SÄHKÖISEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN VUOSITTAINEN RAPORTOINTI 2016

Transkriptio

1 SÄHKÖISEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN VUOSITTAINEN RAPORTOINTI 2016

2 Talous ja elinvoima indikaattorit Väestö Raisio Kaarina Naantali Nokia Rusko

3 Raisio 50,20 50,60 51,20 52,10 53,80 55,30 56,80 58,10 Kaarina 52,30 52,90 54,30 56,10 58, ,20 62,70 Naantali 51,40 51,70 53,10 54,80 56,50 58,70 60,80 62,70 Nokia 51,80 52,50 54,20 56,10 57,90 59,90 61,40 63 Rusko 54, ,20 54,70 55,60 55,50 56,20 58,10

4 Raisio 18,90 19,40 19,50 20,80 19,80 20,50 21,30 21,80 Kaarina ,40 15,70 16,40 17,10 17,20 17,70 Naantali 18,70 19,70 19,80 20,40 20,70 20,50 20,20 20,20 Nokia 16,20 16,60 16,70 16,50 16,80 16,50 17,20 17,40 Rusko 11,90 11,70 12,60 12,60 12,90 13,10 13,10 13,10

5 Raisio 37,60 38,10 38,20 38,40 39,20 39,10 39,60 39,70 Kaarina 30,90 31,10 31,40 31,40 31,80 32,40 32,90 32,70 Naantali 35,80 35,90 36,70 37,10 37,30 37, ,30 Nokia 35,50 35,60 35, ,10 36,90 37,20 37,30 Rusko 19, ,70 19,90 20,60 20,50 21,80 22,20

6 Raisio 39, , ,20 57,40 61,80 64,80 Kaarina 24, ,40 31,80 34,40 37,20 38,60 Naantali 12,10 11,30 13, ,30 15,70 17,60 19 Nokia 16,40 17,10 17,90 18,50 20,40 21,40 22,80 23,20 Rusko 8 7,40 8,80 8,70 9,10 11,50 12,40 13,10

7 Raisio -0,70-2,60 4,10 1,50-5,70-5,10-12,40-4,80 Kaarina 6,90 7-1,30-0,40 2,10 9 6,20 8,10 Naantali 10 6,70 1,70 2,30-1,10 2,60-1,10 5,90 Nokia 6,40 5,70 3,50 7,40 3,60 4,30 0,70 6,60 Rusko 2,60 7,10-5,30 3,80 2,50 11,10 2,70 6,40

8 Raisio 42,10 41,70 41,40 41,20 41, ,50 39,60 Kaarina 45,50 45,60 45,10 44,80 44,90 44,70 44,60 44,30 Naantali 43,40 42,70 42,20 41, ,20 39,50 39,30 Nokia , ,80 45 Rusko 48,20 47,30 46,50 45,90 45, ,40 44 Raision väestömäärä on ollut kasvussa vuonna Ennakkoväkiluku syyskuun lopulla oli , joka on 24 enemmän kuin vuoden alussa. Väestönkasvu perustuu muuttovoittoon myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut viime vuosina kaikissa vertailukunnissa. Tähän on selvästi vaikuttanut maahanmuuttajien määrän lisääntyminen.

9 Lapsiperheiden indikaattorit Rusko : 4.4 Kaarina : 6.6 Naantali : 7.2 Nokia : 8.3 Raisio : Raisio 9,90 9,50 8,40 8,80 8,10 8,30 8,90 Kaarina 7,30 6,70 6,60 6,70 6 6,90 6,60 Naantali 9,90 8,50 8,10 6,80 7,50 7,20 7,20 Nokia 9,10 9,70 8,50 8,50 8,40 8,10 8,30 Rusko 6,30 5,10 5,30 4, ,40

10 Raisio : 69 Nokia : 71.5 Rusko : 75.2 Kaarina : 77.2 Naantali : Raisio 75,70 73,70 73,20 79,50 80,70 74,10 69 Kaarina 77,10 77,60 75,70 77,90 77,40 77,40 77,20 Naantali 82,80 80,90 84,80 78,30 74,60 78,30 78,90 Nokia 74,20 70,10 71, ,10 71,50 Rusko 69,80 72,20 69,20 71,80 68,80 72,40 75,20

11 Naantali : 0 Kaarina : 26 Rusko : 40 Raisio : 68 Nokia : Raisio Kaarina Naantali Nokia Rusko

12 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä (THL) Rusko 351 Naantali 550 Raisio 581 Nokia 782 Kaarina

