hyväksytyt kuvat Turun Kameroilta: Airismeri Marko, The Last Swing Jokela Visa, A Fairy in a Magic Forest Krappala Marjukka, We are 1 Laineenkare Marjatta, Fishing boats at rest Lehtonen Kauko, Crossword fillers Lehtonen Kauko, Lily stars Leino Pertti, EFIAP, Street Artist Lähtinen Timo, EFIAP, Nowhere Niemi Matti J., EFIAP, Blue Fog Nurmi Seppo, Red MG35 Salkola Klaus, Anglers in the Night Soon Hannu, Home for the Night Virtanen Sulo, Little Mother 170 vuotiaan Suomalaisen valokuvan kunniaksi Turun Kameroiden valokuvakokoelma kerhon alusta nykyhetkeen. Terveystalo Pulssin ikkunagalleria loka- ja marraskuu KEHYSVALMISTAMO VUORINEN Valokuvien kehystys alumiini- tai puukehyksillä happovapaat paspatuurit kirkas ja heijastamaton lasi myös pohjustukset. satoja kehyslistamalleja varastossa, nopea toimitus ammattitaidolla ja laadukkaasti jo yli 30 vuoden ajan. Nuolemontie 42, Lieto, puh. (02)

24