OPETUSESITE Kirkkohistorian laitos

Transkriptio

1 toimisto Kirkkohistorian laitos PL 33 (Aleksanterinkatu 7) Helsingin yliopisto Timo Valtonen, amanuenssi puh s-posti vastaanotto ti Anna Salonen, osastosihteeri puh s-posti vastaanotto ma to pe OPETUSESITE Kirkkohistorian laitos telefax www-sivut Kannen kuva: i/ * Sisällissota 1918 ja kirkko * The Story of Icon and Hammer * Lukeminen kirjahistoriallisena ilmiönä * Mission during Colonialism * Raamatun symboliikka taiteessa * Reformaatio ja paljon muuta mielenkiintoista, tutustu!

2 S I S Ä L L Y S 1 Luentosarjat 2 Pisteluennot 3 Aineseminaarit 4 Metodiopetus ja tutkielmaseminaarit Opetukseen ilmoittaudutaan etukäteen osoitteessa: Kunkin opetustiedon yhteydessä ilmoitetun numerokoodin avulla löytää kyseisen opetuksen helpoiten WebOodista. Ennen opetuksen alkamista käy katsomassa mahdolliset muutokset WebOodista: V I R A N H A L T I J A T Simo Heininen yleisen kirkkohistorian professori, virkavapaalla - Kaarlo Arffman - yleisen kirkkohistorian professori asti Aila Lauha kirkkohistorian, erityisesti uusimman ajan kirkkohistorian, professori, dekaani Jouko Talonen kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman yliopistonlehtori, virkavapaalla, laitoksen johtaja, - Tuija Laine - yliopistonlehtori asti Tuomas Heikkilä yliopistonlehtori, virkavapaalla asti - Esko M. Laine - yliopistonlehtori asti Kyllikki Tiensuu yliopistonlehtori, virkavapaa sl 2008, laitoksen varajohtaja - Päivi Salmesvuori - yliopistonlehtori asti Mika Vähäkangas yliopistonlehtori (sijoituspaikka syst. teol. laitos) Hanna-Maija Ketola amanuenssi, virkavapaalla asti - Timo Valtonen - amanuenssi asti Timo Valtonen osastosihteeri, virkavapaalla asti - Anna Salonen osastosihteeri asti (anna.s.salonen@helsinki.fi) LUENTOPASSI Opiskelija voi rakentaa 1 opintoviikon/2 opintopisteen suorituksen kirjoittamalla esseen vähintään kuudesta luennosta tai jostakin teemapäivästä (esim. kirkkohistorian päivä). Ideana on osallistua esimerkiksi joillekin yliopiston vierailijaluennoille kuusi kuuntelukertaa ja kirjoittaa esityksistä 7 10 sivun essee 1,5 rivivälillä. Tavoitteena on tarkastella aihetta/aiheita historiallisesta näkökulmasta. Lisäksi tukena tulee käyttää vähintään kahta aihepiiriin sopivaa tutkimusta. Luentojen tulee olla yliopistoopetuksen tasoisia. Luennoista kannattaa sopia etukäteen yhteyshenkilön kanssa. Luentopassilomaketta on saatavilla laitoksella sekä Almasta ( Esseet palautetaan laitokselle. Luentopassilomake on tarkoitettu opiskelijan tueksi, sitä ei tarvitse palauttaa. Esseestä tulee näkyä luentojen aiheet, luennoitsija ja ajankohta. Esseet arvostelee tutkija Päivi Salmesvuori ja merkinnät antaa osastosihteeri. Suorituksella voi korvata kirkkohistorian aine- tai syventäviä opintoja. Korvaavuudesta on sovittava erikseen professorin kanssa. Essee on palautettava kahden vuoden sisällä ensimmäisestä merkinnästä. Esimerkkejä vierailijaluennoista - kirkkohistoriallisen seuran ja historiallisen seuran kuukausiesitelmät - kirkkohistorian ja muiden laitosten vierailijaluennot - koko päivän mittaiset teemapäivät, symposiumit ja seminaarit Ks. myös esseiden teko-ohjeet: Yhteyshenkilö: paivi.salmesvuori@helsinki.fi HISTORIAN LAITOSTEN YHTEINEN OPINTOMONISTE Helsingin yliopiston eri historia-aineiden yhteiseen opintomonisteeseen on koottu historian laitoksen, yhteiskuntahistorian laitoksen, kirkkohistorian laitoksen, oikeushistorian oppiaineen sekä Renvall-instituutin historia-alan opetus. Moniste löytyy myös historia-alan jatko-opiskelijoiden kotisivulta: Kannattaa tutustua! sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@helsinki.fi IKEBB Itäisen Keski-Euroopan, Balkanin ja Baltian tutkimus Suomeksi: In English:

3 Muuta opetusta: Jumalanpalveluselämä muutoksessa -symposiumi Suomalainen teologinen kirjallisuusseura klo 10- Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH221-, KH223- ja SKH365-opintojaksoihin. Venäjän uskonnot ja eettiset arvot uskonnon, kulttuurin ja politiikan leikkauskohtia eilen ja tänään (2 op) Maija Turunen ke ja pe Ilmoittautuminen (103046) klo klo Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH234-, KH245-, YKH365- ja YKH372- opintojaksoihin. Kristinusko ja historia -seminaari (2op/1ov) vastuuhenkilö Jouko Talonen ke Ei ilmoittautumista (102112) WebOodissa Voidaan sisällyttää opintojaksoihin YKH331, YKH365, YKH372, SKH330 ja SKH365. Järjestäjät: Kirkkohistorian laitos yhteistyössä Suomen Raamattuopiston ja kirkkopalveluiden