13 Ei yhtään läheistä ystävää 8,8 % vuonna 2013

14 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 18,2 % vuonna 2013

15 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen painopisteet olivat aiemmalla kaudella 1) hyvinvoinnin edistämisen työryhmän eli Hyvetyöryhmän toiminnan kehittäminen, 2) uuden sosiaalihuoltolain mukaisten ennaltaehkäisevien ja integratiivisten palvelujen kehittäminen on turvattu myös ei-lastensuojelullisen palvelun tarpeessa oleville perheille, sekä 3) kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitovuorokausien määrän vähentäminen. Aiemman hyvinvointikertomuksen painopisteissä mainittu hyvinvoinnin edistämisen työryhmän eli Hyve-työryhmän kehittämispilotti toteutui hyvin. Kehittämispilottiin saatiin rahoitusta Työsuojelurahastolta ja se ajoittui keväälle Pilotin vetäjinä toimivat Heli Trapp Turun yliopistosta ja Juha Herranen Aviosta. Tavoitteen mukaisesti rakennettiin yhteistyön kehittämisestä aidosti innostunut työryhmä, joka sateenvarjomaisesti koordinoi monialaista hyvinvoinnin edistämistä Raision kaupungissa. Pilotin tuloksena syntyi aluetyön kehittäminen Friisilä-Varppeen alueella. Aluetyön tavoitteena on suunnitella raisiolaisen aluetyön toimiva malli, jota voidaan soveltuvin osin monistaa myös muualle Raisioon. Aluetyössä ovat mukana kaupungin eri toimijat, seurakunta ja järjestöt. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain myötä lapsiperheiden oikeus ennaltaehkäiseviin palveluihin on turvattu myös ei-lastensuojelullisen palvelun tarpeessa oleville perheille. Avohuollon ostopalvelujen kilpailutuksen ja uuden perhetyön ja kotipalvelujen työryhmän perustamisen myötä pyrittiin tehostamaan omaa toimintaa ja vähentämään ostopalvelujen käyttöä em. palveluissa. Vaikka seudullinen kilpailutus on edelleen kesken, on perhepalveluissa onnistuttu omaa perhetyötä tehostamalla katkaisemaan avohuollon ostopalvelujen kasvu. Toiminnallisia uusia integratiivisia eli eri toimialueiden palveluja yhdistäviä kokeiluja on syntynyt runsaasti, joita kuvataan edellä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen palveluissa tapahtui syksyn 2016 aikana yllättävää ja äkillistä sijaishuollon tarpeiden kasvua, minkä myötä hoitovuorokausien vähentämisen tavoitetta ei pystyttäne saavuttamaan tänä vuonna. Oman perhetyön tehostumisella tähän kuitenkin jatkossa pystyttäneen vastaamaan aiempaa paremmin. Indikaattoreista Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet hyvinvointiosion indikaattoreista on vain osa päivittynyt vuoden 2014 jälkeen. Näin ollen kaikkia indikaattoreita ei ole kommentoitu tässä raportissa. Vuoden 2015 kouluterveyskyselyssä käytetyn sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kapasiteettiongelmista johtuen kouluterveyskyselyä ei pystytty toteuttamaan siinä laajuudessa kuin aiemmin. Kysely onnistui Raision Vaisaaren yläkoulussa, mutta koska ongelmat tiedonkeruussa vaikuttivat sekä kouluterveyskyselyn aineiston kattavuuteen että laatuun, eivät tulokset ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin verrattuna.

