Kaivoksesta se alkoi METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI SAVO-KARJALA 2/2008

Transkriptio

1 METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI SAVO-KARJALA 2/2008 Tässä lehdessä: Kuopion metalli ao:lla hyvä jäsenkehitys... 3 Jari Jormalainen: Nyt on edessä uudet haasteet...4 Livakan jatkolle on hyvät edellytykset...5 Sotkuja ja sopimusta pohtii Heikki Hiltunen...6 Metallityöntekijästä yrittäjäksi...7 Pohjois-Karjalan vahvoja vaikuttajia ehdokkaana kunnallisvaaleissa...10 Pentti Huuskosesta liittovaltuustoryhmän varapuheenjohtaja...11 Muutospaineista työpaikailla ja liitossa...12 Esittelyssä pääluottamusmies Markku Jäppinen...13 Varkauden vuoden 2007 palkansaajaksi valittu Risto Pyhäjärvi...14 Iloista aktiivisuutta kaipaa Raija Hahtala...16 Kaivoksesta se alkoi Kaivoksesta alkoi Outokummun kaupungin kehitys. Kaivoksesta alkoi myös kunnallisneuvoksen arvon saaneen Esko Monosen järjestöura. Sivut 3-5

2 2 2/2008 SAVO-KARJALA METALLIN VAIKUTTAJAT pääkirjoitus Syksy tuo tullessaan järjestötyön haasteita esimerkiksi kunnallisvaalit ja työpaikkojen luottamusmiesvaalit, toteaa Pentti Huuskonen. SYKETTÄ SYKSYYN Metalli 60 puheenjohtaja Terho Ihalainen: Panostamme edunvalvontaan ja nuorisotoimintaan Kuopion seudulla on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä työllisyystilanne metallialalla, kertoo Kuopion Metallityöväen ammattiosasto 60:n puheenjohtaja Terho Ihalainen. Tämä näkyy myös meidän ammattiosastossamme, Ihalainen sanoo. Viime aikoina on osastoon tullut paljon uusia jäseniä. Yhteydet kuntoon Kuopion Metallityöväen ammattiosaston toimialue on laaja ja osaston alueella on kymmeniä työpaikkoja. Terho Ihalainen harmittelee sitä, ettei aika riitä jotta kaikissa työpaikoissa ehtisi käymään. Yritän kierrellä niin paljon kuin mahdollista. Tärkeää on kuitenkin että työpaikoilta otetaan meihin ammattiosastojen toimihenkilöihin päin yhteyttä aina kun ongelmia on tai halutaan antaa jotain palautetta tai toimintavinkkejä. Hän myös patistaa siihen että pienilläkin työpaikoilla valittaisiin luottamusmies tai ainakin yhteyshenkilö hoitamaan yhteyksiä ammattiosaston päin. Näin edunvalvonta tulisi hoidettua tehokkaammin ja tieto kulkisi paremmin molempiin suuntiin. Nuorille toimintaa Suuri huoli Kuopion metalliosastolla on siitä etteivät nuoret ole kovin aktiivisesti mukana osaston toiminnassa. Ammattiosasto järjestää nuorille toimintaa. Meillä on sitä varten nuoriso- ja vapaaajan jaosto. Etupäässä nuorille tarkoitettu toiminta on vapaaajan toimintaa. Yritämme osoittaa, ettei ammattiyhdistystoiminta ole ryppyotsaista puurtamista vaan täällä on mukavaa yhdessäoloa ja voi osallistua mielenkiintoisiin harrastuksiin. Jotta osasto osaisi järjestää nuorille toimintaa paremmin, Ihalainen toivoo että nuoret ottaisivat yhteyttä, esittäisivät mitä toimintaa tarvitaan ja minkälaiset asiat kiinnostavat. Suurliitto epäilyttää Terho Ihalainen kertoo että kovin paljon jäsenistö ei myöskään anna palautetta kaavaillusta liittofuusioasiasta, kuuden liiton yhdistymisestä. Aika hissukseen ovat siitä olleet vaikka kyseessä on iso asia, hän naurahtaa. Minä itse vastustin suurliittohanketta liittokokouksessa niillä tiedoilla mitä silloin oli käytettävissä. Itse olen edelleen sitä mieltä että metalli ei juuri saisi hyötyä tästä suurliitosta.meillä on voimaa hoitaa asioita yksinkin, jos siihen vain löytyy riittävää halua ja päättäväisyyttä. Jos taas ajattelee pienempien liittojen yhteenliittymisestä saamaa hyötyä, niin täytyy muistaa että meillä on jo liittojen suuri yhteenliittymä, SAK. Terho Ihalainen kuitenkin toteaa että koska liittofuusiota edelleen valmistellaan, hän on valmis aika avoimin mielin katsomaan mihin valmistelut johtavat. Takana on harvinaisen kylmä ja sateinen kesä. Itse asiassa kesä meni odotellessa kesää, jota ei sitten tullutkaan. Kesäkauden jälkeen tulee aina syksy tuoden mukanaan erilaisia järjestötyön haasteita. Keväällä olleen liittokokouksen päätöksiä on alettava soveltaa käytännön toimintaan. Kunnallisvaalit ovat ovella ja vaaleissa on ehdokkaina lukuisa joukko metallin aktiiveja jotka haluavat antaa oman panoksensa kotikuntansa kehittämisessä ja meitä kaikkia kuntalaisia koskettavassa päätöksenteossa. Valtuustojen rooli korostuu entisestään tulevalla valtuustokaudella kunta- ja palvelurakennemuutoksen linjaajina sekä palvelujen tuotantotavoista ja palvelurakenteiden toimivuudesta päätettäessä. Kaikkein tärkeimpänä, omaan kokemukseeni perustuen, pidän kunnan harjoittamaa kaavoitus- ja elinkeinopolitiikkaa. Niillä pystytään merkittävästi vaikuttamaan työpaikkojen syntyyn ja koko paikkakunnan elinvoimaisuuteen. Tähän syksyyn ajoittuvat työpaikkojen luottamusmiesvaalitkin ja tavoitteena tulee olla mahdollisimman kattavan luottamusmiesverkoston aikaansaaminen. Sopimusten soveltaminen käytäntöön vaatii aktiivista otetta edunvalvonnassa. Ilman toimivaa luottamusmiesjärjestelmää työpaikoilla ollaan neuvottelutilanteissa heikoilla. Hoidetaan valinnat kuntoon! Pentti Huuskonen Metallin liittovaltuuston jäsen Terho Ihalainen toivoo että Kuopion Metallityöväen ammattiosaston pienilläkin työpaikoilla valittaisiin luottamusmies tai ainakin yhteyshenkilö pitämään yhteyttä ammattiosastoon päin. METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI SAVO-KARJALA 2/2008 Julkaisija Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan Metallin Vaikuttajat Päätoimittaja Jari Jormalainen Toimituskunta Pentti Huuskonen, Hannu Hyttinen, Timo Vänskä Taitto Timo Sandberg Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani metallinvaikuttajat.fi

3 METALLIN VAIKUTTAJAT SAVO-KARJALA 2/ Esko Monosesta kunnallisneuvos Esko Elmo Mononen ei ole alueellisesti ehtinyt kauas. Hän on syntynyt Outokummussa, vastapäisessä talossa jossa nyt asuu. Sen sijaan järjestötoiminnassa hän on ehtinyt paljon, niin Outokummussa kun valtakunnallisestikin. Äskettäin hän sai yhden merkittävän tunnustuksen tekemisistään, kunnallisneuvoksen arvon. Kunnallisneuvos Esko Monosen juuret ovat kaivoksessa. Esko Mononen syntyi Perheasuntolassa kullakin perheellä oli yksi huone, talossa oli yhteiskeittiö ja takapihalla ulkovessa. Isä oli tuolloin kaivoksessa töissä ja äiti kotona, Mononen kertoo. Siihen aikaan työmies hankki sen verran että vaimo pystyi olemaan kotona. Kohta Esko Monosen syntymän jälkeen perhe muutti parin sadan metrin päähän isompaan asuntoon. Kova takaisku Monosille tuli kun isä sairastui vakavasti viisikymmentäluvun lopulla. Sen aikaiset eläkkeet oli pieniä kun ei ollut vielä työeläkejärjestelmiä. Oli neljä lasta ja pahimmoillaan kaikki kovia syömään. Mutta äiti pääsi yhtiölle sopan jakajaksi ja sitten siivoojaksi. Silloin Outokumpu Oy:ssä oli vanhaa patruunahenkeä, huolehdittiin. Paitsi jos meni sukset ristiin yhtiön kanssa, silloin oli kylmää kyytiä. Tuolloin Outokummussa kaikki oli firman järjestämää: työpaikat, yhteissaunat, lukusali, kirjasto, terveydenhuolto. Kehdosta hautaan huolehdittiin, hän naurahtaa. Poliittisesti leimatut penkit Esko Mononen meni 15-vuotiaana Outokumpu Oy:lle juoksupojaksi Se oli paras virka mikä minulla on ollut, hän kehaisee. Ei työt rasittaneet ja sai vapaasti liikkua. Herrojen papereita vein laatikosta toiseen. Ammattikoulun ja metallin lakon jälkeen hän pääsi Keretin kaivokselle putkipuolelle, josta siirtyi Vuonoksen kaivokseen. Siellä ura urkeni luottamustehtäviin. Aiemmin urheiltiin eikä mietitty mitään muuta. Mutta kun perustin perheen, niin piti ruveta miettimään vähän vakavampiakin asioita. Vuonoksessa hänet valittiin osaston luottamusmieheksi. Se oli sitä aikaa että luottamustehtäviin piti pyrkiä. Mononen kertoo että hänen isänsä ja äitinsä olivat poliittisesti aktiivisia ja hän sai jonkinlaisia eväitä kotoaan. Lopullinen poliittisen linjan määrittely tapahtui kuitenkin istumapaikan valinnalla. Ammattiosaston kokkous piettiin tuossa yläsaunalla. Siellä oli satakunta henkeä. Sali oli jaettu kahtia, keskellä oli käytävä. Toisella puolella istuivat kommunistit ja kansandemokraatit ja toisella sosialidemokraatit. Kun uusi ihminen tuli, jännitettiin kummalle puolelle se menee istumaan. Oikeaa aluepolitiikkaa Metsässä liikkuminen, erityisesti marjastus on ollut Esko Monoselle tärkeää vastapainoa järjestötoiminnalle ja levysepän työlle. 70-luvun loppupuolella Esko Mononen toimi metallin ammattiosaston puheenjohtajana ja joutui kovan haasteen eteen. Kaivostoiminta oli loppumassa Outokummussa. Otettiin valtakunnan päättäjiin yhteyttä. Loppuvien kaivosten tilalle piti kehitellä jotakin muuta. Outokumpu Oy:n kanssa päästiin sopimukseen ettei kellekään anneta lopputiliä. Tosin jotkut joutuivat vaihtamaan paikkakuntaa. Osa kaivostyöntekijöistä muun muassa Mononen siirtyi perustettavan Turulan konepajan palvelukseen ja Outokumpuun hankittiin korvaavaa teollisuutta. Siihen aikaan Suomessa harrastettiin aluepolitiikkaa. Silloin yhteiskunnalla oli halu vaikuttaa eikä työnantajat olleet niin öykkärimäisiä kuin nyt. Nythän ne jättävät tellingit siihen ja sanovat että se on loppu. Siirtävät vaan vastuun yhteiskunnalle. Ay-liikkeen vaikuttaja Ammattiyhdistysliikkeen johtotehtävät alkoivat kasaantua kun Mononen valittiin Metallin liitovaltuuston varapuheenjohtajaksi ja liiton vasemmistoryhmän puheenjohtajaksi kansanedustajaksi siirtyneen Jorma Vokkolaisen tilalle. Sitä tehtävää hän hoiti reilut kaksi nelivuotiskautta. Sen jälkeen oli yksi nelivuotiskausi liiton hallituksessa, liittotoimikunnassa. Metalliliiton suuren neuvot- telukunnan jäsenenä hän oli kaksitoista vuotta tekemässä liiton sopimusratkaisuja, jotka usein loivat perustan tulopoliittisille sopimusratkaisuille. Hän toimi jonkin aikaa myös SAK:n valtuuston varapuheenjohtajana ja Vasemmistoliiton puoluehallituksessa. Usein sanotaan, etten päivääkään vaihtaisi pois mutta jälkeenpäin ajatellen jotkut ratkaisut oli sellaisia että olisi voinut nukkua rokuliin, Mononen naurahtaa. Päätökset tehtiin kuitenkin aina sen hetkisessä tilanteessa ja silloisilla tiedoilla. Kunnallisneuvokseksi yllättäen Oman paikkakunnan asioihin vaikuttaminen on Monoselle ollut kuitenkin koko ajan tärkeää. Hänet valittiin Outokummun valtuustoon nuorimpana jäsenenä Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi hän nousi 90-luvun alussa ja hoiti sitä tehtävää kahdeksan vuotta. Sen jälkeen hän on toiminut Teksti ja kuvat Timo Sandberg kaupunginhallituksessa varapuheenjohtajana. Minulla on ollut mahdollisuus olla mukana kehittämässä Outokumpua. Ja onhan siinä onnistuttu. Nyt on enemmän teollisia työpaikkoja kuin kaivosten aikaan. Hän on jättänyt valtakunnallisia tehtäviä sivuun ja aikoo panostaa entistä enemmän kunnallispolitiikkaan. Järjestötoiminta on ollut minun yliopistoni, Mononen toteaa. Olen nähnyt miten yhteiskunta toimii ruohonjuuritasolta valtakunnan tasolle. Ja tuskin minä tätä maailmaa olisin niin paljon nähnyt jos olisin tässä Kyykerinkadulla vain ruohoa leikannut. Äskettäin saatu kunnallisneuvoksen arvonimi lämmittää hänen mieltään. Se titteli tuli yllättäen ja pyytämättä. Koen sen arvonantona paitsi minulle myös ayliikkeelle ja vasemmistolaisille näkemyksille. (Teksti julkaistu aiemmin KU:n viikkolhedessä)