kanssa Suomen kirkkohistoriallisen seuran kuukausiesitelmät: Esimerkiksi: Arkkipiispa Martti Simojoki ( ) 100 vuotta ke klo PR pieni juhlasali tai Prof. Martin E. Marty Religion in the U.S. Presidential Campaign: The citizens cannot live with it / They cannot live without it ma PR pieni juhlasali 1 LUENTOSARJAT syksy 2008 Huom! Joistakin kursseista löydät WebOodista lisätietoa, kuten luentorunkoja. Diakonian käsite ja sen perustelut -luentosarja (2op/1ov) Mikko Malkavaara ke A7 ls 5, ke A7 sh 3, ma A7 sh ke ja ma A7 ls 5 Ilmoittautuminen (102101) WebOodissa: Luentosarjassa perehdytään diakonian käsitteen sisältöön ja soveltamiseen varhaisen kristinuskon ajoilta nykypäivään. Eri aikakaudet ja eri kirkkokunnat ovat tulkinneet diakoniaa yllättävän eri tavoin. Erityinen kiinnostus kohdistuu siihen, missä määrin diakonia on merkinnyt lähimmäisenrakkauden organisoitunutta toteuttamista ja missä määrin jotakin muuta. Diakonian valtauoman tarkastelemisen lisäksi perehdytään siitä poikkeaviin erilaisiin tulkintatapoihin. Voidaan sijoittaa opintojaksoihin KH243 ja KH247. The Story of Icon and Hammer. The Russian Orthodox Church and Soviet Regime, lecture course (2cp) Arto Luukkanen 8.9. Mon 10-14, Web 8-12, Fri 10-14, 15.9 Mon 10-13, Web 8-11, Fri A7 ls 5 Registration (102020) in WebOodi: During these lectures we will examine the role of the Russian Orthodox Church (ROC) in pre-revolutionary period and evaluate the discussions held among the Russian intelligentsia about the role of religion and the political role of the ROC during that time. Moreover, the lectures will answer the question such as: how 1917 affected the ROC, what was religious policy of the Bolshevik regime, how state-church- relations were developed during the NEP-period ( ), the Stalinist religious policy and the its sudden turn during the 1930?s and 1940?s. We will also study change of policy which took place in 1950 s with Hrustsev and period of sastoi during Brezhnev. The church-state relations were gradually altered during the period of perestroika : how these changes changed these relations? Can be integrated in the study modules KH234 and YKH372.

4 Terveys kristinuskon historiassa -luentosarja (2op/1ov) Maiju Lehmijoki-Gardner ja ti A7 ls 6 Ilmoittautuminen (102102) WebOodissa: Luentosarjan aikana kuullaan useita luennoitsijoita, jotka käsittelevät terveyden ja sairauden historiaa Raamatusta meidän aikoihimme. Luennoitsijoina toimivat Maiju Lehmijoki-Gardnerin lisäksi eksegeetti Risto Uro, kirkkohistorioitsijat Kaarlo Arffman, Esko M. Laine, Pekka Lund, historiantutkija Heikki Mikkeli sekä lääketieteen tohtori Pertti Mustajoki. Käsittelemme muun muassa Raamatun terveyskäsityksiä ja parantamisihmeitä, keskiajan askeesia, luterilaisen sosiaali- ja terveysajattelun historiaa, terveyden ja sairauden uskonnollisia metaforia, kirkollisia raittiusliikkeitä, kasvissyönnin kristillistä historiaa sekä uskontojen suhdetta laihdutusaatteisiin. Luentojen tarkemmat otsikot ja aikataulut julkaistaan erillisenä monisteena sekä weboodissa. Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH210, KH221, KH222, KH232, KH242 ja KH247. Mission during Colonialism: Innocence, Complicity or Sheer Crime? -lecture course (2op/1ov) Mika Vähäkangas and Tue PR sl 4, Tue A7 sh 7, PR sl 4, A7 sh 7, PR sl 4, A7 ls 6 Tue Registration (102021) in WebOodi: There has been for a long time a heated discussion on the relationship between Christian mission and European colonialism. On one extreme there are those who would see Western missionary efforts but as the religious dimension of the oppression of the colonised. In the other end of the spectrum, there are those who maintain that Christian mission is rather a liberating force than a tool of oppression. Christian mission under colonialism was not a monolithic phenomenon. Even colonialism appears as a multi-faceted phenomenon that underwent significant changes during its existence. When considering the motivation factors, actions, what the actions were meant to perform and the outcome of the actions of Christian mission under colonialism, it becomes evident that any true picture of the relationship between mission and colonialism needs to be multi-faceted. This course does not aim to provide a complete picture or an over-arching theory on the relationship between mission and colonialism but rather seeks to sketch a number of different forms of cooperation, encounter and even resistance between mission and