16 Oppilashuolto ja varhaiskasvatus Sivistyskeskus on lisännyt oppilashuollollisia palveluja palkkaamalla kolmannen koulupsykologin. Vuoden 2017 budjettiin ehdotetaan alakoulujen koulukuraattoria pysyväksi palveluksi. Oppilashuoltotyön ohjausryhmä on järjestäytynyt ja kokoontunut kuluvan vuoden aikana n. 2-3 krt/v. Varhaiskasvatuksessa on jatkettu Lapset puheeksi -menetelmän juurruttamista yhteiseksi työkaluksi muokkaamalla keskustelulomake osaksi kaikille lapsille tehtävää varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lomake on ollut koekäytössä Kaanaan ja Petäsmäen päiväkodeissa elokuun 2015 alusta alkaen ja otettu sen jälkeen käyttöön myös Varppeen ja Hakinmäen päiväkodeissa elokuun 2016 alusta. Tavoitteena on, että kaikkien päiväkotien henkilökunta koulutetaan Lapset puheeksi -menetelmään ja yhdistetty Lapset puheeksi-varhaiskasvatussuunnitelma otetaan vaiheittain käyttöön kaikissa Raision päiväkodeissa. Raision kaupunki on ottanut käyttöön lapsen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen ja sen toteuttaminen on alkanut Henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku on säilynyt ennallaan. Raision seurakunnan ja varhaiskasvatuksen kanssa on aloitettu uudenlainen yhteistyö. Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja toimii yhdessä seurakunnan lastenohjaajan kanssa puistotoiminnan ohjaajana Wanhan pappilan puistossa kahtena päivänä viikossa ja kolmena päivänä Pappilan perhetalon ohjaajana. Toiminta on sekä ohjattua että vapaamuotoista lasten ja vanhempien yhdessäoloa. Varppeen ja Kerttulan päiväkotien esiopetuksessa on ollut hanke, jonka työntekijänä on varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Hänen tehtävänään on luoda toimintamalli erityistä ja tehostettua tukea saavien lasten siirtymisessä esiopetuksesta perusopetukseen. Käytännössä työntekijä on ollut kevätlukukauden esiopetuksen tukena ja syyslukukauden osallistunut perusopetuksessa näiden oppilaiden opetukseen. Perheneuvolan jalkautuvat palvelut Perheneuvolassa on kehitetty eropalveluja tavoitteena vastata entistä paremmin eroperheiden tarpeisiin jo varhaisessa vaiheessa. Huomiota on erityisesti kiinnitetty perheisiin, joissa eron jälkeinen yhteistyö vanhempien välillä on riitaisaa. Uusperheiden hyvinvointi on tärkeä osa perheneuvolatyötä. Ensi vuoden alussa on alkamassa uusi matalan kynnyksen palvelu Vedä hihasta Friisilä-Varppeen asuinalueella. Tarkoituksena on, että perheneuvolan kaksi työntekijää jalkautuvat asuinalueelle Varppeen lastentarhaan kerran viikossa. Yhdessä neuvoloiden kanssa on kehitetty mobiilipalvelua Perhepalvelut Go, jonka kautta vanhemmilla on mahdollisuus saada apua puhelimitse lapsensa käytöspulmiin. Palvelutarpeen arviointeja on tehty moniammatillisesti yhdessä perheneuvolan kanssa.

17 Perhetyön kehittäminen Perhetyön kokonaisuutta on lähdetty muuttaa voimakkaasti Raisiossa vuonna Perhetyössä on panostettu toimintaan, joka on nopeasti saatavilla, jalkautuu sinne missä perheet muutenkin asioivat ja perustuu asiakasperheiden tarpeisiin sekä sisällöltään että intensiteetiltään. Tarve muuttaa perhetyön tuottamistapaa nousi myös 2015 voimaantulleesta uudesta sosiaalihuoltolaista, joka velvoitti kunnat tarjoamaan ennaltaehkäisevää ja ns. kodinhoidollista perhetyötä. Perhetyötä johtamaan oli jo 2015 perustettu uusi vastaavan perhevalmentajan toimi. Lastensuojelun ja neuvolan perhetyön tiimit yhdistettiin ja vakansseja lisättiin talousarviossa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Uusina ammattiryhminä perhetyön tiimissä ovat kolme kodinhoitajaa, sekä psykiatrinen sairaanhoitaja. Uusina perhetyön jalkautuvina ja asiakaslähtöisinä toimintatapoina on kuluvana vuonna aloitettu kolme uutta perhetyön muotoa: perhetyö päivähoidossa, pilotti ennaltaehkäisevistä käynneistä raskaana oleviin perheisiin yhteistyössä neuvoloiden kanssa sekä intensiivinen päiväperhekuntoutus ryhmämuotoisena taaperoikäisten vanhempi-lapsipareille. Perhetyön tiimi on myös jatkanut jo hankkeissa alkanutta tiivistä opiskelijayhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun ja Rasekon kanssa. Nuorisopalvelut Kaupungin oma Nuortenkeskus Noppa avasi ovensa syksyllä 2015 ja on tuonut nuorisopalveluiden nuorten tiloihin kaivattua lisätarjontaa. Nuorisopalveluiden pienryhmätoiminta on jatkanut toimintaansa. Ryhmäläiset on valittu yhdessä koulujen ja perhepalveluiden kanssa. Alkukesästä on toteutettu päiväkesäleiri nuorisokeskus Nopassa yhdessä perhepalveluiden kanssa. Myös nuorisopalveluiden perinteinen päiväleiritoiminta tarjosi lapsille toimintaa. Monivuotinen 7.luokkalaisten ryhmäytys toteutui jälleen syksyllä. Nuorisopalvelut ovat edelleen järjestäneet koululaisten iltapäivätoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Yhteistyötä kaupungin, seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa on tiivistetty vapaaehtoistyön koordinoimisessa. Elokuun lopulla on otettu käyttöön Kirkkopalveluiden ylläpitämä Vapaaehtoistyö.fi-sivusto, jonka kautta voi rekrytoida uusia vapaaehtoisia sekä pyytää ja tarjota apua. Tarkoituksena on saada vapaaehtoistyön kautta lisää apua ja tukea kaiken ikäisille, niin lapsiperheille kuin ikäihmisille. Hyve-työryhmän kehittämisen myötä on suunniteltu aluetyötä Friisilä-Varppeen alueella. Tavoite on suunnitella raisiolaisen aluetyön toimiva malli, jota voidaan soveltuvin osin monistaa myös muualle Raisioon. Aluetyössä ovat mukana kaupungin eri toimijat, seurakunta ja järjestöt. Lapset puheeksi - menetelmään koulutetaan kaupungin työntekijöitä eri toimialoilta.

