KOTIELÄIN. Siltalassa panostetaan kestävyyteen. Sikojen mahaterveyteen vaikutetaan ruokinnalla Puntarissa kalkkunat SUOMEN REHUN ASIAKASLEHTI 1 / 2008

Transkriptio

1 SUOMEN REHUN ASIAKASLEHTI 1 / 2008 KOTIELÄIN Siltalassa panostetaan kestävyyteen Sikojen mahaterveyteen vaikutetaan ruokinnalla Puntarissa kalkkunat 1

2 6 Karstulan tilalla Kimingissä Tässä numerossa Nauta 6 Karstulan tilalla panostetaan kestävyyteen 9 Acetona-rehut antavat potkua maidontuotantoon 10 Tutkimustietoa säilörehun valkuaisesta 12 Laadukasta säilörehua vuosien kokemuksella 14 Maitoa kannattaa tuottaa 16 Täydennä säilörehua oikein 18 Avant apurina maitotilalla 34 Eetla lypsänyt kiloa maitoa 35 Yllätys ja Ystävä tuplasatatonnareiksi 36 Satatonnarit Sika 20 Mahaterveys tärkeä osa suolistoterveyttä 22 Mahahaavaan vaikuttaa monta tekijää 24 Sikaseminaarin antia 20 Mahaterveys Siipikarja 26 Puntarissa kalkkunat 28 Hollantilaiset siipikarjanrehut 29 Kanaseminaarin antia Tutkimus 24 Esittelyssä tutkimusverkosto osa III Vakiot ja uutiset 3 Pääkirjoitus 4 Uutisia 5 Tapahtumakalenteri 32 Maataloustieteen päivät Agri-risteilyllä kuultua 38 Kätevää rehukauppaa 39 Palautekuponki 18 Avant maitotilan apurina KOTIELÄIN SUOMEN REHUN ASIAKASLEHTI Kotieläin 1/2008, 19. vuosikerta Suomen Rehu Oy Kustantaja Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, PL HYVINKÄÄ puh Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@suomenrehu.com etunimi.sukunimi@agrimarket.fi Internet Päätoimittaja Pirjo Haapanen pirjo.haapanen@agrimarket.fi puh Toimituskunta Maija Ala-Siurua, toimitussihteeri Tuija Huhtamäki Satu Illman Ulla Kommeri Tiina Sirkjärvi Markku Virkki Marjut Vuorijärvi Palaute ja osoitteen muutokset kotielain@suomenrehu.com Ulkoasu Savotta Finland Oy, Satu Winqvist Paino PunaMusta Oy, Joensuu ISSN Jakelulevikki Kannessa Mika Lahti Kuvaaja Ilkka Pietarinen Säästä fiksusti tuota tehokkaasti Olemme saaneet alkuvuonna lukea lehdistä maitopulasta. Valion vastaanottaman maidon määrä alentui viime vuonna kaksi prosenttia ja tämän vuoden alussa peräti viisi prosenttia. Maailmalla maidosta on kova kysyntä ja myös suomalaisille vientituotteille löytyisi ostajia. Mutta kun ei ole maitoa, niin ei ole mistä tehdä tuotteita. Samanaikaisesti maidon tuottajahinta on jo noussut ja nousee edelleen reilusti toukokuussa. Yhtälö tuntuu mielenkiintoiselta, sillä juuri nyt kannattaa maidontuotantoa lisätä. Maidontuotannon väheneminen johtuu karjojen ja lehmien lukumäärän alenemisesta sekä väkirehukäytön vähentymisestä ja sitä kautta pudonneista keskituotoksista. On fiksua säästää tuotantopanoksissa, mutta joskus säästäminen kääntyy itseään vastaan ja tuloksena on heikentynyt tuotanto tai alentunut kasvu. Optimaalisella ruokinnalla ja laadukkailla rehuilla saadaan rehuhyötysuhteita parannettua ja tulosta kasvatettua. Suomen Rehun tuotepaletista löytyvät oikeat tuotteet kaikille tuotantoeläimille. Lypsykarjapuolella Pötsitehostepitoiset rehumme ovat nostaneet maidontuotantoa merkitsevästi, keskimäärin viiden prosentin verran. Sikatuotannossa puolestaan oikealla ruokinnalla ja laadukkailla maha- ja suolistoterveyden turvaavilla rehuilla voidaan parantaa rehuhyötysuhdetta. Kasvatuksen alkuvaiheeseen panostaminen on erityisen tärkeää. Tuotantoeläimet käyttävät noin kolmanneksen energiastaan eläimen omaan ylläpitoon, siis hengittämiseen ja elossa oloon. Vasta tämän jälkeen on vuorossa kasvu. Kun ruokit oikein ja taloudellisesti, niin eläimet käyttävät geneettisen kapasiteettinsa täysin hyödyksi. Eläinten kasvu- ja tuotantokyky paranee ja viivan alle kertyy tulosta. Tuotantoeläinten ostorehujen hinta on noussut kaikkialla maailmassa. Maailmalla nousseet kustannukset ovat siirtyneet lopputuotteiden eli elintarvikkeiden hintoihin. Näin tulee käymään jollakin aikavälillä myös Suomessa ja kustannukset siirtyvät kaupan hyllyllä oleviin elintarvikkeisiin. Kesä tulee. Menestyksellistä kasvukautta ja hyviä tuotoksia Kotieläin-lehden lukijoille. Pirjo Haapanen Kerro mielipiteesi lehdestä! Kädessäsi on uudistunut Kotieläinlehti. Kerro mitä ajatuksia lehtemme sinussa herättää, kerro meille niin risut kuin ruusutkin. Kotieläin on eläinravitsemuksen ammattilehti, jonka tarkoituksena on hyödyttää juuri sinua, arvoisa kotieläintuottaja. Toivottavasti lehdestämme on sinulle hyötyä ja saat ehkä sopivia vinkkejä tilasi tuotannon kehittämiseen. Lähetä mielipiteesi Kotieläin-lehdestä joko sähköpostilla: kotielain@suomenrehu.com tai palauta lehden viimeisellä aukeamalla oleva lomake. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme Suomen Rehun tuotepaketteja. n 2 3

3 UUTISIA UUSIA UUTUUS- REHU Racing Lifeguard tukee hevosen vastutuskykyä Varsan vastustuskyky joutuu koetukselle heti syntymästä alkaen. Se kohtaa elämänsä ensimmäisten tuntien, vuorokausien ja viikkojen aikana monta riskitekijää. Mitä parempi vastustuskyky varsalla on, sitä pienempi on riski sairastua bakteerien, virusten ja loisten aiheuttamiin tarttuviin tauteihin (esim. rhodococcus equi). Suomen Rehun uusi Racing Lifeguard on patentoitua Progut-tehoainetta sisältävä lisäravinne, joka on kehitetty tukemaan emätamman ja varsan vastustuskykyä. Tuote sopii myös aikuisille hevosille. Progut sisältää nukleotideja, betaglukaaneja ja mannoproteiineja, joiden on todettu edistävän vastustuskykyä, suolen pinnan kehitystä ja estävän haitallisten bakteerien (mm. salmonella) kiinnittymistä suolen seinämään. Hyvä suolistoterveys näkyy emätamman veren ja maidon vasta-ainemäärissä ja siten imevän varsan elinvoimaisuudessa. Tehoaine prosessoidaan Suomen Rehun patentoimalla valmistusmenetelmällä. n Lue lisää osoitteessa sekä Racing-vitamiinivalmisteita hevosille Hevosten vitamiinihuoltoon on nyt tarjolla kaksi uuttaa valmistetta: Racing ADE-Vimin sekä Racing Strong E-Vimin. Racing ADE-Vimin on monivitamiinivalmiste erilaisten hevosten vitamiinihuoltoon. ADE-vitamiiniseosta käytetään erityisesti sisäruokintakaudella ja silloin, kun teollisten rehuvalmisteiden käyttö on vähäistä. Myös voimakas fyysinen rasitus sekä stressitilanteet lisäävät vitamiinien tarvetta. Lisävitamiinin käyttö kuureina on ajankohtaista myös tiineyskauden lopulla, imetyskaudella, ennen siemennystä sekä sairauksien ja lääkitysten jälkeen. Racing ADE-Vimin -kuivavitamiinin olomuoto on maittava ja käytännöllinen minirae. Racing ADE-Vimin tarjotaan väkirehuihin sekoitettuna. Käyttömäärä vaihtelee g/eläin/päivä. Racing ADE Vimin on pakattu käytännölliseen 6 kilon muoviastiaan. Pakkauksessa on mittalusikka. Astian hinta on noin 18,00 euroa. Ennätyskasvut haussa Kalkkunarehuohjelma UUDISTUU Suomen Rehun kalkkunarehuohjelma uudistui. Turun tehdas korvasi Syncro-ohjelman Suomen Rehun uudella kalkkunoiden nelirehuohjelmalla. Uusi nelirehuohjelma yksinkertaistaa ruokintaa ja takaa hyvät tuotantotulokset myös tulevaisuudessa. n Potkua erityisesti valmennukseen Racing Strong E-Vimin on erityisesti valmennettaville ja kilpaileville hevosille tarkoitettu nestemäinen vahva E- vitamiiniliuos. Racing Strong E Vimin sopii myös kantaville tammoille erityisesti ennen varsomista. Voimakas fyysinen rasitus sekä stressitilanteet lisäävät E-vitamiinin tarvetta. E-vitamiinilla on myös keskeinen tehtävä lihasten happiaineenvaihdunnassa. E-vitamiinilla on edullinen vaikutus lihaskudokseen, ja se tukee hevosen vastustuskykyä. Kotoisen heinäkauraruokinnan sisältämä E-vitamiini ei riitä turvaamaan urheiluhevosen E-vitamiinin saantia. Racing Strong E-Viminin runsas E-vitamiinisisältö auttaa hevosta ja sen lihaksistoa palautumaan rasituksesta. Racing Strong E- Vimin -vitamiinilisää tarvitaan myös silloin, jos kasviöljyä käytetään energianlähteenä. Racing Strong E-Vimin annostellaan rehuihin tai juomaveteen sekoitettuna. Käyttösuositus ml/eläin/viikko. Uutuus on pakattu 1 ja 5 litran astioihin. Hinnat ovat noin 14,50 euroa 1 litran ja noin 32,00 euroa 5 litran astioissa. n Suomen Rehun porsaiden kasvukisa on käynnissä ja ennätyskasvut haussa. Tavoitteena on saada konkreettisia kasvutuloksia tiloilta. Kisaan voivat osallistua kaikki Suomen Rehun porsasrehuja käyttävät tilat. Porsaiden on synnyttävä mennessä, jotta ryhmä on valmiina kesäkuun lopulla. Jokaiselta tilalta kisaan valitaan vähintään 20 parasta porsasta, joiden keskiarvosta muodostuu tilan tulos. Päiväkasvuille on kolme sarjaa. Jokainen kilpailuun osallistuva tila saa palkinnoksi otsalampun oikeaa suuntaa näyttämään. Jokaisen sarjan voittajatila saa yhden vuorokauden kuntoloman kylpylässä kahdelle hengelle. Lisätietoja voit kysyä alueesi rehumyyjältä! n Tilaa nyt eväät seosrehuruokintaan Varmista ensi syksyksi edulliset ja tuottavat eväät karjallesi. Farmarin Tuoreleike ja Farmarin Perunarehu tilaukset on syytä tehdä huhti toukokuun aikana, sillä tuotteita on saatavilla rajoitetusti. Tuttua asiakaskuntaa lähestymme ennakkovarauskirjeellä huhtikuun aikana. Jos sinua kiinnostavat nämä erityisesti seosruokintaan sopivat tuoretuotteet mutta aikaisempaa kokemusta niistä ei ole, ota yhteys lähimpään Agrimarketiin. n Farmos liittyi Farmit-verkostoon Farmit Websiten uusin verkostokumppani on puhtauden ja hygienian moniosaaja Farmos Oy. Vuoden alussa käynnistynyt yhteistyö tarjoaa farmit.netin käyttäjille ratkaisuja maatilan hygieniaan liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Lue lisää osoitteesta Kotieläin Puhtaus ja hygienia. Syngenta Group Company: Axial Lue aina käyttöohjeet ja noudata niitä 50 EC Tehokas Turvallinen Joustava Uusi kumppani täydentää farmit.netin Kotieläin-kanavan tarjontaa. Hygieniaratkaisuja tarjotaan alkuvaiheessa maito- ja siipikarjatiloille, mutta lähiaikoina avaamme osiot myös nauta-, sika-, lammas-, turkis- ja hevostiloille sekä vilja-/vihannestiloille. n Uusi standardi hukkakauran torjuntaan ohrasta, vehnästä, ruisvehnästä ja rukiista Uutta tehoa hukkakauran kemialliseen torjuntaan. Axial on kätevä käyttää: Siinä on kiinnite mukana, joten erillistä kiinnitettä ei tarvita. Käyttömäärä 0,7 0,9 l/ha: Yksi 5 litran astia riittää 5,5 7,1 ha:lle. TAPAHTUMAT Erämessut, Riihimäki Finnderby presented by Agrimarket, Ypäjä Kasvu 2008 Viljanviljelijöiden ammattitapahtuma Kotkaniemi, Vihti Okramaatalousnäyttely Oripää Kuninkuusravit, Jyväskylä Farmari Suomen Maatalousnäyttely Lahti Lepaa. 08 Puutarhatekniikan Messut, Lepaa Kotkaniemen kenttäkierrokset torstaisin Vihdissä, YARA Suomen koetilalla. Kenttäkierrosten eritysteemat: Rikat 3.7. Tautitorjunta Tautitorjunta, rikkatorjunta Tautitilanne, lajikekokeet ohrat Lajikkeet vehnät Syysviljojen viljely Lue lisää: 4 5

