YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HAAPAJÄRVEN PAJUPERÄNKAN- KAAN TUULIVOIMAHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN- TIOHJELMASTA

Transkriptio

1 POPELY/2609/2016 Infinergies Finland Oy Sisko Kotzschmar ja Erwin Birr Karppilantie Kempele Viite Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahanke YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HAAPAJÄRVEN PAJUPERÄNKAN- KAAN TUULIVOIMAHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN- TIOHJELMASTA Hankevastaava on toimittanut yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Sisältö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 2 HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT... 3 ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN... 4 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO... 5 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON VALMISTELU... 5 YLEISTÄ JA HANKEKUVAUS... 5 HANKKEEN VAIHTOEHDOT JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 6 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 7 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 8 VAIKUTUSALUEEN RAJAUS... 9 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 9 YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ... 9 IHMISTEN ELINOLOT, VIIHTYVYYS, TERVEYS JA VIRKISTYSKÄYTTÖ...11 MELU...13 VARJON VILKKUMINEN JA LENTOESTEVALOT...14 LIIKENNE...15 TUTKA- JA VIESTIYHTEYDET...16 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ...17 POHJOIS-POHJANMAAN ELIKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puh Veteraanikatu 1 PL Oulu

2 2/60 KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET...18 LUONNON MONIMUOTOISUUS...19 Kasvillisuus ja luontotyypit...19 Linnusto...19 Luontodirektiivin liitteen IV a tarkoittamat lajit...21 NATURA-ALUEET JA MUUT SUOJELUALUEET...22 METSÄSTYS...23 MAA- JA KALLIOPERÄ, PINTA- JA POHJAVEDET...23 ILMASTOVAIKUTUKSET...24 VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...26 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT...27 HANKKEEN ELINKAARI...27 EHDOTUS TOIMIKSI, JOILLA EHKÄISTÄÄN JA RAJOITETAAN HAITALLISIA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA...28 EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI...28 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN...28 HANKKEEN JA SEN VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS...29 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...29 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNOSTA TIEDOTTAMINEN...32 SUORITEMAKSU...33 MAKSUN MÄÄRÄYTYMISEN PERUSTEET...33 LASKUN LÄHETTÄMINEN...33 OIKAISUN HAKEMINEN MAKSUUN...33 LIITTEET...33 TIEDOKSI...33 LIITE 1. MAKSUA KOSKEVA OIKAISUVAATIMUSOSOITUS...35 LIITE 2. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET...36 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeesta vastaa Infinergies Finland Oy. Yhteyshenkilöinä toimivat projektisuunnittelija Sisko Kotzschmar ja toimitusjohtaja Erwin Birr. YVA-konsulttina arviointiohjelman laatimisessa on toiminut Pöyry Finland Oy, yhteyshenkilönä YVA-projektipäällikkö Ella Kilpeläinen. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 468/1994, muutos 458/2006) mukaisena yhteysviranomaisena, yhteyshenkilönä ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja

3 3/60 päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Tuulivoimalahankkeet on lisätty YVA-asetuksen 713/ :n hankeluetteloon (voimaan ) ja YVA-menettelyä sovelletaan luettelon mukaan hankkeissa, joissa laitosten määrä on vähintään 10 kpl tai joissa kokonaisteho on vähintään 30 megawattia. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma niistä selvityksistä, joita ympäristövaikutusten arvioimiseksi on tarpeen tehdä sekä siitä, miten arviointimenettely järjestetään. Arviointiohjelman tarkoituksena on mm. esittää tiedot laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä arvioinnissa käytettävistä menetelmistä. Arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää mahdollisiin lupahakemusasiakirjoihin. Hankkeen kuvaus ja vaihtoehdot Infinergies Finland Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Haapajärven kaupunkiin Pajuperänkankaan alueelle. Hankealueen pinta-ala on noin 850 ha ja se sijaitsee noin 9 kilometriä Haapajärven keskustasta lounaaseen. Alue rajautuu lännessä Reisjärven ja Haapajärven kuntarajaan. Hankkeen vaihtoehdot: VE0: Hanketta ei toteuteta. VE1: Hankealueelle sijoitetaan enintään 16 voimalaa. Tuulivoimalat olisivat yksikköteholtaan 3-6 MW ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 250 metriä. Sähkönsiirto Tuulipuiston sähkönsiirto tapahtuisi voimajohtolinjaan hankealueen länsipuolella tai Haapajärven keskustan pohjoispuolella. Sähköaseman sijainnille on kolme vaihtoehtoa. Hankkeen sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavaksi maakaapeleilla, uusia ilmajohtoja ei rakenneta.

4 4/60 ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Yhteysviranomainen tiedotti arviointiohjelmasta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen mukaisesti hankkeen vaikutusalueella ja pyysi kuntien ja muiden keskeisten viranomaisten ja tahojen lausunnot. Vireilläolosta ilmoitettiin sanomalehdissä Kalajokilaakso, Kaleva ja Maaselkä. Lisäksi Reisjärvi-lehdessä oli ilmoitus yleisötilaisuudesta. Kuulemiseen varattu aika päättyi Arviointiohjelma oli nähtävillä Haapajärven ja Reisjärven kaupungin-/kunnanvirastoissa ja pääkirjastoissa sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa (Veteraanikatu 1, Oulu), ja sähköisenä osoitteessa Yhteysviranomainen pyysi arviointiohjelmasta lausunnot seuraavilta tahoilta: Digita Networks Oy DNA Oy Elenia Oy Elisa Oyj Finavia Oyj Fingrid Oyj Haaga-Pukkilahden kyläyhdistys Haapajärven ampumaseura Haapajärven kaupunki Haapajärven pohjoinen metsästysseura Haapajärven-Reisjärven Riistanhoitoyhdistys Haapajärven yrittäjät ry Ilmatieteen laitos Iso-Kalajan Nuorisoseura Jokilaaksojen pelastuslaitos Kainuun metsätien tiekunta Kalajanjoen Maaseutuseura Kalajanjoen Metsästysseura Karjalahdenrannan kyläyhdistys Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys Kivinotkon metsätien tiekunta Kumisevan kyläyhdistys Kuonan metsästysseura Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Luonnonvarakeskus LUKE Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala Museovirasto Oksavan metsästysseura Oulun yliopisto Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

5 5/60 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Suomen aluehallintovirasto; peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Pohjois-Suomenselän luonnonsuojelupiiri Puolustusvoimat Reisjärven Eräveljet Reisjärven kunta Suomen Erillisverkot Oy Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Suomen Riistakeskus, Oulu Viestintävirasto Ficora Ylipään Metsästysseura Äijinnevan Metsätien tiekunta Näiden lisäksi muilla tahoilla ja kansalaisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. Saadut lausunnot ja mielipiteet ovat liitteessä 2. YVA-menettelyä ja kaavoitusta seuraamaan ja ohjaamaan on koottu seurantaryhmä, joka kokoontui ympäristövaikutusten arviointiohjelman käsittelyä varten ensimmäisen kerran Asiaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin Kumisevan koululla (Katajaperäntie 2, Haapajärvi). Paikalla oli reilut 20 osallistujaa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Yhteysviranomaisen lausunnon valmistelu Yhteysviranomaisen lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta ympäristöasiantuntija Heli Kinnunen, ylitarkastajat Tuukka Pahtamaa, Heli Törttö ja Lotta Sundström, ympäristölakimies Liisa Koski-Ahonen, biologi Anne Laine, geologi Maria Ekholm-Peltonen sekä liikenne- ja infrastruktuuri- vastuualueelta tieinsinööri Päivi Hautaniemi. Yleistä ja hankekuvaus Arviointiohjelma sisältää pääpiirteittäin ne asiat, jotka ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 9 :n mukaan kuuluukin esittää. Tiedot hankkeen tarkoituksesta, hankealueesta ja hankevastaavasta on esitetty. Tekniset tiedot on esitetty pääpiirteittäin, mutta tietoja on tarkennettava selostusvaiheessa. Kartat ja kuvat ovat selkeitä.