colonialism. The course attempts to combine micro- and macro-levels, viewing the issue both from an individual's or a local community perspective, as well as from the national and international perspective. Part of the course will be taught by Prof. J. W. Parsalaw from Makumira University College, Tanzania. The course will include a visit to the Mission museum. Can be integrated in the study modules KH235, KH243, YKH366, SY213, SY214, SY221, SY232, SY233, TES360 and TES363. Yleisen kirkkohistorian tutkielmaseminaari (YKH340) (10op/5ov) Kaarlo Arffman Kokoontumiset periodisesti. Kristillinen ja kristinuskon vastainen propaganda ja indoktrinaatio kirjoissa, lehdissä ja pienpainatteissa (YKH/SKH340) (10op/5ov) Tuija Laine ke 13-15, ma 10-15, ti, ke ja to P672 Terveys kristinuskon historiassa (YKH/SKH340) (10op/5ov) Maiju Lehmijoki-Gardner ke 16-18, ke ja ke A7 ls 5, ke A7 sh 7, 4.2. ke A7 sh 3, ke A7 sh 7, ke ja ke A7 rh 7 Kristilliset järjestöt (YKH/SKH340) (10op/5ov) Pekka Lund , , 4.2. ja A7 ls 5, A7 sh 7, A7 ls 5 ke 8-16 Katolisuus, juutalaisuus ja antisemitismi (YKH/SKH340) (10op/5ov) Mikko Ketola ti 9-15 PR sl 20, ke 9-15 A7 sh 3, ti 9-13 PR sl 20 Karismaattinen liike (YKH/SKH340) (10op/5ov) Jouko Talonen ke A7 sh 3, ke A7 sh 3

5 4 METODIOPETUS JA TUTKIELMASEMINAARIT Metodikurssin luennot (10op/5ov) Esko M. Laine to ja ti PR aud XV Ilmoittautuminen (10432) WebOodissa: Metodikurssi koostuu luennoista, vierailukäynneistä, kotitehtävistä, harjoitustyön tekemisestä ja VITSI-harjoitustehtävistä sekä erityisosiosta. Erityisosiot on tarkoitettu kirkkohistorian laitoksen tutkielmaseminaareihin ilmoittautuneille. Opiskelija valitsee toisen seuraavista erityisosioista: - Metodikurssin erityisosio 1 (2op/1ov), Esko M. Laine pe A7 ls 7, pe A7 ls 7, pe A7 ls 5 Ilmoittautuminen (102109) WebOodissa: Metodikurssin erityisosio 2 (2op/1ov), Ville Jalovaara ti klo 8-12 PR sl 11, ke PR sl 11 ja ke PR sl 9 Ilmoittautuminen (102110) WebOodissa: Kurssin ohjelmaan voi tutustua WebOodissa: Metodikurssin seminaarikohtaiset harjoitustyöryhmät: Terveys kristinuskon historiassa -harjoitusryhmä 1: ma ja pe klo PR aud XI Antti Laine Karismaattinen liike harjoitusryhmä 2: ti ja to klo PR sl 9, Jaakko Antila Yleisen kirkkohistorian tutkielmaseminaari -harjoitusryhmä 3: ke P672 ja to P344 klo 12-16, Päivi Salmesvuori Uskonnollinen ja uskonnonvastainen propaganda kirjoissa ja pienpainatteissa - harjoitusryhmä 4: to ja pe klo Pr sali 11, Tuija Laine Katolisuus, juutalaisuus ja antisemitismi -harjoitusryhmä 5: ma A7 sh 7 ja pe A7 rh 7 klo 12-16, Päivi Salmesvuori Kristilliset järjestöt -harjoitusryhmä 6: ti A7 ls 5, Pekka Lund Kristinusko ja kriisin hallinta -luentosarja (2op/1ov) Pekka Lund ja A7 ls 5 ja A7 sh 7 ke Ilmoittautuminen (102103) WebOodissa: Kristilliset kirkot ja kristityt ovat kohdanneet ja kohtaavat erilaisia kriisejä. Kurssilla tarkastellaan kirkkohistorian esimerkein, miten kristinusko on vaikuttanut kristittyjen kykyyn kohdata kriisi. Kurssi koostuu sekä teoreettisista että näitä teorioita soveltavasta empiirisistä aineksista, joita käsitellään rinnakkain: historiallisten esimerkkien avulla tutkitaan kristinuskon vaikutusta kristittyjen psyykkiseen liikkumatilaan kriisitilanteissa. Tarkastelu perustuu psykokirkkohistorialliseen otteeseen, jossa yhdistetään psykohistorian, uskontopsykologian ja pastoraalipsykologian näkökulmia. Kurssi on tarkoitettu kaikille kirkkohistoriallisesta tulkitsemisesta ja / tai kristinuskon psykologisesta tarkas-telusta kiinnostuneille. Kurssisuoritusta voidaan täydentää tenttimällä luennoitsijan kanssa sovittavaa kirjallisuutta, jolloin kurssista saatava opintopistemäärä on yhteensä 3 op. Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH210, KH218, KH233, KH235 ja KH243. Viron kirkkohistorian yleisesittely -luentosarja (2op/1ov) Riho Saard ma, ti ja ke A7 ls 5, 9.10 to Sh 135 F24 ja pe A7 ls Ilmoittautuminen (102104) WebOodissa: Ensin aihetta tarkastellaan kansallisen ja uskonnollisen identiteetin näkökulmasta. Toiseksi käsiteltäviksi tulevat seuraavat aiheet: kristillistämisen vaiheet ja katolisuuden kotiutumisprosessin tarkastelu; uskonpuhdistus ja sitä seurannut uutuuksien juurtumisprosessin tarkastelu; pietistiset liikkeet ja niiden vaikutus virolaisessa kulttuurissa; kansallisen heräämisen ja uskonnollisen identiteetin murrosaika 1800-luvulla; virolaiset luterilaisuuden ja ortodoksisuuden välissä; Viron vapaan kansankirkon syntyvaiheet ja kehitys; teologisten virtausten, varsinkin kulttuuriprotestantismin historia Virossa; neuvostoaikainen depressiivinen kehitys. Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH223, KH231, SKH363 ja SKH364. Kirkollisten toimitusten historia -luentosarja (2op/1ov) Jyrki Knuutila & Esko M. Laine ti ja ti A7 ls 7 Ilmoittautuminen (103016) WebOodissa: klo klo Luentosarjan päämääränä on, että opiskelija tutustuu kirkollisiin toimituksiin eli kasuaalitoimituksiin niiden sisällön ja kehityksen näkökulmasta. Tästä syystä luennolla perehdytään kasuaalitoimitusten liturgiseen ja sosiaalihistorialliseen taustaan ja sen vaihteluun keskiajalta nykypäivään. Luennoilla tarkastellaan, mitä osia eli elementtejä on eri aikoina sisältänyt kirkollisiin toimituksiin sekä miten ja miksi ne ovat muuttuneet aikojen saatossa. Tämä tausta auttaa opiskelijaa ymmärtämään ja arvioimaan kriittisesti, miksi kirkollisissa toimituksissa on nykyisin käytössä olevat osat eli elementit. Kyseessä on vuorovaikutteinen luentosarja, joka pohjautuu jaettuun asiantuntijuuteen yhteisluentojen muodossa. Luennoitsijoina ovat dosentit Jyrki Knuutila ja Esko M. Laine. Luentojen ohella opiskelija laatii joko luentopäiväkirjan tai osallistuu yhteen ryhmä-työhön, joka käsittelee ohjeistetusti jotakin luennolla esille otettua teemaa. Voidaan sis. KT210/213A/218, KTY302, KH218/210/ , YKH361-YKH364 ja SKH

6 Religion and the U.S. Presidency -lecture course (2op/1ov) Markku Ruotsila Thu A7 ls 7, Fri A7 ls 5, Thu U40 sali 24 ja Thu A7 ls Registration (102093) in WebOodi: This course provides an overview of the public theologies of selected American presidents and the interactions between confessional Christianity and public policy in the course of American history. Through case studies of key presidencies and the religious controversies of their times, the course will examine American religiosity both in its civil religious and confessional contexts. The course includes readings of key texts by and about selected presidents, and will require participation in group discussions on the import of these texts. During the course, students should come to appreciate both the centrality of the Christian religion to American politics and culture from the nation s earliest times as well as the contested nature of the relationship between churches and the state. Can be integrated in the study modules KH233 and YKH367. Sisällissota 1918 ja kirkko -luentosarja (2op/1ov) Ilkka Huhta ma A7 ls 7, ti ja ke A7 sh 7, to A7 ls sekä pe A7 ls 6 Ilmoittautuminen (102105) WebOodissa: Reformaatio -aineseminaari (3op/2ov) Kaarlo Arffman ja to PR sl 20 Ilmoittautuminen (105580) WebOodissa: Kuvaustiedot toimitetaan myöhemmin. Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH223, KH231, YKH363 ja SKH361. Kirkkohistorian aineseminaari (3op/2ov) Kyllikki Tiensuu ke A7 sh 7, ke, ke, ke, to, ke ja to PR sl Ilmoittautuminen (105580) WebOodissa: Kolmanteen ja neljännen periodin alkuun sijoittuvassa työskentelyssä tähdätään kevään viimeiseen kandidaatintutkinnon kypsyyskokeeseen. HUOM! Aineseminaariin liittyvään tvt-koulutukseen on osallistuttava jo toisen periodin aikana. Seminaarilla ei ole erityisteemaa, vaan osanottajat voivat esittää omansa vaikkapa alustavasti ajatellun kirkkohistorian gradun aihepiiristä. Työn voi tehdä myös Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) lähetyshistoriaan liittyvästä aiheesta. Voidaan sisällyttää opintojaksoon KH243. Kevät 1918: - Piispan mielestä sosialistijohtajat, julmuuksiin syyllistyneet punakaartilaiset ja varsinkin naissotilaat oli sotalain nojalla teloitettava - Kirkkoherra katsoi sivusta, kun kirkon kellotapulista tehtiin teloituspaikka - Nuori vastavihitty pastori puolestaan pohdiskeli, kuinka luonnolliselta tuntui tarttua kivääriin. Sisällissodassa taistelivat vastakkain saman kirkon jäsenet. Puolet seurakunnista jäi taistelujen alettua rintaman punaiselle puolelle. Mitä kansankirkon kahtiajako merkitsi sisällissodassa ja sodan jälkipyykissä? Miten kirkko ja sen papisto kokonaisuudessaan toimi sodan aikana? Miten papit suhtautuivat sotavankeihin ja teloituksiin? Mihin tarkoituksiin kirkkorakennuksia käytettiin sadan aikana? Oliko kirkko vallankumouksen kohde? Oliko kirkko valkoisen Suomen kirkko? Luennoilla lähestytään edellä olevia kysymyksiä muun muassa suuntaamalla katse paikalliselle tasolle ja käymällä läpi joidenkin paikallisseurakuntien ja pappien toimintaa sodan aikana. Voidaan sisällyttää opintojaksoihin SKH365 ja SKH366.