4 Maitotila maitokylässä panostaa kestävyyteen Tapani Lahti (vas.) perusti Siltalan tilan vuonna Nyt sitä isännöi hänen poikansa Mika yhdessä Laura Lindvistin kanssa. Lauran sylissä Daniel. Karjan keskituotos on yli kiloa, kertoo isäntä Mika Lahti. Lahden perheen maitotilalla Karstulan Kimingissä vaihtui viime elokuussa sukupolvi, mutta tavoitteet pysyvät samana. Siltalan karjaan halutaan pitkäikäisiä ja korkeatuottoisia lehmiä. Kestävyyden aineksina ovat jalostus, terveydenhuolto ja onnistunut ruokinta, jonka mausteena Acetona-tuotteet. Teksti Leena Pakarinen Kuvat Ilkka Pietarinen Mika Lahti ja Laura Lindqvist pääsevät aloittamaan maitokilon keskituotoksesta ja yli litran vuotuisesta maitomäärästä, mikä on tuplasti enemmän kuin edellisellä isäntäparilla Tapani ja Tuula Lahdella 80-luvun lopussa. Meillä oli silloin parikymmentä lehmää, kilon keskituotos ja litran maitokiintiö. Lehmämäärä ja maitotuotos ovat siitä kaksinkertaistuneet, kertoo tilaa voimakkaasti kehittänyt Tapani Lahti. Tapanin isä, joka perusti tilan vuonna 1953 suvun maille, asuu pihapeltojen toisella puolella. Mikan ja Lauran nyt yhdeksän kuukauden ikäinen Daniel edustaa Siltalan neljättä sukupolvea. 1,5 kilometrin säteellä Siltalasta löytyy kaikkiaan 300 lypsylehmää, joista Mikan ja Lauran osuus tällä hetkellä on 42. Hämäläisten erämaiden ja Savon entisellä rajalla sijaitseva Karstulan Kiminki on siis todellinen maitokylä. Me kiminkiläiset olemme sekoitus hämäläistä vilkkautta, savolaista suorapuheisuutta ja pohjalaista pitkämielisyyttä, veistelee vanhaisäntä. Lisää energiaa lypsäville Acetona Terveysohjelman tuotteet tulivat Siltalan tilan ruokintaan aikanaan kokeiluna, kun korkeatuottoisilla lehmillä alkoi esiintyä poikimahalvauksia. Poikimahalvaus oli ykkössyy lisätä Acetona-tuotteet ruokintaan, mutta myös se, että tällä keskituotoksella ei viljaa enää pysty syöttämään niitä määriä, mitä energian tarve vaatisi, perustelee Mika Lahti. Tapani Lahden mukaan varsinkin 40- päiväkiloa lypsäville ensikolle on vaikea saada riittävästi energiaa. Viljassa tulee tärkkelys liian nopeasti vastaan. Siltalassa hyvän tuotosvaiheen lehmän kokonaisväkirehumäärä nousee pariinkymmeneen kiloon. Ohrakauraseosta on päiväannoksessa maksi- 6 7

