Raportti Ruotsalaisten Suomi-kuva Osa :Laadullinen tutkimus

Transkriptio

1 Raportti Ruotsalaisten Suomi-kuva Osa :Laadullinen tutkimus Suomen instituutin yhteyshenkilö : Anders Eriksson Novusin yhteyshenkilö : Jessica Åkerström Päiväys: 4. tammikuuta

2 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite 3 Menetelmä ja kohderyhmä 4 Tietoa osallistujista 5 Yleisesti Suomi-kuva 7 Suhde Suomeen 9 Spontaanit mielleyhtymät 11 Asenteet Suomea kohtaan 13 - Ihmiset 14 - Yhteiskunta 15 - Kulttuurielämä 16 Tiedot Suomesta 17 - Suomenruotsalaisista 19 Kommentit ja päätelmät 20 -Konsultin kommentit 21 -Avainhavaintoja 22 -Kohti kvantitatiivista kartoitusta 23 Muita kiinnostavia havaintoja 24 - Erot 25 - Määreet ja esteet 26 Liitteet 2 2

3 Tausta ja tavoite Tausta Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta, ja Suomen instituutti yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja ajatushautomo Magman kanssa ovat antaneet Novusin tehtäväksi laatia tutkimuksen tavallisten ruotsalaisten Suomi-kuvasta. Tutkimus koostuu kahdesta osasta: 1) kvalitatiivisesta esitutkimuksesta ja 2) kvantitatiivisesta kartoituksesta. Tavoite Tavoite on saada päivitetty kuva ruotsalaisten näkemyksestä ja tiedoista Suomesta. Tuloksia käytetään tulevien toimien ja toiminnan kehittämisen pohjana. Tutkimusten havaintoja käytetään muun muassa henkilökunnan ja hallituksen tulevissa työpajoissa keväällä Output Osa 1) Kvalitatiivinen tutkimus tuottaa havaintoja ajatuksista, mietteistä ja tunteista, jotka liittyvät Suomeen. Sijoittamalla kvalitatiivisen osuuden tutkimuksen alkuun pyrimme pääsemään eroon omista ennakkokäsityksistämme. Sen ansiosta voimme kuunnella avoimemmasta näkökulmasta, mitä käsityksiä Suomesta on olemassa, ja siten myös saada paremman pohjan kvantitatiiviselle kartoitukselle. Osa 2) Kvantitatiivinen kartoitus kertoo numeroina, miten laajalle levinneitä ensimmäisen osan näkemykset ovat. Esim. kuinka monella on ennen kaikkea positiivinen asenne tai kuinka laajaa on tietämys Suomesta. Tässä raportissa esitellään osa 1 kvalitatiivinen tutkimus. 3 3 Molemmat osat antavat yhdessä sekä laajan että syvän kuvan tämän hetken Suomi-kuvasta.

4 Menetelmä ja kohderyhmä, osa 1 Menetelmä Tutkimuksen osa 1 tehtiin kvalitatiivisesti. Fokusryhmiä, jotka keskustelivat 1 h 45 min / ryhmä Yhteensä oli 4 fokusryhmää, joissa oli kussakin 7-8 hlöä. Ryhmäkeskustelut pidettiin vk Kohderyhmä Naiset ja miehet suurkaupungissa (Tukholma) ja pienemmässä kaupungissa (Jönköping) ikäryhmittäin: a. Nuoremmat, Tukholma (20-39 v) b. Vanhemmat, Tukholma (40-79 v) c. Nuoremmat, Jönköping (20-39 v) d. Vanhemmat, Jönköping (40-79 v) Ensin osallistujat arvottiin iän ja paikkakunnan mukaan Novusin valtakunnallisesta Sverigepanelista. Sitten osallistujat valittiin pyrkien saavuttamaan tasaisen ikä- ja sukupuolijakauman. Osallistujien valinnassa otimme huomioon myös suhteen Suomeen ja oletetut tiedot Suomesta. Kvalitatiivisen tutkimuksen toteuttamisessa on otettava huomioon, ettei tuloksia voi yleistää. Tulosten voi katsoa auttavan ymmärtää ja saada näkemystä kohderyhmän ajatuksiin näistä kysymyksistä. 4 4

