Murrosvaihe. Luennon sisältö. -> Helsingin puhekielen sekakoosteisuus

Transkriptio

1 Luennon sisältö Helsingin puhekieli Johdatus puhesuomen variaatioon: murteet ennen ja nyt Hanna Lappalainen Helsingin monikielinen historia Helsingin suomen monenlaiset ainekset Slangi Näkökulmia Helsingin nykypuhekieleen ja sen tutkimukseen 2 SUOMEN KIELI HELSINGISSÄ Sosiaalisen aseman kehittyminen Helsingillä pitkä monikielinen historia perustettiin 1500-luv. ruotsinkieliselle Uudellemaalle kieliryhmien suhteet vaihdelleet 1800-luvun alkupuoliskolla ruotsi vallitsevana (myös alemmat sosiaaliryhmät) suomenkieliset häpesivät äidinkieltään Teollistumisen alku 1860-luvulla muuttovirta pääkaupunkiin maakunnista väestön sosiaalisen rakenteen ja kielisuhteiden muuttuminen 3 0 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Helsingin väestö pääkielen mukaan v (Paunonen 1982 [1995]) 1,8 12,1 5,6 1,2 0,7 4 0,8 0,7 0,7 0,2 0,2,6 19,2 28,5 35,1 45, ,9 45,4 59,2 69,4 79,7 88, saksa venäjä ruotsi suomi 4 Murrosvaihe suomen kielen aseman muuttuminen 1863 kieliasetuksessa virallinen asema virastoissa ja oikeusistuimissa suomenkielinen kansa- ja oppikoululaitos 1870-luvun alkaen suomenkielistä työväestöä muutti erityisesti Länsi-Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä vuosisadan lopulla itäsuomalaisten osuus lisääntyi Alueellinen jakautuminen: ruotsinkieliset kaupungin ydinalueelle (kantakaupunki) suomenkielinen työväestö reuna-alueille 1800-l. lopulla huomattava osa työväestöstä yhä ruotsinkielisiä kaksikielisyys! -> Helsingin puhekielen sekakoosteisuus 5 6 1

2 HELSINGIN PUHESUOMEN nykyisyys historiallisesta näkökulmasta Kieliperinne kaksihaarainen: 1) Suomenkielinen sivistyneistö - kielellinen herääminen 1800-luvun jälkipuoliskolla; tätä ennen sivistyneistö täysin ruotsinkielinen - kielenvaihtajat puristinen, kirjakielinen suomi, kaksikielisyys kirjakielinen perinne säilyi parhaiten vanhoilla akateemisilla esim. minä, minun kirjani, kahdeksan, seitsemän 2) alun perin maalta muuttaneet, usein koulua käymättömät 1. polven helsinkiläiset: murteellinen suomen kieli lukujen taitteessa helsinkiläisen puhekielen yleissävy ilmeisesti ollut läntinen, esim. ts:n vastineena tt: en viitti, seittemän diftongien avartuminen nuari, yällä suurempa, parempa- tyyppiset komparatiivimuodot pitää hakkaa, duunaa, pelaa -tyyppiset infinitiivimuodot (pro hakata, duunata, pelata) Helsingin puhekielestä hävinneitä hämäläisyyksiä: monikon persoonapron. genetiivityyppi meitin, teitin d:n vastineena r meirän, yhreksän Helsingin puhekielen murrepohja Helsingin puhekieli Yleiskieli Murrelevikki korkee, taloo pojat pelaa se, ne korkea, taloa pojat pelaavat hän, he yleissuomalainen nuari, yällä nuori, yöllä länsimurteet toi, noi seittemän Ketä tulee? Mä haluun pelaa. isos talos tuo, nuo seitsemän Kuka tulee? Minä haluan pelata. isossa talossa hämäläismurteet kaheksan, lähetään kahdeksan, lähdetään itämurteet Länsi-Uusimaan murteet, etelähämäläiset 9 Kuunnellaan: eläinlääkärin haastattelu Mitä puhekielen piirteitä löydät? Minkälaista variaatiota huomaat? 11 Eläinlääkärin haastattelu 1. jos Kuti sano et kaikkee, mikä om mum mielest iha älyttömä hyvä et ei kaikkee tarvii 2. tietää, ja jos san- joss_ei tiedä, ni sit sanoo että sori mä en nyt tiedä tätä juttua, mut mä 3. otan selvää. ja tota, sitte om mielettömän tärkeetä se ett_on kavereita, että koska mä oon 4. ainoo Suomessa joka on kokopäivätoimine, eläintarhaeläillääkäri ja Keski-Euroopassa 5. niit_on seittemänsataa. mut siell_on taas se että ne o yleesä, suurikokosia mieshenkilöitä 6. ja niille o erittäiv vaikeeta s- niinku sanoo että, he eivät tiedä mitä he tekevät. pyytää 7. apua. mut ku mä oon tämmöne pieni, ryppynen nainen, ni ne ei ei koem mua millä tava-, 8. millään tavalla uhkana. et ne kertoo mulle kaikki mokasa. eli mä oo oppinu niiltä iha 9. hirveesti ja näist niinku n- näkee heti et tää om pentu. mä oom pentu, lumileopardi, joka eli, 12. poikansa kanssa kol- et poika eli kolmevuotiaaks mää, mulla ei oo avustajaa, mä käytän noit eläintehoitajia, avustajina ja mä puhum 15. paljon. mä puhun koko ajam mitä mä teen. koska siin_on se et jos mä luhistun, ja sit 16. tänne tulee joku joka ei ehkä, välttämättä, ihan tarkalleen, oos sillee intuitiivinen ku minä, 17. ni sit hoitajat voi sanoo että, meil_oli kerran tällanen tapaus ja Eeva sano et siell_oli sitä 18. ja sitä. ja se ehkä parantuki. mut tää on, Bengt taas sano et eläimet parantuu, myös 19. hoidosta huolimatta. ehkä se johtuu hoidosta ehkä ei. kempä tietää. 12 2