5 Acetona-rehuista potkua maidontuotantoon Teksti: Satu Illman, tuotepäällikkö, Suomen Rehu Rehumyyjä Henry Lieto (oik.) on ollut Siltalan tilan yhteistyökumppani jo vuodesta Mika Lahti on isännöinyt kotitilaansa viime kesästä lähtien. Kuljettamisen ammattilainen on kotieläintilan luotettava kumppani. Oikealla ruokinnalla voit ennaltaehkäistä poikimisajan ongelmia. Acetona-tuoteperhe valmentaa pötsiä, mikrobistoa ja lehmää ennen ja jälkeen poikimisen. Tuotteissa mukana oleva patentoitu Pötsitehoste totuttaa pötsimikrobit vahvempaan ruokintaan. Tämä estää energiavajetta ja laihtumista poikimisen jälkeen. Terve lehmä toipuu poikimisesta nopeammin, ja se on kestävämpi ja hedelmällisempi. Oikein ruokitun lehmän ternimaito on vasta-ainepitoisempaa, jolloin se siirtää hyvän terveyden myös vasikalle. Vähemmän sairauksia on enemmän vasikoita, lypsyikää ja elinikäistuotosta! missaan 8,5 kiloa, Puhti-Krossi Toppuolitiivistettä kymmenisen kiloa ja energiatäydennyksenä Acetona Energy Leikettä. Rypsiä lisätään rehuanalyysin niin edellyttäessä. Koska pihalaitumet eivät aivan riitä kesäruokintaan, eläimet saavat säilörehua ympärivuotisesti. Krossi-puolitiivisteet Pötsitehosteineen ovat nostaneet sekä maitomääriä että valkuaispitoisuutta. Tilan keskituotos on ollut kilon tietämillä jo pitemmän aikaa, mutta nyt erityisen iloisia ollaan rehuvaihdolla saavutetusta valkuaispitoisuuden noususta. Siltalan tilan yhteistyö rehumyyjä Henry Liedon kanssa alkoi vuonna Vaikka suhtaudun varauksella Henryn puheisiin, on Puhti nostanut valkuaista, Tapani Lahti hymyilee. Mika ja Tapani Lahti pitävät ruokintaan panostamista järkevänä niin kauan, kun se parantaa tulosta. Taustalla on aina tämänhetkinen rehun kustannustaso. Tilanteet muuttuvat nopeasti. Ensi kesänä voi viljaa olla enemmän tarjolla, kun näennäisviljelyssä olevien lohkojen käyttöä tehostetaan ja kesantoja puretaan. Lihasikaloita on Pohjanmaalla paljon tyhjillään, niiltäkin pelloilta tulee viljaa myyntiin, arvioi Tapani Lahti. Hän ennustaa rehukustannuksen nousun asettavan karjatilojen ruokintasysteemit uuteen tilanteeseen. Olemme sekoitus hämäläistä vilkkautta, savolaista suorapuheisuutta ja pohjalaista pitkämielisyyttä. Kalkkipumppu hereille Tunnutusruokinta on Siltalassa muuttunut huomattavasti aiemmasta. Ennen tavoitteena oli nostaa väkirehu poikimishetkeksi 4 5 kiloon, mutta nyt me käytämme korkeintaan 1,5 kiloa viljaa ja puolitiivistettä ja saman verran Acetonaa. Yhteismäärä on kolme kiloa, Tapani kertoo. Acetona Dryn tehtävänä on aktivoida lehmän aineenvaihduntaa ennen poikimista luontaisen kalkkipumpun käynnistämiseksi. Jopa 2/3 lehmistä saattaa kärsiä kalsiumin puutteesta kolmannen poikimakerran jälkeen. Poikimahalvaus on siitä näkyvin seuraus, mutta lievempänä vaje ilmenee lihasten yleisenä hitautena: poikiminen pitkittyy, jälkeiset jäävät kiinni tai mahojen toiminta häiriintyy. Henry Liedon mukaan lehmän kalsiumaineenvaihdunnan tilan voi selvittää navetassa yksinkertaisesti virtsan ph-mittauksella. Viimeisellä viikolla ennen poikimista ph:n tulisi olla 6 6,5. Yli kahdeksan lukema ummessa olevalla lehmällä kertoo kalkkipumpun olevan kiinni. Silloin on aika aloittaa Acetona Dry:n syöttäminen. Ohjeannostus on 0,5 1 kiloa totuttamisvaiheessa kolme viikkoa ennen poikimista ja viimeiseksi viikoksi määrän voi nostaa 2,5 3 kiloon. Se korvaa väkirehun lisäksi tunnutuskivennäiset, opastaa Lieto. Poikimapäivästä ruokinta muuttuu taas väkirehuksi, Acetona Energy Leikkeeksi sekä lypsykauden kivennäisiksi. Puolet Karstulan satatonnareista Korkeatuottoisessa karjassa energiansaantiin täytyy kiinnittää huomiota myös tiinehtyvyyden takia, sillä lihoistaan lypsävää lehmää on vaikea saada kantavaksi. Siltalassa tarvitaan tiineyteen keskimäärin 1,9 siemennyskertaa. Eläinlääkärin säännölliset terveydenhuoltokäynnit kerran kuussa vaikuttavat paljon tuohon lukemaan. Kaikki lehmät tarkastetaan säännöllisesti ja ongelmiin tartutaan heti, Mika Lahti kertoo. Keski-Suomessa on pitkät perinteet ennakoivan terveydenhuollon kehittämisessä. Terveydellä on selvä yhteys tilan tuottavuuteen. Suomalainen lehmä poikii keskimäärin 2,3 kertaa elinaikanaan, vaikka parhaat tuotosvuodet alkavat kolmannesta lypsykaudesta. Siltalan karjan keskipoikimakerta oli viime vuonna 2,5. Navetan senioreihin kuuluu viime kesänä satatonnarin arvonimen saavuttanut Kalina, joka seurasi Iran, Etikan ja Aatelin viitoittamaa tietä. Viideskin, Koho, oli vähällä päästä tuvan kaapin päälle kunniariviin, mutta tuloksesta jäi uupumaan pari tuhatta litraa. Lahden perhe on siten kasvattanut yhteensä puolet Karstulan satatuhatta litraa lypsäneistä lehmistä maitokilon tuotoksetkin riittäisivät tilalle, sillä satatonnarius vaatii taidon lisäksi tuuria. Daniel kasvaa, tandem kulkee Uusi sukupolvi ei pysähdy tilan kehittämisessä. Mika Lahti remontoi ensi kesänä navettaan uuden poikimakarsinan ja vasikkatilat sekä rakentaa uuden laakasiilon. Investointitukipäätös tuli vanhan lain mukaisesti, joten hanke voidaan toteuttaa heti. Daniel pitää vanhempansa vauhdissa ja Lauran Sirisa-tamma tarvitsee oman huomionsa. Eikä vanhemman pariskunnankaan askel paina. Tapani ja Tuula Lahti kävivät vastikään Ylläksellä hiihtämässä. Keski-Suomen maakuntajoukoissa naisten kuntotesti edellyttää muun muassa selviytymistä 30 kilometrin hiihtomarssista ja sen Tuula suoritti. Viime kesän Farmari-näyttelyreissun Tapani ja Tuula Lahti tekivät tandempyörällä. Kuopioon on Karstulasta matkaa reilut 200 kilometriä. Mentiin Viitasaaren kautta ja yöpaikka oli Karttulassa. Näyttelyn jälkeen sitten oli paluu toista tietä Suonenjoen kautta, niin että yksi yö oli Iisvedellä, kertoo Tapani. n Siltalan tila Karstulassa 42 lehmää + nuorikarja, rotuina ay ja fr vuoden 2006 keskituotos maitokiloa, rasvaa 408 kg, valkuaista 395 kg maidon rasva% 3,64 ja valkuais% 3,50 vuonna 1998 peruskorjattu kombinavetta, jossa on kuusipaikkainen tandem-lypsyasema. ruokinta: esikuivattu säilörehu, automaattiruokinnalla ohra-kauraseosta, puolitiivisteenä Puhti-Krossi TOP, valkuaisrehuna rypsi. Ennen poikimista Acetona Dry ja poikimisen jälkeen lisävalkuaisrehuna Acetona Energy Leike. Vasikoilla vilja, puolitiiviste ja Kasvu Namino. peltoala 55 hehtaaria pääosin nurmena. Rehu korjataan noukinvaunulla laakasiiloon ja aumoihin. Ohraa ja kauraa noin ha. Acetona Dry kalkkipumpun käynnistäjä maittava terveyskivennäinen erityisesti tunnutusruokintaan kalsiumaineenvaihdunta paranee jo ennen poikimista > vastustuskyky kasvaa > utaretulehduksen ja poikimahalvauksen riski vähenee Acetona Trio koko lypsykauden kivennäis- ja energiatarve yhdellä tuotteella täysin uudenlainen terveysrehu automaattiruokintaan > kivennäiset, energia ja Pötsitehoste kerralla samasta ruokkijan lokerosta auttaa palautumaan poikimisesta puolitiiviste- ja tiivisteruokintaan Acetona Energy Leike maittava energiarehu erityisesti täysrehuruokintaan energia veren sokeripitoisuutta kohottavassa muodossa houkuttelee parempaan syöntiin poikimisen jälkeen Acetona Energy Liuos nestemäistä lisäenergiaa veren sokeripitoisuutta kohottavassa muodossa aktivointirehu robottiruokintaan > lisää käynti- ja lypsykertojen määrää robotilla Suomessa lehmät poikivat keskimäärin vain 2,33 krt/lehmä paras tuotos saavutetaan kuitenkin vasta kolmannen poikimisen jälkeen kalsiumin puute voi olla myös piilevä: jos virtsan ph on ennen poikimista 6,5 tai yli, lehmä kärsii kalsiumin puutoksesta eli hypokalsemiasta virtsan ph:n voit mitata helposti apteekista saatavilla ph-liuskoilla 8 9

6 NAUDAN RUOKINTA Säilörehun valkuaisesta iso osa hukkaan Vaikka ammoniakki on tärkein mikrobien typen lähde, niin mikrobit käyttävät myös peptidejä ja aminohappoja. Suomalaisen lypsylehmän ruokinnassa nurmisäilörehu on tärkein energian ja valkuaisen lähde, ja se muodostaa useimmissa tapauksissa yli puolet eläimen kuiva-aineen syönnistä. Säilörehun valkuaisen hyväksikäyttö pötsissä on kuitenkin melko heikkoa. Noin puolet säilörehun valkuaisesta on pötsinesteeseen liukenevassa muodossa, joka hajoaa hyvin nopeasti pötsissä. Paras tapa käytännössä vaikuttaa säilörehun valkuaisen hyväksikäyttöön on rajoittaa onnistuneesti säilörehun käymistä varastossa. Onnistuneessa säilönnässä liukoisen typen osuus kokonaistypestä on reilusti alle puolet. Myös matala (< 7 %) ammoniakin osuus kokonaistypestä kertoo säilönnän onnistumisesta. Voimakkaasti käyneessä rehussa suuri osa valkuaisesta hajoaa jo varastoinnin aikana. Se ei enää ole käytettävissä maitovalkuaisen muodostamiseen, vaan menetetään urean muodossa. Kaikki säilörehun liukoinen valkuainen ei suinkaan ole pahasta, sillä sitä tarvitaan sopivassa määrin mikrobivalkuaisen muodostukseen. Lisäksi osa liukoisesta valkuaisesta ohittaa pötsin hajoamatta, jolloin myös tämä osa on käytettävissä maitovalkuaisen muodostukseen. Vaikka ammoniakki on tärkein mikrobien typen lähde, niin mikrobit käyttävät myös peptidejä ja aminohappoja. Tätä käsitystä tukee seuraavassa esiteltävä koe. Tuloksia ainutlaatuisella menetelmällä Normaaleissa pötsiolosuhteissa muodostuvan mikrobivalkuaisen määrään vaikuttavat eniten käytettävissä olevan typen sekä sulavien hiilihydraattien määrät. Ammoniakki on pötsimikrobien tärkein typenlähde. Pötsissä oleva ammoniakki on peräisin säilörehuun varastoinnin aikana muodostuneesta ammoniakista tai valkuaisen hajoamisesta pötsissä. Suurin osa pötsimikrobeista käyttää ammoniakkia mikrobivalkuaisen muodostamiseen, mutta useimmiten ammoniakkia tuotetaan nopeammin kuin mikrobit ehtivät sitä käyttää. MTT:ssä Jokioisilla tehdyn kokeen tarkoituksena oli määrittää ammoniakin, säilörehun liukoisen valkuaisen ja säilörehun liukenemattoman valkuaisen aineenvaihduntaa pötsissä sekä mallintaa näiden fraktioiden ulosvirtausta alempaan ruoansulatuskanavaan. Kokeessa oli mukana neljä ayrshire-lypsylehmää, jotka saivat timoteisäilörehua vapaasti ja väkirehuseosta 10 kg/pv. Kokeessa käytettiin ainutlaatuista tutkimusmenetelmää, jonka tulokset ovat hyvin vakuuttavia. Tulokset perustuvat Dynaamiseen tietokonemalliin, jonka avulla suhteellisia %-osuuksia on arvioitu. Ammoniakista alle puolet maitovalkuaiseen Tutkimuksessa pötsiin annostellusta ammoniakista 38 prosenttia imeytyi suoraan pötsin seinämän läpi ja 18 prosenttia virtasi pötsistä ulos pötsinesteen mukana. Vain alle puolet eli 44 prosenttia ammoniakista virtasi ulos pötsistä sellaisessa muodossa, joka on käytettävissä maitovalkuaisen muodostamiseen. Säilörehun liukoisesta valkuaisesta 29 prosenttia imeytyi pötsin seinämän läpi ammoniakkina, 10 prosenttia virtasi pötsistä ulos ammoniakkina, 49 prosentista muodostui mikrobivalkuaista ja 13 prosenttia ohitti pötsin liukoisena valkuaisena. Säilörehun liukoisen valkuaisen hyväksikäyttö oli ammoniakin hyväksikäyttöä tehokkaampaa, sillä yhteensä 62 prosenttia liukoisesta valkuaisesta virtasi pötsistä ulos sellaisessa muodossa, joka oli käytettävissä maitovalkuaisen muodostumiseen. Säilörehun liukenematon valkuainen käsittää noin puolet säilörehun valkuaisesta. Liukenemattomasta valkuaisesta 57 prosenttia ohitti pötsin hajoamatta ja 43 prosentista muodostui mikrobivalkuaista. Liukenemattomasta valkuaisesta muodostui odotetusti vähemmän mikrobivalkuaista kuin liukoisesta valkuaisesta. Toisaalta liukenematon valkuainen sisältää paljon pötsin ohittavaa valkuaista, josta osa on käytettävissä maitovalkuaisen synteesiin. Ammoniakin ja säilörehun liukoisen valkuaisen hajoaminen pötsissä on hyvin nopeaa. Käytännössä puhdas ammoniakki imeytyi pötsin seinämän läpi, ulosvirtasi pötsistä tai käytettiin mikrobivalkuaisen muodostukseen alle neljässä tunnissa. Koska 38 prosenttia ammoniakista ja 29 prosenttia säilörehun liukoisesta valkuaisesta imeytyi pötsin seinämän läpi ammoniakkina, on tällä aineenvaihduntareitillä suurin yksittäinen vaikutus säilörehun valkuaisen hävikkiin lypsylehmässä. n Tutkimuksen keskeiset tulokset: Ammoniakin imeytymisellä pötsin seinämän läpi on suurin yksittäinen vaikutus säilörehun valkuaisen hyväksikäyttöön lypsylehmässä. Huomattava osa mikrobivalkuaisesta on peräisin ei-ammoniakki-lähteistä eli liukenemattomasta rehuvalkuaisesta, aminohapoista ja peptideistä. Nurmisäilörehu tarjoaa riittävästi typellisiä yhdisteitä mikrobivalkuaisen synteesin optimoimiseksi. Mikko Anttila Kehityspäällikkö p mikko.anttila@suomenrehu.com 10 11