18 Hanketoiminta Hallituksen kärkihankkeen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman eli ns. LAPE-muutosohjelman maakunnallisen hankkeen hallinnoijaksi on valittu Raision kaupunki. Lupa auttaa -hankkeelle on haettu rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriöstä, ja toteutuessaan hanke kattaa koko Varsinais-Suomen ja kestää Tavoitteena hankkeessa on laaja-alainen muutos lapsiperheiden palveluissa, ja se tulee ohjaamaan kunnissa tehtävää muutos- ja kehittämistyötä kohti yhteistä maakunnallista järjestäytymistä. Muutosohjelman neljä kehittämiskokonaisuutta ovat: 1) Toimintakulttuurin muutos, 2) Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen, 3) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena, sekä 4) Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen. Varsinais-Suonen maakunta vie kehittämistoimintaa eteenpäin kaikkien neljän kokonaisuuden osalta. Osana hanketta maakunnan kunnat järjestävät omat ns. LAPE-ryhmät, joina Raisiossa toimii lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen työryhmä. Osana Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan liittyvää työskentelyä on käynnistetty kuntatoimijoiden ja erikoissairaanhoidon toimialakohtainen yhteistyön kehittäminen syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttamiseksi. Hanke toteutuu Akseli-kunnissa (Masku, Mynämäki ja Nousiainen), Naantalissa, Raisiossa, Ruskolla ja Salossa. Yksi yhteistyömalli on erikoisairaanhoidon jalkautuva avopediatri, joka toimii kuntien peruspalveluiden tukena terveyskeskuksissa. Lastenlääkärin työtä kohdistetaan Raisiossa ainakin kehitysneuvolaan ja terveysaseman vastaanottoon Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden hyvinvointitiedon kolme painopistettä ovat tiivistettynä: 1) LAPE-muutosohjelman mukaisen toiminnan kehittäminen ja aktiivinen hankkeeseen osallistuminen: erityisesti integratiivisten ja asiakaslähtöisten toimintamallien kehittäminen sekä arviointikäytäntöjen yhtenäistäminen 2) Joustavien ja sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto, erityisesti palveluohjauksen apuna 3) Näyttöön perustuvien matalan kynnyksen menetelmien levittäminen (esim. Lapset puheeksi -toimintamallit)

19 Nuoret, nuoret aikuiset ja työikäiset indikaattorit Raisio 12,40 13,40 13,30 13,20 12,90 11,30 10,40 Kaarina 12,20 11,20 11,60 11,80 9,70 8,80 8,70 Naantali 11,10 10,20 8,90 10,80 10,30 8 7,40 Nokia 12,70 11,40 11,50 10,80 10,40 8,90 7,40 Rusko 7,10 7,40 6,60 7,40 7,40 5,90 4,60

20 Raisio 3 4,10 4,50 5,50 5,20 5,30 7 Kaarina 3,20 2,50 3,20 3,50 4,10 3,40 3,70 Naantali 2,80 3,10 2,30 2,20 2,30 3,50 3,50 Nokia 2,20 2,60 3,30 2,90 2,80 2,70 2,70 Rusko 1,70 1,40 2

21 Raisio 1,40 1,30 1,50 1,80 2,10 2,80 3,20 Kaarina 0,70 0,50 0,80 1 0,80 1 1,20 Naantali 2,10 1,40 1,80 1,40 1 0,70 0,70 Nokia 1,90 1,90 2,50 1,60 1,60 1,40 1,30 Rusko 0 0 4,90 4,80 5,20 5,40

22 Raisio 2,60 2,20 1,80 2,10 1,80 1,80 Kaarina 1,60 1,90 Naantali 2,50 Nokia 1,90 1,60 1,90 3,20 Rusko

23 Raisio 22 21,40 18,80 19, ,20 17,10 19,80 Kaarina 21,60 19,60 19,30 18, , ,50 Naantali 21, ,10 18,70 22,20 20,10 21,50 18,90 Nokia 24,20 19, ,60 17,10 17,80 17,50 20,70 Rusko 25,70 20,50 21,40 22,30 19,50 17,70 17,20 15,60