3 Esimerkki koodinvaihdosta Helsingin eli Stadin slangi Esim. KIITOKSIA VIIMEISESTÄ (E). 01 Virpi: joo mutta (.) nyt siinä mieles mä oon hyväl tuulel et mä sain tehtyy sen 02 kampauksen sillee että (.) jäi semmone hyvä fiilis siitä, 03 Äiti: nii. 04 Virpi: et ekaa kertaa pääs niinku varsinaisesti harjottelemaa 05 et [se om mennyt tähä astiv vähän sen tukal 06 Äiti: [joo. 07 Virpi: laittamisessa se pääaika. 08 Äiti: joo. 09 Virpi: nii vielä < viimeisestä (.) oli e[rittäin m- erittäin mukava i:lta,> 11 Äiti: [kiitos < kiitos,> 12 Äiti: <no niinhän se oli,> 13 Virpi: onko löytynyt mitään vielä sillä rahalla? 14 Äiti: ei nyt mä en sitte sehän mähän meinasin_ostaas sillä tuulipuvum mutta, 15 Virpi: joo-o? syntyi 1800-luvun lopulla työläisten kaksikielisyyden ilmenemismuoto: työläiskorttelien poikajoukot (sakit) ydinaluetta: Kallio, Sörnäinen, Vallila, Hermanni puhujia yhdistäviä tekijöitä: sosiaaliryhmä ja sukupuoli Slangin äännejärjestelmä vieraita äänteitä b, d, g sekä f boltsi pallo, flaidis tappelu, galsa kylmä, sananalkuiset konsonanttiyhdistelmät skraga solmio, kaulus epäsuomalaiset vokaaliyhdistelmät fyrkka raha,, Sörkka Sörnäinen (kaupunginosa Helsingissä) Slangin sana-ainekset vanhastaan sekakoosteista eniten vaikutteita ruotsista; myös venäjästä, englannista ja saksasta Johtaminen makuuhuone -> makkari ranta -> rantsu Itäkeskus -> Itis Äänteellinen vaihtelu lumi = snöde, snödö, snöge, snögu, snögö, snöre Hande ja Kepa Vanhasta slangista nykyslangiksi Sairaan monta vuotta sitte jossai iha korvessa budjas yks sikaköyhä perhe, jonka faija oli semmonen puunhakkaaja, mikä teki duunii skutsissa. Mutsi taas hoiti kersoi himas, eikä sillon ollu mitää lapsilisii tai muit tukii, joten se perhe oli tosiaan köyhä. Niil oli pari skidii: kundi minkä nimi oli Hande ja kimma, jota sanottii Kepaks. Yhtenä iltana ku skloddit oli jo goisaamas, ni mutsi ja faija kelas mist sais fyrkkaa, et vois hankkii edes safkaa. Toinen juttu mitä ne funtsi oli, et miten sais kului rajotettuu, ku kaikki bungas jo sillon iha sumeen paljon. Sillon perheen mutsi kerto äijälleen idiksensä. Lähde: Sami Garam: Snögeli ja seittemän snadii starbuu; ks. Murros sodan jälkeen: miesten ja työläisten kielestä nuorison kielimuodoksi alakulttuurit Ydinaluetta Itä-Helsinki (?) räp-musiikki Slangin yleisilme muuttunut suomalaistunut sanastoltaan ja äännerakenteeltaan, esim. gimma > kimma, bummata > pummata