6 6/60 Toteutukseen valittavan voimalan yksikköteho voi olla kooltaan 3-6 MW ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus enintään 250 metriä. Yhteysviranomainen painottaa, että käytettävästä voimalasta tulee arviointiselostuksessa esittää riittävän tarkat tiedot (mm. tornityyppi, teho, koko). Arvioinneissa on syytä käyttää tehoiltaan ylintä mahdollista yksikkökokoa. Arviointiselostuksessa karttojen tulee olla niin selkeitä ja tarkkoja, että voimaloiden, tiestön ja kaapeleiden sijoittumista maastoon on helppo tarkastella. Myös maa-ainesten ottopaikat tulee esittää. Hankkeen vaihtoehdot ja vaihtoehtojen vertailu YVA-menettelyn keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu vaihtoehtotarkastelu. Vaihtoehtotarkastelun tarkoituksena on tukea päätöksentekoa tuottamalla tietoa hankkeen vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Lopputuloksena pitäisi olla optimaalisimman vaihtoehdon löytyminen mm. haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. YVA-menettelystä annetun asetuksen (713/2006) 9 :n 2 kohdan mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä tarpeellisessa määrin hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joista yhtenä on hankkeen toteuttamatta jättäminen, ellei tällainen vaihtoehto ole erityisestä syystä tarpeeton. Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen arviointiohjelmassa esitetään asetuksen mukainen nollavaihtoehto yhtenä selvitettävänä vaihtoehtona. Nollavaihtoehdon lisäksi esitetään yksi vaihtoehto, jossa Pajuperänkankaan alueelle toteutetaan enintään 16 tuulivoimalaa. Arviointiohjelman mukaan toteutusvaihtoehtona tarkastellaan YVAohjelmavaiheessa maksimimäärää tuulivoimaloita, mitä hankealueelle teoreettisesti esiselvitystietojen perusteella voidaan sijoittaa. Yhteysviranomainen toteaa, että arviointiohjelmassa esitetyt vaihtoehdot (nollavaihtoehto ja enintään 16 voimalaa) voidaan nähdä riittäviksi, kun otetaan huomioon, että voimaloita voidaan poistaa tai siirtää arvioitujen haitallisten vaikutusten perusteella. Tärkeää on kuitenkin arvioida YVA-menettelyssä suurimman mahdollisen hankkeen vaikutukset, sillä kaavoitusmenettelyssä ei ole enää mahdollista suurentaa hankkeen kokoa. Ympäristövaikutusten tulee olla arvioituna siten, että sen vaihtoehdon (ml. sähkönsiirto), jolle haetaan lupaa, ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-menettelyssä riittävällä tavalla. Liittäminen sähköverkkoon Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen sisäinen sähkönsiirto tuulivoimaloiden välillä aiotaan toteuttaa maakaapeleilla, jotka sijoitetaan pääsääntöisesti teiden

7 7/60 varsille kaivettaviin kaapeliojiin. Tuulipuiston sähkönsiirto sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Arviointiohjelman mukaan uusi sähköasema rakennetaan hankealueen länsipuolella sijaitsevan Fingridin voimajohtokäytävän läheisyyteen. Vaihtoehtoisesti sähköverkon liitäntäpiste sijoittuu Haapajärven taajaman pohjoispuolelle nykyiselle Elenian Koivuhaan sähköasemalle tai Sauviinmäen tuulipuiston laajennusta varten rakennettavalle sähköasemalle. Liikenneviraston mukaan kuvasta 3-5 voi saada käsityksen, että yhtenä vaihtoehtona olisi rakentaa voimalinja ilmajohtona hankealueelta Haapajärven keskustaan. Mikäli sähkönsiirto toteutetaan Haapajärven keskustan kautta, sähköjohto risteäisi radan kanssa Haapajärven henkilöliikennepaikan kohdalla. Haapajärven henkilöliikennepaikka sijoittuu sähköistämättömän Iisalmi-Ylivieska - raideyhteyden varrelle. Liikennevirasto toteaa jo ennakolta, että sähköjohdon sijoittaminen rautatiealueelle vaatii risteämäluvan Liikennevirastolta. Lisäksi Liikennevirasto huomauttaa, että kaapeleiden ja johtojen sijoittamisessa tiealueelle noudatetaan, mitä maantielain (503/2005) 42 :ssä ja 42 a :ssä säädetään. Rakennettaessa maakaapeleita maanteiden yhteyteen tulee noudattaa Liikenneviraston antamaa määräystä johtojen ja rakenteiden sijoittamisesta maantien tiealueelle ( sekä huomioida Liikenneviraston "Sähköja telejohdot ja maantiet" -ohje (Liikenneviraston ohjeita 22/2015). Fingrid Oyj toteaa, että liittyminen länsipuolen voimajohtolinjaan (Fingridin voimajohto) ei ole mahdollinen vaihtoehto, joten tuulivoimapuiston liityntä sähköverkkoon vaatii vielä selvityksiä yhteistyössä Fingridin ja alueverkkoyhtiöiden kanssa. Yhteysviranomainen kehottaa selvittämään sähköverkkoon liittymistä Fingridin ja alueverkkoyhtiöiden kanssa. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Arviointiohjelmassa on selvitetty lähialueen muut tuulivoimahankkeet. Lähimpänä on noin 16 km koilliseen sijaitseva ABO Wind Oy:n ja Infinergies Finland Oy:n Sauviinmäen 9 tuulivoimalan tuulivoimahanke. Sauviinmäen hankealueelle on pystytetty kesällä 2015 kaksi voimalaa ja seitsemälle voimalalle on lainvoimaiset rakennusluvat. Hankealueelta noin km koilliseen sijaitsevat ABO Wind Oy:n ja Infinergies Finland Oy:n Ristiniityn (8 voimalaa) ja Välikankaan hankkeet, joihin on toteutettu YVA-menettely, hankkeiden osayleiskaavoitus on valmistunut ja luvitus on meneillään.