4 4 2/2008 SAVO-KARJALA METALLIN VAIKUTTAJAT AUKEAMAN TEKSTI JA KUVAT TIMO SANDBERG Kaivostoiminta elpymässä Outokummun seudulla Outokumpu on kaivostoiminnan synnyttämä paikkakunta. Kaivokset lopettivat toimintansa mutta nyt maan alla piileviä aarteita on alettu jälleen havitella ja kaivostoiminta paikkakunnalla on elpymässä. Kuparimalmin löytyminen 1910 käynnisti kehityksen ja pienestä kylästä kasvoi omaleimainen Outokummun kaupunki. Paikkakunnan kaivoksista saatiin kuparin lisäksi, sinkkiä, nikkeliä, kobolttia, rautaa, kultaa ja hopeaa. Outokumpu joutui kovan haasteen eteen kun kaivos- toiminta päättyi vuonna Rakennemuutokseen oli valmistauduttu perustamalla kymmenen vuotta aiemmin Outokummun teollisuuskylä. Tarkoituksena oli elinkeinoelämän monipuolistaminen ja kehittäminen. Tässä myös onnistuttiin. Merkittävin tuolloin perustetuista teollisuusyrityksistä oli Outokumpu Oy:n Turulan konepaja, joka työllisti monia kaivoksista työttömiksi jääneitä työntekijöitä. Nykyään tuo yritys elää voimakkaan kasvun aikaa ja on nimeltään Outotec Nuoria Outokummun valtuustoon Petri Kontkanen on CNC-koneistaja ja työpaikkansa Outokummun Metalli Oy:n työsuojeluvaltuutettu. Petri Kontkanen on paljasjalkainen outokumpulainen. Hän asuu Outokummun Kaasilan kaupunginosassa perheensä kanssa. Hänen sydäntään lähellä on ammattiyhdistystoiminta ja työsuojelu. Hän on sitoutumattomana ehdokkaana Vasemmistoliiton listoilla kunnallisvaaleissa. Hänen mielestään myös nuoria pitäisi olla valtuustossa tuomassa nuorten ääntä kuuluviin päätöksenteossa. Vasemmistoliitto on juuri se ryhmä, jossa tiedän saavani minua äänestäneiden ihmisten äänen parhaiten kuuluviin, Kont kanen toteaa. Petri Kontkasen työpaikka Outokummun Metalli on yksi niistä vahvoista ja menestyvistä metalliteollisuuden yrityksistä joita kaivostoiminnan laannuttua kaupunkiin on syntynyt. Yrityksellä on kolme liiketoimintaaluetta: harvesteripäiden tuotanto, teollisuuden projektitoimitukset ja NEW FIRO -kappaleenkäsittelylaitteet. Turula Oy. Useita kaivoshankkeita Kaivostoiminta Outokummun seudulla osoittaa elpymisen merkkejä. Hautalammen malmio on satavissa nopeasti tuotantoputkeen. Valmistelutyöt Hautalammin alueella ja Keretissä ovat käynnistyneet. Koelouhintaan on tarkoitus päästä ensi vuoden alussa. Juojärven alla sijaitsevan Riihilahden malmion osalta päästään ilmeisesti jo syksyllä alustaviin töihin. Mahdollista on myös hyödyntää vanhan Vuonoksen malmion jatkumaa. Outokumpua varmasti tulee hyödyttämään myös Kylynlahden kaivoshanke naapurikunnassa Polvijärvellä, missä Kylynlahti Copper Oy valmistelee kupari-, koboltti ja muiden metallimalmien louhintaa ja rikastusta. Outokumpu on palaamassa juurilleen. Kaivostoiminta, paikkakunnan näivettynyt tukijalka on jälleen vahvistumassa. Mutta nyt Outokummussa on monia elinvoimaisia eri alojen teollisuusyrityksiä. Enää paikkakunta ei seiso yhden jalan varassa. Kylynlahdessa on jo aloitettu Kylynlahti Copper Oy:n aluejohtaja Jarmo Vesanto kertoo että seutukunnan suurimman kaivoshankkeen, Kylynlahden avaamista viedään nyt vaiheittain eteenpäin. Rakennustyöt vievät hänen mukaansa noin 20 kuukautta. Laitoksen käyttöönoton pitäisi tapahtua joulukuussa Täydellä kapasiteetilla tuotanto pyörisi huhtikuussa Vesannon mukaan malmia Kylynlahdessa riittää näillä näkymillä kymmeneksi vuodeksi. Hän kuitenkin toteaa että malmivaroja voidaan löytää alueelta lisää syväkairausten perusteella. Myös Kylynlahti Copper Oy:n emoyhtiö Vulcan Resources Limited korosti pörssitiedotteessaan kaivoshankkeen historiallista merkitystä seutukummalle: Kylynlahden kaivoksen kehittäminen tulee merkitsemään Outokummun alueen kuparikaivostoiminnan uudelleen elvyttämistä noin 100 vuotta sen jälkeen kun alkuperäiset löydöt tehtiin vuonna osa aukeaman teksteistä on julkaistu aiemmin KU:n viikkolehdessä

5 METALLIN VAIKUTTAJAT SAVO-KARJALA 2/ Metallin järjestöväki tukee kaivoshankkeita Kaivostoiminnan aloittaminen seutukunnalla on todella tervetullut asia, toteaa Heli Vänskä joka on Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja. Hän kertoo että tässä perinteisessä kaivosalan ammattiosastossa ei nykyisin ole kaivostyössä tekeviä jäseniä. Entisiä kaivostyöntekijöitä, sen sijaan osaston lähes 800 jäsenen joukossa on runsaasti. Outokummussa ollaan ylpeitä kaivosperinteestä, täällä on opittu menemään läpi harmaan kiven, Heli Vänskä naurahtaa. Näin ollen on selvää että ammattiosasto kokee myönteisenä kaivostoiminnan elpymisen paikkakunnalla. Osaltaan me ammattiosastossakin sitä kautta palaamme ikään kuin juurillemme. Heli Vänskä on Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja. Odotukset korkealla Selkeämmin kaivoshankkeista aloitusvaiheessa on Kylynlahti Polvijärvellä, sanoo Outokummussa asuva Pohjois-Karjalan Metallin Vaikuttajat -ryhmän puheenjohtaja Timo Vänskä. Vaikka kaivos onkin naapurikunnassa, niin Outokummussa odotetaan siltä paljon, hän toteaa. Outokumpu on viihtyisä, kehittynyt ja nykyaikaiset palvelut omaava kaupunki. On selvää että moni kaivoksen tulevista työntekijöitä haluaa asua Outokummussa. Timo Vänskä kertoo että Kylynlahden kaivokselle raken- netaan jo kunnallistekniikkaa ja vinotunnelin kaivaminen on tarkoitus aloittaa joulukuussa. Sinne tulee ilmeisesti noin 150 työntekijää rakennusvaiheessa. Kaivostuotanto pyörii noin 200 työntekijällä. Pienempien kaivoshankkeiden kanssa se on sivuvaikutuksineen merkittävä elvytysruiske tälle paikkakunnalle. Pohjois-Karjalan Metallin Vaikuttajat -ryhmän puheenjohtaja Timo Vänskä uskoo että Kylynlahden kaivoshanke hyödyttää myös Outokumpua. Outotec Turula Oy:npääluottamusmies Erkki Viemerö. Outotec Turula Oy hyötyy kaivosbuumista Outotec Turula Oy:n konepaja perustettiin vuoden -79 lopulla tuomaan korvaavia työpaikkoja kaivostoiminnan loppuessa paikkakunnalla. Se toimi pitkään Outokumpu Oy:n Turulan konepajana. Nykyään se on osa Outotec-konsernia, joka on johtava kansainvälinen mineraalija metalliteknologian kehittäjä ja toimittaja. Kyllä meitä hyödyttää tämä kaivosbuumi mikä Suomessa nostaa päätään, sanoo Outotecin pääluottamusmies Erkki Viemerö. Hän kertoo että yritys on investoimassa vahvasti. Kesällä valmistuu uusi rakennus johon tulee alakertaan taukotupa sekä yläkertaan toimitilat talon ulkopuolisille asennusvalvojille. Lisäksi rakennetaan erillinen kylmä varastotila. Näillä näkymin ensi keväänä valmistuu uusi 3000 neliömetrin halli. Se tulee olemaan nostokorkeudeltaan entisiä halleja korkeampi ja sinne tulevat 50 tonnin taljanosturit. Se on asennus- ja hitsaushalli, Viemerö tarkentaa. Uusia työpaikkoja tulee Tällä hetkellä Outotec Turula Oy:n koko henkilöstövahvuus on noin 150 työntekijää. Mahdollista on että pikapuoliin voidaan päästä siihen kahteensataan työntekijään minkä Outokumpu aikoinaan lupasi konepajan perustaessaan. Tämä lupaus ei tosin toteutunut Outokummun omistaja-aikana. Asioiden hoito helpompaa Erkki Viemeröllä on pitkäaikainen kokemus luottamusmiehen tehtävistä. Hänet valittiin pääluottamusmieheksi ensimmäisen kerran Siitä lähtien hän on hoitanut hommaa yhtäjaksoisesti sekä on tullut tunnetuksi, harkitsevana ja asi- oista perillä olevana luottamusmiehenä. Hän on entinen kaivosmies ja on omakohtaisesti kokenut rakennemuutoksen. Hän kokee että kaivostoiminnan uudelleen aloittamisella on suuri henkinen merkitys koko paikkakunnalle. Kaivostoiminnan elpyminen Outokummun alueella ja muuallakin Suomessa merkitsee myös parempia työtilaisuuksia kaivosten laitteita valmistavalle Outotec Turula Oy:lle. Me ollaan firmassa jolla menee nyt lujaa, vahvistaa Viemerö. Pääluottamusmiehen kannalta tilanne työpaikalla näyttää hyvältä. Asioiden hoito on tässä tilanteessa helpompaa. Outotecin aikaan ollaan saatu eri lailla kone- ja rakennusinvestointeja kuin Outokummun aikana. Joten aika valoisalla mielellä suunnataan tulevaisuuteen.