24 Raisio 8,70 8,70 8,70 8,80 8,40 8,30 8,20 8,10 Kaarina 7,40 7,50 7,60 7,50 7 6,90 6,70 6,40 Naantali 8,10 8,30 8,30 8,30 7,90 7,80 7,80 7,60 Nokia 8,70 8,70 8,60 8,20 7,80 7,50 7,30 7 Rusko 7 7,10 7,40 7 6,30 6,40 6,10 5,80

25 Raisio 1,40 1,80 2,30 2,60 2,70 2,70 2,90 Kaarina 1,20 0,90 1,30 1,20 1,20 1,20 1,20 Naantali 1,10 1,30 1,50 1,60 1,60 1,60 1,50 Nokia 1,40 1,60 1,60 1,60 1,70 1,40 1,40 Rusko 0,20 0,40 0,30 0,20 0,20 0,30

26 Raisio Kaarina Naantali Nokia Rusko

27 Nuoret, nuoret aikuiset ja työikäiset Viime vuoden raportissa todettiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten ja nuorten aikuisten (16 24-vuotiaiden) osuuden vastaavan ikäisestä väestöstä jatkavan edelleen nousua. Tämän oletettiin ainakin jossain määrin liittyvän siihen, että Raisiossa ei varsinaisesti ole ollut perustason mielenterveyspalveluita vuotiaille. Oletettiin, että jos tämän ikäryhmän kohdalla saataisiin varhain puututtua lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveysongelmiin, voitaisiin ainakin osalla heistä ongelmien vaikeutumista ja siten työkyvyn menettämistä nuorena aikuisena todennäköisesti ennalta ehkäistä. Kyseisestä asiasta ei ole uusia päivitettyjä indikaattoreita käytettävissä, joten tilanteen mahdollisesta muutoksesta ei ole tietoa. Viime vuoden raportissa todettiin myös sellaisten lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden määrän, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, olevan kasvusuunnassa edelleen. Osittain tämän kehityksen taustalla saattaa olla lukion kurssimuotoisuus, jonka myötä yhteisöllisyys on heikentynyt. Ystävien puute kertonee myös siitä, että näistä nuorista on osalla todennäköisesti erilaisia mielenterveysongelmia, jotka haittaavat sosiaalisten suhteiden solmimista ja ylläpitoa. Osalla ystävien puute voi liittyä myös siihen, että on muualta muuttanut eikä ole toistaiseksi kyennyt solmimaan läheisiä ystävyyssuhteita. Toisen asteen oppilaitoksissa ei viime raportoinnin yhteydessä ollut Raisiossa vielä varsinaista opintopsykologia eikä terveystoimessa erikseen nuorille, alle 18-vuotiaille kohdentuvia mielenterveyspalveluja, joten yksinäisyyttä kokevien tunnistamisen ja heidän auttamisensa arvioitiin olevan puutteellista. Varhaisella puuttumisella oletettiin voitavan todennäköisesti ehkäistä joidenkin yksinäisyyttä kokevien ongelmien vaikeutumista ja muuttumista vakaviksi mielenterveysongelmiksi. Tästäkään asiasta ei ole uusia päivitettyjä indikaattoreita, joten tilanteen mahdollisesta muutoksesta ei ole tietoa. Nyt Raision lukioon on saatu koulupsykologi ja RASEKOkin käyttää jonkin verran opintopsykologin ostopalveluja, joten alle 18-vuotiaiden mielenterveystilanteen olettaisi ainakin jonkin verran kohenevan näiden lisääntyneiden palvelujen ansiosta, mikä näkynee kyseisissä indikaattoreissa tulevina vuosina. Mielenterveysperusteisesti SV-päivärahaa saaneiden työikäisten osuus on parin vuoden laskusuunnan jälkeen hienoisessa nousussa Raisiossa, muttei poikkea lähikuntien osuuksista. Ruskolla osuus on edelleen laskusuunnassa ja lähikuntiin verrattuna selkeästi alhaisin. Aikuisten mielenterveyspalvelujen toimivuus vaikuttaakin tällä perusteella edelleen kohtalaisen hyvältä Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella. Päihdehuollon laitoksissa olleiden vuotiaiden määrä ei enää ole laskenut, vaan on säilynyt vuodesta 2013 vuoteen 2014 samana, joskin varsin vähäisenä. Päihdehuollon laitoksissa olleiden työikäisten määrä oli nousussa verrattuna edelliseen vuoteen vuosi sitten käytössä olleiden indikaattorien perusteella, mutta nyt tästä asiasta ei ole uusia indikaattoreita. Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen talouden seurantalukujen valossa näyttää siltä, että päihdehuollon laitoksissa olleiden määrä on työikäisen väestön osalta jatkanut nousua vielä vuonna 2015, mutta nyt kuluvana vuonna kääntynyt laskuun. Vaikutelmana on, että työikäiset päihdeongelmaiset ovat hakeutuneet Raisiossa hoitoon varsin myöhäisessä vaiheessa, jolloin ongelmat ovat niin moninaisia

