Suomen ICT alan osaamistarpeet 1/2017

Transkriptio

1 Suomen ICT alan osaamistarpeet 1/2017 Mika Helenius ICT-alan dekaani-/laitosjohtajakokous Helsingin Yliopisto Reference: Helenius Mika (2017) Suomen ICT alan osaamistarpeet 1/2017 tutkimuksen esitys, , Helsingin yliopisto

2 Mika Helenius Toiminnanjohtaja Mika Helenius, DI (TKK & KTH), on aiemmin toiminut ohjelmajohtajana AaltoEE:ssä, Aaltoyliopistossa ja EIT ICT Labs/Digital. Helenius loi kaksi täysin uuden tyyppistä poikkitieteellistä koulutusohjelmaa digitaalisten palveluiden kehittämisen (digital transformation) ja Executive IT Leadership näkökulmille. Heleniuksen tutkimusalana on teollisen mittakaavan systeemiset innovaatiokilpailukykyjärjestelmät ja - politiikka informaatiotaloudessa. Helenius toimii hallitusammattilaisena ja strategisena neuvonantajana eri yrityksissä ja kansainvälisessä organisaatiossa kuten EU. Hänet on kaksi kertaa palkittu eurooppalaisena nopean kasvun gaselli yrittäjänä toimiessaan toimitusjohtajana perustamassaan Mermit start-up yrityksessä ennen sen myynnistä Mermit rakensi yli 40 eurooppalaisen digitaalisen yrityksen palvelut ja tuotteet sekä suunnitteli/toteutti useita laajoja globaaleja räätälöityjä toiminnan ohjausjärjestelmiä (alustatalous) uusille toimialoille. Hän on toiminut tuotekehityksen ja kaupallistamisen johtotehtävissä useissa kansainvälisissä ICTalan yrityksissä, kuten Ixonos, Lotus, IBM, ICL Data, TJ-Tieto ja Nokia Mobile Phones. TIVIA:ssa hän on aiemmin ollut hallituksen varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä ennen valintaa toiminnanjohtajaksi 2016 puolivälissä. Helenius on Tietotekniikan tutkimussäätiön asiamies ja toimii digitaalisen talouden neuvontajana Kaupallisten ja teknillisten tieteiden KAUTE -tukisäätiössä. Helenius valittiin vuoden 2009 Tivivaikuttajaksi ja siitä asti ollut 100 merkittävimmän tietoyhteiskuntavaikuttajan listalla Suomessa. Lisätietoja: Sivu 2 / 19

3 ICT ala Suomessa Työvoima n henk. Välillisesti alalla noin henk. PK-seutu Suunnittelutyön määrä ei ole muuttunut vuoden 2008 muutoksen jälkeen Ainoa toimiala, jonka kasvu on ollut plussalla taantumasta huolimatta Sivu 3 / 19

4 ICT-alan koulutus- ja tutkimustarpeet 2017 Esityksen aineisto perustuu anonyymiin kyselytutkimukseen joka tehtiin välisenä aikana yliopistoille valitulle ICT-alan koulutus- ja tutkimusfokusryhmälle Fokusryhmään oli valikoitu edustivat ICT-alan koulutuksen dekaaneja, laitosjohtajia, koulutusohjelmajohtajia, tutkimusjohtajia ja lehtoreita. Fokusryhmässä pyrittiin saamaa edustava otos professori tason vastaajilta. Kysely lähetettiin 149 vastaajalle ja vastauksia saatiin 24 kpl. Vastausprosentti 16%. Vastauksia saatiin kaikilta eri yliopistopaikkakunnilta Suomessa Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä Suomalaisen ICT-alan koulutus- ja tutkimuspainopisteisteistä erityisesti vaikuttavuuden, talouskasvun ja innovaatioiden näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetyt nostot perustuvat laajaan vuosina tehtyyn laadulliseen tutkimukseen EIT Digital koulutusohjelman valmistelussa, kehittämisessä, luomissa ja arvioinnissa. Lisätietoja ICT alan kehityksessä TIVIA riippumattomista tutkimuksista ja palveluista Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 4 / 19