7 Globaali kristinusko -aineseminaari (3op/2ov) Mika Vähäkangas A7 sh 3, PR sali 19, A7 sh 7, A7 sh 3 ke Ilmoittautuminen (105580) WebOodissa: Tämä aineseminaari on jatkoa samaa aihepiiriä käsittelevälle luentosarjalle. (Sisällöistä ks. Käytännöllisen teologian laitoksen luentosarja: Globaali kristinusko, Weboodi-koodi ) Aineseminaariin osallistujilta edellytetään osallistumista luentosarjaan tai muuten hankittua aiheen tuntemusta. Kukin aineseminaariin osallistuja kirjoittaa kandidaatintutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta. Seminaari on käytännöllisen teologian, systemaattisen teologian ja kirkkohistorian laitosten yhteinen, ja opiskelija voi valita pääaineensa näiltä laitoksilta. Opiskelija on vapaa valitsemaan oman tutkimusaiheensa yhdessä seminaarin ohjaajan kanssa. Mikäli pohdit sopiiko kiinnostuksen aiheesi aineseminaarin aihepiiriin, ota yhteyttä aineseminaarin vetäjään. Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH243, KH246 ja YKH368. (1) LUENTOSARJAT kevät 2009 Hannulan herätyksestä Kansanlähetykseen - Viidennen herätysliikkeen tausta ja kehitys -luentosarja (2op/1ov) Timo T. Junkkaala A7 ls 5, PR aud XVI, A7 ls 5, PR aud XVI, 5.3. A7 ls 5, 12.3 PR aud XVI ja A7 ls 7 to 9-11 Ilmoittautuminen (102094) WebOodissa: Viime vuosisadalla Suomessa syntyneistä uskonnollisista herätyksistä on käytetty nimityksiä viides herätysliike, uuspietismi ja evankelioiva herätyskristillisyys. Luentosarjassa selvitetään sekä liikkeen keskeisimpien vaikuttajien että organisatoristen vaiheitten avulla liikkeen synty ja kehitys. Samalla monet kirkon tämän hetken kysymykset evankelioimisesta raamattunäkemykseen ja virkakysymykseen saavat lisävaloa. Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH218 ja KH245. Lukeminen kirjahistoriallisena ilmiönä. Esimerkkinä rukous- ja hartauskirjallisuus -luentosarja (2op/1ov) Tuija Laine PR sl 4 ja PR sl 4 ke Ilmoittautuminen (102095) WebOodissa: Suomalaiset ovat nykyään hyviä lukijoita ja ahkeria yleisten kirjastojen käyttäjiä, jotka uppoutuvat kirjoihinsa lukemalla niitä yksin itsekseen. Näin ei ole ollut aina. Lukemiseen on sisältynyt paljon pelkoja ja uhkia, esimerkiksi pelko epäonnistumisesta ja itsensä nolaamisesta. Toisaalta lukutaito on avannut ihmisille uusia ovia, lisännyt itsenäisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia. Pitkälle 1800-luvulle asti oli tavallista, että ihmiset kokoontuivat yhteen ja tekstejä luettiin ääneen. Yksin hiljaa lukeminen on yleistynyt myöhemmin. Lukutaitoa pidettiin varhaisessa kansanopetuksessa kirjoitustaitoa tärkeämpänä, koska lukemisen ensisijaisena tarkoituksena oli, että jokainen pystyy itsenäisesti tutustumaan Raamatun tekstiin. Luentosarjalla tarkastellaan luku- ja kirjoitustaitoa, niiden kehitystä ja niihin liittyviä pelkoja, tapoja, uhkia ja mahdollisuuksia. Esiin tulevat erilaiset lukustrategiat ja lukemisen merkitys yksilölle ja yhteisölle. Luentosarjaan liittyy 1 2 vierailukäyntiä kirjastoihin ja arkistoihin. Luentosarja suoritetaan kirjoittamalla oppimispäiväkirja. Kurssi voidaan suorittaa 3 opintopisteen laajuisena kirjoittamalla ylimääräinen essee aihepiiristä. Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH210, KH223, KH231, KH244, KH247 ja YKH382.