7 NAUDAN RUOKINTA Laatusäilörehua vuosien kokemuksella Juvalaisten Markku ja Aira Turakaisen maidontuotannon perustaksi on ajan myötä valikoitunut laadukas säilörehu. Säilönnässä on käytetty biologisia, maitohappobakteeripohjaisia aineita jo pitkään. Ne säästävät kalustoa ja työvaatteita. Laatuongelmia ei ole todettu, ja rehu on ollut aina erittäin maittavaa. Turakaisten maidontuotannon kivijalka on pyöreä emalitorni. Se mahdollistaa turvallisesti korkean kuiva-ainepitoisuuden tavoittelun. Teksti ja kuvat: Jussi Knuuttila Turakaiset tuottavat maitoa parsinavetassa noin 30 lehmän voimin. Myös nuorikarja kasvatetaan loppuun asti. Säilörehun laatua turvaa pyöreä emalisiilo, johon mahtuu noin 600 kuutiometriä rehua. Säilönnässä pyritään korkeaan, noin 50 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen. Isännän mukaan kuiva rehu on helppoa käsitellä ja korjuu sujuu, kun ei tarvitse ajella vettä. Kuiva-ainepitoisuus on joskus päässyt nousemaan 70 prosenttiinkin. Noin kuiva rehu tuskin onnistuu muualla kuin tornisiilossa. Markku Turakainen on ehtinyt kokeilla rehun korjuussa melkein kaikkea, aina seiväskuivatuksesta lähtien. Virheitä on kuulemma tehty, mutta niistä on opittu. Pintaan on noussut kuivan rehun ohella muitakin perusperiaatteita, joista ei aivan helpolla luovuta. Laadukkaan säilörehun teko alkaa nurmen perustamisesta. Suojaviljalla ei kerta kaikkiaan saa aikaan kunnollista nurmea, joten siitä on luovuttu. Samalla lopetettiin viljan viljely kokonaan. Tilan 40 peltohehtaaria kasvavat yksinomaan nurmea. Nurmen perustaminen alkaa nujertamalla vanha nurmi glyfosaatilla. Kalkitusta ja lietelannan ajoa seuraa huolellinen kyntö. Keväällä maa muokataan ja kivet kerätään (juvalainen perinneaskare). Kylvö tapahtuu traktorin nokalle asennetulla keskipakolevittimellä. Traktorin perässä seuraa jyrä, joka painaa siemenen maahan. Kerralla tulee valmista 4,5 metrin soiro. Tuuleton sää on välttämätön, jotta kylvö onnistuisi. Rikat torjutaan Gratililla. Näin on saatu ensiluokkainen nurmien matkaan lähtö. Jo perustamisvuonna saadaan tavallisesti yksi sato korjuuseen. Alueelle tyypilliset, hikevät hietamoreenit edistävät nopeaa ja tasaista orastumista. Noukinvaunukorjuu on vähätöisin Huolellisuus on rehunteon tärkein komponentti. Niitto tehdään aina illalla, kun sokeria on paljon ja kasvusto kuivaa. Markku Turakaisen mukaan hyvälaatuisella säilörehulla on iso merkitys täysrehulaskun pienentämisessä. Niittomurskain on suhteellisen kapea nostolaitekone, ja haravointi siksi välttämätöntä. Haravoinnilla voi myös säätää kuivumisastetta ja torjua pieniä sadekuuroja. Haravoinnin ja voihappoitiöiden kohtalonyhteydestä isäntä sanoo, että tilalla ei ole toistaiseksi ollut voihappoitiöongelmia. Tilan noukinvaunu on Krone Titan 50 GL. Isännän mielestä noukinvaunu sopii heidän tapaukseensa parhaiten, sillä hän korjaa rehun käytännössä yksin. Millään muulla menetelmällä ei yksi mies pystyisi korjuuta viikossa hoitamaan. Kuormat puretaan täyttöpöydälle, joka annostelee sen täyttölietsoon. Lietson voisi jättää hoitamaan täyttöä yksinkin. Isäntä ei kuitenkaan luota systeemiin niin paljoa, että jättäisi täytön valvonnatta. Hänellä on aikaa seurata jokaisen kuorman menoa siiloon asti. Parikymmentä minuuttia siinä menee. Koska rehu on kuivaa, kuormaan mahtuu keskimäärin puolen hehtaarin sato. Lähietäisyydeltä korjuuvauhti on noin hehtaari tunnissa. Se riittää korjuutehoksi 40 hehtaarin alalle. Sitä Turakainen harmittelee, ettei aikanaan tehnyt suurempaa tornia. Toisaalta se olisi edellyttänyt halkaisijan kasvattamista, mikä puolestaan olisi saattanut aiheuttaa lämpiämisongelmia. Nyt normaalin kesän sato ei aina mahdu siiloon. Ongelma on ratkaistu turvautumalla pyöröpaaliurakoitsijaan. Pyöröpaalit syötetään nuorkarjalle. Täysrehua 15 vuotta Turakainen luottaa säilörehun täydentämisessä täysrehuun. Se on niin yksinkertaista ja helppoa. Väkirehusukkula jakaa rehun kuudesti päivässä. Korkeassa tuotosvaiheessa olevat saavat täysrehua kolmanneksen maitomäärästään. Lypsykauden lopulla annos pudotetaan neljännekseen maitomäärästä. Tämän kummallisempiin resepteihin ei toistaiseksi ole ryhdytty. Isäntä puolustaa täysrehun käyttöä myös peltoviljelyn selkeytymisellä. Hänen mielestään on todellinen siunaus, että pellot tuottavat vain nurmirehua. Siinä säästyy paljon aikaa, vaivaa ja ennen kaikkea rahaa, kun ei tarvitse viljan korjuun kanssa puljata. On täysrehulla ongelmansakin. Isännän mukaan niitä on kuitenkin vain yksi, eli laskujen maksupäivä. Se kirpaisee, mutta sen kestää, kun muistaa mukavat puolet. Hyvälaatuisella säilörehulla on iso merkitys täysrehulaskun kurittamisessa. n 12 13