5 Tietoa osallistujista 5 5

6 Tietoa osallistujista Sukupuoli Ikä Ammatti Suhde Suomeen Mies 23 v Opiskelija Ei suhdetta Suomeen Nainen 28 v Toimistotyöntekijä Ei suhdetta Suomeen Mies 31 v Opinto- ja ammatinvalinnanohjaaja Nainen 35 v Hallintotyöntekijä Nainen 36 v CSR-konsultti Nainen 39 v Tukholma Yliopistohallinnon työntekijä Nainen 34 v Palveluhoitaja Sukua Suomessa, mutta käynyt vain yksittäisiä kertoja Sukua Suomessa, käynyt usein nuorempana On ollut työn kautta tekemisissä Suomen kanssa, mutta ei käynyt siellä Käynyt Suomessa yksittäisiä kertoja Vanhemmat Suomesta, käynyt Suomessa usein Sukupuoli Ikä Ammatti Suhde Suomeen Nainen 59 v Kotipalvelu Matkustellut Suomessa Mies 61 v Virkamies Nainen 66 v Eläkeläinen Mies 65 v Eläkeläinen Mies 70 v Eläkeläinen Nainen 54 v Opinto-ohjaaja Käynyt Suomessa joitakin kertoja Asunut Suomessa puoli vuotta Kotoisin Suomesta, mutta asunut Ruotsissa 40 vuotta Käynyt Suomessa yksittäisiä kertoja Matkustanut Suomessa yksittäisiä kertoja (Helsinki ja Ahvenanmaa) Mies 61 v Kiinteistönvälittäjä Ei suhdetta Suomeen Nainen 71 v Eläkeläinen Ei suhdetta Suomeen. Sukupuoli Ikä Ammatti Suhde Suomeen Mies 19 v Erityisopettaja Ei suhdetta Suomeen Nainen 34 v Opettaja Ei suhdetta Suomeen Nainen 25 v Opiskelija Käynyt Suomessa yksittäisiä kertoja Mies 25 v Työläinen Ei suhdetta Suomeen Mies 27 v Varastotyöntekijä Ei suhdetta Suomeen Nainen 30 v Opiskelija Nainen 39 v Logistiikkainsinööri Mies 36 v Jönköping Työkyvyttömyyseläkkeellä Suomalainen perheenjäsen On ollut työn kautta tekemisissä Suomen kanssa, mutta ei käynyt siellä Käynyt Suomessa yksittäisiä kertoja Sukupuoli Ikä Ammatti Suhde Suomeen Mies 42 v Konsultti, yksityisyrittäjä Ei suhdetta Suomeen Mies 61 v Virkamies Mies 67 v Yrittäjä, koulutus Nainen 52 v Virkamies Mies 68 v Eläkeläinen (opettaja) Mies 73 v Eläkeläinen Mies 59 v Toimittaja, kirjailija Sukua Suomessa, käynyt siellä joitakin kertoja On ollut työn kautta tekemisissä Suomen kanssa, käynyt siellä Käynyt Suomessa joitakin kertoja Ystäviä Suomesta ja käynyt siellä joitakin kertoja Käynyt Suomessa yksittäisiä kertoja Käynyt Suomessa useita kertoja Nainen 53 v Työläinen Ei suhdetta Suomeen 6 6

7 Yleiskuva Minulle Suomi on itsepäinen vanha ukko. Ylpeä. Voimakas. Tiedän, miten asioiden pitää olla. Nuori suomalainen on kiinnostunut, utelias, hieman uteliaampi oppimaan uutta, tutkimaan maailmaa. Päättäväinen. Sisukas. 7 7

8 Suomi-kuva laajenee... Osallistujien Suomi-kuva on aluksi melko yksinkertainen. Koska tietoa on vähän, osallistujat kiinnittyvät tunneperäiseen Suomi-kuvaan joka on melko sekava ja usein vanhanaikainen ja harmaa. Vähä vähältä kuva kuitenkin muuttuu. Kuva Suomesta karuna maana, joka on kehityksestä jäljessä ja on oman menneisyytensä varjostama, kehittyy valoisammaksi, modernimmaksi ja edistyneemmäksi Suomeksi jonka uskotaan olevan olemassa ja josta halutaan oppia lisää. Osa käsityksistä perustuu kokemuksiin Suomesta: Kaunis luonto Luotettava, ahkera ja hieman hiljainen kansa, jota kunnioitetaan Kokemus hieman sulkeutuneesta maasta, jonka haasteena on avautua ulkomaailmalle Suomi-kuvasta Pinnallinen Suomi-kuva on vanhentunut Suomi-kuvaa leimaavat enemmän tunteet kuin todellinen tieto Pinnan alla uskotaan olevan modernimpi ja edistyneempi Suomi Tiedon myötä Suomi-kuva muuttuu/päivittyy myönteisyys vahvistuu ja suhde syvenee 8 8