4 % Slangista Heikki Paunonen 2000: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja Sami Garamin käännös: Snögeli ja seittemän snadii starbuu. Stooreja Stadin keroille. WSOY. (2001) Arvo Turtiaisen runot Muusikko Tuomari Nurmio Monet rap-artistit Stadin Slangi ry; Urbaani sanakirja Helsingin puhesuomi tutkimuskohteena Helsingin puhekieltä tutkittu vasta 1970-luvulta lähtien (Paunonen); ks. tarkemmin laajasta reaaliaikaisesta tutkimuksesta luento Yleiskieli kauhea, maitoa punainen, sanoi minä, minun hän, he me menemme tässä talossa yhdeksän, kahden pelaamaan Tutkittuja piirteitä Helsingin puhekieli kauhee, maitoo punanen, sano mä, mun se, ne me mennään täs talos yheksän, kahen pelaan Hän-pronominin osuus 1970-luvun helsinkiläisillä puhujaryhmillä ,5 14,6 98,9 83,3 8,5 39,4 11,1 3,6 77,5 41,8 Akat. miehet Akat. naiset Työväestö, miehet Työväestö, naiset 6,3 Vanhat Keski-ik. Nuoret luvun näkökulmia pääkaupunkiseudun puhekieleen Miten yksilön kieli muuttuu hänen ikääntyessään? Millaista on reaaliaikainen muutos? Miten yksilön puhetapa vaihtelee eri tilanteissa? Entä saman tilanteen aikana? Millaista suomea suomenruotsalaiset käyttävät? Millaista on maahanmuuttajataustaisten puhuma suomi? Miten he hyödyntävät muita kieliä? Miten kieltä käytetään helsinkiläisissä asiointilanteissa? Millaisia käsityksiä maallikot liittävät Helsingin puhekieleen ja slangiin? Millaisia käsityksiä helsinkiläisillä on muualla puhuttavista murteista? Tilanteinen vaihtelu ja taustamuuttujat Kuvio 4. Helsinkikäismyyjien käyttämien tervehdyssanojen jakautuminen asiakkaan sukupuolen mukaan hei moi terve päivää, huomenta muut miehet 32 naiset

5 Heini Lehtonen: Nuorten monikielisyys Helsingissä Huono suomi tyylikeinona Wallah mä lupaan ~ mä vannon Mary: Ronyaki on lihonu. Kaikki on lihonu mä lupaan. Aziza: Mä vannon mä en tehny koulussa mitään ((kiellettyä)). Wallahi ja mä lupaan, mä vannon Muotojen kehitys suomalaisissa nuorisoryhmissä on lähtenyt liikkeelle islamilaisissa kulttuureissa käytetystä arabiankielisestä sanasta wallah(i). Kirjaimellinen merkitys (vannon) Jumalan nimeen Lisäksi arkisempi merkitys todella Abdi: No vittu ku emmä viitti k-, emmä kerro sulle ku sä kerrot kaikille. Raman: En kerro. Abdi: Sano wallahi. Raman: Wallahi. Abdi: Isäs pään nimeen. 25 Helsingin suomea. Monimuotoisuus, sosiaalinen identiteetti ja kielelliset asenteet kaupunkiympäristössä. Wallahi ja mä lupaan, mä vannon Wallah(i) sekä merkityksessä vannon (Jumalan nimeen) että merkityksessä oikeasti on tullut Helsinkiin islaminuksoisten muuttajien mukana. Sen suomenkielisinä vastineina on alettu käyttää ilmaisuja mä lupaan, mä vannon. Ilmaisut ylittävät kieli- ja kulttuurirajoja, mutta aineistossa ne yhdistetään tietyntyylisiin monietnisiin nuorisoryhmiin. Samanlaista kehityskulkua myös muualla Euroopassa: Ruotsissa jag svör, Tanskassa jeg svør, Norjassa jeg sverger ja Saksassa isch schwör. Uutta asennetutkimusta: stadilainen s noussut esiin toistuvasti kansanlingvistisissä tutkimuksissa: pissisässä, city-ässä, sihisevä ässä Tutkimus Tiedekeskus Heurekassa lyhyitä kuuntelunäytteitä, 45 osallistujaa Missä tällaista puhetta voi kuulla? Kuka voisi puhua näin? s:n sosiaaliset merkitykset Helsingin suomea. Monimuotoisuus, sosiaalinen identiteetti ja kielelliset asenteet kaupunkiympäristössä. 28 Lopuksi Kiitos kaikille osallistumisesta ja hyvää jatkoa! Odotan lopputehtäviänne. Palautus viimeistään