8 NAUDAN RUOKINTA säilörehuun perustuva ruokinta on kokonaisuudessaan kaikkein edullisinta. Tällöin maitotuotos on hyvä ja lehmät pysyvät terveinä. Onnistuneita esimerkkejä, joissa säilörehun laatua on parannettu ja tuotantokustannusta pienennetty, löytyy. Säilörehun laatua voi parantaa sekä korjuuajankohtaan vaikuttamalla että viljelytekniikalla. Rikkakasvitorjunta, nurmikierron lyhentäminen, kevätkylvö, kasvustojen seuranta, riittävä korjuukalusto sekä huolellinen tekeminen varmistavat rehun laadun. Edellä mainituilla toimenpiteillä tilat ovat vaikuttaneet myös säilörehun satomääriin ja sitä kautta tuotantokustannuksiin. Toimenpiteillä on parannettu säilörehun D-arvoa, jolloin väkirehumäärää ja sen kustannusta on voitu pienentää ruokinnassa lehmien keskituotoksesta tinkimättä. Esimerkiksi yhden lypsyrobotin tilalla tämä säästää noin euroa vuodessa. Säilörehun laatuun ja kustannuksiin vaikuttamalla tilat ovat alentaneet maidon tuotantokustannusta jopa 20 senttiä litralta, kertoo Mero. viljaa, sillä huonolaatuisen viljan rehuarvo ei parane pötsissä. Täydennysväkirehuja valittaessa pelkkää kilohintaa tärkeämpi valintakriteeri tulisi olla rehun yhteensopivuus kotoisten rehujen koostumukseen. Vain oikeaoppisella täydennyksellä saadaan tilan omat rehut hyödynnettyä laadukkaaksi maidoksi. n Henna Mero toimii ProAgria Maaseutukeskusten liitossa tuoteryhmäpäällikkönä. Nyt kannattaa tuottaa maitoa Maidon hyvän hintakehityksen ansiosta lehmien terveydestä ja hyvästä tuotoksesta kannattaa nyt huolehtia. ProAgria Maidon tuoteryhmäpäällikkö Henna Mero kannustaa maidontuottajia pitämään navetan kaikki lypsypaikat täynnä. Teksti: Ulla Kommeri, tuotepäällikkö, Suomen Rehu ovat, sen edullisempaa rehua se on. Konekustannusten osuus on säilörehun tuotantokustannuksesta suurin. Ei siis ole sama, millaisella koneketjulla säilörehun tekee. Kalusto, sato ja laatu pitää olla oikeassa suhteessa keskenään. Laadulla lisää tuotosta Säilörehulla on suurin merkitys lypsylehmien ruokinnan onnistumisessa. Siksi siinä piilee monessa tapauksessa hurja tuotannollinen potentiaali, jota ei useinkaan ole otettu käyttöön, analysoi Mero. Oikein täydennettyyn, edulliseen, hyvälaatuiseen ja runsaaseen Mututuntuma ei riitä Liian moni tila luottaa edelleen mututuntumaan säilörehun laadun osalta, harmittelee Mero. Valion tilastojen mukaan jopa noin 40 prosenttia maitotiloista jättää säilörehuanalyysin kokonaan tekemättä. Ruokinnan täydentäminen ilman analyysia voi olla vain paras arvaus. Oikean täydennyksen löytämiseksi perusrehujen laadun on oltava hyvä ja tiedossa, jotta kotoisten rehujen täydennykseen käytetyt panokset eivät mene hukkaan. Säilörehun laadun tuntemisen lisäksi viljaa käyttävien tilojen olisi tunnettava myös viljan laatu. Hyvän maitotuotoksen aikaansaamiseksi ruokinnassa on käytettävä hyvälaatuista Lypsylehmien keskituotos on Suomen Gallup Elintarviketiedon mukaan laskenut loppuvuodesta yli kaksi prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Samaan aikaan maidon hinta on noussut Suomessa ja maailmanmarkkinoilla. Maidolla on kysyntää ympäri maailman ja sitä kannattaa nyt tuottaa, linjaa ProAgrian tuoteryhmäpäällikkö Henna Mero. Tällä hetkellä Suomen maidontuotannon haasteena on saada keskituotokset uudelleen nousuun ja meijeriin menevä maitomäärä kasvamaan. Säilörehu suurin kustannus Viime syksyn aikana viljan ja rehujen raaka-aineiden hinnat vaihtelivat voimakkaasti. Tämä sai maidontuottajat miettimään asioita kriittisesti. Moni tuotannon lopettamista suunnitellut teki lopetuspäätöksen aiottua aikaisemmin, osa tiloista puolestaan karsi kustannuksia vähentämällä ostorehujen käyttöä. Tiukkaa kustannustilannetta on osaltaan helpottanut parempi maidon hinta. Meron mukaan kasvaneesta maitotilistä osa pitäisi saada jäämään palkaksi lypsykarjatilalle, eikä sitä pitäisi ajatella pelkästään nousseita kustannuksia korvaavana tekijänä. Samalla pitää miettiä myös muiden kustannusten vaikutuksia, kuten säilörehua, sanoo Mero. Säilörehun tuotantokustannuksen osuus on noin puolet kokonaisrehukustannuksesta. Mitä parempi säilörehusato ja laatu Täysrehu Säilörehu Noin puolet lehmän rehuannoksesta koostuu säilörehusta tilastojen mukaan. Väkirehuprosentti on keskimäärin eli jopa alle puolet ruokinnan kuiva-aineesta on väkirehua. Vilja Väkirehu Säiliörehu 14 15

9 NAUDAN RUOKINTA Oikealla rehutäydennyksellä lisää tuloja Viime kesänä sekä rehuviljan että säilörehun hehtaarisadot olivat edellisvuotta korkeammat. Varastoissa onkin mukavasti rehua kuluvan sisäruokintakauden tarpeisiin. Kun rehustukseen lisätään tuottavat täydennykset, eväät hyvään maitotuotokseen ovat kasassa. Viime kesänä rehuviljaa korjattiin hehtaarilta keskimäärin kiloa, mikä on 400 kiloa edellisvuotta enemmän. Säilörehun viime kesän keskimääräiseksi sadon on arvioitu olevan noin kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta, noin kiloa edellisvuotta enemmän. Säilörehun laatu ei ole kuitenkaan ollut täysin odotusten mukaista, mikä asettaa lisävaatimukselle täydennysrehujen valinnalle. Onko säilörehun laatu sitten syynä siihen, että maidontuotanto ei ole kivunnut yhtä jalkaa hyvien hehtaarisatojen kanssa? Syitä on varmasti useita, ja ne vaihtelevat eri tilojen välillä. Rehuasiantuntijana pohdin väistämättä sitä, että eikö kotoisiin rehuihin ole löytynyt sopivaa täydennystä tai onko tiloilla säästetty poikimisen tienoon ruokinnassa. Huolehdi pötsimikrobeista Säilörehun oikean täydentämisen kulmakivi on rehun laadun selvittäminen. Säilörehuanalyysi on pieni investointi verrattuna siihen lisämaitotuloon, mikä saadaan kotoista rehua tasapainoisesti täydentämällä. Säilörehu on maitotilan arvokkain rehu, joka kannattaa hyödyntää mahdollisimman hyvin. Pötsimikrobeja aktivoimalla ja lisäämällä saadaan säilörehun valkuaisesta ja kuidusta kaikki tehot irti. Lehmän syömistä rehuista syntyy pötsikäymisessä prosenttia lehmän tarvitsemasta energiasta (rasvahapot) sekä prosenttia lehmän tarvitsemasta valkuaisesta (mikrobit). Mikrobivalkuaisen aminohappokoostumus on hyvin lähellä maidon vastaavaa, joten lehmä pystyy käyttämään mikrobivalkuaisen hyväkseen maidontuotannossa hyvällä hyötysuhteella. Pötsitehoste kasvattaa tuotosta Suomen Rehun patentoima Pötsitehoste nostaa merkitsevästi pötsin mikrobien lukumäärää ja lisää niiden tuottamaa energiaa. Pötsitehostetta ja sen vaikutuksia on tutkittu sekä tieteellisesti että oikeissa navettaolosuhteissa. Kaikki tulokset kertovat samaa: pötsitehostepitoista rehua syöneiden Rahassa mitattuna Pötsitehosteen etu oli yli 200 euroa lehmää kohti. lehmien tuotokset ovat nousseet. Lisäksi Pötsitehoste-rehut mahdollistavat korkean maitotuotoksen ja nostavat/ ylläpitävät tuotosta myös alenevassa tuotantovaiheessa. Tiloilta saatujen tulosten mukaan Pötsitehostetta saaneiden lehmien maitotuotos parani keskimäärin viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Rahassa mitattuna Pötsitehosteen etu oli yli 200 euroa lehmää kohti. Pääsääntöisesti suurempi määrä maitoa tuotettiin samalla rehumäärällä, eli Pötsitehoste paransi rehujen hyväksikäyttöä. Olemmekin laskeneet, että Pötsitehoste-rehutonnia kohti lehmä tuottaa euron edestä enemmän maitoa kuin tavanomaisella väkirehulla. Pötsitehostetta löytyy Mainio- Krossi-täysrehusta ja Oiva-Krono Top -puolitiivisteestä sekä uudemmista tulokkaista Aimo-Krossi-täysrehusta sekä Puhti-Krossi Top-puolitiivisteestä. Acetona-rehuissa Pötsitehoste on ollut vaikuttavana aineena jo useamman vuoden ajan. Tarkkana poikimisen aikoihin Poikimiset kannattaa vahtia huolella ja lehmät ruokkia kunnolla, sillä näihin asioihin voi tuottaja itse vaikuttaa. Suomalainen lehmä lypsää keskimäärin 2,33 lypsykautta eli todella vähän. Leijonan osan tänä aikana saaduista tuloista vie hiehon uudistuskustannus, joka on noin euroa. Mitä enemmän lehmällä on poikimisia, sitä enemmän se tuottaa elinaikanaan maitoa eli tuloja tuottajan kukkaroon. Ummessaoloaikana lehmä syö vähän ja sen ravinnon tarve on pieni. Poikimisen jälkeen lehmä aloittaa lypsämisen niin nopeasti, ettei se pysty syömään riittävästi tuotokseen nähden. Syöntikyky paranee siis tuotoksen nousua hitaammin, ja lehmä laihtuu, ellei tilannetta korjata ruokinnan keinoin. Pötsi ja sen mikrobisto kannattaa valmentaa hyvissä ajoin vastaamaan kohonneen maidontuotannon tarpeita. Hyvinvoivan lehmän vastustuskyky on kunnossa ja sen kiimat ovat selvät. Tämä puolestaan varmistaa tiinehtymisen oikeaan aikaan eli seuraavan lypsykauden. Pötsimikobiston lisäksi lehmän luontainen kalkkipumppu olisi syytä käynnistää ruokinnan keinoin jo tunnutusvaiheessa. Poikimisen ja maidontuotannon alku lisäävät kalsiumin tarvetta hyvin nopeasti. Mikäli kalsiumin säätelymekanismit eivät toimi riittävän tehokkaasti, veren kalsiumpitoisuus laskee liian alas ja seurauksena on poikimahalvaus. Tuotosmäärien noustessa piilevää kalkinpuutosta eli hypokalsemiaa tavataan yhä nuoremmilla lehmillä. Kun veren kalsiumpitoisuus notkahtaa liian alas, seurauksena on stressihormonien määrän kasvu ja vastustuskyvyn heikkeneminen. Lisäksi kalkin puutos heikentää lihassupistuksia eli esimerkiksi vetimen sulkijalihas ei toimi kunnolla ja bakteerit pääsevät avonaisesta vedinkanavasta utareeseen aiheuttamaan utaretulehduksen. Suomen Rehun Acetona-tuoteperhe on suunniteltu poikimisajan rasitusten hallintaan. Lue lisää tästä lehdestä sivulta 9. n Markku Virkki Kehityspäällikkö markku.virkki@suomenrehu.com 16 17