9 Suhde Suomeen 9 9

10 Suomi tuntuu läheiseltä mutta kaukaiselta Osallistujien kuvatessa suhdettaan Suomeen osoittautuu, että osa on kotoisin Suomesta tai siellä on sukulaisia, mutta monilla suhde on lähes olematon. Monien mielestä, riippumatta omasta suhteesta, Ruotsin ja pikkuveljen tai serkun Suomen välillä on tunnepohjainen sukulaissuhde. Siitä huolimatta Suomi koetaan samalla kaukaiseksi. Useimmilla osallistujilla suhde Suomeen on vähäinen tai jopa olematon. Jotkut ovat käyneet Turussa tai Helsingissä yksittäisiä kertoja, toiset ovat olleet lapsena lomalla Ahvenanmaalla. Osa on ollut työn puolesta Suomen, tai ennemmin suomalaisten ihmisten tai organisaatioiden, kanssa tekemisissä. Suomesta puhuttaessa koetaan tiettyä etäisyyttä ja kaukaisuutta. Myös ne, joilla on Suomessa sukua, kokevat, että Suomi sijaitsee lähellä sydäntä mutta etteivät he tiedä Suomesta tarpeeksi ja ettei suhde ole aivan ajankohtainen. Jotkut arvelevat, että suomalaisilla on Ruotsia kohtaan alemmuuskompleksi ja että suhde on monimutkainen siksi, että Suomi ja Ruotsi ovat aiemmin olleet samaa maata. Kaikissa ryhmissä arvellaan, että Suomi-suhde ja -tietämys riippuvat luultavasti siitä, missä päin Ruotsia asuu. Monet arvelevat, että esim. Pohjois-Ruotsissa asuvilla on läheisempi suhde Suomeen kuin muualla Ruotsissa asuvilla

11 Spontaanit mielikuvat Suomesta 11 11

12 Spontaanisti Suomesta Osallistujien spontaanit ja omaehtoiset ajatukset Suomesta ovat eri ryhmissä hyvin samanlaiset. Kaikissa ryhmissä huomaamme kaksi rinnakkaista assosiaatiopolkua: Toisessa polussa Suomikuvaa leimaavat assosiaatiot ovat enimmäkseen myönteisiä ja toisessa kielteisempiä tai epävarmoja. Spontaaneissa mielikuvissa Suomeen liitetään: Kaunis luonto Urheilu (jääkiekko, hiihto, Suomi-Ruotsi-maaottelu) Mukava, ahkera ja ylpeä kansa Hiljaisuus/vähäpuheisuus ja vakavuus/surumielisyys Tietynlainen huumori Hyvä ruoka Muotoilu/laatu Hyvä koulu Naapurimaa, joka on kuin lähisukulainen (sisarus) Kuitenkin spontaanisti mieleen tulevat myös: Väkivalta (kouluammuskelut, levottomat risteilyalukset, liian anteliaat aselait) Alkoholinkäyttö Kielimuurit 12 12

13 Asenteet Suomea kohtaan 13 13

14 Suomalaisia ja heille tyypillistä sisua kunnioitetaan, mutta sulkeutuneisuus on este Ryhmissä puhutaan suomalaisista kunnioittavasti. Osallistujilla on pohjimmiltaan positiivinen asenne suomalaisia kohtaan, ja monet kuvaavat yhdistävänsä tietyn ystävällisyyden ja luotettavuuden erityisesti suomalaisiin. Osallistujat mainitsevat pitävänsä myös hiljaisuutta ja vähäpuheisuutta suomalaisille tyypillisenä. Useimmat eivät pidä sitä negatiivisena asiana, mutta huomauttavat sulkeutuneisuuden ja surumielisyyden voivan johtaa eristäytymiseen ja masennukseen. Ryhmäkeskusteluissa tulee esille, että vakavan pinnan alla on tarve irrotella ja että siihen liittyen on olemassa tietty leikkisyys, mielikuvituksellisuus ja tietynlainen huumori, joka on mustaa, sarkastista ja kekseliästä. Monet pohdiskelevat, että suomalaiset ja ruotsalaiset ovat läheistä sukua ja samanlaisempia kuin uskommekaan. Kuitenkin joidenkin mielestä suomalaisilla on enemmän yhteistä Venäjän ja Itä-Euroopan kanssa tylyyden ja karun suorapuheisuuden vuoksi, joita pidetään tyypillisenä suomalaisille. Osallistujat ovat yhtä mieltä siitä, että on olemassa tietty suomalainen mielenlaatu, joka on tyly ja vakava mutta joka yhdistetään myös ihailtavaan voimakkuuteen ja periksi antamattomuuteen sisuun. Mielikuvia suomalaisista kansana: Luotettavia ja ystävällisiä Hiljaisia, ujoja Ahkeria Vakavia ja surumielisiä Huumori ja mielikuvitus vakavan kuoren alla Sulkeutuneisuus/eristyneisyys Suomelainen luonteenlaatu (sisu) Näen itsevarmoja ihmisiä, jotka ovat tehneet pitkään samaa työtä. Eivät ajattele niin paljon laatikon ulkopuolelta, vaan tekevät niin kuin ovat aina tehneet ja tekevät sen hyvin. Luulen, että he eivät niin paljon välitä ympäröivästä maailmasta. Melko eristyneitä. Sanoisin, että he ovat tylyjä ja varautuneita. Eivät niin avoimia kuin me. Heitä ei haittaa, että käymme kylässä, mutta he ovat vähän sisäänpäinkääntyneitä ja varautuneita. He purevat vain hammasta ja tekevät työnsä. Fighting spirit. He ovat hieman varautuneita, mutta sen jälkeen uskomattoman lämpimiä ja hyviä ystäviä. He ovat ahkeria, haluavat antaa itseestään hyvän vaikutelman. He ovat vähän tylympiä kuin me. Eivät niin hölmöjä kuin me Ruotsissa. Eivät esitä