6 6 2/2008 SAVO-KARJALA METALLIN VAIKUTTAJAT Liittokokous ohi, edessä uudet haasteet Nyt on sitten Metallissa asetettu tavoitteet seuraavaksi neljäksi vuodeksi eteenpäin. Liittokokouksessa painotettiin Teamliittohankkeen keskustelua vietäväksi kentälle, mutta hiljaista on ollut. En tiedä mistä tämä johtuu, halutaanko se pitää matalalla profiililla, jottei tavallinen jäsen osaisi ottaa kantaa asiaan vai joko se ollaan suosiolla hautaamassa? Tähän saadaan vastaus viimeistään keväällä Liittovaltuustossa on 56 jäsentä, Pohjois-Karjalasta siellä on kaksi edustajaa ja minä sain toisena niistä luottamuksen edustaa Pohjois-Karjalan metallin jäseniä. Tehtävä onkin haasteellinen ja mielenkiintoinen, mutta ilman jäsenten apua siitä ei tule mitään. Joten haluankin että, otatte rohkeasti yhteyttä työpaikoilla esiintyvissä ongelmissa tai kehitysideoissa, jotta asiat saadaan kuulumaan kehä 3:n sisäpuolelle. Olen liittovaltuustossa ensimmäistä kautta ja haluan tutustua mahdollisimman moneen metallin työpaikkaan Pohjois-Karjalan alueella, joten ottakaa yhteyttä kun haluatte metallin hallintoa tutustumaan työympäristöönne. Jari Jormalainen Liittovaltuuston jäsen Työsuojeluvaltuutettu P Metalliliiton liittovaltuuston jäsen Jari Jormalainen haluaisi tutustua Pohjois-Karjalan metallityöpaikkoihin. Häneen voi ottaa yhteyttä mikäli haluaa liiton hallinnon edustajan vierailevan työpaikalla. Livakan pääluottamusmies Pertti Pääkkönen uskoo tehtaan tulevaisuuteen. Pääluottamusmies Pertti Pääkkönen: Livakan tuotannon jatkumiselle on hyvät edellytykset Karttulan Syväniemellä on jo neljäkymmentäluvulta lähtien toiminut konepaja, nykyiseltä nimeltään Livakka Oy. Tehtaassa on valmistettu lannankäsittelylaitteita, vaunuja, multureita, letkulevittimiä. Äskettäin yritys meni konkurssiin. Livakan pääluottamusmiehenä sekä työsuojeluvaltuutettuna toimii Pertti Pääkkönen. Tätä haastattelua tehtäessä tehdas toimi konkurssipesään lukuun ja Pääkkönen oli vakavan oloinen mies. Tulevaisuus huolestutti. Toiminnallinen tulos täällä on ollut aina positiivinen mutta suuret investoinnit söivät tulosta, Pääkkönen totesi. Meillä on kuitenkin toiveet korkealla että tuotanto jatkuisi. fakta Livakka Oy Ja edellytykset tuotannon jatkamiselle ovat hänen mukaansa hyvät. Täällä on valmiit tuotantotilat. Ja tehtaan toimintaa ajatellen tämä sijaintipaikka on hyvin keskeinen, hän pohti. Jos vedetään ympyrä 300 kilometrin säteellä, niin siihen mahtuu suurin osa paikoista mihin tehtaan tuotteita viedään. Osaavat työntekijät Karttulan Syväniemellä sijaitseva Livakka Oy on johtava kotimainen lietelantalaitteiden valmistaja. Lietelantalaitteiden lisäksi valmistusohjelmaan kuuluvat tuorerehun täyttöpöydät. Yritykselle on ollut ominaista voimakas tuotekehitys, ennen kaikkea lietteenkäsittelyn saralla. Kotimaisuus, laatu ja käyttäjäläheinen tuotekehitys ovat olleet Livakan perusasioita. Hyvä edellytys tuotannon jatkamiselle on Pertti Pääkkösen mukaan myös ammattitaitoinen työntekijäkunta. Hän toteaa että työ Livakalla vaatii monipuolista ammattiaitoa. Esimerkiksi jokainen lannanlevitysvaunu tehdään tilausten mukaan, hän kertoi. Vaihtoehtoja on älyttömästi. Ja täällä on semmoinen porukka että kaikki osaa tehä mitä tarvii. Jos tämä katkeaa niin on hankala aloittaa udelleen. Ei välttämättä löydy niitä osaajia. Jos pystymetästä otetaan kaveri näihin töihin, niin ei se onnistu. Vahva usko jatkoon Työntekijöitä tehtaalla on hiukan alle 30, toimihenkilöt mukaan lukien. Metallityöntekijät ovat Kuopion Metallityöväen ammattiosaston jäseniä. Suurin osa työntekijöistä on Karttulasta ja lähiseudulta. Pääkkönen itse asuu Tervossa, yli 60 kilometrin päässä Kuopiosta. Korvaavaa työtä ei lähialueilla ole juurikaan saatavilla. Tällä hetkellä metallialan töitä ilmeisesti löytyisi Kuopiosta, Pääkkönen pohtii. Työmatkasta kuitenkin tulisi monelle melko pitkä. Pertti Pääkkönen kertoi kuitenkin uskovansa että toiminta Karttulassa jatkuu. Tämä on pienestä pajasta kasvanut, yli 60 vuotta toiminut ja toimintaedellytykset ovat hyvät, joten eiköhän tälle jatkaja löydy.

7 METALLIN VAIKUTTAJAT SAVO-KARJALA 2/ Mikkään ei oo niinku ennen, näin savolaisittain sanottuna Viime keväänä oli liittokokousäänestyssotku, nyt kesän lopulla minulle tuli Metalliliitosta kirje, nimi ihan tuntematon osoite oli minun kotiosoite. Soitto Varkauteen aluetoimistoon varmisti että liittokokousedustajille oli postitettu liittokokouksen ja työttömyyskassan edustajiston kokouksen päätökset -kirjanen, oli vaan tapahtunut pikku moka, nimi oli luettu väärältä riviltä, nooh ei siinä mitään, kirje tuli osoitteen perusteella kotiin. Toinen vähän samanlainen sotku sattui myös kesällä elokuussa postin suhteen. Meidän koirayhdistys järjesti elokuussa jälki3 -luokan jälkikokeen kymmenelle koiralle, ilmoittautumiset olivat meille tai tarkemmin sanottuna vaimolleni Maritalle. Puhelinvaraukset paikkojen suhteen oli tehty ja odotimme kirjallisia vahvistuksia osallistumisesta kyseiseen kilpailuun. Yhdeksän kappaletta kirjallisia vahvistuksia tuli määräaikaan mennessä, yksi uupui. Soitto kyseiselle henkilölle paljasti että hän oli laittanut kyseisen kirjeen postiin ihan ajoissa, mutta meille se ei vaan tullut. No onneksi on sähköposti jolla saatiin osallistujan tarpeelliset tiedot ja hän pääsi kilpailemaan. Kaksi viikkoa kyseisestä kilpailusta postissa tuli sitten tuo uupunut kirje. En tiedä missä se oli seikkailut mutta tulipahan perille kumminkin, mutta kaksi viikkoa myöhässä. Jos posti toimii tällä lailla yhden kirjeen suhteen niin kuinkahan paljon niitä kevään äänestyksen suhteen oli myöhässä tai kateissa, toivottavasti ei yhtään. Nyt eletään taas niitä aikoja kun työpaikoilla pitäisi sopia työpaikkakohtainen erä. Televisiosta on tullut uutisissa juttu miten esim. Katsa Oy:llä erä on jaettu kohdennetusti. Omalla työpaikalla jo viime syksynä tuo erä jaettiin kohdennetusti liiton ohjeistusta seuraten ja samalla lailla myös tänä syksynä varmaankin tehdään. Ainut huono puoli tässä jaossa on se että joku jää ilman korotusta ja siitähän sitä sano- mista tulee. Onko sitten jakoperusteena käytetty hko-prosentin suhde apo-osuuteen nähden oikea tapa jakaa korotuksia vai ei, siinä sitä miettimistä onkin. Ainakin työnohjaajilta, jotka suorittavat hko-prosentin jaon vaaditaan rehellistä jakoperustetta, että nämä neljä kohtaa täyttyvät; ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus niin silloin korotukset menevät oikeisiin kohteisiin. Jos jako on tehty muilla perusteilla, niin puhutaan helposti pärstäkertoimista tai jonkun paikan nuolemisesta. Nämä perusteet eivät kuulu tähän jakoon ollenkaan. Syksyn myötä eri tahot ovat aloittaneet puhumisen maltillisista palkankorotuksista. Viime syksyn korotukset on syöty hintojen korotusten myötä ajat sitten, bensa, ruoka, kaikki maksaa ihan hirveästi. Pankkilainojen korot nousevat, inflaatio laukkaa ja mitä tästä vielä tuleekaan. Kannattaisi varmaan työnantajapuolenkin miettiä ja Ponssen pääluottamusmies Heikki Hiltunen. muistella miten tupo-aikana hinnat pysyivät kohtuuksissa ja lainojen korot alhaalla. Tästä olisi meille kaikille hyötyä. Kirjoittamista ja pähkäilyä olisi varmaan paljonkin mutta tuo tällä erää. Oikein hyvää syksyn jatkoa kaikille. Terveisin Heikki Hiltunen Pääluottamusmies, Ponsse Oyj Olet hyvin onnekas, sillä oma liittosi välittää sinun hyvinvoinnistasi. Metalliliitto on turvannut sinut ja muut jäsenensä If Liittovakuutuksella. Liiton ottamaa turvaa kannattaa täydentää Ryhmäsampo Primus -henkilövakuutuksella. Saat sen turvat jopa puoleen hintaan koko perheellesi. Näin varmistat perheesi taloudellisen hyvinvoinnin jonkin ikävän onnettomuuden sattuessa. Kun keskität vakuutuksesi Ifiin, saat If Omavastuuedun ja muita rahanarvoisia etuja. Järjestön If Sopimus -asiakkaana saat lisäksi tuntuvia vakuutusalennuksia. Jopa -30 % vakuutusmaksuista! Tutustu tarkemmin jäsenetuvakuutuksiisi osoitteessa if.fi/metalli tai kysy lisää numerosta Tiesitkö? Sinutkin on vakuutettu Ifissä. Ole huoletta. Me autamme.