10 < Nuorkarja mutustelee hyvällä halulla olkipaalin päivässä. Ennen paali tuotiin pöydälle pumppukärryllä, nyt Avantilla. Olki tuli ruokalistalle huonon rehukesän jälkeen vuonna Alkuun ruokintatöissä käytettiin kottikärryjä ja traktorin rehutalikkoa, muistelevat Marianne ja Jorma 18 vuotta sitten alkanutta uraansa maidontuottajina. Avantista maitotilan kelpo renki Pienkuormaajalle löytyy maitotilalla yllättävän paljon hommaa. Siiverinmäen tilalla Alahärmässä sillä puhdistetaan navettaa, siirrellään suurpaaleja, pyöritetään uppopumppua ja tehdään myös lumitöitä, jos sattuu olemaan lunta. Teksti: Raila Aaltonen Kuvat: Heikki Alkula Alahärmässä, Voltin kylällä maitoa tuottavat Jorma ja Marianne Hanhimäki hakivat helpotusta navettatöihin, kun kombinavetan käytävien puhdistus painepesurilla alkoi tuntua liian työläältä. Avant 365 -pienkuormaajan valintaan oli painavat perusteet. Näitä on täällä päin monilla tiloilla, ja pojan kummisetäkin tätä suositteli. En edes kokeillut konetta ensimmäisen kerran ajoin vasta täällä, omassa navetassa, kertoo Jorma Hanhimäki kaupanteosta. Etulaitteiksi hän valitsi harjakoneen, trukkipiikit ja kauhan. Uusin hankinta, paalipihti, teki pumppukärryn virattomaksi ruokintatöissä. Jorma irrottaa koneen nokalta harjalaitteen ja kiinnittää paalipihdin tilalle. Olkipaalit on kasattu traktorin etukuormaajalla rehulatoon kolmeen kerrokseen. Pienkuormaaja kurottaa kasasta ylimmän paalin helpon näköisesti, ja kohta se on jo nuorkarjan pöydällä innokkaiden turpien tutkittavana. Tämä käy tosi nätisti, isäntä kehuu ja kuorii paalin päältä muovin ja verkon pois. Näppärä ja pieniruokainen Niin sujuvaa on työ, että päivittäin käytettävälle koneelle kertyy alle 10 käyttötuntia kuukaudessa. Mutta Jorma uskoo keksivänsä koneelle lisääkin Koneet ovat tulleet helpottamaan työtä ja varmistamaan, että työkyky myös säilyy. töitä. Harvemmin tarvittavia Avantkuormaajan lisälaitteita saa tarvittaessa vuokralle, ja lähiseudun tilat myös lainaavat niitä toisilleen. Suursäkkikoura on Hanhimäen hankintalistalla. Nyt lypsylehmien rehuannokseen kuuluvaa energiarehua hankitaan lavoittain pikkusäkeissä, jotka puretaan käsin CombiMaster -ruokintarobottia täyttävälle spiraalille. Suursäkistä rehun saisi näppärästi käsityötä säästäen. Kuormaaja on hyörinyt Siiverinmäen navetassa puolisen vuotta, ja 50 tunnin huolto lähestyy. Koneen joukos tuli tällaanen huoltopaketti, tämä oli minusta plussaa. Tässä on kaikki suodattimet ja kaikki muukin mitä tarvitsee. Huolto on tehty helpoksi, isäntä vakuuttaa esitellen pahvista huoltopakkia. Muitakin plussia hän mainitsee. Koneen kotimaisuus miellytti, samoin työtehoon nähden yllättävän pieni polttoaineen kulutus: 25 litran tankillisella kone huhkii 20 tuntia. Navetta vähitellen valmiiksi Jorma ja Marianne Hanhimäki ovat isännöineet Jorman kotitilaa vuodesta Tila on ollut jo 40 vuotta samalla suvulla, toinen isäntä on menossa, vitsailee Jorma sukutilansa vaiheista. Maidontuotanto on Jorman ja Mariannen käsissä tuplaantunut jo kolmesti. Ensimmäinen laajennus vuonna 1997 lisäsi lehmäpaikat 20:stä 38:aan. Kolme vuotta myöhemmin navettaan lisättiin siipi ja rakennettiin rehutorni, Avant 365 kuormaaja on tehnyt itsensä korvaamattomaksi ja sille keksitään yhä uusia töitä. Lomittaja ajeli runko-ohjattavaa laitetta heti ensimmäisellä kerralla kuin tyhjää vain, Jorma Hanhimäki kertoo. ja lopuksi vanha parsinavetta muutettiin kombinavetaksi. Nyt lehmäpaikkoja on 82. Käytävän päässä on reilulla kokoomatilalla varustettu 2 x 4 -tandemlypsyasema. L-muotoisen navetan toisella käytävällä on vasikoiden ryhmäkarsinat ja kasvavien hiehojen parret. Seinät on nyt valmiit tämän sukupolven osalta. Niiden sisällä sitten kehitetään työtä ja eläinten oloja. Töitä on koneistettu järkevästi vaiheittain. Nyt suuren karjan aamutoimet vievät Jormalta ja Mariannelta reilut kolme tuntia, iltatyöt hoituvat vähän nopeammin. DeLavalin ruokintarobotti tuli palvelukseen neljä vuotta sitten. Laite annostelee lypsäville rehuja kuudesti päivässä. Ensin lehmät saavat säilörehua ruokahalun mukaan, sen päälle Energia-Krossia, Farmarin Rypsiä ja vastapoikineille vielä tujaus Acetona Energyä varmistamaan tiinehtymistä. Aloittaessaan maidontuottajina Hanhimäet asettivat tuotostavoitteeksi kiloa. Viime vuonna keskituotos oli kilon tuntumassa, ja kilon vuosiakin on jo ollut, ennen karjan viimeisintä laajennusta 30 lehmällä vuonna Tuotostaso on nyt riittävä ja karjakoko tavoitteessa, joten pääsemme nyt valitsemaan eläimiä aikaisempaa ankarammin, kuvaa Marianne. Työtä kolmelle sukupolvelle Mariannen ja Jorman päivät ovat täysiä. Emäntä rientää kotitilan hommista myös meijerin ja tuottajayhdistyksen luottamustehtäviin. Silti molemmista aistii iloisen ja tyytyväisen perusasenteen omaan työhön. Me tehdään työt täällä niin hyvin kuin osaamme. Tuottajahintoihin ja tukipolitiikkaan voimme vaikuttaa hyvin vähän. Edunvalvontaan ja maidon markkinointiin meillä on palkatut rengit, alan ammattilaiset, luonnehtii Marianne maitoalan työnjakoa. Ammattilaisten apua käytetään ruokinnan ja jalostuksen suunnittelussa. Suomen Rehun rehumyyjä Henry Liedon kanssa Hanhimäet pitävät tietokonehippaaset vuosittain ja tapaavat muutenkin usean kerran vuodessa. Lieto myös säätää ruokintaa tarpeen mukaan saatuaan uudet tiedot maidon valkuais-, rasva ja ureapitoisuuksista sekä säilörehuanalyyseista. Eläinjalostuksessa tavoitteena on hyvä käyttölehmä, joka tiinehtyy helposti, on rakenteeltaan kestävä ja lypsettävyydeltään hyvä. Eteenpäinmenosta kertoo se, että utareliiveistä on päästy ay-karjassa lähes kokonaan eroon. Perheen viisi lasta ovat kaikki toisella kymmenellä, ja esikoistytär kirjoittamassa ylioppilaaksi. Kolme vanhinta, 14-, 16- ja 18-vuotias, hoitavat tarvittaessa navettatyöt jo keskenään. Samassa pihassa, omassa talossaan asuvat Jorman vanhemmat ovat hekin suurena apuna töissä. Kyllä täällä pärjätään. Tulevaisuudenuskoa on oltava, että jaksaa tehdä oman työnsä hyvin, Jorma ja Marianne vakuuttavat. n 18 19