28 ja vaikeita, että avohoidon tukena tarvitaan usein myös laitosmuotoista kuntoutusta. Päihdeongelman puheeksi ottamista olisi mitä ilmeisemmin varhennettava kaikissa sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä. Nuoret eivät kovin helposti motivoidu laitosmuotoiseen kuntoutukseen, vaikka sen tarve olisikin ilmeinen. Vaikuttaakin tästä näkökulmasta hyvältä, että päihdehuollon laitoksissa olleiden nuorten määrä ei enää ole vähentynyt, vaan vaikeista päihde- ja päihdepsykiatrisista häiriöistä kärsiviä nuoria on saatu motivoitua laitosmuotoiseen kuntoutukseen, joka on vaativa, mutta useimmiten näiden nuorten kohdalla tuloksellisin hoitomuoto. Terveydenhuollon vastaanottotoiminnassa on kehitetty ryhmiä tukemaan elämän hallintaa ja terveyden edistämistä. Ryhmiä on järjestetty mm. ravitsemuksesta ja liikunnasta. Sairauskohtaisia ryhmiä on järjestetty kohonneen sokeritautiriskin omaaville ja verenohennuslääkkeitä käyttäville. Kohdennettuja terveystarkastuksia on järjestetty työttömille ja runsaasti terveydenhuollon palveluita tarvitseville. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on tuettu yhteistyössä TE-toimiston ja koulujen kanssa etsivän nuorisotyön sekä nuorten työpajojen kautta. Nuorisopalvelut ovat järjestäneet pienryhmätoimintaa, jossa on ollut erityisnuorisotyöntekijän asiakkaita. Myös nuorten työpajojen starttitoiminta on ollut tukemassa nuoria aikuisia. Nuoret, nuoret aikuiset ja työikäiset hyvinvointitiedon kolme painopistettä ovat tiivistettynä: 1. Vaikeista mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsiviä nuoria ja nuoria aikuisia (16 24-vuotiaita) on aiempien vuosien indikaattorien perusteella jäänyt enenevästi työkyvyttömyyseläkkeelle. Samalla sellaisten lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, määrä on ollut noususuunnassa. Raisioon on nyt saatu mm. koulupsykologi lukiolaisille ja RASEKO on alkanut ostaa opintopsykologin palveluja. Nämä toimet osaltaan edistänevät nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyttä ja ehkäissevät vakavien mielenterveysongelmien kehittymistä. Tulevien vuosien indikaattorit ovatkin tältä osin varsin kiinnostavia. 2. Mielenterveysperusteisesti päivärahaa saaneiden työikäisten määrä on edelleen Ruskolla laskusuunnassa ja Raisiossakin naapurikuntien tasolla, mikä kertonee aikuisten mielenterveyspalvelujen kohtalaisen hyvästä toimivuudesta Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella. Edistävään ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön olisi kuitenkin tarvetta panostaa nykyistä enemmän. 3. Päihdehuollon päihdepalveluihin hakeutuminen tapahtuu osalla varsin myöhäisessä vaiheessa, jolloin avohoidon palvelut eivät riitä, vaan aluksi tarvitaan laitosmuotoista kuntoutusta. Päihdeongelmiin puuttumista tulisikin saada varhennettua mm. lisäämällä mini-interventioita ja puheeksi ottoa kaikissa sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä.