8 8/60 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne täydentää, että Ristiniityn tuulivoimapuistolle on myönnetty 7 tuulivoimalan rakennuslupaa ja Välikankaalle 8 tuulivoimalan rakennuslupaa, jotka ovat lainvoimaisia. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne katsoo, että Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimapuistojen kaavojen sallimat tuulivoimaloiden enimmäismäärät tulee lisätä tekstiin. Liikennevirasto huomauttaa, että YVA-ohjelmassa ei ole mainittu lähialueen muita suunnitteilla olevia tuulivoimahankkeita (mm. Toholampi-Lestijärvi ja Ylivieskan Urakkaneva). Fingrid lisää muihin hankkeisiin Fingrid Oyj:n Keski-Suomen ja Oulunjoen välinen 400 kv voimajohtohankkeen, joka sijoittuu nykyisen 220 kv voimajohdon Petäjävesi - Haapaveden VL paikalle. Yhteysviranomainen toteaa, että selostusvaiheessa tulee lähialueiden hankkeiden tilanne päivittää ja esittää hankkeet kartalla. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Arviointiohjelmassa on esitetty hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat sekä niihin rinnastettavat päätökset: maankäyttöoikeudet ja -sopimukset, rakennuslupa, lentoestelupa ja puolustusvoimien hyväksyntä. Lisäksi mainitaan, että tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa edellyttää muita lupia kuten luonnonsuojelulain poikkeamislupa, liittymälupa maantiehen, lupa kaapeleiden ja johtojen sijoittamiseen yleiselle tiealueelle, ympäristö- ja vesilupa, erikoiskuljetuslupa, Natura-arviointi sekä muinaismuistolain poikkeamislupa. Puolustusvoimat esittää lausunnossaan lisättäväksi rakennuslupaan liittyvään kohtaan lauseen: Ennen rakennusluvan myöntämistä hankkeella on oltava Pääesikunnan operatiivisen osaston hyväksyntä. Hankealueella ei ole tuulivoimapuiston rakentamisen mahdollistavaa kaavaa, joten se tulee laatia ennen rakennuslupien hakemista. Arviointiohjelmassa tuodaan esiin, että Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta on päättänyt käynnistää kaavoituksen. Museovirasto toteaa, että YVA-ohjelmassa on kuvattu muinaisjäännöksiin kohdistuvan maankäytön aiheuttamaa lupamenettelyä. Museovirasto korostaa, että ensisijaisena menettelynä on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan hankesuunnittelun muuttaminen muinaisjäännöksen suojelun ehdoilla sellaiseksi, että kajoamiseen ei ole tarvetta. Yhteysviranomainen muistuttaa, että arviointiselostuksessa on syytä selostaa MRL 77 :n tuulivoimayleiskaavoitusta koskevat määräykset. MRL 77 b :n kolmannen kohdan mukaan yleiskaavaa laadittaessa on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, miten tuulivoiman tekninen huolto

9 9/60 Vaikutusalueen rajaus Vaikutusten arviointi ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Tästä syystä arviointiselostuksessa tulee esittää tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron maajohtojen sekä sähköasemien sijainti niin tarkasti, että YVA-menettelyn pohjalta voidaan laatia osayleiskaava. Arviointiohjelmassa tuodaan asianmukaisesti esiin kunkin vaikutustyypin erilainen vaikutusalue. Vaikutusalueen rajaukset vaikutustyypeittäin on kuvattu sekä etäisyysvyöhykkeet hankealueilta esitetty kartalla. Yhteysviranomainen toteaa, että keskeistä on havainnoida koko aluetta, jolle vaikutuksia aiheutuu. Maisemavaikutusten osalta on tärkeää tuoda esiin selkeästi alue, jossa tuulivoimalat näkyisivät. Vaikutusalueen laajuuden lisäksi on tarpeen arvioida vaikutuksen merkittävyyttä. Arviointiohjelman tarkoituksena on muun muassa esitellä arvioinnin osa-alueet sekä kertoa menetelmistä, joilla arviointi tullaan toteuttamaan. Arviointiohjelmassa tulee kuvata hankealueen ympäristön tilaa sellaisella tarkkuudella, että vaikutusten tunnistaminen ja arvioinnin kohdentaminen on mahdollista. Yhteysviranomainen huomauttaa, että YVA-menettelyn tarkoituksena on, että eri osapuolet voivat lausua suunnitelluista selvityksistä ja niissä käytettävistä menetelmistä arviointiohjelmavaiheessa ennen selvitysten tekemistä. Arviointiohjelmasta käy ilmi, että suuri osa selvityksistä on jo tehty. Arviointiselostus tulee toteuttaa arviointiohjelmassa esitetyn lisäksi tässä lausunnossa esitetyt näkökohdat sekä täydennykset huomioon ottaen. Arviointiin käytetyt menetelmät on eriteltävä arviointiselostuksessa. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Suunniteltujen voimalapaikkojen läheisyydessä sijaitsee yksi asuinrakennus noin 2 kilometrin etäisyydellä ja yksi lomarakennus noin 1,9 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne toteaa, että Pajuperänkankaan hankealueen asutusta esittävästä karttakuvasta (Kuva 6-2) puuttuvat ainakin Purhon asuinrakennukset. Saadun mielipiteen mukaan hankkeessa ehdotettu tuulivoimaloiden sijoittelu on erityisen huono Mustanlammen rannalla olevien asuntojen kannalta. Lisäksi

10 10/60 mainitaan Mustanlammen rannalle uudelle loma-asunnolle myönnetty rakennuslupa ja vaaditaan tiettyjen voimaloiden poistamista tai sijoittamista toisaalle. Yhteysviranomainen näkee tarpeelliseksi tuoda arviointiselostuksessa selvyyttä hankkeen vaikutuksista Mustanlammen asuntoihin ja niiden ympäristöön. Yhteysviranomainen katsoo, että osallisten kannalta on tärkeää arvioida hankkeesta aiheutuvia maankäytön rajoituksia sekä mahdollisia ristiriitoja nykyisen ja suunnitellun maankäytön kesken. Lähimpien rakennusten lupatilanne on syytä tarkistaa arviointiselostusvaiheessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on ohjelmassa esitetty asianmukaisesti. Tuulivoimahankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin aiotaan arvioida arviointiselostuksessa. Yleis- ja asemakaavat Hankealueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Lähimmät ranta-asemakaava-alueet sijaitsevat Reisjärven kunnassa noin neljän kilometrin päässä hankealueelta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen lausunnon mukaan yleisja asemakaavoihin tulisi lisätä Haapajärven keskustan osayleiskaava ja Reisjärven Köyhänperän rantakaava. Yhteysviranomainen toteaa, että Haapajärvellä on voimassa Sauviinmäen tuulivoimayleiskaava (9 tuulivoimalaa), Ristiniityn tuulivoimayleiskaava (8 tuulivoimalaa) sekä Välikankaan tuulivoimayleiskaava (16 tuulivoimalaa). Kaikille tuulivoimaloille on haettu rakennusluvat ja 9 tuulivoimalalle (Sauviinmäki) on jo myönnetty rakennusluvat, kaksi niistä on jo rakennettu. Haapajärven kaupunki on käynnistänyt Pajuperänkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnan. Asiasta on pidetty 1. viranomaisneuvottelu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Arviointiohjelman kohdassa 2.4. käsitellään YVA-menettelyn sovittamista kaavoituksen kanssa. Yhteysviranomainen toteaa, että olisi hyvä, jos kuvioissa olisi myös kaavoituksen viranomaisneuvottelujen sijainti. YVA-menettelyn ja kaavoituksen aikataulussa täytyy ottaa huomioon, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi antaa lausunnon yleiskaavaluonnoksesta vasta kun yhteysviranomainen on antanut lausunnon YVA-selostuksesta. Maakuntakaavoitus Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005 sekä 1. vaihemaakuntakaava Hankealueen eteläosaan sijoittuu maakuntakaavan