5 ICT-alan opetuksen painotus Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 5 / 19

6 Onko Suomessa ICT -alan teollisuutta, joka tuottaa itse uutta osaamista? Ei ICT -alan haastattelututkimuksessa 2014 todettiin Suomen suurimpien vienti ICT -alan T&K organisaatioiden toimesta: Kyllä Suomessa ei ole ICT -alan teollisuutta, joka tuottaisi riittävästi uutta osaamista, kehittäisi jatkuvasti uutta, ja pitäisi toimialan elinkelpoisena. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 6 / 19

7 Mistä osaamisen näkökulmasta Suomalaisella ICT -alan elinkeinoelämällä on suurin osaajavaje? Luovaa Systeemisestä /synteesi Teknisanalyyttisestä ICT alan haastattelututkimuksessa 2014 todettiin Suomen suurimpien ICT alan T&K- ja vientiorganisaatioiden toimesta: Suomessa ei ole tarjolla kotimaisten kielten taitoisia systeemisuunnittelua ja liiketoimintaa ymmärtäviä osaajia edes oman kotimaisen teollisuuden tarpeisiin. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 7 / 19

8 Kuinka hyvin seuraavat elinkaaren vaiheet ovat edustettuna ICT -alan koulutusohjelmissa? Epäjatkuvuuskohta? Ei ymmärrystä? Ei myytävää? Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 8 / 19

9 Mikä on innovaatioiden luomisen näkökulmasta riittävän pitkän projektikurssin pituus yliopistossa (viikoissa)? MIT sisäisen tutkimuksen mukaan pitkät projektikurssit tuottavat 2/3 uusista kasvuyrityksistä. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 9 / 19

10 Mitä koulutusohjelmien suunnittelumalleja on sovellettu ICT -alan opetuksen kehityksessä? Mainintoja seuraavista: ACM/AIS (CC, CS, SE, IS) PMBOK SWBOK CDIO ISO e-cf IFIP Yhdessäkään vastauksessa ei mainittu laajempaa tulevaisuuden Engineering - opetuksen kehityksen muutosta, lukuun ottamatta muutamaa CDIO -mallia. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 10 / 19

11 Ovatko Suomen yliopistot onnistuneet ICT -alan osaamisen ja tietämyksen tuottamisessa yhteiskunnan kilpailukyvyn näkökulmasta? Ei Kyllä Suomalaisen yhteiskunnan ICT -investointitaso romahti puoleen Ruotsin, Tanskan ja Saksan vastaavista jo vuonna 2004 eikä ole siitä sen jälkeen noussut. OECD Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 11 / 19

12 Sopiiko tiedejulkaisuihin perustuva mittausjärjestelmä ICT-alan yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen arviointipohjaksi? Ei Kyllä Julkaisufoorumin asiakirjoista käy ilmi, että tekniset ja teknistaloudelliset tieteet eivät ole riittävästi edustettuina foorumin toimikunnissa ja listauksissa. Foorumien arvostus tasot eivät huomioi nopeaa teknistä kehistä. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 12 / 19

13 Kuinka hyvin ICT-alan kehitys on huomioitu julkaisufoorumin JUFO -luokituksissa? Huono Hyvä OK Tekninen kehitys ei tapahdu tieteellisessä foorumeissa vaan todellisessa liiketoiminnassa. JUFO -luokituksessa on laiminlyöty systeemiset foorumit, jotka pyrkivät uuden systeemisen ihmisten toiminnan ja tiedon synteesiin. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 13 / 19

14 ICT-alan professuurit painottuminen Suomessa Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 14 / 19

15 ICT-alan lisäarvon syntyminen Suomessa Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 15 / 19

16 ICT-alan professuurien ja vaikuttavuuden tasapainotus? -47,8% +21,7% +8,6% +8,6% +8,6% Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 16 / 19

17 Lähteitä Helenius, Mika (2010) Large scale project based learning in service design and engineering (SDE) masters program., Proceedings of the 6th International CDIO Conference, École Polytechnique, Montréal, June 15-18, 2010 Helenius, Mika (2010) Case Study 15: On the Balanced Service System as a Business Strategy for SME Gazelle Growth Case studies for service innovation, Produced by Centre for Service Research, Manchester Business School, The University of Manchester in collaboration with SRII Service Innovation SIG Pre-conference version June 7th 2010 pp Helenius, Mika (2013) "Business and Information Systems Engineering -- In Quest for Research and Education Agenda in Europe", IEEE 15th Conference on Business Informatics (CBI), (2013), Vienna, Austria Austria, July 15, 2013 to July 18, 2013, pp:

18 Mika Helenius Bio: TWR: 18