29 Ikäihmisten indikaattorit Rusko : 78.3 Naantali : 80.9 Kaarina : 82.8 Nokia : Raisio : Raisio 107, ,20 119,30 Kaarina 76,10 78,80 79,80 82,80 Naantali 68,10 75,40 80,40 80,90 Nokia ,20 111,70 Rusko 88 89,20 83,20 78,30

30 Naantali : 56.1 Kaarina : 57.6 Rusko : 58 Raisio : 58.7 Nokia : Raisio 56,70 56,30 56,20 55,90 58,20 58,60 58,80 58,70 Kaarina 58 57, ,80 58,70 58, ,60 Naantali 58,70 58,20 57,60 57,70 58,20 57,30 56,80 56,10 Nokia 62,20 62,10 61,70 61,60 63,60 63,30 62,10 61,50 Rusko 59,70 59,70 58,90 59, ,30 57,70 58

31 Rusko : 1.2 Naantali : 1.9 Nokia : 2.2 Kaarina : 2.2 Raisio : Raisio 2,20 2,10 2,10 1, ,20 2,20 Kaarina 2,60 2,60 2,50 2,50 2,50 2,40 2,20 2,20 Naantali 2, ,10 2,10 2 2,10 1,90 Nokia 2,10 2,10 2,30 2,30 2,20 2,20 2,10 2,20 Rusko 1,40 1,40 1,20 1,20 1 1,10 1,10 1,20

32 Naantali : 0.5 Raisio : 0.6 Nokia : 0.6 Rusko : 0.7 Kaarina : Raisio 0,70 0,60 0,60 0,70 0,80 0,80 0,60 Kaarina 0,70 0,50 0,70 0,60 0,60 0,70 0,70 Naantali 0,80 0,70 0,70 0,80 0,70 0,60 0,50 Nokia 0,90 1,10 0,90 0,60 0,60 0,80 0,60 Rusko 1,20 0,80 0,60 0,60 0,70

33 Rusko : 35.3 Kaarina : 42.8 Raisio : 47.2 Naantali : 48 Nokia : Raisio 46,50 46,90 46,40 46,10 45,50 46,40 46,60 47,20 Kaarina 46,90 47,20 45, ,10 43,50 42,80 Naantali 49,30 48,50 48,40 48,50 49,50 49,10 49,30 48 Nokia 49,10 49,30 49,50 49, ,50 48,40 48,20 Rusko 34,30 32,50 30,70 32, , ,30

34 Kaarina : 89.1 Rusko : 89.8 Raisio : 91.2 Nokia : 91.3 Naantali : Raisio 90, ,40 90,60 90,90 90,80 91,20 Kaarina 90,70 89,90 88,40 88,90 89,80 89,60 89,10 Naantali 93,10 92,70 91,50 92,30 92,60 93,70 94,20 Nokia 92,20 91,60 90,70 91,30 90,70 90,80 91,30 Rusko 87,60 84,80 87,50 87,60 86,40 87,50 89,80

35 Nokia : 31 Rusko : 37 Naantali : 115 Raisio : 136 Kaarina : Raisio Kaarina Naantali Nokia Rusko

36 Naantali : 1.1 Kaarina : 1.4 Nokia : 1.5 Rusko : 2.4 Raisio : Raisio 5,20 4,90 4,70 4,10 3,50 3,20 2,70 Kaarina 2,80 3,10 2,20 2 2,10 1,60 1,40 Naantali 4,20 3,70 4,20 4,10 3,80 2,20 1,10 Nokia 5 0,30 0,50 4,10 2,30 2 1,50 Rusko 3,20 1,80 1,50 2,40

37 Naantali : 4.6 Raisio : 5.8 Nokia : 6.5 Kaarina : 9.4 Rusko : Raisio 3,70 3,80 3,80 5,20 5,70 5,80 5,80 Kaarina 6,20 6,70 9,30 9 8,10 8,80 9,40 Naantali 2,30 3,30 3,60 2,90 2,80 2,40 4,60 Nokia 2 8,10 8,80 3,70 6,40 6,50 6,50 Rusko 9,20 13,10 10,70 10,90 12,50 11,90 9,90

38 Nokia : 3.2 Naantali : 5.4 Kaarina : 5.6 Raisio : 6.4 Rusko : Raisio 5,20 5,50 5,20 4,90 7,80 7 6,40 Kaarina 4,10 4,40 5 5,40 5,80 5,50 5,60 Naantali 6,50 5, ,30 5,40 5,40 Nokia 2,70 2,90 3 3,30 3,50 2,90 3,20 Rusko 3,80 7,90 3,90 6, ,70

39 Rusko : 5.3 Kaarina : 9.6 Raisio : 9.8 Naantali : 10.3 Nokia : Raisio 8,10 7,40 7,70 7,30 7,50 8,50 8,90 9,80 Kaarina 10,30 9,90 9,10 9,10 13,50 10,10 11,70 9,60 Naantali 6,60 10,70 11,30 10,10 10,40 9,90 8,40 10,30 Nokia 15,60 12,30 15,80 14, , ,60 Rusko 9,60 5,50 3,90 8,60 8,40 6,10 5,90 5,30