11 11/60 mukainen luonnonsuojelualue ja Natura verkostoon kuuluva alue. Pajuperänkankaan tuulivoima-alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1 358). Pohjois-Pohjanmaan liitto toteaa lausunnossaan, että hanke sijoittuu pääosin (12 voimalaa) Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle (tv-1 358). Hankkeen 4 voimalaa sijoittuvat tuulivoimarakentamiseen osoitetun kaava-alueen ulkopuolelle, ja hankealue osin Pajuperänkankaan (Fl ) Natura-alueelle, joka on tärkeä vanhojen metsien suojelukohde alueella ja osoitettu SL-merkinnällä maakuntakaavaan luonnonsuojelulain nojalla suojelluksi tai suojeltavaksi tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi. Pohjois-Pohjanmaan liitto jatkaa, että Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan oppaan päivityksen (5/2016) mukaan maakuntakaavassa osoitetun tuulivoima-alueen rajaus täsmentyy kuntakaavassa tarkempien selvitysten perusteella. Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Tällöin kyseessä on hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta ja tämä arvioidaan erikseen alueen kaavoituksen yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun kanssa ristiriidassa oleva eli maakuntakaavan vastainen kaavaratkaisu ei ole mahdollinen ilman maakuntakaavan muuttamista. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin näkemyksen mukaan maakuntakaavan rajausta on pidettävä määräävänä rajauksen eteläosassa, jossa on otettu huomioon Pajuperänkankaan suojelualue sekä ge-2-merkintä, joka tarkoittaa tässä tapauksessa moreenimuodostumaa. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin mukaan maakuntakaavan maankäytön ohjausvaikutus on sivuutettu, vaikka maakuntakaavan rajauksessa on kaksinkertaisesti pinta-alaa hankkeen pinta-alaan verrattuna. 3. vaihemaakuntakaavan laatiminen on vireillä ja siinä käsiteltäviä asioita ovat mm. tuulivoima-alueiden tarkistukset. Yhteysviranomainen toteaa kuten Pohjois-Pohjanmaan liitto, että 3. vaihemaakuntakaavoitus ja sen yhteydessä tehtävät selvitykset on otettava jatkosuunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa huomioon. Maakuntakaavasta poikkeamisen hyväksyttävyys voidaan selvittää yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Hyväksyttävyyteen vaikuttaa hankkeen vaikutukset Natura-alueen luonnonarvoihin, jotka tulee asianmukaisesti arvioida. Ihmisten elinolot, viihtyvyys, terveys ja virkistyskäyttö Osana hankkeen sosiaalisia vaikutuksia aiotaan arvioida myös ihmisten terveyteen ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin kohdistuvia vaikutuksia sekä hankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia. Näiden lisäksi aiotaan arvioida koettuja vaikutuksia.

12 12/60 Terveysvaikutuksia arvioidaan arviointiohjelman mukaan suorien terveysvaikutusten osalta asiantuntijatyönä. Arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon tuulivoimaloiden aiheuttama ääni ja varjon vilkunta sekä voimajohdon sähkö- ja magneettikentät. Osana sosiaalisten vaikutusten arviointia tullaan toteuttamaan asukaskysely, jonka tarkoituksena on selvittää Pajuperänkankaan tuulipuistohankkeen lähialueen (esimerkiksi noin 5-10 kilometrin etäisyys hankealueista) asukkaiden ja loma-asukkaiden suhtautumista hankkeeseen. Asukaskysely toteutetaan postikyselynä lähialueen vakinaisille talouksille ja vapaa-ajan asukkaille. Arviointiohjelman mukaan hankkeen merkittävimmät ihmisiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät asuinviihtyvyyteen ja virkistykseen (metsästys, marjastus, ulkoilu). Lisäksi ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan voivan syntyä alueen maankäytön ja maiseman muutoksista, tuulivoimaloiden melun ja välkkeen kokemisesta sekä tuulivoimaloiden lapoihin kertyvän jään turvallisuusriskeistä. Noin kilometrin päässä hankealueesta itään sijaitsee Sukkasalmen ampumarata. Lisäksi moottorikelkkaura Haapajärvi-Muuraisjärvi kulkee hankealueen kautta. Pajuperänkankaan alueella toimii Haapajärven-Reisjärven riistanhoitoyhdistys ja hankealueen itäpuolella sijaitsee pienriistan metsästysalue (Haapajärvi-Reisjärvi 5635, pinta-ala 2040 ha). Haaga-Pukkilahden kyläyhdistyksen mukaan maisemavaikutuksen lisäksi Haapajärven alueelle rakennetut myllyt ovat jo koollaan sekä melullaan hankaloittaneet luonnossa liikkumista ja viihtymistä. Kyläyhdistys pitää ensiarvoisen tärkeänä säilyttää osa alueen luonnosta rakentamattomana ajatellen marjastusta, metsästystä sekä muuta luonnossa tapahtuvaa virkistäytymistä. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri toteaa, että kartan mukaan hankealueella risteilee paljon polkuja, joiden tilaa ja käyttöä on syytä kuvailla selostuksessa. Kuva 7.4 viittaa maastoon, jossa mielellään retkeillään. Hakkuuaukkojen ja ojitettujen soiden ympäristössä pienillä luontolaikuilla ja eheillä maisemilla on luonnonsuojelupiirin mukaan iso merkitys virkistyskäytölle. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä selvittää eri tahojen suhtautumista hankkeeseen. Olemassa oleva ampumarata täytyy ottaa vaikutusten arvioinnissa tarkasti huomioon. Metsästäjiä ja muita alueen toimijoita ja virkistyskäyttäjiä on hyvä kuulla ja harkinnan mukaan haastatella tai järjestää tapaamisia (teemahaastattelut). Myös lentoestevalojen, melun ja välkkeen kokemista olisi hyvä kysyä. Arviointiselostuksessa tulisi käydä ilmi mahdolliset liikkumisen rajoitukset hankealueella.