8 Pyhiinvaeltajien, intiaanien ja noitien Uusi Maailma. Koloniaalisen Pohjois-Amerikan kirkkohistoriaa (2op/1ov) Esko M. Laine , , ke PR aud IX Ilmoittautuminen (102113) WebOodissa klo Luentosarjalla käsitellään nykyisen Yhdysvaltain liittovaltion itärannikolle 1600-luvun alussa syntyneiden siirtokuntien kirkkohistoriaa niiden alusta Yhdysvaltain itsenäistymiseen ja liittovaltion syntyyn. Tarkastelun kohteina ovat sekä Uuteen Maailmaan tulleiden teologia, kirkollinen elämä, uskomukset, spiritualiteetti sekä uskonnollinen ja yhteisöllinen toiminta. Myös Delawareen syntynyt ruotsalainen siirtokunta kuuluu luentosarjan aihepiiriin. Luentosarja auttaa hahmottamaan Yhdysvaltojen uskontohistoriaa sekä peilaamaan eurooppalaisia pelkoja, odotuksia ja toiveita uudenajan alussa. Religion and Society Years of Christianity in Finland -lecture course (2op/1ov) Markku Ruotsila ja P (NB: Changes in dates.) Registration (102096) in WebOodi: The purpose of the course is to provide the main lines of Finnish church history from the time when Christianity was for the first time introduced in Finland and the church was established until the present time (approximately ). The course includes twelve hours of lectures and an excursion to Turku, where many important places of Finnish church history are located. The lectures examine the characteristics of Finnish religious life and the relationship of the church to the state and Finnish culture. Extra information in articles: Church for the People ; Markku Heikkilä Major Trends and Movements in Finnish Church history & Development of the Church after the Second World War. Can be integrated in the study modules KH210, KH218, KH , H248,SKH330, SKH364 and SKH365. Raamatun symboliikka taiteessa -luentosarja (2op/1ov) Maiju Lehmijoki-Gardner ti A7 ls 5, to A7 ls 6, ti A7 ls 6, 7.4. ti A7 ls 5, to A7 ls Ilmoittautuminen (102097) WebOodissa: Luentosarjassa perehdytään kristillisen taiteen tulkintaan keskiajalla vaikuttaneen Raamatun allegorisen tulkintaperinteen valossa. Tutustumme ensin kuvan ja taiteen filosofiaan keskiajalla sekä katseen ja muiden aistien merkitykseen uskonnollisessa kokemuksessa. Sen jälkeen tarkastelemme Lectio divinaa eli Raamatun allegorista tulkintaperinnettä sekä sen vaikutusta keskiajan taiteeseen. Tutustumme näin keskiajan tärkeimpien kuvataiteilijoiden, kuten Giotton, Masaccion, Domenico Ghirlandaion, Pietro Peruginon, Filippo Lippin tai Leonardo da Vincin, töihin kirkkohistoriallisesta näkökulmasta. Huomiomme kiinnittyy myös Raamatun visuaalisiin tulkintoihin vaikuttaneeseen filosofiaan sekä kuvan ja kirkollisen elämän suhteeseen. Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH210, KH222, YKH362 ja YKH381. Hätä, apu ja kristilliset yhteisöt 1800-luvulta nykypäivään -aineseminaari (3op/2ov) Mikko Malkavaara , , ja A7 ls 5, A7 ls 6 ke Ilmoittautuminen (105580) WebOodissa: Aineseminaari syventyy organisoidun lähimmäisenrakkauden, diakoniatyön, muutoksiin ja kehityslinjoihin 1800-luvulta nykypäivään. Tarkastelemme suomalaisen diakoniatyön, diakonian viran ja diakonian teologian kehitykseen liittyviä dokumentteja ja tutkimme niiden perusteella, mihin diakoniaa on tarvittu ja mihin haasteisisiin sillä on vastattu. Lähestymiskulmina ovat historiallinen konteksti, suomalainen yhteiskuntapolitiikka, erityisesti sosiaalipolitiikka, talous, aatteet ja teologia. Aineseminaari liittyy väljästi luentosarjaan Diakonian käsite ja sen perustelut. Osallistuminen luentosarjaan on aineseminaarin hyödyllistä mutta ei pakollista. Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH243, KH245, KH247, SKH364, SKH365 ja SKH366. Pyhimykset ja hagiografia -aineseminaari (3op/2ov) Tuomas Heikkilä ja P344, PR aud I, PR aud I ke Ilmoittautuminen (105580) WebOodissa: Aineseminaari keskittyy pyhyyteen ja pyhimyksiin kristillisessä historiassa antiikista nykypäivään. Pyhimykset ovat muodostaneet historiassa yhden tärkeimmistä kirkkoja ja opillisia rakennelmia kannattelevista pilareista ja jatkavat vaikutustaan nykyisinkin. Kansanhurskauden, kirjallisen ja kuvallisen kulttuurin saroilla pyhimykset ovat olleet merkityksessä vailla vertaa. Seminaarissa tutkitaan laajasti pyhyyttä ja pyhimyksiä sekä niiden muodostamaa monimuotoista uskonnollista ja kulttuurista kirjoa. Seminaari suoritetaan kirjoittamalla lyhyt tutkielma sovitusta aiheesta. Tutkielmien aiheiden valinta on varsin vapaata, mutta ne kaikki liittyvät tavalla tai toisella hagiografiaan, pyhimystutkimukseen. Latinan kielen hallinnasta on apua tämän aineseminaarin suorittamisessa. Huom! Historian laitoksen opiskelijat ilmoittautuvat historian laitoksen perustaman WebOodi-opetustapahtuman kautta. Voidaan sisällyttää opintojaksoihin KH222, KH242, KH244, KH246, YKH362 ja YKH371.