40 Ikäihmiset Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedon hyödyntäminen vuosien osalta on hankalaa, koska suurin osa indikaattori tiedoista on vuodelta Säännöllisen kotihoidon palveluiden piirissä olevien yli 75 -vuotiaiden osuus on Raisiossa ja Ruskolla edelleen matalahko. Molemmissa kunnissa kotihoidonpalveluita myönnetään kuitenkin kaikille ikäihmisille, joilla on kotihoidon palveluiden tarve. Raisiossa kotihoidon palvelun peittävyys on ollut nouseva vuodesta 2012 lähtien. Ruskon osalta indikaattorin osoittama peittävyysluku on matalampi kuin Kunta Maisemassa. Valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa säännöllistä kotihoitoa saavien osuuden tavoite on prosenttia. Sotkanetin vuoden 2014 indikaattorin mukaan omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneiden määrä olisi laskeva ollen peittävyydeltään 6,4 Raisiossa. Ruskolla peittävyys on noussut. Kunta Maiseman vuoden 2015 tiedon mukaan peittävyysluku oli Raisiossa 8,1 ja Ruskolla 7,1. Vertailukuntiin verrattuna Raision ja Ruskon omaishoidon peittävyydet ovat korkeimmat. Valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa omaishoidon tuen tavoite on 5-6 prosenttia 75 vuotta täyttäneiden omaishoidettavien osalta. Sotkanetin tiedot ovat vuodelta 2014, joka ei anna oikeaa kuvaa viime vuodelta. Yli 75 -vuotiaiden ympärivuorokautista, tehostettua palveluasumista pyritään hillitsemään ennaltaehkäisevillä palveluilla (päivätoiminta, kotihoito) sekä oikea aikaisilla sijoituksilla. Raisiossa on purettu pitkäaikainen laitoshoito vuoden 2015 kevään aikana lakkauttamalla 67 paikkainen vanhainkoti. Laitoshoidosta vähentyneitä ympärivuorokautisen paikkoja ei ole kokonaisuudessa korvattu tehostetun palveluasumisen ostopalveluna. Pitkäaikainen laitoshoito on hyvin vähäistä tällä hetkellä. Dementiaindeksi (perustuu Alzheimerin tautiin määrättyihin lääkkeisiin) on Raisiossa korkeampi kuin vertailukunnissa ja myös valtakunnantasolla korkeahko. Selittävänä tekijänä voi olla ikärakenne tai panostus muistisairauksien tunnistamiseen ja hoitoon. Raision korkea dementiaindeksi, voi selittää/lisätä ympärivuorokautisen hoidon peittävyyslukua. Ruskolla indeksi on matalampi, jossa selittävänä tekijänä on Ruskon ikärakenne. Ikäihmisten hyvinvointitiedon kolme painopistealuetta ovat tiivistettynä: 1. Ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämistä jatketaan, uutena palveluna aloitetaan ikäneuvola, jonka toimintaan kuuluu omaishoitajien hyvinvointitarkastukset ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit 80 -vuotiaille. Vuoden 2016 aikana tehdään myös 90 vuotta ja sitä vanhemmille ikäihmisille ennaltaehkäisevät kotikäynnit. Jatkossa pyritään aloittamaan myös kotikuntoutusyksikön toiminta sekä laajentamaan päivätoimintaa. 2. Kotihoidon suorituskyvyn lisääminen hyödyntämällä toiminnanohjausjärjestelmää ja minimoimalla hukka ilmiötä. 3. Ympärivuorokautisen hoidon kasvun hallittua hillitsemistä jatketaan.

41 Kaikki ikäryhmät indikaattorit Raisio 91,90 92,10 92,40 93,70 92,50 94,20 95,40 98,60 Kaarina 91,10 90,80 91,10 91,30 89,50 91,30 91,20 90,90 Naantali 91, ,70 90,70 90,30 92,80 94,30 94,60 Nokia 101,70 100,30 100,40 100,70 101,90 100,90 100,20 99,20 Rusko 86,60 85,70 88,60 87,40 86,40 83,90 86,10 84,80.

42 Raisio Kaarina Naantali Nokia Rusko Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynneissä on tapahtunut laskua. Terveyskeskuksen akuuttiosastolla (entinen vuodeosasto 3) lääkärin työt ovat lisääntyneet. Aikaisemmin akuuttiosastoa hoiti kaksi lääkäriä puoli päivää = yhden lääkärin työpanos. Nykyisin akuuttiosaston töihin kuluu miltei kahden lääkärin työpanos, joka on annettu terveyskeskuksesta. Terveyskeskuksessa on yksi lääkäri vähemmän tekemässä avohuollon lääkärikäyntejä. Osa lääkäreistä tekee lyhempää työaikaa eikä sijaisia ole saatu koko ajaksi.