13 13/60 Saaduissa mielipiteissä on oltu huolissaan hankkeen infraäänten mahdollisista terveysvaikutuksista. Yhteysviranomainen toteaa, että hallitus on linjannut energia- ja ilmastostrategiassaan tuulivoimaloiden mahdollisista terveyshaitoista teetettävän selvitys. Kuluvana vuonna valmistuvan selvityksen tulokset on syytä ottaa huomioon arviointiselostuksessa. Elinkeinot ja työllisyys Melu Arviointiohjelman mukaan tuulivoimapuistohankkeen vaikutus elinkeinoihin kohdentuu paikallisesti maa- ja metsätalouteen. Rakentamispaikan maanomistajan saama vuokratulo tuulivoimalasta todetaan ylittävän metsätalouden tuoton eivätkä tuulivoimalat rajoita metsätalouden harjoittamista muualla tuulivoimapuiston alueella. Tuulivoimahankkeen arvioituja työllisyysvaikutuksia on arviointiohjelmassa selostettu. Arviointiohjelman mukaan hankkeen vaikutuksia metsätalouteen ja matkailuun tullaan arvioimaan. Suomen metsäkeskus toteaa, että metsätalouden harjoittamiseen kohdistuvista elinkeinovaikutuksista (esimerkiksi suorat talous- ja työllisyysvaikutukset) on mahdollista pääpiirtein selvittää metsävara-aineistojen avulla. Suorien vaikutusten lisäksi vaikutuksia voi olla lähialueen metsänomistajille sekä paikallis- että aluetalouteen. Yhteysviranomainen pitää suunniteltuja arviointeja riittävänä. Tuulivoimahankkeen meluvaikutuksia aiotaan arvioida laskennallisin menetelmin ylärajatarkasteluna. Arvioinnissa hyödynnetään uutta kansallista ohjetta tuulivoimamelun mallintamiseksi (Ympäristöministeriö 2014, tuulivoiman mallinnusohje OH 2/2014). Melun leviämislaskennat tehdään CadnaA tai SoundPlan -ohjelmistolla vakiomeluvyöhykkeiden määrittelemiseksi 3D-digitaalikarttaympäristöön (35-45 db(a):n vyöhykkeet). Mallinnus tehdään tuulivoimaloiden maksimimäärälle (16 voimalaa) suurimmalla mahdollisella voimalatyypillä (Gamesa G128, 4,5 MW) ja napakorkeudella 180 metriä. Arviointiohjelman mukaan käytetyn voimalatyypin äänipäästö on varsin korkea verrattuna muihin markkinoilla oleviin voimaloihin, joten mallinnuksella kuvataan melun enimmäisvaikutusta. Pientaajuisen melun mallinnus aiotaan tehdä erikseen lähimpiin altistuviin kohteisiin ensin arvioimalla pientaajuisen melun osuus talon ulkopuolella, ja sen jälkeen arvioimalla sen osuus rakennuksen sisäpuolella. Pientaajuisen melun laskennassa hyödynnetään Tanskan kansallista ohjetta sekä uutta kansallista ohjetta (Ympäristöministeriö 2014).

14 14/60 Mallinnettuja ulkomelun leviämisen laskentatuloksia vertaillaan alueen nykyiseen taustamelutilanteeseen (esimerkiksi tieliikennemelu) sekä tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annetun asetuksen (1107/2015) mukaisiin ohjearvoihin. Sisätiloissa käytetään terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003) pientaajuisen melun ohjearvoja. Saaduissa mielipiteissä on oltu huolissaan hankkeen melu- ja välkehaitoista ja melumallinnusten oikeellisuudesta. Voimaloista aiheutuvan melun pelätään kulkeutuvan Mustanlammen rannalla oleviin asuntoihin johtuen epäedullisesta koverasta maastomuodostelmasta ja ilmavirtauksista. Yhteysviranomainen toteaa, että tähän on hyvä tuoda selvyyttä arviointiselostuksessa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne toteaa, että meluvaikutuksia koskevaan lukuun 7.11 sivulle 71 tulee korjata sisätilojen melun ohjearvoista siten, että niistä on säädetty terveydensuojelulain (163/1994) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksista. Melua mallinnettaessa tulee myös harkita tuulivoimapuiston melun yhteisvaikutuksen arvioimista lähistölle rakennettavan Haapajärven Ampumaseuran ampumaradan kanssa. Yhteysviranominen toteaa, että hankkeen melumallinnus ja myös mallinnustietojen raportointi tulee tehdä tuulivoimaloiden melun mallinnuksesta annetun ympäristöministeriön ohjeen (2/2014) mukaisesti, mallinnustietojen raportoinnin tulee sisältää myös ohjeen sivujen mukaiset raportointitaulukot. Melumallinnuksen tulee perustua ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Melumallinnuksen perusteella määritetyt melualueet tulee esittää karttapohjalla, johon on merkitty myös melulle altistuvat kohteet. Lisäksi tulee esittää melulle altistuvien kohteiden määrät. Meluselvitysraportti tulee liittää arviointiselostukseen. Varjon vilkkuminen ja lentoestevalot Tuulivoimahankkeen aiheuttaman varjon vilkkumisen vaikutuksia aiotaan arvioida WindPRO-ohjelmiston SHADOW-laskentamallia käyttäen. Määritellyillä laskentaparametreilla saadaan arvio vilkunnan teoreettisesta maksimimäärästä. Lisäksi aiotaan laskea myös realistinen arvio vilkunnan määrästä. Realistinen arvio ottaa huomioon paikallisen tuulijakauman sekä paikalliset auringonpaistehavainnot. Mallinnuksen tulokset esitetään karttakuvina. Arviointiohjelmassa mainitaan, että Suomessa ei ole viranomaisten antamia määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista, mutta vakiintuneen käytännön mukaan mallinnustuloksia verrataan Ruotsissa

15 15/60 käytössä oleviin ohjearvoihin (8 tuntia varjostusta vuodessa). Yhteysviranomainen toteaa menettelyn perustelluksi. Lentoestevalojen näkyvyyttä tullaan arvioimaan tuulivoimaloista laadittavaa näkemäalueanalyysiä hyödyntäen. Sen perusteella arvioidaan mille alueille lentoestevalot näkyvät. Lentoestevalojen aiheuttamaa maisemakuvan muutosta arvioidaan osana maisemavaikutusten arviointia. Yhteysviranomainen toteaa, että lentoestevalojen aiheuttamaa maisemakuvan muutosta on hyvä arvioida myös viihtyvyyteen vaikuttavana tekijänä. Valokuvasovitteita olisi hyvä tehdä myös yöaikaisesta pimeän ajan näkymästä. Lentoestevalojen osalta tulee noudattaa Trafin uusimpia ohjeita. Liikenne Arviointiohjelman mukaan hankkeen vaikutuksia liikenteeseen tullaan arvioimaan asiantuntija-arviona tarkastelemalla tuulivoimapuiston rakentamiseen ja toimintaan liittyvien kuljetusten määriä ja käytettyjä reittejä. Kuljetusmääriä verrataan teiden nykyisiin liikennemääriin. Arvioinnissa kiinnitetään huomioita kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen. Tuulivoimapuiston liikenteelle aiheuttamia turvallisuusriskejä tarkastellaan tarvittaessa Liikenneviraston Tuulivoimaohjeen (Liikenneviraston ohjeita 8/2012) perusteella. Arviointiohjelman mukaan myös liikenteen aiheuttamaa melua ja ilmanlaatuun kohdistuvia vaikutuksia tullaan arvioimaan. Liikennevirasto toteaa lausunnossaan, että YVA-selostuksessa tulee kuvata tuulivoimaloiden osien kuljetuksiin käytettävät reittivaihtoehdot sekä arvioida kuljetusten vaikutukset näiden teiden liikennemääriin erityisesti raskaan liikenteen osalta. Liikennevaikutusten arvioinnissa käytettävät lähtötiedot olisi tullut lausunnon mukaan esittää sekä korjata kuvaan 6-18 ajantasaiset liikennemäärätiedot (nyt oli esitetty vuoden 2013 liikennemäärätiedot). Liikennevirasto muistuttaa myös, että voimaloiden osien kuljetuksia varten maanteiden, siltojen ja rumpujen kantokyky on varmistettava hyvissä ajoin ennen kuljetuksia. Jos rakenteiden vahvistamiselle todetaan tarvetta, toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan hankkeesta vastaavan kustannuksella. Tämä koskee myös mahdollista valaisinpylväiden ja liikennemerkkien väliaikaista siirtoa sekä liittymien avartamista. Yhteysviranomainen pitää arviointiohjelmaa pääosin riittävänä liikennevaikutusten arvioinnin osalta. Arviointia tulee täsmentää siten, että mikäli kuljetuksissa on havaittavissa selkeitä huippuja, tulee huippuaikojen liikennemäärät esittää erikseen. Mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämistoimia on tärkeä tuoda esille. Selostuksessa tulee tarkastella myös hankkeen edellyttämän

16 16/60 liikenteen aiheuttamaa melua, päästöjä sekä tärinää, mikäli hanke aiheuttaa nykytilaan verrattuna merkittäviä muutoksia. Mikäli hanke edellyttää tiestölle parantamistoimenpiteitä, on hankevastaavan syytä huomioida, että perusväylänpidon rahoitus on niukkaa ja siten ELY-keskuksen mahdollisuudet toteuttaa parantamistoimenpiteitä ovat rajalliset. Mahdolliset parantamistoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan hankevastaavan kustannuksella, yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tutka- ja viestiyhteydet Tuulivoimalat voivat vaikuttaa tutkahavaintoihin ja Puolustusvoimien toimintaan. Puolustusvoimat on antanut hyväksyvän lausunnon Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeesta. Puolustusvoimat toteaa arviointiohjelman lausunnossaan, että myönteinen lausunto on annettu tuulivoimaloille Välikankaan, Vasikkakallion ja Pajuperänkankaan alueelle (24 kpl, korkeus 207 m). Arviointiohjelman mukaan Pajuperänkankaalle suunnitellaan 17 kpl tuulivoimaloita, joiden korkeus on maksimissaan 250 m. Voimaloiden vähennys aikaisempaan lausuntoon on 7 kpl ja korkeusmuutos + 43 m. Puolustusvoimat ei lausunnon mukaan vastusta suunnitelman mukaisia muutoksia, mutta toteaa, että jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko, määrä tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen lopullisesta hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Tuulivoimalat voivat vaikuttaa säätutkien toimintaan. Ilmatieteen laitos toteaa lausunnossaan, että Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahanke sijaitsee 90 km:n etäisyydellä lähimmästä säätutkasta, joka on Vimpelissä. Suuren etäisyyden vuoksi tuulivoimaloiden mahdollisia häiriöitä säätutkamittauksille ei ole tarpeen arvioida tarkemmin, eivätkä häiriöt muodosta estettä hankkeen toteuttamiselle. Arviointiohjelman mukaan hankkeen vaikutuksista tv- ja radiolähetyksiin pyydetään lausunto Digita Oy:ltä. Yhteysviranomaiselle tulleessa mielipiteessä muistutetaan, että Digita Oy:n lisäksi on myös muita toimijoita, joilla on alueen läheisyydessä radioliikennettä hyödyntäviä laitteistoja. Esimerkkinä mainitaan paikallisradiot, viranomaisverkko sekä matkapuhelin- ja teleoperaattorit. Palautteen mukaan hankkeella on vaikutusta myös näiden toimijoiden radioverkkoihin ja YVA-hankkeeseen olisi liitettävä suunnitelma radioliikenteeseen pohjautuvien palveluiden turvaamisesta.

17 17/60 Yhteysviranomainen ei saanut YVA-ohjelmavaiheessa Digitan lausuntoa. Muista tuulivoimahankkeista antamissaan lausunnoissa Digita on todennut, että tuulipuistot aiheuttavat useimmiten merkittävää haittaa antenni- tv vastaanottoon ennen kaikkea puiston takana olevissa asuin- ja lomarakennuksissa. Lisäksi tuulivoimalat voivat sijaita Digitan käyttämien radiolinkkijänteiden edessä jolloin tiedonsiirto lähetysasemille katkeaa. Tämän vuoksi Digita on tuonut lausunnoissaan esiin, että on tärkeää tutkia mahdolliset antenni-tv:n näkyvyyskatvealueet sekä tiedonsiirron linkkijänteiden sijainti ja liittää taustaselvitys materiaaleihin. Yhteysviranomainen katsoo, että hankkeen jatkosuunnittelussa on huomioitava vaikutukset tv- ja radiolähetyksiin sekä muihin tietoliikenneyhteyksiin. Maisema ja kulttuuriympäristö Arviointiohjelmassa on alustavasti selvitetty hankkeen suunnittelualueella ja vaikutusalueella sijaitsevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön tullaan todentamaan ja arvioimaan mm. näkymäalueanalyysilla ja kuvasovitteilla. Taustamateriaalina ovat olemassa olevat selvitykset, hankkeen alustava suunnitelma-aineisto, kartta- ja ilmakuvatarkastelut sekä maastokäynnit. Pohjois-Pohjanmaan liitto tuo esiin 2. vaihemaakuntakaavan päivityksen yhteydessä tekemänsä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemien ja kulttuuriympäristöjen inventoinnin. Maisema-alueita käsittelevä selvitys on saatavissa myös liiton verkkosivuilta (Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu B:86, 2016). Pohjois-Pohjanmaan liitto katsoo, että hankkeen toteuttamisen mahdolliset vaikutukset muun muassa valtakunnallisesti arvokkaaseen Reisjärven Keskikylä - Kangaskylän maisemakokonaisuuteen ja Ylipään - Karjalahdenrannan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan Kalajokivarressa tulee arvioida tarkemmin esimerkiksi valokuvasovitteiden ja näkyvyysalueanalyysin avulla. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Reisjärven Eräveljet ja Iso-Kalajan Nuorisoseura vastustavat tuulipuistohanketta. Molemmilla on ranta-aluetta virkistyskäytössä Valkeisjärven rannalla ja yhteisen lausunnon mukaan tuulipuisto vaikuttaa olennaisesti luonnontilaisen maiseman rikkoutumiseen. Yhteysviranomainen toteaa, että arviointiohjelmassa on tuotu hyvin esille hankealueen maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön nykytilanne. Kuitenkin

18 18/60 on syytä tarkistaa käytetyt termit sekä viimeisin tieto esimerkiksi hyväksytystä 2. vaihemaakuntakaavasta, jossa on määritelty maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Arviointiselostuksessa olisi hyvä olla selvitys, mihin aineistoon eri arvot perustuvat. Kiinteät muinaisjäännökset Hankealueelle ei arviointiohjelman mukaan sijoitu ennestään tunnettuja muinaisjäännöskohteita. Lähistöltä tunnetaan 2 historiallisen ajan muinaisjäännöstä: Etelä-Sydänmaa Antinkalliot rajamerkki ja Palolamminkangas tervahauta. Lähialueella todetaan olevan useita tervahautoja. Hankealueelle on tehty arkeologinen inventointi (Keski-Pohjanmaan arkeologiapalvelut 2016), jonka tuloksena alueelta löytyi kolme uutta muinaisjäännöskohdetta; tervapirtin jäännös (Antinneva 2) ja kaksi tervahautaa (Antinneva ja Pajuperänkangas) sekä yksi kulttuuriperintökohde, maakellari (Pajuperänkangas 2). Alueella on lisäksi kaksi kulttuuriperintökohdetta, maakellari/kämpän jäännös (Lahtarinneva) ja kolmiomittaustornin jäännös (Numerokallio), jotka on kartoitettu aikaisemmin. Museovirasto toteaa, että Pajuperänkankaan inventointiin on maastossa käytetty vain kaksi työpäivää ja sen aikana alueen länsi- ja luoteisosan hiekka-alueilla on tehty joitakin koekuoppia. Tietoa siitä, missä koekuopitusta mainitun Antinnevan tervapirtin kiukaanjäännösten lisäksi on tehty, ei inventointiraportista kuitenkaan ilmene. Museovirasto katsoo, että arkeologista maastoselvitystä voi pitää melko pikaisesti toteutettuna ja inventoituja alueita kuvaavaa raportin karttaa kattavuudeltaan hyvin optimistisena. Se kuitenkin noudattaa vastaavan tyyppisillä maastoalueilla toteutetuissa arkeologisissa inventoinneissa noudatettua tehokkuutta, jolloin lähinnä maanpinnalle ja mainituissa lidar-aineistoissa anomalioina erottuvia rakenteita pystytään paikantamaan maastossa. Museovirasto toteaa vielä, että tuulivoimalaa n:o 2 suunniteltaessa ja toteutettaessa Antinnevan kohdekokonaisuuden läheisyyteen tulee muinaisjäännösalue merkitä sekä maastoon että tarkempiin suunnitteluasiakirjoihin. Yhteysviranomainen toteaa, että jatkosuunnittelussa on huomioitava Museoviraston lausunto.

19 19/60 Luonnon monimuotoisuus Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on selvitetty maastossa Selvityskohteena on ollut voimalapaikat ja huoltotielinjaukset lähiympäristöineen sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella valikoidut kohteet. Tarkoituksena on ollut löytää tuulipuiston alueella sijaitsevat metsälain (10 ), luonnonsuojelulain (29 ) ja vesilain (2:11 ) mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä uhanalaiset luontotyypit. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri toteaa, että kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten tuloksia ei esitetä eikä kartoitustyön tarkkuudesta jaeta tietoa. Pistemäisen kartoituksen ohella pitää luonnonsuojelupiirin mukaan arvioida alueen pirstoutumisen vaikutusta luontotyyppeihin ja lajistoon. Lisäksi lausunnossa korostetaan Antinnevan luontoarvojen selvittämistä, sen merkitystä seudun eliöstölle ja virkistyskäytölle sekä tien ja voimaloiden vaikutusten arviointia suon vesitalouteen ja maisemaan. Suomen metsäkeskus toteaa, että kasvillisuus- ja luontotyyppivaikutusten arvioinnissa voidaan käyttää Suomen Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän tietoja. Kohdealueella on metsälain 10 kohteita, joista osalle on myönnetty ympäristötukea. Suomen metsäkeskus katsoo, että rakennettavan tielinjausten osalta on tarve tarkistaa niiden vaikutukset luontokohteisiin ja varmistaa vesiensuojelun toteutuminen. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan kasvillisuusselvityksiin on käytetty vähänpuoleisesti aikaa, sillä kasvillisuutta on selvitetty melko laajalta alueelta vain kahtena päivänä heinäkuussa Arviointiselostuksessa tulee kuvata voimalapaikkojen kasvillisuus (lajilistat) ja luontotyypit tarkasti. Ojittamaton ja virkistyskäytössä oleva Antinnevan suokokonaisuus on syytä säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena myös reunaosiltaan. Linnusto Hankealueen linnustoa on selvitetty maastokaudella Alueella on tehty kanalintujen soidinpaikkaselvitys huhti-toukokuussa, pesimälinnustoselvitys touko-kesäkuussa ja sääksen lentoreittiselvitys heinäkuussa. Muutonseuranta aiotaan suorittaa elo-marraskuussa 2016 ja huhti-toukokuussa 2017 sekä pöllöselvitys keväällä Pajuperänkankaan tuulipuistohankkeen kannalta selvästi oleellisin lintulaji on arviointiohjelman mukaan kurki ja pienessä määrin petolinnut. Hankealue sijoit-

20 20/60 tuu kurjen syksyiselle päämuuttoreitille ja siksi syksyn muutonseuranta keskitetään kurjen syysmuuttoaikaan. Keväällä muutonseuranta keskitetään niin ikään kurjen ja lisäksi petolintujen sekä joutsenten ja hanhien muuttoaikaan. Petolintujen ja suojelullisesti huomionarvoisten lajien reviiri- ja rengastustietoja on hankittu Metsähallituksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon rekistereistä. Hankealueen eteläosaan ulottuu pieneltä alalta Pajunperänkankaan Natura 2000-alue (FI , SCI), joka on laaja ja yhtenäinen vanhan metsän alue. Natura-alueen metsälinnuston todetaan olevan sitä ympäröiviin metsiin verrattuna monipuolinen ja runsas. Kanalinnuista metsoja on arviointiohjelman mukaan havaittu vain yksittäin, mutta teerellä on muutamia soidinpaikkoja. Lähistöllä todetaan olevan vanha maakotkan pesä, joka sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä lähimmästä suunnitellusta voimalapaikasta. Hankealueelta noin 2 kilometrin päässä sijaitsee aktiivinen sääksen reviiri ja reviirin koiraan saalistuslentoja on tarkkailtu kesällä Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys katsoo, että maakotkan ja muiden petolintujen esiintyminen alueella tulee selvittää, vähälukuisten ja erityisesti uhanalaisluokituksessa mainittujen lintulajien kartoitusta tulee tarkentaa ja arvioida tuulivoimarakentamisen vaikutukset niihin. Lintutieteellinen yhdistyksen näkemyksen mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa vähintään 1 km etäisyydelle Pajuperänkankaan vanhojen metsien suojelualueesta ja metson ja teeren soidinpaikoista. Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys pyytää myös korjaamaan virheen kuvassa 6-14, jossa punaisilla palloilla merkityt huomionarvoisten lajien esiintymispaikat ovat täsmälleen samat kuin alueen tuulivoimaloiden suunnitellut sijoituspaikat. Yhteysviranomainen pitää kaikkia esitettyjä selvityksiä tarpeellisina. Kartoituksissa tulee pyrkiä selvittämään kanalintujen lisäksi mahdollisimman tarkkaan hankealueen kookkaat ja törmäysriskialttiit petolintulajit sekä vanhan metsän lajit sekä hankkeen vaikutukset niihin. Selvityksissä on perusteltua panostaa erityisesti maakotkaan, sääkseen ja kurkimuuttoon. Linnustoselvityksiin käytetty aika, menetelmät ja selvitysten kohteet tulee raportoida selkeästi. Tarkemmat tiedot metson ja teeren soidinpaikoista tulee rajata ainoastaan viranomaiskäyttöön, mutta muuten tulokset olisi hyvä esittää kartoilla ja kuvilla. Tuloksissa on esitettävä keskeisten lajien törmäysriskiarviot ja arvioitava este- ja häiriövaikutuksia.

21 21/60 Luontodirektiivin liitteen IV a tarkoittamat lajit Arviointiohjelmassa tuodaan esiin, että EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaiset lajit ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on Suomen luonnonsuojelulain 49 :n nojalla kielletty. Todetaan, että hankealueella saattaa levinneisyytensä puolesta esiintyä mm. lepakoita, liito-oravaa, saukkoa, viitasammakkoa ja suurpetoja. Liito-orava Alueen liito-oravatilannetta on selvitetty maastokartoituksella toukokuussa Alueen läheisyydestä ei arviointiohjelman mukaan ole havaintoja liito-oravasta. Lepakot Alueen lepakkotilannetta on selvitetty maastokartoituksin kesällä Alueelta havaittiin muutamia pohjanlepakoita. Viitasammakko Hankealueella todetaan olevan kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella kaksi sellaista vesimuodostumaa, jotka ovat viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä. Toinen lammista sijoittuu välittömästi voimalapaikalle suunnitellun huoltotien viereen. Viitasammakosta ei arviointiohjelman mukaan ole aikaisempia havaintoja hankealueella. Yhteysviranomainen toteaa, että kohdasta Muut eläimistöselvitykset ei mainita viitasammakkoselvitystä. Toisaalla todetaan vain, että havaintoja viitasammakoista ei tehty toukokuussa tehdyn liito-oravakartoituksen yhteydessä. Yhteysviranomainen toteaa, että ohjelmassa esitettyjen tietojen mukaan alueelle sijoittuu viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä, joten asianmukainen viitasammakkoselvitys tulee laatia soveliaaseen selvitysaikaan keväällä. Mikäli suunnittelualueilla esiintyy jokin direktiivilajeista, vaikutusten arvioinnissa on analysoitava, miten hanke voidaan toteuttaa niin, ettei ko. lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja heikennetä. Mikäli alueelta löytyy mainittujen lajien lisääntymis- tai levähdysalueita, tietoja niistä saa luovuttaa vain viranomaiskäyttöön, mikäli julkistaminen voi vaarantaa esiintymän säilymisen.

22 22/60 Muu eläimistö Alueen rakentamattomuuden, metsien vaihtelevan ikärakenteen ja taimikoiden määrän takia alueen todetaan olevan esimerkiksi hirvelle sopivaa elinympäristöä. Suurpedoista alueella voivat mahdollisesti esiintyä karhu, susi, ilves ja ahma. Arviointiohjelman mukaan hankealueella ei nähdä tarpeellisena tehdä maastoselvityksiä riistaeläimistön tai muun eläimistön osalta. Tietoa aiotaan kerätä olemassa olevasta aineistosta (Luonnonvarakeskus) sekä haastattelemalla paikallisia metsästäjiä ja asiantuntijoita. Saadussa mielipiteessä todetaan alueella liikkuvan susia ja pidetään suurpetoselvitystä tärkeänä. Lisäksi nostetaan esiin tuulivoimalahankkeen vaikutusarviointi Suomenselän metsäpeurapopulaation elämään. Yhteysviranomainen pitää suunniteltuja selvityksiä riittävinä. Natura-alueet ja muut suojelualueet Tuulipuiston hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat suojelualueet on arviointiohjelmassa esitetty. Natura-alueista Pajuperänkangas (FI , SCI) sijoittuu osin hankealueelle. Korteojan korpi (FI , SCI) kuuluu myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja sijoittuu noin 1650 metrin päähän hankealueen pohjoispuolelle. Valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma Palolamminkangas (MOR- Y11-075) sijoittuu noin 650 metriä hankealueen eteläpuolelle. Lisäksi Mustanniemen vanha metsä (yksityinen suojelualue YSA207623) sijoittuu 1700 metriä hankealueen länsipuolelle. Tuulipuiston lähistölle ei sijoitu kansainvälisesti (IBA) tai kansallisesti (FINIBA) arvokkaita lintualueita. Lähin IBA-FINIBA-alue on noin 55 km pohjoiseen sijoittuva Haapaveden lintujärvet. Osana hankkeen YVA-menettelyä aiotaan tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarveselvitys koskien Pajuperänkankaan (FI , SAC) ja Korteojan korven (FI , SAC) Natura-alueita. Pohjois-Pohjanmaan liitto katsoo, että Natura-arvioinnin tarveselvityksessä tulee selvittää, voisiko hankkeella olla vaikutusta Pajuperänkankaan Natura-alueen suojelun perusteina oleviin luontoarvoihin ja voidaanko mahdollisia vaikutuksia lieventää voimaloiden sijoittelulla.

23 23/60 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin mukaan voimalapaikka nro 14 sijoittuu lähes Pajuperänkankaan suojelualueen reunalle ja karttapaikan ilmakuvan mukaan hyvinkin yhtenäisen metsän alueelle. Voimalapaikan rakentaminen vaatii myös uuden tien tekemistä. Lausunnossa katsotaan, että voimalan rakentamisen vaikutukset Natura-alueen luontoarvoihin ja linnustoon on selvitettävä. Yhteysviranomainen toteaa esitetyt Natura-arvioinnin tarveselvitykset tarpeellisiksi. Kun hankealueen mainitaan arviointiohjelmassa menevän osin päällekkäin Natura-alueen kanssa, voisi olla varminta laatia luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama Natura-arviointi. Joka tapauksessa voimaloiden, teiden ja kaapeleiden sijoittamisessa on varmistuttava siitä, ettei heikennetä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi Pajuperänkangas on sisällytetty Natura-verkostoon ja tästä on esitettävä riittävät vaikutusarvioinnit arviointiselostuksessa; on esim. selvitettävä, voiko hanke vaikuttaa valumavesiin niin, että sillä olisi heikentävää vaikutusta Natura-alueen luontotyyppeihin. Metsästys Arviointiohjelman mukaan hankealueen itäpuolella sijaitsee pienriistan metsästysalue (Haapajärvi-Reisjärvi 5635, pinta-ala 2040 ha). Pajuperänkankaan alueella toimii Haapajärven-Reisjärven riistanhoitoyhdistys. Hankealueen riistakantojen tilaa ja kannanvaihteluita aiotaan selvittää Luonnonvarakeskuksen aineistojen perusteella sekä haastattelemalla paikallisia metsästäjiä ja asiantuntijoita. Reisjärven Eräveljien lausunnon mukaan voimalat vaikuttavat epäsuotuisasti metsästysoloihin, eläinten liikkuvuuteen ja esiintymiseen suuremmallakin kuin pelkästään voimala-alueella. Reisjärven Eräveljet vastustaa tuulivoimalahanketta, koska hankealue on seuran tärkeimpiä riista-alueita. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä, että metsästäjien näkemykset otetaan hankkeen jatkosuunnittelussa huomioon. Maa- ja kallioperä, pinta- ja pohjavedet Hankealueelle ei arviointiohjelman mukaan sijoitu arvokkaita kallio- tai moreenimuodostumia eikä ranta- tai tuulikerrostumia. Hankealueelle ei sijoitu lampia tai järviä. Lähin vesistö on Mustanlampi (lähimmillään 1,7 km alueen pohjoispuolella), lisäksi mainitaan Palolampi, Lummelampi, Nuottijärvi, Hautaperän tekojärvi sekä Reisjärven kunnan puolella sijaitsevat Kalliojärvi ja Valkeisjärvi. Mainitaan, että karttatarkastelun perusteella alueelle ei sijoitu lähteitä.