15 Suomen yhteiskunta: järjestelmällinen ja toimiva, mutta sulkeutunut ja erossa muusta maailmasta Osallistujilla on yhteneväinen käsitys Suomen yhteiskunnasta järjestelmällisenä, tarkoituksenmukaisena ja hyvin toimivana. Yhteiskunnan instituutoiden, etenkin koulun ja sairaanhoidon, katsotaan toimivan hyvin. Suomen yhteiskuntaan yhdistetään hierarkiaan ja statukseen perustuvat rakenteet, joita monet kuvaavat suurena kunnioituksena poliitikkoja ja organisaatioiden johtoa sekä yhteiskunnan ammatteja kuten poliisia, opettajia ja lääkäreitä kohtaan. Useimpien mielestä yhteiskunnassa ei ole suuria luokkaeroja ei ole eliittiä vaan ennemmin melko tasavertainen yhteiskunta, jonka normeissa on pysyttävä voidakseen kuulua yhteisöön. Koetaan, että erilaisuus ei ole kovin hyväksyttävää. Tämä pohdinta sopii näkemyksiin Suomesta ja suomalaisista hieman sisäänpäinkääntyneinä ja sulkeutuneina, joidenkin mielestä ulkomaailmalta eristyneinä. Politiikan osalta monet ovat hieman epävarmoja. Omat tiedot koetaan vähäisiksi. Monet mainitsevat spontaanisti Perussuomalaiset ja tiukan pakolaispolitiikan, joka joidenkin mielestä voi olla ongelmallista ottaen huomioon sulkeutuneisuuden ja ulkomaailmalta eristäytymisen. Sen sijaan keskusteluissa tulee esille eroja sukupolvien välillä jotkut puhuvat sukupolvien välisestä kuilusta. Nuorta sukupolvea kuvataan uteliaaksi ja eteenpäin katsovaksi trendikkääksi, kun taas vanhempi sukupolvi on vanhanaikaisempi, konservatiivisempi ja vastustaa muutosta. Tämä käsitys voi liittyä "kaksijakoiseen Suomi-kuvaan, joka osallistujilla yleisesti ottaen on. Ensimmäisissä spontaaneissa ajatuksissa monet pitävät Suomea melko yksinkertaisena eikä niin eteenpäin pyrkivänä yhteiskuntana. Keskustelun edetessä kuva kehittyy modernimmaksi näkemykseksi Suomesta, jonka yhteiskuntaa kuvataan innovatiiviseksi ja edistyneemmäksi. + - Järjestys Hierarkisuus Tasa-arvo Ammattien arvostus (opettaja, poliisi) Hyvä koulu Hyvä sairaanhoito Edistynyt Innovatiivinen Homogeeninen Konservatiivinen Muukalaisvihamielisiä/pelkäävät muutosta Nationalistinen/isänmaallinen 15 15

16 Näkemyksiä Suomen kulttuurielämästä Suomen kulttuurielämä nähdään enemmän kansanomaisena kuin korkeakulttuurina Monien osallistujien on vaikea suhtautua Suomen kulttuurielämään. Jotkut pitävät sitä heikkotasoisena, ja toisten mielestä Suomen kulttuurielämä voi olla rikasta, aitoa ja ajatonta. Epävarmuus on kuitenkin suurta eikä ajankohtaisia aiheita tunneta. Yleisesti ottaen käy ilmi, ettei Suomen kulttuurielämää pidetä elitistisenä vaan pikemminkin kansanomaisena, kaikille sopivana ja yhdessä harjoitettuna. Monet arvelevat, että perinteet ovat tärkeitä. Monet mainitsevat myös luonnon merkityksen, että vapaa-ajalla ollaan aktiivisia ja vietetään paljon aikaa luonnossa. Ja sauna tietenkin. Suomen kulttuuri on tangoa, muotoilua ja tunnettuja säveltäjiä... Useimmat mainitsevat spontaanisti, että Suomessa on hyvää muotoilua, jota kuvataan puhtaaksi ja yksinkertaiseksi. Mainintoja saavat myös perinteinen käsityö, kuten veisto, tekstiili ja lasi, joka yhdessä korkean laadun kanssa yhdistetään Suomeen. Monet yhdistävät Suomen kulttuurielämän suomalaiseen tangoon ja klassiseen musiikkiin, jonka tunnettuja säveltäjiä nimetään. Vanhemmat osallistujat puhuvat eniten siitä, missä Suomen katsotaan historiallisesti olleen hyvä, mutta ajankohtaisesta kulttuurista ei juuri tiedetä. mutta myös kapeampaa, uteliaisuutta herättävää kulttuuria Nuoremmat hakevat näkökulmaa populaarikulttuurista, jossa jotkut arvioivat Suomen kulttuurielämän olevan nykyään melko anonyymiä ja näkymätöntä. Suomea verrataan muihin Pohjoismaihin, joiden koetaan tuottaneen menestyneitä elokuvia, sarjoja ja kirjallisuutta. Ne, joilla on asiasta käsitys, ovat yhtä mieltä siitä, että suomalainen populaarikulttuuri on kapeaa, vakavaa mutta että on myös tietynlaista huumoria, kekseliäisyyttä ja paljon mielikuvitusta vakavuuden takana. Etenkin nuoret osallistujat Tukholmassa sanovat spontaanisti, että haluaisivat suomalaista kulttuuria näkyvämmäksi. Suomen kulttuurielämästä Yhteistä eikä elitististä kulttuuri on enimmäkseen kansanomaista ja yhdessä toteutettua (tanssi, laulu, käsityöperinteet) Vakavaa ja surumielistä Huumori ja mielikuvituksellisuus vakavuuden takana Muotoilu (käsityö, veisto, tekstiili, arkkitehtuuri, lasi, Aalto) Klassinen musiikki (säveltäjät, Sibelius, Salonen) Tango Kapeaa kapeita populaarikulttuurin, elokuvan, kirjallisuuden yms. lajityyppejä Aitoa, ei niin laskelmoitua Luonto aktiivinen elämäntapa ja urheilu, sauna Ajatonta Vähemmän yläluokan korkeakulttuuria. Sen sijaan heillä on kansantanssia. Tuntuu, että heillä on huumorintajua. He voivat vaikuttaa vakavilta, mutta pinnan alla on paljon huumoria. Musta huumori. Ei niin laskelmoitua. Minusta kulttuurissa on paljon sellaista, mistä pidän. Melankolia, tunnelma joka voi puhutella ruotsalaisiakin.