8 8 2/2008 SAVO-KARJALA METALLIN VAIKUTTAJAT Metallityöntekijästä yrit Metallialan työntekijöiltä vaaditaan usein itsenäistä päätöksentokoa ja monipuolista ammattitaitoa. Miten käy jos metallialan kokonaan tai päivätyön ohessa. Kysyimme tätä muutamilta metallityöntekijätaustaisilta yrittäjiltä. Ilkka Kaartinen työskenteli yhdeksän vuotta Abloylla. Nykyisin hän toimii autojen korinhuoltoyrittäjänä. Lukontekijästä autojen korinhuoltajaksi Nykyinen toimenkuva: Yrittäjä. Autojen ruosteenestoja maalipintakäsittelyt. Aloitin helmikuun alussa valtuutettuna Dinitrol yrittäjänä Joensuussa. Dinitrol tarjoaa mahdollisuuden käyttää laadukkaita ruosteenestoaineita, joita on kehitelty jo 1950-luvulta asti. Dinitrol-ruosteenestoasemilla on neljä eritasoista ruosteenestokäsittelyä, joten niin uusille kuin vanhoillekin autoille löytyy oikea ratkaisu. Jos olet huolissasi vanhan autosi kunnosta tai haluat uudelle autolle jälleenmyyntiarvoa, niin ota yhteyttä tai tule käymään. Metallin työhistoria: Työskentelin Abloy Oy Joen- suun tehtaalla noin 9 vuotta riippulukko-osastolla. Työhistoria eteni automaation myötä käsityövaiheista cnc-koneille. Työpaikkana Abloy oli hyvä, mutta haasteet yrittäjänä veivät voiton. Metallin edunvalvonta työpaikalla on laadukasta, edunvalvojat tuntevat asiansa ja tarvittaessa sain tarvittavan avun heiltä. Terveiset yrittäjyyttä harkitsevalle metallimiehelle: Tilaisuuteen on tartuttava. Yhteystiedot: IK Korihuoltokeskus Ilkka Kaartinen Paukkajantie Joensuu P Metalli vaihtui puuhun Nykyinen toimenkuva: Yksilölliset puutyöt, korjaukset, entisöintityöt ja mahdollisesti neuvottelujen mukaisesti myös sarjatuotantotyöt. Keväällä 2008 aloitin päätoimisena yrittäjänä. Puutöiden lisäksi teen myös kirvesmiehen töitä. Jos sieltä vintiltä löytyy Nykyinen toimenkuva: Kesällä 2008 perustin oman yrityksen, jonka pääasiallinen tehtävänä on auto- ja moottoripyörämaalaus, erikoismaalaukset, metalli ja muovipintojen maalaus, sekä lisäksi autojen kovavahaukset ja pienet autokorjaukset. Myyntituotteena löytyy laadukkaat DeVilbiss maaliruiskut. Hyvän maalauslaadun tiimoilta on asiakkaita alkanut virrata jo pääkaupunkiseudulta, etenkin moottoripyörien maalaukseen ollut kysyntää. Nykyaikaiset tilat ja vajaan 20 vuoden kokemus maalausalalta antoi hyvän luottamuksen yritystoiminnan aloittamiseen. vanhaa hylättyä tavaraa, jota voisi ehostaa tai tarvitset muutoin ammattitaitoista puualan ammattitaitoa, niin ota yhteyttä. Metallin työhistoria: Työskentelin Abloy Oy Joensuun tehtaalla 14 vuotta. Lähes koko urani työskentelin ovensuljin- Pitkä kokemus antoi hyvän pohjan Metallin työhistoria: yli 10 vuoden työsuhde Abloy Joensuun tehtaalla. Toimin Robottimaalauslinjalla, sekä käsimaalaamossa ja erilaisissa kokoonpano tehtävissä. Työpaikkana Abloy oli hyvä ja olen tyytyväinen etenkin työsuojelutoimintaan Terveiset yrittäjyyttä harkitsevalle metallimiehelle: Kova luottamus suunnitelmaan ja itseesi. Yhteystiedot: SpeedColor Oy Timo Liimatta Vanha Nurmeksentie Lehmo, p speedcoloroy/ Pitkä kokemus maalausalalta antoi Timo Liimatalle hyvän pohjan alan yrittäjäksi. tuotannossa vaihdellen eri tuotannon tehtävissä. Työpaikkana Abloy oli hyvä ja työkaverit mukavia. Kuitenkin pitkän harkinnan jälkeen päädyin lähtemään yrittäjäksi. Yrittäjyys tuo omaa vapautta työhön, mutta myös vastuu toiminnasta kasvaa. Metallin edunvalvonta työpaikalla toimi pääasiassa hyvin, mutta edunvalvonnassa voisi olla hiukan jämäkämpi ote. Terveiset yrittäjyyttä harkitsevalle metallimiehelle: Harkitse ja suunnittele tarkkaan toiminnan edellytykset. Toimiva toiminta palkitsee. Yhteystiedot: Jukan Puutuote Jukka Jonninen Reuhkajärventie 9 B Sotkuma, P googlepages.com Ilon tuottam Sivutoiminen työ: Vuokraan pomppulinnoja, hattara- sekä popcornkoneita, onnenpyörää ja lisäksi myyn erilaisia palkintotavaroita mm. lasten kilpailuihin. Palveluja on vuokrattu taloyhtiöiden talkoista, yksityisjuhlista (mm. häät, synttärit, sukujuhlat), yrityksille lapsiperheille vetonaulaksi. Vuokraustoimintaa olen harjoittanut vuoden ajan Joensuusta käsin. Nykyinen työ: Kahdeksan vuotta Abloy Joensuun tehtaalla erilaisissa koneistustehtävissä laitelukitusosastolla. Edunvalvonnassa työpaikalla otetaan nuoret työntekijät nykyisin hyvin huomioon. Yhteystiedot: MikonPomppulinnat Mikko Härkönen Kihokkitie Joensuu, p Mikko Härkösen vuokraamat pomppulinnat tuovat iloa varsinkin lapsille. Jukka J

9 METALLIN VAIKUTTAJAT SAVO-KARJALA 2/ täjäksi työntekijä aikoo siirtyä itsenäiseksi yrittäjäksi joko Edustava joukko metallin nuoria Pohjois-Karjalan alueelta osallistui koulutustilaisuuteen Helsingissä ja sen jälkeiseen Tallinnan matkaan. Nuoret Tallinnassa onnisen materiaalina on nyt puu. inen sivutoimena Pohjois-Karjalan alueelta kokoontui kolmen ammattiosaston (59, 196 & 221) nuoria Metallin nuorisotoimitsija V-P Risberg. koulutukseen Metallitaloon Matkalle lähti 44 nuorta, alle 35-vuotiasta. Kuuden tunnin bussimatkan jälkeen koulutus alkoi ruokailulla ja samalla vapaalla keskustelulla. Ruokailun jälkeen V-P Risberg esitteli Metallin nuorisotoiminnan ja miten Metalliliitto on organisoitunut, sekä käytiin yksityiskohtaisesti läpi nuorten vaikutusmahdollisuudet ammattiosastossa. Koulutuksen jälkeen ryhmä suuntasi kohti terminaalia ja Baltic Princess -laivaa, jossa nuorilla alkoi vapaaohjelma. Sunnuntaiaamuna oli mahdollisuus maihinnousuun Tallinnaan ja yllättävän moni ryhmästä rantautui aamupalan jälkeen ostoksille. Kotimatkalle lähdettiinkin hyvässä tunnelmassa ja hajonnut ryhmä alkoi ennen satamaa jo kasaantua. Bussimatka Helsingistä Joensuuhun meni rennossa meiningissä ja etenkin Metallin reissulla olleet ensikertalaiset olivat positiivisen yllättyneitä matkasta. Myös matkajärjestäjänä olen tyytyväinen matkan onnistumisesta ja mielelläni osallistun vastaavanlaisten tapahtumien järjestelyyn jatkossakin. Jari Jormalainen Onko Varkaudessa unohdettu ihmiset? Varkauden kaupungissa moni asia on mielestäni hoidettu huonosti. Kaupunkiimme rakennettiin virastotalo jonka toimivuus on kyseenalainen. Kauppakadun alle rakennettiin lauhdevesiputkisto, jotta katu pysyisi sulana. Melkoinen murheenkryyni. Tehdään verovaroin ulkomaan matkoja ja oopperamatkoja. Suljetaan kouluja, terveyskeskuksia ja sairaalan osastoja. Ulkoistetaan kunnantoimialoja. Kaupunkimme on unohtanut ja laiminlyönyt ihmiset ja heidän tarvitsemat palvelut, joten Minä haluaisin kunnanvaltuutettuna pyrkiä ratkaisemaan ongelmia ja auttamaan kansalaisia. Solidaarisuutta tarvitaan nykyisen kylmän yhteiskunnan haavojen hoitoon. Vasemmistoliitto tarjoaa tätä hoitoa parhaan kykynsä mukaan, siksi olen vasemmistolainen ja ehdokkaana kunnallisvaaleissa Sydäntäni lähellä on myös huoli maapallon tulevaisuudesta. Kioton ilmastosopimus tulisi ratifioida mahdollisimman nopeasti kaikkien osapuolien. Amazonin sademetsiä ei tulisi enää tuhota. Ydinkokeita en salli enää suoritettavaksi. Bioenergian käyttöä polttoaineena tulee lisätä Erkki Hakkarainen Työtön / Datanomi 56 vuotta Erkki Hakkarainen korjaisi monta asiaa Varkaudessa.