11 SIKOJEN RUOKINTA Mahaterveys auttaa suoliston hyvinvointia Mahan ja suoliston terveys parantaa rehuhyötysuhdetta. Suomen Rehun sikojen täysrehuissa käyttämä Vals-ohra edesauttaa hyvää mahaterveyttä. Lisäksi uudistamme Pekoni 100 -välikasvatusrehun Progutia sisältäväksi. Lisätietoja internetosoitteista ja sekä alueesi rehumyyjältä. Suomen Rehun ruokintatutkimuksessa selvitettiin sikojen mahojen terveyttä teurastamolla. Tulosten perusteella vahvistui käsitys, että mahaterveydellä on vaikututusta suolistoterveyteen. Lihasian täysrehuissa käytettävä Vals-ohra vaikutti myönteisesti mahaterveyteen. Suolistoterveyden tuoma häiriöttömyys lisää tasalaatuisuutta: siat kasvavat samassa tahdissa, painohajonta on pienempi ja lajittelutyötä ja tyhjennyskertoja on lihasikalassa vähemmän. Hyvä porsaan alkukasvu ja rehuhyötysuhde näkyvät hyvänä kasvuna ja rehuhyötysuhteena lihasikalassa. Otetaan esimerkiksi 27 kilon painoinen lihasika ja asetetaan tavoitteeksi 110 kilon elopaino. Lihasika, jolla on hyvä MBI, kuluttaa 2,5 rehukiloa yhtä lisäkasvukiloa kohti. Saavuttaakseen 110 kilon painon sen pitää kasva 83 kiloa. Rehua tähän lisäkasvuun kuluu 207,5 kiloa. Heikolla MBI:llä varustetun lihasian rehuhyötysuhde voi olla lajitoveriaan 5 prosenttia heikompi. Siltä kuluu 2,63 kiloa rehua yhtä lisäkasvukiloa kohti. Näin siltä kuluu yhteensä 218,3 kiloa rehuja, jotta se saavuttaa 110 kilon elopainon. Eroa sikojen välille syntyy 10,8 rehukiloa. Tuhannen sian sikalassa heikko rehuhyötysuhde tarkoittaa peräti kiloa rehua. Lihasika voi kasvaa samassa kasvuajassa 115 kiloon tai 108 kiloon. Erotus on 7 elopainokiloa, joka on teuraskiloiksi muutettuna 5 lihakiloa. Euroina se on 1,45 kilohinnalla 7,3 euroa/lihasika. Tuhannen sian sikalassa parempi loppupaino eli kasvu tarkoittaa euroa enemmän lihatuottoja. Vaikuta ruokinnalla Sian mahalaukkuvauriot sijaitsevat yleensä ruokatorvialueella. Se jatkuu mahalaukun puolella kämmenenkokoiselle alueelle. Ruokatorvialueelta puuttuvat kaikki rauhasrakenteet. Sen sijaa muu osa mahalaukkua sisältää samankaltaisia limaa ja ruoansulatusnesteitä erittäviä rauhasia kuten ihmisen mahalaukku. Sian mahahaavalle altistavat ruokintatiheys, mahanesteen erityksen runsaus ja liian hienojakoinen rehu. Jokainen ruokintakerta on eräänlainen happohyökkäys. Stressi lisää mahanesteen eritystä kuten myös rehun valkuaisen ylimäärä ja äkilliset kudosvauriot, tulehdukset ja yliherkkyysreaktiot. Lievät mahalaukkumuutokset eivät vaikuta sikojen viihtyvyyteen, kasvuun tai rehunkäyttöön. Suomen Rehun lihasianrehut sisältävät ainutlaatuisella menetelmällä valmistettua Vals-ohraa. Jo 1990-luvun alussa tehdyissä kokeissa Vals-ohran todettiin vähentävän mahahaavaa oleellisesti. Vals-vilja tavallaan räjäyttää jyvän hiutalemaiseksi, jolloin siitä tulee litteä ja pinta-alaltaan suuri. Vals-ohra on pölytöntä ja karkeajakoista. Lisäksi suuri pinta-ala mahdollistaa tehokkaan ruoansulatusentsyymien toiminnan ja sitä kautta hyvän sulavuuden. Vasarajauhetun ohran partikkelit ovat pieniä, mutta teräväsärmäisiä, jolloin se ei ole niin hyvä mahalle kuin Vals. Hienoksi jauhettu rehu lisää mahan sisällön juoksevuutta ja mahahaavariskiä. Pekoni 100 sisältää nyt Progutia Porsaan startti vaikuttaa sen kasvuun ja rehuhyötysuhteeseen lihasikana. MBI on usein korkeampi ja kasvu parempi verrattaessa Progutia sisältäviä rehuja sellaisten tuotteiden vaikutuksiin, joissa ei ole Porgutia. Progut estää porsaalla E. colin kiinnittymisen, alentaa ripuliriskiä, vahvistaa vastustuskykyä, tasapainottaa suolistomikrobistoa ja alentaa stressiä. Porsaiden välikasvatusvaiheessa näillä ominaisuuksilla on käyttöä ja siksi lisäämme Progutin Pekoni 100-välikasvatusrehuun. Välikasvatusvaiheen Progut-lisällä turvataan sekä porsaan että tulevan lihasian hyvä startti, jonka lopullinen hyöty näkyy parempana tuloksena lihasikalassa. n Marjut Vuorijärvi Kehityspäällikkö marjut.vuorijärvi@suomenrehu.com Suolistoterveystutkimuksissa osoitetut yhteydet: Mitä korkeampi MBI, sitä parempi porsaan ja lihasian lisäkasvu. Mitä tasaisempi suolistomikrobisto, sitä parempi kasvu. Mitä terveempi suoli, sitä paremmin rehu sulaa ja tulee hyväksikäytettyä. Mitä korkeampi MBI, sitä parempi mahaterveys. Mitä enemmän Vals-ohraa, sitä parempi mahaterveys. Progutia sisältäviä rehuja käytettäessä MBI on usein korkeampi ja täten myös kasvu on parempi. Mikä on MBI? Kirjainyhdistelmä MBI on eläimen suoliston mikrobitasapainoa kuvaava indeksi. Se kertoo suolessa olevien hyödyllisten ja haitallisten mikrobien välisen suhteen: mitä suurempi MBI sitä parempi tilanne suolessa on. Tutkimusten mukaan MBI:n ja porsaan kasvun välillä on positiivinen yhteys. Porsaan kasvu on sitä parempaa mitä korkeampi MBI on. Suomen Rehun porsasrehujen koostumus on suunniteltu niin, että se tukee hyvää suolistoterveyttä ja hyvän MBI:n muodostumista. Suomen Rehun kehittämän Progut-suolistoparanteen on tutkimuksissa todettu parantavan MBI-arvoa ja porsaiden päiväkasvua. 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 n Mahalaukun muutosaste Ei ollenkaan Lisäystaso 1 Lisäystaso 2 Mahalaukun muutosaste oli sitä vähäisempi, mitä enemmän rehuseoksessa oli Vals-ohraa. Asteikko 0 4; 0=ei muutoksia; 4=paljon muutoksia. (Munkkilan lihasikaseuranta 2007.) 20 21

12 ELÄINLÄÄKÄRI Mahahaava on monen tekijän summa Mahahaava on yleinen ongelma kaikkialla, missä sikoja kasvatetaan ammattimaisesti. Useat tuotannon tehokkuutta lisäävät tekijät altistavat mahahaavalle. Suomen Rehun Vals-jauhatusmenetelmä on poikkeuksellisen hyvä ratkaisu mahahaavan ehkäisyssä. Sian mahahaava sijaitsee mahalaukun ruokatorvialueella. Lievä ruokatorvialueen paksuuntuminen ei vielä alenna sian hyvinvointia, mutta limakalvon syöpyminen aiheuttaa voimakasta kipua. Lievät mahahaavamuutokset ovat palautuvia. Ruokatorvialue voi parantuessaan kuroutua pieneksi ja joustamattomaksi, jolloin sika syö halukkaasti, mutta oksentelee ja kasvaa huonosti. Kroonisen, vuotavan mahahaavan oireet ovat helposti tunnistettavissa. Sian ruokahalu on huono, iho on kellertävän valkoinen ja ulosteet ovat tervamaisen mustia. Akuutissa muodossa sika voi kuolla vuorokauden sisällä. Tyypillisin sairastumisaika on 3 6 kuukauden iässä, mutta mahahaava on melko yleinen kuolinsyy myös emakoilla. Kaikki kalpeat, kuolleet siat eivät ole sairastaneet mahahaavaan. Mahahaava ei aina ole itsenäinen ongelma, vaan jonkin infektion yksi oire. Tyypillisin mahahaavaan johtava tauti on ollut porsasyskä, jonka esiintyvyys alkaa Suomessa tosin olla jo melko vähäinen. Sirko-virus 2 aiheuttaman PMWSn oireisiin voi myös kuulua mahahaava. Diagnoosi pitää aina varmistaa ruumiinavauksella. Lisäksi selvitetään mahdolliset taustalla olevat infektiotaudit. Paasto rasittaa mahaa Mahahaavan tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Se tiedetään, että ongelman syntyyn tarvitaan monta altistavaa tekijää. Vakavat infektiot altistavat sikaa mahahaavaan kahdella tavalla. Tietyissä infektioissa vapautuva histamiini lisää suolahapon eritystä ja taudin aiheuttama ruokahaluttomuus lisää riskiä entisestään. Ruokinnan keskeytyminen on eräs keskeinen mahahaavan riskitekijä. Ensikoiden riskiaikoja ovat siirto kasvatuksesta emakkosikalaan ja siirto porsimisosastolle. Siirron yhteydessä ruokintaan tulee muutos, joka saattaa johtaa heikkoon ruokahaluun. Ruokailutauon seurauksena eläimelle puhkeaa mahahaava. Ruokintalaitteiden ongelmat tai vedenjakelukatkot aiheuttavat muutosta ruokailurytmiin ja altistavat siten mahahaavalle. Ruokintakertojen vaikutuksesta on monenlaisia tutkimuksia. Yleisin johtopäätös on, että ruokintakertoja merkittävämpi riski on ruokintakertojen muuttaminen kasvatuskauden aikana. Rehuperäisistä riskitekijöistä tunnetuin on liian hienojakoinen vasarajauhettu vilja. Eri viljat muodostavat erilaisen riskin. Kotimaisista viljoista vehnä lisää eniten mahahaavataipumusta, koska se on erittäin vähäkuituinen. Myös maissi tunnetaan mahaterveyden kannalta ongelmallisena viljana. Vähiten mahahaavalle altistaa kaura, jonka kuitupitoisuus on korkea. Hoito turhauttavaa Sian mahahaavan hoito on ongelmallista. Lievempiä tapauksia on vaikea diagnostisoida ja kun oireet ovat selvät, hoito alkaa olla myöhässä. Oireileva sika siirretään sairaskarsinaan ja sille tarjotaan kuitupitoista rehua, kuten kaurajauhoa ja heinää. Rehujen rasvalisäykset ja E-vitamiinin puute altistavat myös mahahaavalle, joten jos mahahaavoja esiintyy runsaasti, kannattaa rasvan laatu ja E-vitamiinin määrä tarkistaa. E-vitamiinin liika-annostelulla ei ole todettu mahahaavalta suojaavaa vaikutusta. Koska mahahaavan hoito on turhauttavaa, täytyy miettiä ongelman ennaltaehkäisyä. Ehkäisyn tekee haasteelliseksi se, että tavallisimmat mahahaavaa ehkäisevät toimenpiteet ehkäisevät tehokkaasti myös sian kasvua. Ruokintalaitteiden säännöllinen huolto ja vesinippojen toimivuuden tarkistus ehkäisevät ruokintahäiriöitä. Riittävän kaukalotilan varaaminen jokaiselle sialle on tärkeää paitsi mahahaavan ehkäisyn, myös ryhmän tasaisen kasvun kannalta. Siirtoja kannattaa välttää. Vals-menetelmä yhä iskussa Suomen Rehun tutkimuksissa Valsmenetelmällä käsitelty ohra osoittautui edelleen päteväksi keinoksi ehkäistä mahahaavaa. Vals-menetelmä kehitettiin Suomen Rehussa 1990-luvulla. Menetelmässä jyvän partikkelikoko jää suureksi, mutta huokoisuuden takia sulavuus on hyvä. Huokoinen koostumus näkyy muun muassa siinä, että Vals-viljaa sisältävä rehu imee runsaasti vettä. Kotovaraisessa ruokinnassa jauhatuskarkeuden lisääminen ehkäisee hyvin mahahaavaa, mutta kasvu ja rehuhyötysuhde heikkenevät selkeästi. n Pirkko Hämeenoja Eläinlääkäri pirkko.hameenoja@suomenrehu.com 22 23