17 Tiedot Suomesta 17 17

18 Pyydettäessä kuvailemaan tietojaan Suomesta useimmat arvioivat tietonsa vähäisiksi... Osallistujien tiedot Suomesta ovat vähäiset, mutta on kiinnostusta oppia lisää Osallistujat ovat yhtä mieltä siitä, että pitäisi tietää enemmän Suomesta ja joidenkin mielestä on kiusallista, ettei enempää tiedetä. Monet kokevat, että esimerkiksi Norjasta ja Tanskasta tiedetään enemmän ja niihin on helpompi suhtautua. Tämän arvellaan johtuvan ennen kaikkea kielestä, mutta osin myös maantieteestä ja siitä, että esim. lomakohteeksi valitaan helpommin jokin toinen naapurimaa Suomi ei ole yhtä itsestäänselvä kohde. Joidenkin mielestä koulussa ei opita Suomesta mitään, ja monet kokevat, ettei Suomi näy uutisissa ja populaarikulttuurissa, minkä vuoksi se on jonkinlainen musta aukko. Hyvin harvat osallistujat osaavat mainita ajankohtaisia kulttuurihahmoja Suomen elokuvasta, musiikista tai kirjallisuudesta. Kaksi osallistujaa tiesi, että Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta....mutta on kiinnostusta oppia lisää Kun osallistujat keskustelevat Suomi-tietämyksestään, käy ilmi, että erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä on kiinnostusta ja uteliaisuutta oppia lisää. Ryhmien noudattama kaava osoittaa, että kiinnostus kasvaa tietojen lisääntyessä huomion arvoinen johtopäätös. Osallistujat ovat eri mieltä siitä, mitä Suomesta pitäisi tietää joidenkin mielestä historia ja politiikka ovat tärkeitä perustietoja, kun taas toiset eivät ole niistä kiinnostuneita, vaan haluavat ennemmin ajankohtaista faktaa Suomesta tai tunnetasolla oppia tuntemaan Suomea paremmin. Esteet Miksi emme tiedä Suomesta enempää? Kieli Maantiede Suomi tuntuu kaukaiselta (verrattuna muihin naapurimaihin) Eivät opi (tarpeeksi) koulussa Suomi ei näy mediassa, populaarikulttuurissa Ei itsestäänselvä lomakohde Tiedän vain vähän. Hävettävän vähän. Suomi tuntuu olevan vähän sivussa. Tanskan ja Norjan kanssa meillä on samanlainen kieli. Suomella on aivan erilainen kieli. Siitä tulee este. Hävettää tiedän niin vähän