10 10 2/2008 SAVO-KARJALA METALLIN VAIKUTTAJAT Vahvoja vaikuttajia Pohjois-Karjalassa Kysyimme muutamalta Metallin vaikuttajalta miksi he ovat ehdokkaana kunnallisvaaleissa Jari Jormalainen KONTIOLAHTI AMMATTI Työsuojeluvaltuutettu LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Metallin valtuuston jäsen, työsuojeluvaltuutettu & varapääluottamusmies TYÖPAIKKA ABLOY OY JOENSUU MIKSI EHDOKKAANA? Tavoitteenani on parantaa kunnan peruspalveluja tekevien työntekijöiden jaksamista ja vaatia tarvittavat resurssit henkilöstömäärään ja työolojen kehittämiseen. Kontiolahti on mielestäni hyvä asuinkunta ja sellaisena haluan sen myös jatkossa pitää. Timo Vänskä OUTOKUMPU AMMATTI Koneenasentaja (oppisopimuksella) LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Seutuvaltuutettu TYÖPAIKKA Outotec Turula Oy MIKSI EHDOKKAANA? Olen kiinnostunut yhteisten asioiden hoitamisesta. Minua pyydetty ehdokkaaksi ennenkin ja pidän sitä luottamuksen osoituksena, josta ei voi kieltäytyä. Olen ollut edunvalvonnassa työpaikoilla monesti ja saanut siitä myös positiivista palautetta. Siksi uskon että minulla on myös kuntalaisille jotain annettavaa. Pentti Hyttinen OUTOKUMPU AMMATTI Kokoonpanohitsaaja LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Pääluottamusmies TYÖPAIKKA Outokummun Metalli Oy MIKSI EHDOKKAANA? Olen ollut ehdokkaana aikaisemminkin, enkä jättäytynyt pois nytkään kun kysyttiin. Edunvalvonta on tullut minulle jo rutiiniksi työpaikan- ja kunnan luottamustehtävissä. Lasse Pouhula OUTOKUMPU AMMATTI Koneistaja LUOTTAMUSTEHTÄVÄT SAK:n paikallisjärjestön puheenjohtaja, ammattiosaston taloudenhoitaja, teknisen lautakunnan jäsen. TYÖPAIKKA Okun Koneistuspalvelu Oy MIKSI EHDOKKAANA? Olen ollut ehdokkaana aikaisemminkin ja kun minua pyydettiin ehdolle, en empinyt suostumustani. Minusta on mielenkiintoista toimia yhteiskunnallisissa vaikutustehtävissä ja olen saanut olla niissä myös mukana. Heli Vänskä OUTOKUMPU AMMATTI Konetyöntekijä LUOTTAMUSTEHTÄVÄT ammattiosaston puheenjohtaja TYÖPAIKKA HSG Business Process Outsourcing Oy MIKSI EHDOKKAANA? Naisten osuus ehdokkaiden kokonaisuudesta on liian pieni. Naisia on kuitenkin ihmisistä enemmistö. Olen muka ammattiyhdistystoiminnassa, niin miksi en olisi kiinnostunut myös kuntani asioista. Marko Blomberg OUTOKUMPU AMMATTI Hitsaaja TYÖPAIKKA Okun Koneistuspalvelu Oy MIKSI EHDOKKAANA Liikunta ja urheilu on yksi parhaista harrastuksista, mitä nuorille voi suositella. Toimin itse urheilussa aktiivisesti mukana valmentaen nuoria jääkiekon parissa. Katson että valtuutettuna pystyisin tuomaan esille niitä asioita, joilla kuntalaisten terveyttä ja nuorten harrastustoimintaa saadaan lisättyä. Kaikki on vain rahallisista resursseista kiinni. Pieni raha tämän päivän urheiluun on suuri sijoitus huomisen hyvinvointiin.

11 METALLIN VAIKUTTAJAT SAVO-KARJALA 2/ Liittovaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Pentti Huuskonen: Kannatuksen kasvun kautta tehokkaampaan toimintaan Suonenjokelainen Pentti Huuskonen valittiin äskettäin Metallin liittovaltuuston vasemmistoryhmän varapuheenjohtajaksi. Valinta tuli Huuskoselle täytenä yllätyksenä. En tosiaan osannut tällaista kunniaa omalle kohdalleni odottaa, hän naurahtaa. Ilmeisesti tässä valinnassa haettiin sopivan henkilön lisäksi alueellista kattavuutta toiminnassa. Pentti Huuskosella on toki kokemusta. Hän on ollut pitkään Metallin liittovaltuuston jäsen. Hän on myös työpaikkansa Leppävirran YIT:n luottamusmies. Tulevaan tehtäväänsä hän aikoo paneutua huolella. Valtuustoryhmän kokouksessa tehtiin parin päivän ajan tulevaisuuden linjauksia jotka täytyy realisoida käytäntöön, Huuskonen sanoo. Tavoitteena on vasemmistoryhmän kannatuksen kasvu ja vaalivoitto. Tämä kannatuksen lisääminen ei tietenkään ole itsetarkoitus. Se on keino viedä eteenpäin tavoitteita joilla haluamme tehostaa Metallityöväen liiton toimintaa ja parantaa metallityöntekijöiden asemaa. Suurliitto jäsenkäsittelyyn Huuskonen kertoo että suurliittohanke, kaavailtu kuuden liiton yhdistäminen, on mielenkiintoisessa vaiheessa. Sähköliitto ja Kemianliitto tekevät tämä syksynä päätöksensä. Kemianliitto vie asian jäsenäänestykseen. Sähköliitto puolestaan on tehnyt ammattiosastoilleen kyselyn suurliittohankkeesta. Osastojen vastaukset ovat olleet tyrmääviä. Ylivoimainen enemmistö on ollut suurliittohanketta vastaan Huuskonen muistuttaa että myös Metallin vasemmistoryhmä vastusti liittokokouksessa Metalliliiton lopettamista ja suurliiton muodostamista. Liittokokouksen enemmistö oli kuitenkin valmistelujen jatkamisen kannalla joten liitto on tehnyt jo alustavat valmistelut mahdollisesti ensi keväänä pidettävää ylimääräistä liittokokousta varten. Asiasta on kuitenkin kaavailtu järjestettäväksi jonkinlainen jäsenkäsittely myös metallissa. Huuskosen mielestä mikä tahansa jäsenkäsittely ei kuitenkaan käy. Omasta mielestäni ilman jäsenkäsittelyä asiassa ei voida edetä, mutta kun sellainen järjestetään, niin kyllä sen pitää olla jäsenäänestys, hän painottaa. Huonoja ja hyviä uutisia Viime aikojen hälyttävät uutiset metsäteollisuuden puolelta ovat saaneet myös Pentti Huuskosen huolestuneeksi. Hän toteaa että nämä ikävät tapahtumat eivät kosketa pelkästään metsäteollisuuden työntekijöitä. Nämä isot alasajot tulevat vääjäämättä vaikuttamaan prosessiteollisuuden laitteiden kysyntään konepajapuolella. Se on siis metallinkin kannalta erittäin huolestuttava ilmiö. Positiivisena asiana hän kuitenkin mainitsee viimeaikaisen kaivosteollisuuden elpymisen. Kaivosteollisuus näyttää onneksi vastaavasti antavan työtä ja tilauksia konepajapuolelle. Kunnallisvaalit vaikuttamisen paikka Kunnallisvaalit lähestyvät ja moni metallin vaikuttajista on kunnallisvaaleissa ehdokkaina. Niin on myös Pentti Huuskonen Ay-koulu antaa tärkeitä eväitä työelämään Olen Abloylla laitelukitusosastolla sankalinjalla ajajana/asettajana. Ay-toiminnassa olen Metallin Vaikuttajien Pohjois- Karjalan piirin johtoryhmän jäsenenä, sekä ammattiosastossa olen nuorisotoimikunnassa mukana. Olen tosi innostunut ay-toiminnasta ja sen kehittämisestä palvelemaan paremmin nuorisoa. Ay-koulu tuntui alussa mietteenä mitä minä täällä teen sitten ay-koulun edetessä rupesin kuitenkin miettimään, ettei tarvitse joka kysymyksen perässä juosta ja käydä kysymässä niiltä jotka tietävät asioista oikeasti. Voinhan minä itsekin käydä koulua ja opiskella työn ohella järkeä omaan päähäni, sekä hankkia tärkeitä tietoja esim. työsuhteista, palkkauksesta, ammattiosaston perustehtävistä, sekä muista tärkeistä asioista jotka kiehtovat kaikkia työn tekijöitä. Jotta kaikki olisivat asioista perillä, sekä tietäisivät omista palkoistaan yms. tulisi heidän kotikunnassaan Suonenjoella. Hän pitää erittäin tärkeänä että metallin vaikuttajat saisivat hyvän kannatuksen vaaleissa. Kunnallisessa päätöksenteossa pitää kuulua myös duunarin ääni, hän painottaa. Kunnallisessa päätöksenteossa voidaan tavallaan jatkaa tätä ammattiyhdistysvaikuttamista. Siellä voidaan vaikuttaa palveluihin, aluepolitiikkaan sekä kunnalliseen elinkeinopolitiikkaan ja sitä kautta kotipaikkakunnan kehittymiseen. mielestäni käydä ay-koulu niin kuin minäkin. Vaikka Ay-koulu herättäisi kysymyksen, että miksi ihmeessä minä sinne, niin suosittelen ay-koulua muillekin. Itse sain loistavan paljon tietoa tärkeistä asioista. Lisäksi muiden työpaikkojen työntekijöiltä sai tietoa sellaisiin asioihin, joita ei välttämättä itse huomaa omalla työpaikalla. Kuitenkin koulun käyneenä tietää, missä mennään. Samuli Hakkarainen Samuli Hakkarainen on syntynyt Joensuussa 1984, mutta asunut Lieksassa pienestä pitäen. Nykyisin hän kuitenkin asuu taas Joensuussa ja on siellä myös kunnallisvaalien ehdokkaana.