9 3 AINESEMINAARIT Aineseminaareihin on rajoitettu osallistujamäärä, peruutuspaikkoja voi tiedustella laitoksen toimistosta. Kandidaattitutkielmansa aineseminaarissa tekeville opiskelijoille aineseminaari koostuu kahdesta osasta: 1. aineseminaari 3 op, 2. TVT-opetus 1 op. Lisäksi aineseminaariin sisältyy hops-työskentelyä. Tiedonhaun opetusta järjestää teologisen tiedekunnan kirjasto kahdessa ryhmässä: - aineseminaariin liittyvä TVT-opetus, ryhmä 1, Leo Näreaho ma K130 (Aleksandria) Ilmoittautuminen (105580) WebOodissa: aineseminaariin liittyvä TVT-opetus, ryhmä 2, Leo Näreaho ma K130 (Aleksandria) Ilmoittautuminen (105580) WebOodissa: Urbaani spiritualiteetti ja uskonnollisuus -aineseminaari (3op/2ov) Esko M. Laine ti A7 ls 5, ma A7 rh 7, ma PR sl ma A7 rh 7 Ilmoittautuminen (105580) WebOodissa: Kaupunkien määrä ja koko alkoi kasvaa uudenajan alussa. Urbanisaation myötä syntyi uudenlaisia kaupunkiyhteisöjä, jotka vaikuttivat käänteentekevästi uskonnolliseen elämään ja spiritualiteettiin. Kaupungeissa yhteys uskonnolliseen perinteeseen oheni tai katkesi. Teollistuminen synnytti lisäksi uudenlaisen modernin elämäntavan, johon uskonto ei perinteisessä muodossaan ongelmattomasti sopinut. Kaupunkeihin kehittyi myös jo varhain monipuolinen huvittelukulttuuri, joka kilpaili vapaa-ajasta uskonnollisten yhteisöjen kanssa ja haastoi ne. Kaupunkien uskonnollisuuden historia on siksi väistämättä maallistumisen historiaa, mutta sekularisaatio synnytti myös uudenlaisia uskonnollisen elämän muotoja ja tapoja. Sekularisaatiota voidaan tarkastella joko paikallisena tai vertailevana ilmiönä. Aineseminaari tarjoaa mahdollisuuden tarkastella urbaania uskonnollisuutta pitkällä aikavälillä 1500-luvulta nykypäiviin kulttuuri- ja sosiaalihistoriallisista näkökulmista. Tutkimusteema voi liittyä spiritualiteettiin, tapahistoriaan, arkipäivän historiaan, poliittiseen historiaan tai mentaliteetteihin. Tarkastelunäkökulma voi olla mikro- tai makrohistoriallinen. Aiheita voi valita Suomen tai Skandinavian lisäksi yleisestä kirkkohistoriasta, muualta Euroopasta tai Yhdysvalloista. Teemoista voi jatkaa halutessaan tutkielmaseminaariin seuraavana vuonna. Miten opetan kirkkohistoriaa? -luentosarja (2op/1ov) Pekka Lund ke Sh 135 F24, ke A7 ls 7 Ilmoittautuminen (102098) WebOodissa: Kurssi on tarkoitettu erityisesti B-koulutusohjelman opiskelijoille. Keskeisiä käsiteltäviä aiheita ovat kirkkohistoriallisen tiedon ja kirkkohistorian opettamisen erityispiirteet, kirkkohistorian havainnollistaminen ja elävöittäminen kouluopetuksessa, kirkkohistoriallisen tiedon merkitys tämän päivän nuorelle sekä kirkkohistorian asema opetussuunnitelmissa. Kurssin kantava peruskysymys on, miten opettaa kirkkohistoriaa niin, että oppilaat ja opiskelijat motivoituvat oppimiseen, oppivat ja pystyvät soveltamaan oppimaansa omassa elämässään. Kurssi koostuu luennoista, keskusteluista, ryhmätöistä sekä opiskelijoiden luentoajan ulkopuolella tekemistä itsenäisistä tehtävistä. Kurssi koostuu kahdeksasta kahden ja puolen tunnin kokonaisuudesta. Luennot on järjestetty siten, että kaksi kahden ja puolen tunnin kokonaisuutta on samana päivänä peräkkäin. Opetusta on siis neljänä päivänä viisi tuntia kunakin. Voidaan sisällyttää opintojaksoon KH210. Gradutuutorikoulutus (2op/1ov) Kyllikki Tiensuu ma, ke, to A7 ls 7 Ilmoittautuminen (102099) WebOodissa: Kirkkohistorian laitos on tarjonnut pääaineopiskelijoilleen mahdollisuuden omaan gradutuutoriin. Gradutuutori on tutkielmaseminaarin käynyt pääaineopiskelija tai jatko-opiskelija, jonka tehtävänä on tukea tuutoroitavaa erityisesti seminaarin ja gradunteon alkuvaiheessa. Gradutuutoriksi haluava voi osallistua suppeaan valmentavaan gradutuutorikurssiin. Kurssin ohjelma räätälöidään osanottajien tarpeiden mukaan. Kurssilla käsitellään mm. kirkkohistorian laitoksen tuutorointikäytäntöjä, tuutorin tehtäviä ja kokemuksia tuutoroinnista sekä pohditaan kirjoittamista taitona, kirjoittamisen esteitä ja kirjoittamisprosessin etenemistä. Pohditaan erilaisia kirjoittajatyyppejä ja mietitään, miten eri tilanteissa voidaan graduntekijää tukea. Opiskellaan rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista sekä seminaarityöskentelyä. Tarkastellaan gradunteko-oppaita ja annetaan ohjeet tuutoroinnin raportointiin. Etsitään yhdessä uusia ideoita pääaineopintojen toteuttamiseen. Tutkielmanteon tukikurssi (2op/1ov) Kyllikki Tiensuu ma PR aud I, ti PR aud V, to PR sl Ilmoittautuminen (102108) WebOodissa: Osanottajien edellytetään toimittavan kurssin ohjaajalle tutkimustehtäväluvun, disposition, lähde- ja kirjallisuusluettelon sekä vähintään 20 sivua viimeksi syntynyttä tekstiä ennen kurssin alkamista.

10 2 PISTELUENNOT Kirkkohistorian laitoksen opettajat pitävät aineopintojaksoihin liittyviä pisteluentoja á 2 4 tuntia. Niiden tarkoituksena on auttaa opiskelijaa orientoitumaan opintojakson aihepiiriin ja antaa avaimia tenttikirjojen lukemiseen. Luennoilla käsitellään opintojakson teemaan liittyviä kysymyksiä ja annetaan suoritustapoja, opiskelutekniikkaa ja kirjallisuutta koskevia ohjeita. Pisteluennot eivät ole pakollisia eikä niistä kerry opintopisteitä. Pisteluentoihin on tarkoitus osallistua vain yhdelle luennolle per kuukausi/tiedekuntatentti. Ohjauksesta hyötyy eniten, jos hankkii tentittävät kirjat käsiinsä jo ennen luentoja. SYKSY 2008 Historian ymmärtäminen ja tulkinta (KH210) Esko M. Laine ma A7 rh 7 Ilmoittautuminen (105510) WebOodissa: ma PR aud V Ilmoittautuminen (105510) WebOodissa: Saksa ja Pohjoismaat (KH231) Tuija Laine ke PR aud XVI Ilmoittautuminen (105531) WebOodissa: Pohjois-Amerikka -pisteluento (KH233) Jouko Talonen ma 9-11 A7 ls 6 Ilmoittautuminen (105533) WebOodissa: Kolmas maailma -pisteluento (KH235) Päivi Salmesvuori ma PR aud V Ilmoittautuminen (105535) WebOodissa: ma PR aud V Ilmoittautuminen WebOodissa: ma A7 rh 7 Ilmoittautuminen (105535) WebOodissa: Uskonnolliset liikkeet -pisteluento (KH245) Jouko Talonen ma 9-11 A7 ls 7 Ilmoittautuminen (105545) WebOodissa: Porvoo studies: Information Lecture Mika Pajunen ma A7 rh 7 Ilmoittautuminen (10512) WebOodissa: KEVÄT 2009 Historian ymmärtäminen ja tulkinta (KH210) Esko M. Laine ti PR sl 20 Ilmoittautuminen (105510) WebOodissa: ti PR sl 20 Ilmoittautuminen (105510) WebOodissa: Saksa ja Pohjoismaat (KH231) Tuija Laine ke M11 ls 8 Ilmoittautuminen (105531) WebOodissa: Churches, Society and Culture in Britain (KH232) Mika Pajunen ma A7 sh 3 Ilmoittautuminen (105532) WebOodissa: Kolmas maailma -pisteluento (KH235) Kyllikki Tiensuu 2.2. ma A7 rh 7 Ilmoittautuminen (105535) WebOodissa: ma A7 rh 7 Ilmoittautuminen (105535) WebOodissa: ma A7 rh 7 Ilmoittautuminen (105535) WebOodissa: ma A7 rh 7 Ilmoittautuminen (105535) WebOodissa: