SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN LAATIMINEN

Transkriptio

1 LIITE 1: ALUSTAVA TYÖOHJELMA SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN LAATIMINEN 1. Taustaa Satakunnassa ja Porin seudulla on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelmat edellisen kerran 2000-luvun alkupuolella. Suunnitelmat muodostuivat erilisistä osaselvityksistä ja yhteenvetoraportista. Suunnitelmien päivittäminen on noussut ajankohtaiseksi Liikennepoliittisen selonteon, Satakunnan maakuntasuunnitelman ja -kaavan sekä Porin seudun rakennemallityön linjausten ja kannanottojen konkretisoimiseksi Satakunnan liikennejärjestelmän kannalta. Suunnitelman laatimisella valmistellaan sisältöä myös vuosia käsittelevälle ja sitä seuraavalle maakuntaohjelmalle. Satakunta muodostaa yhdessä Varsinais-Suomen maakunnan kanssa yhteistoiminta-alueen. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistyi keväällä 2013, joten Satakunnan maakunnallisen suunnitelman laatiminen suunnilleen samaan aikaan palvelee myös yhteistoiminta-alueen koordinointitarpeita sekä molempien maakuntien alueella toimivan Varsinais-Suomen ELY:n liikennevastuualueen tarpeita. Porin seudun kunnat (Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila) hyväksyivät vuoden 2011 alussa yhteisen rakennemallin, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen sekä rajat ylittävien palveluiden tulevaisuuden haasteet ja tavoitteet. Rakennemalli tähtää vuoteen 2020 ja sen pohjana on ollut vuonna 2008 laadittuun PARAS- kaupunkiseutusuunnitelma (PARAS= kunta- ja palvelurakenneuudistus). Rakennemalli kuvastaa kuntien yhteistä tahtoa ja näkemystä tulevaisuuden kehittämiskohteista. Rakennemallin tavoitteena on edistää kaupunkiseudun kasvua, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeren yhteistyössä Suomen tulee painottaa yhteistyötä erityisesti liikennejärjestelmien kehittämisessä. Kansantalouden kannalta merkittävien lounaisrannikon satamien meri- ja maayhteydet on saatava liikenteen edellyttämään kuntoon. Porin ja Rauman satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet palvelevat koko maan taloutta, niiden kautta kulkee neljännes koko maan merikuljetuksista. Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton yhteisessä Lounais-Suomen liikennestrategiassa on konkretisoitu alueen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen menestymisen liikenteelliset edellytykset. Suunnittelualueella käynnissä olevien prosessien tarpeiden ohella liikennejärjestelmäsuunnittelun tarvetta korostavat Liikennepoliittisessa selonteossa uuden liikennepolitiikan keskiöön nousseet teemat: Tavoitteena suurilla ja kasvavilla kaupunkiseuduilla on liikennetarpeen ja henkilöautoriippuvuuden vähentäminen. Tavoitteeseen pyritään muun muassa maankäytön ja liikenteen suunnittelun keinoin. Liikennejärjestelmän osalta tavoitteena on erityisesti maankäytön ja liikenteen toimien yhteensovittaminen ja kestävien joukkoliikenne, pyöräily ja kävely) liikennemuotojen edistäminen. 1

2 2. Suunnittelualue ja suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualueena on koko Satakunnan maakunta. Satakunnan aluerakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla, alueen meri- ja lentoyhteydet, suurten vesistöjen jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Satakunnan teollisuuden toimintaedellytyksille toimivat satamat ja rannikon suuntaiset sekä sisämaan liikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Vahvasti vientivetoiselle maakunnalle myös lentoliikenneyhteydet pääkaupunkiin jatkoyhteyksineen ovat välttämättömiä. Lentoliikenteen jatkuvuus on toistaiseksi turvattu, mutta palvelutaso ei saa heikentyä nykyisestä. Satakunnalle tärkeitä ovat hyvät kulkuyhteydet Helsingin lisäksi naapurimaakuntiin. Yhteyksien parantamisella kehitetään myös maakunnan sisäisiä yhteyksiä eli Pori-Rauma -väliä, Kokemäenjokilaakson, Pyhäjärvi-seudun ja Pohjois-Satakunnan yhteyksiä. Satakunnan maakunta muodostuu Porin seudusta, Rauman seudusta ja Pohjois- Satakunnasta. Satakunnassa on noin asukasta. Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen 2011 noin henkilöä (-6,3 %). Suhteellisesti mitattuna suurin väestötappioalue on Pohjois-Satakunta (-16,3 %). Sekä Rauman seutukunnassa että erityisesti Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut Porin seutua voimakkaampaa vuoteen 2008 saakka. Rauman seudulla väestönlasku on tasaantunut vuosina Pohjois- Satakunnassa väkiluku on selvästi supistunut vuoteen 2010 saakka, mutta vuonna 2011 pudotus tasaantui jonkin verran. Satakunnan seutukuntien ja kuntien väestöennusteessa vuosille havaitaan, että väkiluku kasvaa hieman Porissa ja väkiluku pysyy sen ansiosta suunnilleen samana koko seutukunnassa vuoteen 2040 asti. Muille Porin seutukunnan kunnille ennustetaan kuitenkin laskua. Satakunnan pitkään jatkunut elinkeinorakenteen voimakas muutos ja muuttotappio ovat näkyneet myös taajamien kasvun hidastumisena. Taajamaväestön osuus vuonna 2005 on maakunnassa yli 80 % (YKR - aineisto, Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä, Suomen ympäristökeskus, Tilastokeskus, 2005). Porin seutukunnassa taajamaväestön osuus vuodesta 1990 on kasvanut 83 prosentista 85 prosenttiin vuonna 2005, Rauman seutukunnassa vastaavasti 78 prosentista 80 prosenttiin ja Pohjois- Satakunnassa 50 prosentista 54 prosenttiin. Satakunnan elinkeinoelämän ja talouden ominaispiirre on merkittävä teollisuus: jalostuksen (teollisuus, energiasektori, rakentaminen ja kaivannaisalat) työllistävyys on Suomen maakunnista suurin. Toisaalta yrityskanta on hyvin pienyritysvaltaista (Vajaat 93 % yritysten toimipaikoista työllistää Satakunnassa alle 10 henkilöä, ja toimipaikoista 99 % on alle 50 henkeä työllistäviä). Satakunnan maakuntakaavan tavoitteissa määritellään, että kansainväliset liikenneyhteydet ovat Satakunnan elinkeinoelämän kannalta erityisen tärkeitä. Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina sekä kansainvälisesti että valtakunnallisella tasolla. Erityistä huomiota kiinnitetään eri liikennemuotoihin siten, että ratkaisut palvelevat Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, asukkaiden tarpeita ja yhdyskuntarakenteen tasapuolista, tasapainoista ja edullista kehittymistä. Eri liikennemuotojen yhteistyö, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytykset nostetaan etusijalle. Laadittavan suunnitelman tavoitevuosi on 2035.Suunnittelun sisältö ja painotukset vaihtelevat alueen eri osissa (kuvattu tarkemmin kohdassa 5). 1) Maakuntatasolla käsitellään maakunnan ulkoiset yhteydet naapurimaakuntiin, pääkaupunkiseudulle ja kansainvälisesti. Näkökulmana on erityisesti elinkeinoelämän tarpeet ja maakunnan saavutettavuus Suomen aluerakenteessa. Lisäksi maakuntatasolla käydään läpi kuntakeskusten väliset yhteystarpeet maakunnan sisäisessä liikenteessä. 2) Porin ja Rauman kaupunkiseuduilla suunnittelussa korostuvat liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus sekä kestävää liikkumista konkreettisesti edistävien toimenpiteiden tunnis- 2

3 taminen ja kuvaaminen. Porin rakennemallialueen kunnissa suunnittelussa painottuvat rakennemallityössä kirjatut kehittämisperiaatteet ja niihin liittyvät liikennejärjestelmän kehittämismahdollisuudet. Suunnittelussa huomioon otettavia ajankohtaisia, aluetta koskevia selvityksiä ovat: Satamien takamaayhteyksien kehittämisselvitys (valmistuu 12/2013) Porin seudun (Karhukuntien) liikenneturvallisuussuunnitelma (valmistuu 11/2013) Porin ja Tampereen välisen raideliikenteen kehittämisselvitys (2012) Satakunnan kylien palvelut (2012) Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyt ELY-alueella ja Porin seudulla (2011) Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien liikenneturvallisuussuunnitelma Kevyen liikenteen tilastoja Porista Maakuntakaava (hyväksytty 11/2011 ja lainvoimainen ) Porin kaupunkiseudun rakennemalli (2010) Porin joukkoliikennestrategia (2010) Porin liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Lounais-Suomen liikennestrategia (2010) Porin seudun joukkoliikennesuunnitelma Rauman yleiskaavaprosessi Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma ( ) Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2006) 3. Suunnitteluprosessin tavoitteet Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on käynnistää suunnittelukulttuurin uudistumisprosessi siten, että suunnittelun sisällöllistä painopistettä voidaan suunnata aiempaa voimakkaammin uuden liikennepolitiikan mukaisten teemojen käsittelyyn. Tämä edellyttää päättäjien ja suunnitteluorganisaatioiden sitouttamista työhön ja sen lopputuloksiin. Toisena keskeisenä tavoitteena on liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen tavalla, joka mahdollistaa liikkumisen palvelutasokäsitteen ja -ajattelun sisäistämisen maankäytön suunnittelun yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi. Työssä tarkastellaan ja hyödynnetään monipuolista keinovalikoimaa. Tarkasteltavia toimenpidetyyppejä on hyvin monenlaisia: kasvatusta, koulutusta ja tiedottamista, yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä, liikenteen hallintaa ja väylien kunnossapitoa, kevyt- ja joukkoliikenteen kehittämistä, erilaisia pieniä kehittämistoimenpiteitä sekä alueen liikenneverkkojen isompia kehittämishankkeita. Suunnitelman laatimisessa tulee ottaa lisäksi vahvasti huomioon liikenne- ja ilmastopolitiikassa korostuvat liikennetarpeen minimointia ja kestävien kulkutapojen käyttöedellytyksiä koskeva tavoitteellisuus. Maakuntakeskusten ja pääkaupunkiseudun välillä on pystyttävä tarjoamaan nopeat ja tasokkaat yhteydet. Satakunnan saavutettavuus on saatava kilpailukykyiseksi, keskeisiä tarkasteltavia liikenneyhteyksiä ovat mm.: Valtatien 8 liikenneolosuhteiden parantaminen liikenteen tarpeiden edellyttämälle tasolle o Vt 8 Turku-Pori ja Pori-Vaasa o Valtateiden yhteyspuutteet o Vt 8 Hyvelä-Söörmarkku (Porista pohjoiseen), sekä Merikarvian Tuorilan liittymä o Porissa Vt 2 ja Vt 8 yhdistymiskohdan parantaminen 3

4 Meriväylät ml Rauman meriväylän syventäminen Pori/Rauma Tampere -radan kehittämistoimet, henkilöliikenteen nopeutus Lentoliikenneyhteyksien kehittäminen ja turvaaminen Vt 2 (liikenneyhteyksien parantaminen satamiin, perusparantamisen loppuunsaattaminen ja suunnitelmavalmiuden päivittäminen) Vt11 jatke (Vt 2 ja Vt 8 yhteys) Vt 12, VT 23 kt 41, 43 JA 44 Helsinki-Forssa-Pori ratayhteys (uusi) Kuntakeskusten väliset yhteydet sekä yhteydet naapurimaakuntiin matkakeskukset alempiasteisen tieverkon läpikäynti elinkeinoelämän näkökulmasta Työssä tarkastellaan liikennejärjestelmän palvelutasoa kokonaisuutena, joka muodostuu toimintojen saavutettavuudesta, liikennejärjestelmän tarjonta- ja laatutekijöistä sekä matka- ja kuljetusketjujentoimivuuteen vaikuttavista tekijöistä. Suunnittelua ohjaavat keskeiset läpileikkaavat teemat ovat: Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen ja tiivis vuorovaikutus käynnissä olevien kaavaprosessien kanssa. Palvelutasoajattelun sisäistäminen liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun keskeiseksi teemaksi. Käyttäjätarpeiden huomioonottaminen. Toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Palvelutasoajattelun ja -analyysien laatimisessa hyödynnetään keväällä 2013 käynnistyneen Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä laadittavan palvelutasoanalyysin kokemuksia. 4. Suunnitelman organisointi ja vuorovaikutus Organisointi ja päätöksenteko Työn organisointi ja ohjaus on kaksitasoinen. Työlle perustetaan erillinen seurantaryhmä ja työtä tiiviimmin ohjaava työryhmä. Työlle perustetaan laajempi seurantaryhmä, jossa on alustavasti ainakin seuraava edustus: Satakuntaliitto, Porin seudulta 3 henkeä, Rauman seudulta 3, Pohjois-Satakunnasta 1, ELY ja Liikennevirasto. Ryhmän puheenjohtajana toimii Satakuntaliiton edustaja ja seurantaryhmä kokoontuu työn aikana noin neljä kertaa. Ryhmä ottaa kantaa työn sisältöön ainakin seuraavien asioiden osalta: Työn sisältö ja painotukset Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja kehittämisen toimintalinjat Kehittämisohjelma- ja raporttiluonnos Työn hyväksyntä Käytännöntason ohjauksesta vastaa Satakuntaliiton johdolla toimiva työryhmä, jonka kokoonpano on alustavasti seuraava: Porin seudulta yhteensä kolme henkeä (liikennesuunnittelu, joukkoliikenne, kaavoitus), Karhukuntien teknisestä ryhmästä 1 edustaja. Raumalta seudulta (liikenne ja kaavoitus) sekä ELY (Satakuntaliitto edustaa Pohjois-Satakuntaa). Työryhmä kokoontuu noin 1-2 kuukauden välein. 4

5 Suunnittelun lopputuotteiden hyväksyntä tehdään kunta- ja maankuntatason päätöksentekoprosessien edellyttämällä tavalla. Tavoitteet hyväksytään maakuntatasolla. Porin kaupunkiseudun rakennemallialuetta koskeva suunnitelmaosuus käsitellään KARMA-ryhmässä (KAR- MA=Karhukuntien maankäyttö, asuminen ja liikenne työryhmä), jonka jälkeen kunnat tekevät asiasta vielä omat hyväksymispäätökset. Maakunnan liikennejärjestelmää käsittelevästä suunnitelmasta päätetään maakuntahallituksessa. Valmis raportti (25 kpl) toimitetaan paperimuodossa, sekä karttojen ja analyysien osalta paikkatietomuodossa (ESRI) ja raportti sekä word- että pdf-tiedostoina cd-levylle poltettuna samoin 25 kappaleena ennen loppulaskutusta. Tiedotus ja vuorovaikutus Työn käynnistyksen yhteydessä konsultti laatii yhteistyössä tilaajan kanssa tarkennetun osallistumis- ja vuorovaikutussuunnitelman (alustava suunnitelma pyydetään esittämään tarjouksen liitteenä). Projektille perustetaan työtä ja sen vaiheita esittelevä Internet -sivusto, jota päivitetään työn aikana säännöllisesti. Sivustolle tehdään erikseen salasanalla suojattu osio työnaikaiselle ja vain ohjausryhmän jäsenille tarkoitetulle aineistolle sekä lisäksi julkinen osio, jossa kerrotaan työn etenemisestä ja vuorovaikutukseen liittyvistä toimenpiteistä. Työn vuorovaikutus suunnitellaan siten, että pystytään sitouttamaan sekä poliittisia päättäjiä, että keskeisiä liikenteen ja maankäytön suunnittelusta vastaavia virkamiehiä työn sisältöön ja suunnitelman toteutukseen. Konsultti vastaa vuorovaikutustilaisuuksien ohjelmoinnista ja järjestämisestä. Tilaajatahot vastaavat järjestelyistä aiheutuvista kuluista (mm. tilavuokrat, tarjoilut). Työssä ei tehdä kansalaisille suunnattuja aktiivisia vuorovaikutustoimenpiteitä, vaan julkinen vuorovaikutus tehdään kahden lehdistötiedotteen ja extranet-sivuston julkisen osion kautta laadittavien tilannekatsausten avulla. Elinkeinoelämän toimijoille tehdään sähköinen tarvekartoitus sekä järjestetään työn alkuvaiheessa seudulliset työpajat (3 kpl), sekä työn kehittämisohjelman viimeistelyvaiheissa elinkeinoelämän toimijoille suunnattu seminaari. 5. Työn sisältö ja päätyövaiheet Nykytila- ja toimintaympäristöanalyysivaihe Nykytila- ja toimintaympäristöanalyysissä käsitellään ainakin liikennejärjestelmän nykytila, alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystrendit, liikennepolitiikan ja maankäytön kehittämisen tavoitteet sekä tunnistetaan toimintaympäristön muutokseen liittyvät keskeiset mahdollisuudet ja uhkat. Tässä yhteydessä laaditaan myös yhteenveto mitä v valmistuneissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa esitetyistä toimenpiteistä on toteutettu ja mitä ei. Maankäytön näkökulmaa liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja liikennejärjestelmän palvelutasoanalyyseihin tuodaan yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelun kautta. Vyöhyketarkastelun avulla arvioidaan, missä kestävien kulkutapojen houkuttelevuutta tai käytön edellytyksiä olisi mahdollista parantaa maankäyttöä ja infrastruktuuria ja palveluja kehittämällä. Vyöhyketarkastelua täydennetään liikkumisen palvelutasoanalyysillä. 5

6 Palvelutasoanalyysin merkitys on suuri, koska se taustoittaa koko työtä, niin asetettavia tavoitteita kuin muodostettavia kehittämistoimenpiteitä ja vaikuttavuuden arviointia. Palvelutasoanalyysissä kuvataan seudun liikkumisen ja kuljetusten nykytila sekä kuvataan liikennejärjestelmän palvelutasossa koetut puutteet ja kehittämistarpeet. Palvelutasoanalyysi tehdään seuraavista näkökulmista: Toimintojen saavutettavuus Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus ja palvelutasoon vaikuttavat tekijät Keskeisten yhteysvälien ja pääväylien palvelutaso Palvelutasotavoitteet sovitetaan yhteen naapurimaakuntien tavoitteiden kanssa Liikkumisen palvelutasotarkastelujen avulla osoitetaan liikennejärjestelmässä olevia puutteita tai kehittämistarpeita, mutta toisaalta myös hyvän palvelutason jo nykytilanteessa tarjoavat alueet, joilla maankäytön kehittäminen on liikkumisen ja liikenteen näkökulmasta suositeltavaa. Nykytila- ja toimintaympäristöanalyysin yhteydessä laaditaan myös ehdotus keskeisiksi seurantaindikaattoreiksi. Tavoitevaihe Työssä laaditaan liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet vuorovaikutteisesti alueen toimijoiden kanssa. Vuorovaikutuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia alueellisia ryhmiä. Lähtökohdan tavoitteiden työstämiselle muodostavat aiemmat Porin seudun ja Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmissa hyväksytyt tavoitteet sekä maakuntakaavassa kuvatut tavoitteet. Suunnitteluvaihe Suunnitelmassa käsitellään ja kuvataan ainakin seuraavat teemat: Kuvataan tarkennetut kehittämistavoitteet Kuvataan eri suunnitteluteemojen toimintalinjat Tunnistetaan ja kuvataan konkreettiset toimenpiteet Arvioidaan toimenpiteiden vaikutukset Laaditaan kehittämisohjelma Kuvataan nykyiset yhteistyömallit ja laaditaan ehdotus jatkuvan liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Porin ja Rauman kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän kehittämisen toimintalinjat ja toimenpiteet Suunnittelun lähtökohtana korostuu alueen sisäinen työmatka- ja asiointiliikkuminen. Suunnittelunäkökulmaksi otetaan kestävän liikkumisen toimenpiteet ja niiden hyödyntämispotentiaali eri maankäyttövyöhykkeillä ja lähitulevaisuudessa toteutettavien maankäyttöhankkeiden yhteydessä.toimenpiteiden suunnittelua kohdennetaan nykytila-analyysin ja tavoitteiden pohjalta laadituilla kehittämislinjauksilla. Kehittämislinjausten tulisi käsitellä ainakin yhdyskuntarakenteeseen (kestävää ja turvallista liikkumista tukeva yhdyskuntarakenne), kestävään liikkumiseen ja kuljettamiseen (joukkoliikenteen edistäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, energiatehokkaat kuljetukset) ja liikenneturvallisuuteen liittyviä teemoja. Keskeisiä käsiteltäviä aihepiirejä ovat erityisesti: Liikenne maankäyttö vuorovaikutus Liikkumisen ohjaus ja kestävä liikkuminen 6