19 Suuri epätietoisuus suomanruotsalaisista Kaikissa ryhmissä on suurta epävarmuutta, kun puheeksi tulevat suomenruotsalaiset. Vain harvalla on oikeaa tietoa, ja hekin tuntevat itsensä epävarmoiksi. Eniten epävarmuutta aiheuttaa määritelmä, ja on selvästi useita eri käsityksiä siitä, keitä suomenruotsalaiset ovat. Ne, joilla on ylipäänsä jokin mielikuva, yhdistävät suomenruotsalaiset etenkin historiallisesti yläluokkaan, johonkin hienompaan ja hienostuneempaan kuin tavalliset suomalaiset. Suomenruotsalaisten nykytilanne on sekava jotkut puhuvat suomenruotsalaisista uhanalaisena ryhmänä. Joidenkin mielestä he ovat historiassa kärsineet syrjinnästä, kun taas toisten mielestä syrjintä on ongelma yhä nykypäivänäkin. He ovat ymmärtääkseni historiallisesti kokeneet melko kovia. Kokeneet rasismia ja syrjintää. Luulen, että suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset ovat eri asia. Ruotsinsuomalaiset ovat niitä, jotka asuvat Ruotsissa mutta joilla on suomalaiset juuret. Suomenruotsalaiset asuvat Suomessa. Heitä vähän vihataan, koska he ovat muka vähän hienostuneempia paremmat työt, parempi asema yhteiskunnassa. Mutta suomenruotsalaisia syrjitään nykyään vähän enemmän, heistä ei ehkä pideetä nykyään eivät ainakaan perussuomalaiset. Suomenruotsalaiset ovat vähän uhanalaisia. Suomenruotsalaisia pidetään vähän intellektuellimpina ja kulttuurista kiinnostuneempina. En ole koskaan ymmärtänyt määritelmää. Monilla on esimerkiksi ruotsinkielisiä nimiä, mutta en tiedä, mistä se johtuu. Olen tästä ihan pihalla, mutta minulla on mielikuva, että he ovat sotalasten jälkeinen sukupolvi ne jotka jäivät Ruotsiin. Minä olen aina pitänyt heitä suomenruotsalaisina

20 Kommentit ja päätelmät 20 20

21 Konsultin kommentit Kvalitatiivisesta tutkimuksesta päätellen tiedot Suomesta ovat vähäisiä. Siitä päättelemme, että ajankohtaista Suomi-kuvaa leimaavat ennakkoluulot ja epävarmuus, vaikkakin pinnan alla on modernimpia ja myönteisempiä mielikuvia ja uteliaisuutta. Pohjimmiltaan asenne Suomea kohtaan tuntuu olevan myönteinen, mikä kertoo hyvästä potentiaalista tuoda Suomea paremmin esille ja siten kehittää tietoa ja käsityksiä Suomesta. Olemme löytäneet joitakin ryhmille yhteisiä käsityksiä joitakin tunnistettavia määreitä ja sellaisia määreitä, joiden on mahdollista tulla uusiksi Suomi-kuvaa edistäviksi tekijöiksi. On myös joitakin esteitä, jotka on ylitettävä relevantimman ja modernimman Suomi-kuvan esiin nostamisksi. Seuraavilla sivuilla esittelemme avainhavaintojamme kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoite on toimia pohjana seuraavassa vaiheessa tehtävälle kvantitatiiviselle kartoitukselle, jossa tutkitaan, kuinka laajalle levinneitä esitutkimuksessa havaitut näkemykset ovat. Ehdotuksemme eteenpäin vietävistä relevanteista havainnoista esitellään avainhavaintojen jälkeen. Lopuksi kerromme vielä joitakin kvalitatiivisen tutkimuksen havaintoja, jotka saattavat mielestämme olla kiinnostavia seuraavassa vaiheessa ja myöhemmin työpajoissa jne

22 1. Avainhavaintoja Suomi-kuva Tietämys Suomesta on vähäistä Suuri epätietoisuus Suomesta maana, sen historiasta ja kulttuurista. Useimmat arvioivat omat tietonsa vähäisiksi (eniten 2-pisteitä asteikolla 1 5) Suuri epätietoisuus suomenruotsalaisista (määritelmä, historia, kulttuuri ja asema) Epätietoisuus ja ennakkoluulot varjostavat Suomi-kuvaa Suomi-kuva on sekava Vähäisen tietämyksen vuoksi spontaani kuva on vanhentunut Pinnan alla on modernimpi kuva, mutta epätietoisuus on suurta Pohjimmiltaan asenne on myönteinen Suomea pidetään lähisukulaisena mutta silti kaukaisena Suomi ei näy/kuulu mediassa ja populaarikulttuurissa Suomi ei tunnu helposti lähestyttävältä, mm. kielen mutta myös maantieteen vuoksi Suhde Suomeen koetaan monimutkaiseksi, kuin me, mutta ei kuitenkaan Suomea pidetään osin sulkeutuneena ja homogeenisenä Kiinnostusta on! Yleisesti koetaan, että pitäisi tietää enemmän Selkeä tahto nähdä/kuulla/oppia enemmän Suomesta Kiinnostusta suomalaiseen kulttuuriin (etenkin nuorilla?)