12 12 2/2008 SAVO-KARJALA METALLIN VAIKUTTAJAT Heikki Lauronen on toiminut Sorsakosken Metallityöväen ammattiosaston puheenjohtajana suunnilleen kaksi vuotta. Tämä on ollut sellaista opettelua, hän toteaa. Metalliliitossa on tapahtunut paljon uusia asioita. On tullut seuturyhmätoiminta, Team-hankkeet ja monet muut. Lauronen kiittelee sitä että ammattiosastossa on paljon kokeneita ihmisiä joiden kanssa on hyvä toimia. Yhdessä toimikunnan kanssa hoidetaan asiat. Silti Mika Rask: Savonlinnan Worksin varapääluottamusmies Mika Rask ihmettelee edelleen jatkuvia puheita työvoimapulasta. Se on turhaa puhetta, porukkaa lomautetaan ja irtisanotaan vähän joka puolella, hän toteaa. Rask uskoo että tämänkaltaisten puheiden taustalla on työnantajien halu päästä entistä enemmän pelaamaan määräaikaisilla työsuhteilla. Näillä keinoilla luodaan epävarmuutta työntekijöiden keskuuteen ja määräaikaisilla työsopimuksilla pelaamalla työnantaja pääsee valkkaamaan porukkaa. Farssi työpaikoilla Myös Metallityöväen Liitto saa Mika Raskilta pyyhkeitä. Varsinkin voimassaolevaa työehtosopimukseen liittynyt talokohtainen erä ja sen jakamisperusteet ärsyttävät häntä. Talokohtaisen erän jaka- sekä liitossa että Muutospaineita työpaikoilla joutuu itse miettimään paljon. Nämä asiat ei karkaa mielestä koskaan. Niistä on tullut osa normaalia arkea. Heikki Lauronen pahoittelee, ettei aika riitä kaikkeen mitä puheenjohtajan pitäisi tehdä. Ainakin täytyisi luoda paremmat kontaktit osaston alueen työpaikkoihin. Se olisi tärkeää. Oppisi tuntemaan ihmiset ja tieto kulkisi paremmin. Etääntyykö metalli? Hän on kokenut että ihmiset Puheet työvoimapulasta syytä lopettaa misesta on tullut farssi työpaikoilla, hän sanoo. Erän jakamisperusteet ovat voimistaneet työnantajien mahdollisuuksia toteuttaa hajota ja hallitse -politiikkaa. Rask korostaa että palkkaeroja saman ryhmän sisällä ei pidä kasvattaa. Hän edellyttää että Metalliliitto jatkossa pyrkii sopimuksillaan solidaariseen palkkapolitiikkaan tuloerojen kasvattamisen sijaan. Ja puheet palkkamaltista on ehdottomasti syytä lopettaa, Mika Rask vaatii. Mika Rask vaatii liitolta solidaarista sopimustoimintaa nykyisen sopimuksen talokohtaisen erän soveltamisfarssin sijaan. ovat melko etäällä ammattiosaston toiminnasta. Varsinkin tämä suurliiton perustaminen, team-hanke, tuntuu ihmetyttävän ja karkottavan ihmisiä. On totuttu tähän entiseen liittoon. Sitä pidetään vahvana ja hyvänä. Ihmetellään miksi Metalliliitto pitäisi lopettaa ja mennä johonkin suurliittoon. Minulla on pelko että jäsenet jäävät entistä kauemmaksi jos suurliitto perustetaan. Laurosen mielestä liittoa pitäisi pikemminkin tuoda lähemmäksi jäsenistöä. Nykyisinkin päätöksenteko on liian kaukana. Paikallista sopimista sen sijaan tyrkytetään työpaikoille. Mutta se on niin iso asia että kyllä siinä liiton selkänojaa tarvitaan. Liiton pitäisi tulla enemmän avuksi, ettei lyötäisi liikaa painetta paikallisille toimijoille. Työntekijöiden mielipide kuuluviin Heikki Lauronen on työpaikkansa Danfossin pääluottamusmies, ollut jo vuodesta 2004 lähtien. Pääluottamusmiehen tehtävä on mielenkiintoinen, hän toteaa. Jatkuvasti oppii uusia asioita. Mutta se on myös raskas tehtävä koska meille tuli uusi omistaja muutama vuosi sitten ja muutospaine on suuri. Hän kertoo että kun omistajaksi tulee kansainvälinen yritys niin se tuo muutoksia. Yritys haluaa kehittää toimintaa mutta ihmiset luonnollisesti vastustavat muutoksia. Se tuo ristiriitaa. Me ollaan täällä totuttu pienempiin kuvioihin. Pääluottamusmiehen tilanne on Laurosen mukaan kaksijakoinen. Toisaalta tulee nähdä että yrityksen täytyy menestyä kilpailussa jotta tulevaisuus on turvattu. On monia esimerkkejä miten käy yritysten jotka eivät ole kannattavia. Toisaalta luottamusmiehen tulee huolehtia että muutoksissa huomioidaan myös työntekijöiden etu. Tällä työpaikalla on 112 työntekijää, Lauronen muistuttaa. Meidän täytyy puolin ja toisin noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Sen ohella työpaikkojen turvaaminen on keskeinen asia. Mukana yrityksen johtoryhmässä ovat sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden luotta- Heikki Lauronen on sekä ammattiosaston puheejohtaja että pääluottamusmies. Hän pitää tehtäviä mielenkiintoisina mutta kokee että näinä aikoina muutospaineet asettavat kovia haasteita jotta työntekijöiden etuja pystyttäisiin mahdollimman hyvin puolustamaan. musmiehet. Heidän kauttaan työntekijöiden näkemykset voivat mennä eteenpäin. Lauronen kannustaakin työntekijöitä mukaan, kyselemään, tekemään ehdotuksia. Työntekijät ovat parhaita oman työnsä asiantuntijoita. Sitä asiantuntemusta pitäisi käyttää. Meillä on myös viikkopalaverit osastoilla. Niissä kerrotaan missä mennään ja voidaan tarvittaessa tuoda työntekijöiden näkemyksiä esille. Ehdokkaana vaaleissa Heikki Lauronen on myös ehdokkaana kunnallisvaaleissa Vasemmistoliiton listoilla. Hän kokee että se on yksi kanava työntekijöiden etujen puolustamisessa. Mutta tietysti kunnallisissa päätöksentekoelimissä katsotaan laajemmin. On tärkeää huolehtia kunnallisista peruspalveluista. Esimerkiksi minulla on henkilökohtaisia kokemuksia, ettei se toimi kun pieni lapsi lähtee koulutielle. Siinä on monia ongelmia. Kuntatasolla päätettävät asiat koskettavat kaikkia vauvasta vaariin. Laurosta harmittaa kuntatasolla asioiden politisoiminen. On paljon on hyviä ideoita mutta moni hyvä asia kompastuu voimasuhteisiin. Monille on tärkeää vain oman puolueen etu. Sitä minä karsastan. Asiat ratkaisevat ei puoluekanta. Päätökset pitää tehdä kuntalaisia varten, ei omaa itseään varten. Hän kuitenkin korostaa että erilaiset näkemykset on rikkaus. Silloin asioita tarkastellaan eri kanteilta. Ja kun silmälaput riisutaan, niin sieltä voidaan löytää paras mahdollinen lopputulos.

13 METALLIN VAIKUTTAJAT SAVO-KARJALA 2/ Pääluottamusmies Markku Jäppinen: Edunvalvonnassa pitää olla tiukka mutta yhteistyökykyinen Kuopion Kojeisto Oy sijaitsee Kuopion Neulamäessä. Rakennuksen seinässä lukee E-Avenue. Tämä on tavallaan konserni, johon kuuluu muun muassa Kuopion Kojeisto ja Ikaalisten Keskussähkö, selittää pääluottamusmies Markku Jäppinen. Kuopion Kojeisto tekee sähkökeskuksia muun muassa teollisuuteen ja kauppakeskuksiin. Työntekijöitä Kuopion Kojeistolla on noin 60. Käytännössä täällä tehdään kotelokeskuksia laidasta laitaan, lähinnä pienjännitesähkökeskuksia, Jäppinen tarkentaa. Pitkä kokemus Markku Jäppisellä itsellään on alalta pitkä kokemus. Vähän yli kymmenen vuotta olen ollut tässä työssä, mutta ura on alkanut jo vuonna 84, Jäppinen naurahtaa. Silloin työskentelin tässä samassa hallissa, mutta välillä oltiin evakossa muualla. Yritykset ja keskustyypit ovat kuitenkin vaihtuneet. Vaikka tämä on ollut periaatteessa samaa työtä, niin on paljon eri työvaiheita. Jokaisessa keskuksessa on aina jotain uutta. Työpaikkansa pääluottamusmiehenä Jäppinen on toiminut jo kolme kaksivuotiskautta. Hän kokee että työpaikkojen edunvalvonnassa pitää nykyisin olla rakentava asenne. Tietysti työpaikoilla rahakysymykset aiheuttaa usein kitkaa, mutta kyllä ratkaisut pitää hakea neuvottelemalla, hän toteaa. Niin on täällä yritetty toimia. Ratkaisuun kyllä päästään kun otetaan molempien osapuolten tarpeet huomioon. Mikään ei toimi kunnolla jos ei pelata yhteistyössä. Vaativa työ Markku Jäppinen kertoo että Kuopion Kojeistossa tehtävä työ vaatii paljon työntekijöiltään. Vaikka tulisi koulusta suoraan, ottaa vähintään puoli vuotta jotta pystyy itsenäisesti työskentelemään. Tietysti ihmiset on yksilöllisiä, toiset oppivat nopeammin ja toiset hitaammin. Joka tapauksessa tässä työssä kysytään kädentaitoja, vaaditaan kokonaisuuden hahmottamiskykyä eikä pitkäjänteisyyskään ole pahitteeksi. Tällä hetkellä työllisyystilanne näyttää hyvältä, Markku Jäppinen lisää. Tosin sykli tällä alalla on lyhyt, muutaman kuukauden mittainen. Oma työhuonekunta Kuopion kojeisto Oy:llä toimii Kuopion Metallityöväen ammattiosaston työhuonekunta. Parhaillaan ollaan käynnistämässä työhuonekunnan syksyn toimintaa, Jäppinen kertoo. Hän toteaa että työhuonekunnassa on mietitty sopivia toimintamuotoja ja sitten tehty esityksiä työnantajalle vapaaaikatoiminnan tukemisesta. Varsinkin liikuntaharrastuksia työnantaja on tukenut. Se on tärkeää koska ei meillä rahat mihinkään liikuntaseteleihin riitä. Ja liikunta on tärkeää työssä jaksamisen kannalta, siitä molemmat osapuolet hyötyvät. Työhuonekunnalla on ollut muunlaistakin toimintaa. Täällä on ollut aktiivisia jäseniä jotka ovat järjestäneet tapahtumia. Tes-sopimus kaihertaa Viimekertainen metallin sopimusratkaisu on jäänyt kaihertamaan Markku Jäppisen mielessä. Hän antaa liitolle pyyhkeitä varsinkin paikallisesti sovittavasta erästä. Työnantaja teki esityksen erän jakamisesta. Sen mukaan jotkut olisivat jäänet nollaan ja loput olisivat saaneet tietyn prosentin. Me äänestettiin siitä ja työntekijät hylkäsivät esityksen. Siitä äänestettiin jopa varmuudeksi toisen kerran. Tulos oli sama ja niin pienempi potti jaettiin tasan kaikkien kesken. Jäppinen kertoo että osa työntekijöistä on katsonut, ettei liiton tehtävä ole tehdä tällaisia ratkaisuja. Ajatuksena se toki olisi hyvä jos pystyttäisiin korjaamaan palkkavääristymiä. Mutta meillä ei ole työkaluja jotta voitaisiin kohdentaa korotukset oikeille ryhmille. Liiton pitäisi luoda todelliset edellytykset päästä solidaarisempaan palkkapolitiikkaan. Tämänkaltaisilla ratkaisuilla ei voida toteuttaa niitä tavoitteita. Markku Jäppinen on osallistunut Pohjois-Savon Metallin Vaikuttajien toimintaan. Minusta Metallin Vaikuttajien linja on ollut hyvää. Toimitaan rakentavasti mutta silti toiminnassa on tiettyä terävyyttä ja määtietoisuutta. Markku Jäppinen haluaa vaikuttaa edunvalvontaan myös kuntatasolla. Siksi hän on lupautunut kunnallisvaaliehdokkaaksi Kuopiossa. Pääluottamusmies Markku Jäppinen haluaa vaikuttaa asioihin kotikaupungissaan Kuopiossa ja on siksi ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Hannu Hyttinen toteaa ettei metallin sopimus ole saanut jäsenistöltä kehuja. Vastinetta jäsenmaksulle On jälleen se aika kun keskustellaan työpaikoilla metallin viimeisestä TES-sopimuksesta. Metallin valtuustossa täpärästi hyväksytty työehtosopimus ei ole saanut kehuja jäsenistöltä. Sopimus antaa pahimmillaan yli kahden vuoden jaksolla vain 5,9 prosentin yleiskorotuksen palkkoihin. Vertailun vuoksi voisi todeta että inflaatioprosentti on jo vuoden 2008 osalta tällä hetkellä 4,7 prosenttia. Yleiskorotuksen lisäksi työpaikkakohtainen erä koskisi vain osaa työntekijöistä, mikäli se jaetaan täysimääräisenä ( % ja ,6 %). Jakoperusteena puhutaan paikallisesta sopimisesta, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Sopijaosapuolet ovat sopineet jakoperusteista, joissa osa työntekijöistä jätetään ilman korotusta. On syytä miettiä tarkoin jatkossa sopimuksen sisältöä, koska on ymmärrettävä, ettei jäsenistö loputtomiin maksa murisematta liiton jäsenmaksua mikäli palkankorotuksen suunnataan vian osalle jäsenistöä. Tätä maksuintoa vähentää vielä Loimaan työttömyyskassan mainos mediassa edullisesta työttömyysturvamaksusta vuositasolla. Koska toinen vaihtoehto paikallisen erän jakamiseen on sovittu jo valmiiksi ( ,7 % ja %), jää todellakin lopullinen ratkaisu työntekijöiden solidaarisuuden varaan. Lopuksi pitää todeta että on metallinkin luottamusmiehissä ja ay-aktiiveissa henkilöitä, jotka puhuvat hyvin innokkaasti tuposta. Mutta he olisivat kuitenkin valmiit jakamaan liittokohtaisen sopimuskorotuksen vain osalle työntekijöistä. Joten jäsenistön olisi myös oltava jatkuvasti valppaana ja seurattava mitä nämä heidän edustajansa tekevät heidän jäsenmaksujensa vastikkeeksi. Hannu Hyttinen Metallin liittovaltuuston jäsen