7 Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne Elinkeinoelämä ja logistiikka Tie- ja katuverkko Terminaaliyhteydet Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on vertailla toimenpiteiden merkitystä liikennejärjestelmäkokonaisuuden toimivuuden kannalta sekä osoittaa liikennejärjestelmäkokonaisuuden vaikutukset/merkitys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi kuvataan suunnitelman toteutumiseen liittyviä riskitekijöitä. Liikkumisen ja liikenteen kannalta maankäyttö ja liikennejärjestelmä muodostavat arvioitavan kokonaisuuden. Keskeisimmät tunnusluvut ovat kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuudet, henkilöauton käyttötarve (km/vrk/as) sekä liikenteen hiilidioksidipäästöt. Maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen toimintalinjat ja toimenpiteet Maakuntatasolla korostuvat elinkeinoelämän matka- ja kuljetustarpeet, joita tarkastellaan liikennekäytävä-/yhteysvälitasolla. Keskeinen näkökulma linjausten muodostamisessa on ulkoisten maantie-, rata-, lento- ja vesiliikenteen yhteyksien kehittämistarpeiden ja -mahdollisuuksien arviointi siten, että voidaan turvata alueen valtakunnallinen saavutettavuus ja kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Maakuntatason suunnitelma on luonteeltaan strategisempi, maakunnan yleisen saavutettavuuden sekä maakunnan kuntien välisen saavutettavuuden kannalta keskeisten yhteyksien kehittämiseen kantaa ottavaa suunnittelua. Tämän lisäksi suunnitelmassa tuodaan esille asukkaiden ja elinkeinoelämän toimijoiden kannalta oleellisia kuntien toimintatapoihin liittyviä kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena on edistää kuntarajoista riippumattomia yhtenäisiä toimintatapoja, jolla voidaan vähentää eriarvoisuutta liikkumisessa. Keskeisiä käsiteltäviä aihepiirejä ovat erityisesti: Keskusverkon yhteysvälien palvelutason ja tavoitetilan määrittäminen Maakunnan ulkoisten yhteyksien palvelutason ja tavoitetilan määrittäminen naapurimaakuntiin ja pääkaupunkiseudulle Kansainvälisten yhteyksien palvelutason ja tavoitetilan määrittely Elinkeinoelämän kuljetusten toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen on keskeinen osa maakunnan kehittämistä. Työssä selvitetään mahdollisuudet logististen ketjujen toimintavarmuuden, luotettavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiselle eli logistisesti mahdollisimman tehokkaan kuljetusjärjestelmän aikaansaamiselle, esim. miten kuljetusten täsmällisyyttä ja eri kuljetusmuotojen välistä yhteistyötä on mahdollista maakunnassa kehittää sekä miten ja millä alueilla on realistista pystyä tarjoamaan vaihtoehtoisia nykyistä energiatehokkaampia kuljetusmuotoja. 7

8 6. Raportointi Työssä laaditaan yksi suunnitelmaraportti sekä suunnitelman esittelyaineistot. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteet erikseen Porin kaupunkiseudun rakennemallialueelle, Rauman kaupunkiseudulle sekä maakuntatasolla (ulkoiset sekä maakunnan sisäiset). Lisäksi suunnitelmassa esitetään jatkuvan liikennejärjestelmätyön toimintamalli maakuntatasolla. Lähivuosien toimenpiteistä (n. 5 vuotta) laaditaan maakuntatason toimenpiteet sekä niiden prioriteettijärjestys aikatauluineen ja ne kuvataan maakuntaohjelman toteutussuunnitelmaan ja sitä seuraavalle kaudelle Aikataulu Työ käynnistyy viimeistään marraskuussa 2013 ja raporttiluonnos valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Suunnitelmaluonnoksista pyydetään lausunnot alkusyksystä Lopullisen raportin tulee olla valmis 02/2015 lopussa. 8