23 2. Kohti kvantitatiivista kartoitusta Alla on ehdotuksemme havainnoista, joita voi olla kiinnostavaa seurata toisessa vaiheessa sopivan pohjan saamiseksi jatkotoimia ajatellen. ASENTEET Kuinka suuri osuus suhtautuu Suomeen positiivisesti/negatiivisesti? Kuinka yleisiä ovat eri ennakkoluulot ja -käsitykset? Mikä on ennakkoluulojen/-käsitysten järjestys? Onko demografisia eroja siinä, millainen asenne ihmisellä on? KIINNOST US Kuinka yleinen on tunne, että pitäisi tietää enemmän? Kuinka yleinen on tunne, ettei tietoja Suomesta ole? (mihin kohtaan asteikkoa ihminen asettaa itsensä) Onko koetuissa tiedoissa eroja? (sukupuoli, ikä, maantiede?) Kuinka yleistä on kiinnostus tietää lisää? Ketkä haluavat tietää lisää? Mistä halutaan lisätietoa? (suomalainen kulttuuri, Suomi matkakohteena jne.) Missä Suomesta halutaan nähdä/kuulla (mitä kanavia pitkin)? TYÖPAJAT KOULUTUS PR VIESTINTÄ TIETO Kuinka yleinen on kokemus Suomesta sulkeutuneena/vaikeasti saavutettavana? Kuinka paljon ja mitä yleisö kokee nähneensä/kuulleensa Suomesta viimeisen vuoden aikana? Mitä yleisö tietää Suomesta? tietokysymyksiä (esim. Kuinka moni tietää, että Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta?)

24 Muita kiinnostavia havaintoja 24 24

25 Eroja asenteissa ja tiedoissa Maantieteelliset erot Päätimme ottaa tutkimuksen kvalitatiivisessa osuudessa huomioon maantieteen, sillä epäilimme löytyvän eroja asenteissa ja käsityksissä riippuen siitä, missä päin maata asuu. Päätimme käydä ryhmäkeskusteluja Tukholmassa edustamassa suurkaupunkia ja Jönköpingissä edustamassa pienempää maaseutukaupunkia. Ryhmissä emme havainneet merkittäviä maantieteellisiä eroja. Sen sijaan kaikissa ryhmissä pohdiskeltiin maantieteen merkitystä ihmisen suhteessa Suomeen. Siksi olisi mielenkiintoista käsitellä hypoteesia maantieteellisistä eroista kvantitatiivisessa kartoituksessa, jossa saamme myös mahdollisuuden tehdä yleistyksiä maantieteellisen muuttujan perusteella. Ikään liittyvät erot Hypoteesi ennen kvalitatiivisen osuuden toteuttamista oli, että vanhempien osallistujien tietotaso olisi korkeampi kuin nuorempien. Siitä syystä ryhmät jaettiin myös iän perusteella. Hypoteesin vastaisesti havaitsimme kuitenkin nuorten keskuudessa suhteellisesti korkeamman tietotason verrattuna moniin vanhempiin osallistujiin, ja koimme nuorten olevan myös kiinnostuneempia ja avoimempia Suomesta puhuessaan. Näitä havaintoja on kiinnostavaa seurata kvantitatiivisessa osuudessa. Koulutustasoon liittyvät erot Kvalitatiivista osuutta toteuttaessamme emme ottaneet huomioon koulutustasoa muuten kuin tavoittelemalla hajontaa osallistujia etsiessä. On syitä uskoa, että koulutustasolla on merkitystä asenteisiin ja tietoon ja siten Suomi-kuvaan, minkä vuoksi suosittelemme tämän taustamuuttujan ottamista huomioon kvantitatiivisessa kartoituksessa

26 Määreitä kehitettäväksi ja esteitä ylitettäväksi Seuraavia tunnuspiirteitä voi pitää merkittävinä tekijöinä jatkokehityksen kannalta, jotta voidaan vahvistaa kuvaa Suomesta houkuttelevana maana. Sisu vahva tunnuspiirre, joka elää yhä. Luotettavuus, vahvuus, ylpeys ovat tärkeitä viestinnällisiä sanoja. Luonto yhdistyy vahvasti Suomeen. Elämys houkuttelee, mutta matkakohteena ei ole itsestäänselvä, mutta ehkä voisi tulla sellaiseksi? Huumori ja mielikuvitus nousee esille suomalaiselle kulttuurille tyypillisen vakavuuden takaa. Herättää kiinnostusta. Voisiko olla uusi tunnuspiirre? Muotoilu ja laatu selkeä tunnuspiirre, joka yhdistetään Suomeen, suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriin. Toimiva yhteiskunta Suomi yhdistetään toimivaan yhteiskuntaan, jossa vallitsee järjestys, mikä näkyy hyvässä koulussa ja sairaanhoidossa Tietyt käsitykset ovat esteitä relevantille ja modernille Suomi-kuvalle. Puukko ja Koskenkorva vaikka useimmat pitävät näitä ennakkoluuloina, jotka sitä paitsi ovat monien mielestä vanhentuneita, käsitykset epäterveestä alkoholinkäytöstä ja väkivallasta ovat yhä osa ruotsalaisten Suomi-kuvaa. Vanhat ennokkoluulot ovat yhä este modernin Suomen näkemiselle. Kieli kieltä pidetään yhtenä syynä sille, miksei Suomi tunnu yhtä lähestyttävältä. (Epä)tietoisuus suomenruotsalaisista Osallistujat osoittavat suurta epätietoisuutta suomenruotsalaisista käsitteenä, ryhmänä ja kulttuurina. Sulkeutuneisuus Suomi yhdistetään sulkeutuneisuuteen, joka erottaa Suomea muusta maailmasta. Vahvat normit ja yhdenmukaisuus, vieraan pelko, ovat esteitä, jotka osallistujien mielestä Suomen pitäisi ylittää.