14 14 2/2008 SAVO-KARJALA METALLIN VAIKUTTAJAT Monissa luottamustehtävissa koulittu Risto Pyhäjärvi korostaa että äänestäminen on yksi vaikuttamisen keino. Risto Pyhäjärvi haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin Vuoden palkansaaja 2007 on nyt kunnallisvaaliehdokkaana Risto Pyhäjärvi valittiin viime vuonna Varkaudessa vuoden palkansaajaksi. Tämä tunnustus oli todella ansaittu sillä Risto on toiminut pitkään työpaikalla ja ammattiosastossa erilaisissa luottamustehtävissä. Edelleen hän toimii Varkauden metallin vasemmisto ry:n puheenjohtajana. Tätä pestiä on kestänyt jo parikymmentä vuotta. Hänen työpaikkansa on Sahala Works Oy. Tilaa kunnallisille tehtäville Kunnallisia luottamustehtäviä Risto Pyhäjärvellä ei juurikaan ole ollut. Aika on rajallista ja omaakin aikaa pitäisi jäädä, hän perustelee. Olen toki seurannut kunnallista päätöksentekoa tiiviisti, ja ollut mukana taustajoukoissa talkoohengessä. Nyt kuitenkin suurin osa Risto Pyhäjärven entisistä luottamustehtävistä on jäänyt pois ja hän kysyttäessä suostui ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin. Niin se vaan on että ei näistä hommista tahdo päästä eroon, Risto naurahtaa. Niin paljon asiat kuitenkin kiinnostavat, ja haluan olla mukana yhteisiä asioita hoitamassa. Äänestäminen kannattaa Julkisuudessa keskustellaan paljon siitä kannattaako äänestää koska asiat näyttävät menevän koko ajan huonompaan suuntaa. Risto Pyhäjärvi kuitenkin korostaa, että äänestäminen kannattaa aina, olivatpa vaalit mitkä tahansa. Äänestäminen on kuitenkin aina kannanotto, ja yksi vaikuttamisen keino. Yhdelläkin äänellä voi olla ratkaiseva merkitys esimerkiksi oman ehdokkaan läpimenoon. Itse hän luettelee muutaman asia jotka kokee Varkaudessa tärkeiksi ja joiden puolesta haluaa toimia: Teollisten työpaikkojen säilyminen on elinehto kaupungin hyvinvoinnille Matkailuun panostaminen poikii työpaikkoja ja tuo rahaa, sekä parantaa kaupungin näivettynyttä ilmettä. Muuttotappio on saatava kääntymään plusmerkkiseksi esimerkiksi järkevällä tonttipolitiikalla. Hoiva-alan asiat on saatava kuntoon. Minimaalisten säästöjen vuoksi jopa toistakymmentä vuotta kestävät sijaisuustyösuhteet on vakinaistettava. Nämä sijaiset tekevät ajassa määritellen töitä enem- män kuin vakinaisessa työsuhteessa olevat. Mietteitä metallin liittokokousvaaleista Risto Pyhäjärvi on ollut paljon mukana myös metallin järjestötoiminnassa. Hän haluaisi jonkinlaista uudistusta muun muassa liittokokousvaalien järjestämiseen. Metallin vaalit ovat niin raskassoutuiset ja vanhanaikaiset, ettei tarvitse ihmetellä miksi varsinkin vaalitoimihenkilöt ja alueelliset vaalivastaavat ovat väsyneet tällaisten vaalien järjestämiseen, hän toteaa. Tällaisten vaalien järjestämisessä tulee esiin myös resurssikysymys, onko esimerkiksi rahankäyttö tasapuolista ja oikeudenmukaista? Viimekertaisesta liittokokouksesta hän löytää myönteistäkin. Liiton puheenjohtajan vaihto oli rohkea ja yllättäväkin päätös. Se oli osoitus siitä että kerrankin kentän väki uskalsi olla aidosti omaa mieltään. Viime sopimuskierroksella, jolloin äänestettiin työehtosopimuksesta, taisi poliittinen painostus vaikuttaa siihen että piti äänestää toisin mitä sisimmissään olisi halunnut. Vasemmistovoimaa Varkauden päätöksentekoon Erkki Hakkarainen on ollut poliittisesti koko ikänsä vasemman laidan kulkija. Mutta hän on ollut myös etsijä joka on katsonut mistä vasemmasta lokerosta hänelle löytyy oikea paikka. Aikoinaan hän kuului kansandemokraatteihin. Sitten hän liittyi demareihin ja sieltä siirtyi Vasemmistoliittoon. Hän on myös saanut poliittista koulutusta sekä Sirola-opistossa että Väinö Voionmaan opistossa. Kummankin puolueen teoriat pitäisi olla hallussa, hän naurahtaa. Nykyään hän ei vaeltele vaan on asettunut Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaaksi Varkauteen. Tämä kuitenkin vastaa parhaiten periaatteellisen vasemmistolaisen maailmankuvaa hän toteaa. Löytyi demareistakin todellisia vasemmistolaisia mutta ne muutamat eivät jaksaneet potkia puoluetta sille tielle mitä minä olisin halunnut. Terveyspalvelut kuntoon Erkki Hakkaraisella on paljon ideoita kotikaupunkinsa kehittämiseksi. Varkaudessa lähtisin ensin kunnostamaan Taulumäen terveyskeskuksen, homeongelmat pois. Keskittäisin toisen osan terveysasemapalveluista sinne. Siellä voisi käydä pohjoisen Varkauden asukaskunta kuten kuoppakankaalaiset ja käpykankaalaiset. Erkki kertoo että kaikki terveysasemapalvelut on tällä hetkellä keskitetty Savontie 55:n. Jos ne haluaa pitää palvelut siellä, niin laittaisivat kaikki terveysasemat samaan kerrokseen. Nyt jotkut joutuvat köpöttelemään kolmanteen kerrokseen. Pyyhkeitä päätöksille Muutamat Varkaudessa tehdyt ratkaisut saavat Erkiltä pyyhkeitä. Meillä lämmitetään katuja ja tehdään Virastotalo, josta ei ole mitään hyötyä. Nyt revittiin kävelykadulta mukulakivet auki kun eivät kestäneet. Kumma kun Porvoossa mukulakivi on kestänyt vuosisatoja, täällä se ei osaa kestää. Hän sanoo myös katselevansa surulla Päiviönsaaren toria ja elämää saarella kokonaisuudessaan. Kaikki keskitetään Taulumäelle. Meiän peruskeskusta on pian kuoleva kaupunginosa. Erkki Hakkarainen korostaa että nyt pitäisi saada valtuustoon yhteen hiileen puhaltajia jotta kaupunkia pystyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla kehittämään. Maapallon uhkakuvat huolettavat Erkki Hakkaraisen sydäntä lähellä on myös huoli maapallon tulevaisuudesta. Kaikkien osapuolien tulisi ratifioida mahdollisimman nopeasti Kioton ilmastosopimus, hän toteaa ja lisää: Amazonin sademetsiä ei tulisi enää tuhota. Ydinkokeita en sallisi enää suoritettavaksi. Bioenergian käyttöä polttoaineena tulee lisätä Erkki Hakkarainen haluaa valtuustoon vaikuttaakseen kotikaupunkinsa asioihin.

15 METALLIN VAIKUTTAJAT SAVO-KARJALA 2/ On pyrittävä tasapuoliseen hyvinvointiin, sanoo Risto Eklund. Ei joko tai vaan jokaiselle jotakin Näkeehän sen joka päivä katukuvassa, kuinka Varkaudenkin väestö on alkanut painottua enemmän ja enemmän vanhemman ikäpolven suuntaan. Etenkin näin syksyllä koulujen alkaessa huomaa, miten taas yksi nuorten ikäryhmä on harventanut rivejään niin monen muuttaessa isommille paikkakunnille opiskelemaan. Onhan siis toki vain fiksua, että kaupungissä pyritään panostamaan eläkeläisten oloihin, mutta silti... Onko aina pakko valita? Kyse on aina joko eläkeläis- ten tai nuorten hyvinvoinnista. Jos panostetaan vanhemman väestön hyvinvointiin, nuoriso tuntuu jäävän kokonaan sivuun ja päinvastoin. Niin tai näin ja aina väärinpäin. Mielestäni on tärkeää panostaa eläkeläisten oloihin, tottakai! Toivoisin silti, että myös nuorille tarjottaisiin pienessä kaupungissamme parempia mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä. Hehän ovat kuitenkin tulevaisuuden veronmaksajia, jotka päätyvät vuorostaan huolehtimaan vanhenevista ikäpolvista. Tasapaino ennenkaikkea. Paikallinen erä Voimassa olevan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen toisen syksyn palkankorotukset ovat käsillä. Syksyn 2007 paikallisesti sovittava erä, 1,0 % oli sopimuspöydällä suurimmalla osalla työpaikoista, kuitenkin sopimukseen päästiin vain noin puolessa tutkituista työpaikoista. Tämä taas tarkoittaa sitä, että suurin osa jäsenistämme sai korkeintaan 0,7 % paikallisen erän osuuden ja osa näistä jäi kokonaan ilman. Tutkittuja syitä paikallisen erän jakamisen epäonnistumiseen on monia. Kuitenkin uskoisin suurimman syyn piilevän siinä, ettei saatettu neuvottelun edellytyksiä sille tasolle, joita tämänkaltaiset sopimukset edellyttävät. Monesti, kun työnantaja neuvottelee luottamusmiehen kanssa, se on kuin isä neuvottelisi pienen lapsensa kanssa, kaikki tieto ratkaisun tekijöistä ja vaikutuksista on tällä isukilla. Aikoinaan armeijassa mentiin vaikka perse edellä puuhun, mutta siinä laitoksessa ei kaikki muukaan ollut järjellä selitettävissä. Olisi kuitenkin kohtuullista odottaa työpaikoilla olevan Minulla ei ole tarjota ratkaisua tähän oravanpyörään. Olisikin! Tahdon kuitenkin tuoda esiin ajatuksen siitä, että valintoja ja päätöksiä tehtäessä ei tarvitse valita kenelle tarjotaan eniten, vaan pyrittäisiin ennen kaikkea tasapuoliseen hyvinvointiin. Ilman nuoria kaupunki kuihtuu pikkuhiljaa kasaan väestön vanhetessa, eikä lopulta ole ketään, joka toisi oman panoksensa kaupungin hyvinvointiin. Risto Eklund edellytykset sopimiseen kunnossa, ennen kuin siihen edellytetään työehtosopimuksella mentävän. No, sopimista vaikeutti myös paikallisen erän sopimisen ohjeistus, jossa melko tiukkaan määriteltiin raamit tehtävälle ratkaisulle. Tälle syksylle näitä ohjeistuksia on uudistettu ja pyritty antamaan työpaikoille enemmän mahdollisuuksia sopia. Tämän syksyn yleiskorotus on 2,5 %. Paikallisesti sovittava erä on 1,6 % ja siitä on ohjeistuksen mukaan neuvoteltava. Jos ei sopimukseen päästä on paikallinen erä 1,0 %. Näin toimitaan ja korotusten jälkeen taas tutkitaan ja kysellään luottamusmiehiltä: Miten tällä kertaa onnistuit? Tämä kysely ratkaissee sen, mennäänkö tällä sopimuksella vuoteen 2010 asti, vai neuvotellaanko ensi vuonna uutta sopimusta. Antti Salonen PÄTKÄTÖISTÄ YT-neuvottelut ovat käynnissä monessa yrityksessä. Työnantajat hakevat kilpailukykyä työntekijöiden palkoista, eivätkä tuottavuuden parantamisesta. Tämä on lyhytnäköistä, koska se lämmittää vain hetken. World Economic Forumin (WEF) mukaan Suomi oli kuudenneksi kilpailukykyisin maa maailmassa vuonna 2007, mutta tämä ei riitä työnantajille. Lisäksi itketään, ettei saatavilla ole ammattitaitoista työvoimaa. Valtio ja kunnat teettävät eniten pätkä- ja osa-aikatyötä. Tuttavani puoliso oli 13 vuotta määräaikaisissa työsuhteissa samalla kunnallisella työnantajalla. Päästyään vuosi sitten toisessa kaupungissa vakituiseen työsuhteeseen, hän sai ensimmäistä kertaa kesälomaa. Toinen tuttavani, hänkin kunnallisella työnantajalla, on palkattu osa-aikaiseksi työntekijäksi (4 t/pv), mutta hänellä teetetään kahdeksan tunnin työpäiviä. Työpäivästä viimeiset neljä tuntia ovat ns. lisätyötä. Työsuhde-etuudet määräytyvät työsopimuksen mukaisesti (vuosilomapalkka ja arkipyhäkorvaus puolittuu, työajantasauslisää ei makseta, jne.), eli hän on kustannuseränä huomattavasti edullisempi kuin kokoaikainen työntekijä. Halvemmista kustannuksista huolimatta kaupunki saa saman vuosittaisen työpanoksen kuin kokoaikaiselta työntekijältä. Pätkätyöläinen on kuin löysässä hirressä - jos vaadit lisää palkkaa tai alat vaatia työsopimuslain mukaisia työsuhteen ehtoja, on määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen seuraava osoite työttömyyskortisto. Miksi ammattiliitot eivät puutu asiaan? Siksi, että niillä ei ole asiassa kanneoikeutta. Pätkätyössä olevan työntekijän pitää itse riitauttaa määräaikaisuutensa peruste ja vasta sitten pääsevät ammattiliitot ajamaan jäsentensä etuja. Metallityöväen liiton ajamissa oikeustapauksissa määräaikaisten työsuhteiden osalta on pärjätty vähintäänkin hyvin. Vuokratyöntekijöillä on suurimmat ongelmat. Toki kaikki vuokratyöntekijät eivät halua vakituiseen työsuhteeseen, mutta palkkansa hekin haluavat tasavertaisesti suhteessa vakituisiin työntekijöihin. Lähes poikkeuksetta ulkomaalaisille vuokratyöntekijöille ei makseta arkipyhä- eikä ylityökorvauksia. Heille maksetaan ns. kokonaispalkkaa, joka pitää sisällään työkohtaisen osuuden, henkilökohtaisen osuuden, työajantasauslisän ja vuosilomakorvauksen. Yleensä tämä palkkaus ei täytä edes työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa. Kun sitten vaadit samaa palkkaa kuin suomalaisille maksetaan, sinulta otetaan työsuhdeasunnon avaimet pois ja annetaan potkut. Eräs vuokrafirma hinnoitteli työntekijänsä kansalaisuuden perusteella. Suomalaisen vuokramiehen sai tuntihintaan 28 euroa, puolalaisen 22 euroa ja venäläisen 18 euroa. Onhan se tämäkin hinnoitteluperuste. Työehtosihteeri Jouni Miettinen Työehtosihteeri Jouni Miettinen kirjoittaa pätkätyön aiheuttamista ongelmista.

16 16 2/2008 SAVO-KARJALA METALLIN VAIKUTTAJAT Varkautelainen kunnallisvaaliehdokas Raija Hahtala: Uutta iloa ja voimaa toimintaan Raija Hahtala on syntynyt Pohjois-Karjalassa Lieksassa. Nykyisin hän asuu Varkaudessa ja käy työssä Sorsakoskella, Iittalassa. Tulin Iitalaan töihin 2006, Raija kertoo. Nykyisin työskentelen katalyyttilinjalla ja hoidan yhtä konetta. Halu vaikuttaa Raija Hahtala kuuluu Sorsakosken ammattiosaston toimikuntaan ja kertoo osallistuvansa toimikunnan kokouksiin aina kun on mahdollista. Viimekertaisissa Metallin liittokokousvaaleissa hän oli ehdokkaana ja koki sen erittäin myönteisenä asiana. Äänimääräkin oli ihan hyvä, hän naurahtaa. Halu ajaa työntekijöiden etua innosti Raija Hahtalan ammattiyhdistystoimintaan. Hän pitää itseään poliittisesti sitoutumattomana. Kuitenkin Metallin Vaikuttajien toiminta tuntuu hänestä läheisimmältä. Olen vasta aika vihreä näissä asioissa, mutta siinä porukassa on hyvä henki ja sellaiset tavoitteet jotka koen omakseni. Vaikka Raija ei ole osallistunut aiemmin kovin aktiivisesti ay-toimintaan, järjestäytyminen on ollut hänelle itsestään selvää. Olen ollut ammattiliiton jäsen iät ajat. Siitä lähtien kun menin työhön. Metalliin siirryin heti kun tulin Sorsakoskelle työhön. Panostetaan nuoriin Hän kokee että Sorsakosken Metallityöväen ammattiosaston toiminta on melko vireää. Sorsakoski on perinteinen työläispaikkakunta jossa ammattiosastolla on hyvin vahvat juuret. Silti hän toivoisi että osasto panostaisi enemmän nuorten saamiseksi mukaan toimintaan. Tosin on vaikea sanoa mitään selkeää keinoa. Itse yritän omalla panoksellani saada nuoria innostumaan toimintaa. Nuorille pitää osoittaa, ettei tämä toiminta ole niin virallista kuin luullaan ja tämä voi olla myös ihan hauskaa. Tietysti se on meistä kaikista kiinni, miten tässä onnistutaan. Se riippuu minusta, muista osaston aktiiveista ja varsinkin niistä nuorista. Heiltä toivottaisiin vinkkiä millainen toiminta kiinnostaa. Vaihtuvuus on hyväksi Raija Hahtala on kunnallisvaaleissa ehdokkaana Varkaudessa. Olen ensikertalainen, hän heläyttää ja nauraa iloisesti päälle. Pidän Varkaudesta asuinpaikkana. Tämä on lapsiperheille turvallinen kaupunki. Ja kaunis kaupunki, jossa on paljon mahdollisuuksia. Siksi haluan olla mukana kehittämässä tätä kaupunkia. Ensisijaisesti Raija sanoo haluavansa vaikuttaa Varkauden palvelurakenteeseen. Haluan osaltani toimia niin että olemassa olevia työpaikkoja turvataan ja luodaan uusia. Mutta tietysti täälläkin on pilvin pimein ongelmia jotka vaativat kohentamista esimerkiksi sosiaalipalveluissa ja terveydenhoidossa. Ja nuorten aseman parantaminen vaatii panostuksia. Raija pitää vahvuutenaan sitä että on ensikertalainen ehdokkaana. Minulla on intoa toimia. Ei ole myöskään sitä sokeutta mikä monelle pitkään toiminnassa olleelle tulee. Määrätty vaihtuvuus valtuustossakin olisi varmasti hyväksi jotta toimintaan saataisiin uutta henkeä.