27 27 Jessica Åkerström Puh:

28 Liitteet 28 28

29 Yksilöharjoitus spontaanisti Suomesta Aluksi osallistujat saivat kirjoittaa omia yksilöllisiä ajatuksiaan Suomesta. Alla koostetaan, mitä osallistujat kirjoittivat lapuille. Harjoitus tehtiin osallistujien spontaanien ja omaehtoisten Suomeen liittyvien mielikuvien ja tunteiden saavuttamiseksi. Tukholma Jönköping Nuore mmat Jääkiekko, hiihto, risteily, sade ja lumi, paljon metsiä ja järviä, aseita ja itsemurhia, Suomen lippu Tasavalta, jääkiekko, neulekuviot, mäkihyppy, lakritsi Naapurimaa läheistä sukua oleva maa, joka tuntuu kuin Ruotsin sisarukselta, kylmää, lähempänä Venäjää, balttilaisempi tunnelma, muumit ja Tove Jansson, suomenruotsalaiset oma kulttuuri ja kirjallisuus (?), monet suomalaiset ymmärtävät ruotsia, mutta me emme yleensä heitä Turvallisuus, muotoilu, perhe/suku, hyvää ruokaa/makeisia/jäätelöä, kaiken hyvä laatu, kaunis luonto, rankka historia sotia yms., sauna puulämmitteinen + koivunoksia, lähellä sydäntäni Hierarkkinen, muotoilu, sauna, risteily, hyvä koulu, kouluammuskelut, surumielisyys, koivuja, porkkanakakku Naapurimaa, sinivalkoinen, muumipeikko, EU-kansalainen, risteilyalus, Helsinki Luonto, automatka, grillaaminen, lauantaimakkara, sisarukset, sanat, perhe, mustikkamunkki, suomalainen jouluruoka, lastenlaulut, järvet, metsä, Kuusamo, Tampere, lakritsi, risteilyalus, Viking Line, viina, sininen ja keltainen, valkoinen, lumi, mökkejä, Lapin kulta, pipot Sisu, Perussuomalaiset, hyvä käsityöläishenki, levottomat risteilyalukset, mukavat ihmiset Jääkiekko, olut, Venäjän naapurimaa, Helsinki, litiumvaranto, kansalaispalkka (5000 kuussa) Samanlainen maa kuin me Erilainen (parempi?) koulujärjestelmä Maa, jossa voi käydä useita kertoja Paljon metsää ja järviä. Kilpailija, pikkuveli, itsevarmoja, neljä ssss Maa, jolla on vaikeuksia pitää kouluja turvallisina Suomenruotsalaiset Moottoriurheilu Järviä, Tove Jansson, Mark, suomenruotsi, sauna Kylmä, sauna, Muumi, Aalto, vähäpuheisia Vanh emma t Kesämuistot, sisu, sauna, tietynlainen huumori, karuus, samanlainen ajattelutapa kuin venäläisillä Metsä, vesi, hiljaisuus, ahkeria ihmisiä, hyvät koulut, muumipeikko Helsinki, Suomen talvisota, Ahvenanmaa, suomenruotsalaiset bändit/kieli, perussuomalaiset, järvet, Muumit/Tove Sauna, paljon järviä, puhdasta ja kaunista, kylmää, hiljaisia ihmisiä, sisu, suomalaiset sotalapset Kaksi kieltä, tuhansien järvien maa, sisu, sota, kuului Ruotsille 100 vuotta pidempään kuin Skåne, lapsuudenkoti NATO/Venäjä, Suomen asia on meidän, Veikko Hakulinen/Sixten Jernberg, doping, Suomi Ruotsi-maaottelu, Väinö Linna Järvet, sauna, hyttyset, marjat, joulu, lumi, jouluruoka, joululaulut, hyvä koulu, järjestys, ankarammat lait, vähän liian anteliaat aselait Tasavalta, joka on tehnyt nykyaikaisia edistysaskelia koulussa, arkkitehtuurissa ja elinkeinoelämässä Ylpeä historia ja läheiset siteet Ruotsiin heidän itsensä mielestä hyvässä ja pahassa Tuhansien järvien maa, sauna, hiihto, Joulupukin koti Risteilyalukset, suomalainen luonteenlaatu, alkoholinkäyttö Kieliongelmia! Lapin kulta Hyvät naapurit, hyvä tehdä töitä suomalaisten kanssa, kaunis maa Metsiä, järviä, ujoja hienoja ihmisiä, sauna, makkara, hapanleipä Veljesmaa, ahkera kansa Sota, laivaliikenne Taisto ja matka, jääkiekko, sinivalkoinen, Suomi Ruotsi-maaottelu, järvet, metsä, matka vanhempien kanssa 29 29