13 SIKASEMINAARI SIKASEMINAARI Sikaseminaarissa panostettiin alkuun Teksti: Ulla Laihinen, tuotepäällikkö, Suomen Rehu Kuva: Maija Päivärinta, tiedottaja, Hankkija-Maatalous Vaikuta vieroitettujen porsaiden syöntiin Suomen Rehun Sikaseminaari: Alkuun kannattaa panostaa järjestettiin 7. päivä helmikuuta 2008 Turussa. Tapahtumaan osallistui porsaan ja sianlihantuottajia sekä alan sidosryhmien edustajia. Erittäin korkeatasoiset asiantuntijaluennot herättelivät kuulijakuntaa pohtimaan muun muassa alkukasvatuksen tärkeyttä sekä terveyden ja ruokinnan vaikutusta niin tuotantotuloksiin kuin kannattavuuteenkin. Suomen Rehun toimitusjohtaja Jussi Äärilä avasi Sikaseminaarin kertomalla Suomen Rehun ja Agrimarketin toimintojen yhdistymisen ansiosta syntyneestä uudesta kustannustehokkaasta toimintamallista. Suomen Rehun painopistealueet ovat edelleen tutkimus ja tuotekehitys sekä kustannustehokkuus ja asiakaslähtöisyys. Agrimarket tuo Suomen Rehun tuotteet yhä lähemmäs tuottajaa koko maan kattavan myymäläverkoston avulla. Maa- ja metsätalousministeriön jaostopäällikkö Esa Hiiva välitti ministeriön terveiset seminaariväelle. Hollantilainen tutkija Erik Bruininx CCL Research -yrityksestä luennoi porsaiden suolistoterveyden turvaamisen ja vieroituksen jälkeisen syönnin vaikutuksista terveyteen. SOK:n päivittäistavarakaupan johtajan Jukka Ojapelto toi esiin kaupan näkökulman suomalaiseen sikatalouteen. Iltapäivällä ohjelmaa jatkettiin kolmessa erillisessä kokoustilassa. Seminaarin osallistujat saivat valita monipuolisesta tarjonnasta itselleen mielenkiintoisimmat luennot. Suomen Rehu käynnisti porsaiden kasvukisan ja ennätyskasvut ovat tuttuun tapaan haussa. Asiantuntijaluentoja kiiteltiin Anni ja Kalle Korvenoja sekä Kari ja Satu Alakylä pitivät kehitysjohtaja Olli Hietasen esitystä yllättävänä Helmikuun alussa Suomen Rehu järjesti sikaseminaarin Turussa. Asiantuntijaluennot saivat kiitosta monilta kuuntelijoilta. ja keskustelua herättävänä. Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa työskentelevä Hietanen valoi uskoa siihen, että suomalaisella sikataloudella on tulevaisuus. Visiot tulevaisuudesta olivat lennokkaita merellä kelluvista maatiloista biomassaa kasvaviin laboratoriosikaloihin. Harvoin tulevaisuus riippuu aikaisemmin tapahtuneesta. Oikeasti maailma on avoinna, kaikkein kriittisin ja vaikeimmin hyväksikäytettävä resurssi on korvien välissä. Siellä on kyky haluta, sitoutua ja tahtoa, painotti Hietanen. Hietasen villeimpiin visioihin yhdistelmäsikaloita pyörittävät tuottajapariskunnat eivät täysin lämmenneet. Arkielämän raadollisuus asettaa rajat: ainakin investoinnit rajoittavat rohkeimpia hyppyjä tuntemattomaan. Anni Korvenoja kiitteli Bruininxin esitystä erityisesti menemisestä syvemmälle aiheeseen kuin seminaariesitykset yleensä. Myös Satu Alakylä kommentoi esitystä, varsinkin valaistusasia oli mielenkiintoinen, ja siihen hän olisi halunnut keskityttävän vielä tarkemmin. Asiapitoisen päivän päätyttyä osa seminaarivieraista lähti kohti kotia, osa jatkoi Agri-risteilylle mukanaan ideoita tulevaisuuden varalle. n Teksti: Marjut Vuorijärvi, kehityspäällikkö, Suomen Rehu Vieroitetun porsaan suoli tarvitsee rehua mahdollisimman nopeasti vieroituksen jälkeen. Hollantilaisen tutkijan Erik Bruininxin mukaan porsaan syöntiin voidaan vaikuttaa ja ruokintaan kannattaa panostaa. Porsaan syönnin kehitykseen vaikuttavat vieroituspaino, imetysajan prestarter-ruokinta, valo-ohjelma ja rehun makuaromit. Bruininx käsitteli näitä aiheita esitelmässään Sikaseminaarissamme. Bruininx puhui seminaarissa rehun syönnin kehittymisestä vieroituksen jälkeen ja miten se vaikuttaa porsaan terveyteen. Rehun syönti estää suolivaurioita. Porsaan ohutsuolen suolinukka lyhenee ja ravinteiden sulatus heikkenee, jos porsas ei syö riittävästi. Lisäksi suolinukan solujen välit löystyvät ja taudinaiheuttajia pääsee herkemmin verenkiertoon, kun syönti on heikkoa. Ensimmäinen viikko vieroituksen jälkeen on porsaan kehitykselle tärkeä. Bruininx totesi, että porsaan ensimmäisen viikon syönti vieroituksen jälkeen määrää 40 prosenttia porsaan syönnistä ja kasvusta välikasvatusvaiheessa. Vieroituspainoltaan painavammat porsaat saavat paremman startin. Bruininxin tekemissä kokeissa painavammat porsaat (9,3 kg) söivät ja kasvoivat vieroituksen jälkeen 0 34 päivän aikana paremmin kuin kevyemmät porsaat (6,7 kg). Ero tuli esiin myöhemmin, ei heti vieroituksen jälkeen. Prestarterista lisäpotkua Valo ja prestarterin käyttäminen edistävät syöntiä. Porsaat söivät normaalivalaistuksessa paremmin kuin ilman valoja hämärään aikaan. Bruininx seurasi porsaita viiden viikon ajan vieroituksen jälkeen. Syönti kehittyi viikottain sekä valoisaan että hämärään aikaan ollen kuitenkin aina alhaisempi hämärässä. Bruininx suositteli pidennettyä valojaksoa 3 4 päivää vieroituksen jälkeen. Porsaat, jotka olivat saaneet prestarteria imetysajalla, alkoivat syödä nopeammin ja enemmän vieroituksen jälkeen. Makuaromeilla on syöntiä lisäävä vaikutus erityisesti, jos porsaalle on tarjottu sitä jo prestarter-rehussa ennen vieroitusta. n Suomen Rehun Pikku-Pekoni on porsaan ensimmäisten viikkojen ruokintaan suunniteltu maittava, ainutlaatuisella teknologialla valmistettu prestarter, jonka ominaisuudet tukevat porsaan luonnollista kehitystä. Kun Pikku-Pekonia annetaan pieniä määriä kerrallaan useita kertoja päivässä, porsas tottuu vieroituksen jälkeisen rehun koostumukseen ja olomuotoon. Totutuksen avulla porsaan ruuansulatusja entsyymitoiminta kehittyy sulattamaan kiinteää rehua ja porsas on valmiimpi vieroitukseen. Pikku-Pekoni soveltuu erinomaisesti myös puuroruokintaan

14 SIIPIKARJAN RUOKINTA Suomessa kalkkunoiden kasvut ovat jalostajien ilmoittamia arvoja korkeammat. Kalkkunat puntarissa Rintaliha on sekä broilerilla että kalkkunalla halutuin ja arvokkain ruhon osa. Sen osuutta ruhon painosta on pystytty jalostuksella merkittävästi kasvattamaan. Ruokinnalla on suuri vaikutus rintalihan määrään. Kuva: Suomen Rehun kuva-arkisto Munkkilassa Nicholas-kalkkunakukoilla tehty ruokintakoe Turun tehtaan valmistamilla Syncro 1 4 rehuilla osoittaa, että runsas rehun laimentaminen viljalla heikentää kasvua, teurassaantoa ja rintalihasaantoa. Heikentyneen kasvun selittää lähes kokonaan rintalihaksen koon pienentyminen. Jalostaja suosittelee kalkkunoiden loppukasvatukseen rehua, jossa sulavaa lysiini-aminohappoa on 0,97 prosenttia. Ruokintakokeemme korkeaviljaryhmän loppukasvatusrehussa lysiiniä oli reilut 5 prosenttia annettua ohjearvoa vähemmän. Matalaviljaryhmä puolestaan sai sulavaa lysiiniä hieman ylimäärin. Jalostajan aminohapposuosituksia ei näyttäisi olevan järkevää alittaa, ainakaan, jos asiaa tarkastelee puhtaasti tuotantotulosten kannalta. Kokeessa 480 kalkkunakukkoa Kalkkunakukkojen ruokintakokeessa vertasimme kahden erilaisen ruokintaohjelman vaikutusta lintujen tuotantotuloksiin ja rintalihasaantoon. Lintuja oli kokeessa yhteensä 480 eli 240 lintua ryhmää kohti. Linnut oli jaettu kahteentoista 40 linnun karsinaan. Jokaisesta karsinasta siipimerkittiin 10 lintua, jotka punnittiin aina rehunvaihtojen yhteydessä ja teurastusta edeltävänä päivänä. Molemmissa ruokintaohjelmissa käytettiin Syncro 1 4 rehuja. Kolmen ensimmäisen rehun aikana ruokinta oli kaikilla linnuilla sama. Kaksi ensimmäistä rehua syötettiin sellaisenaan. Syncro 3 -rehun kanssa molemmat ryhmät saivat 20 prosenttia vehnäkauraseosta (50:50). Syncro 4 -rehun kanssa ryhmä yksi jatkoi 20 prosentin viljaseoslisäyksellä loppuun asti, ja ryhmän kaksi viljaseoksen määrä nostettiin 40 prosenttiin. Rintalihan osuus kasvaa etenkin loppukasvatusvaiheessa ja rehun lysiiniaminohapon määrällä on kasvuun oleellinen vaikutus. Dieettien laskennalliset sulavan lysiinin määrät olivat 1,1 ja 0,92 prosenttia loppukasvatusvaiheessa. Teuraspainot yli ohjearvojen Linnut teurastettiin tasan 16 viikon ikäisinä. Ryhmän 1 teuraspainot olivat 11,480 kiloa ja ryhmän kaksi 11,270 kiloa. Painot vastasivat hyvin nykyisiä suomalaistavoitteita. Lintujen teurasprosentit laskettiin lämminteuraspainon ja edellisenä päivänä mitatun elopainon perusteella. Ne olivat ykkösryhmässä 72,66 ja kakkosryhmässä 72,29, mitkä tuntuvat hieman alhaisilta luvuilta. Teurasprosenttien ero oli vajaa 0,4 yksikköä matalaviljaryhmän eduksi. Jalostaja ilmoittaa 16 viikon ikäisen kukon elopainoksi 13,34 kiloa. Jos käytetään kokeessamme mitattuja teurasprosentteja, saadaan teuraspainoiksi ykkösryhmälle 9,69 ja kakkosryhmälle 9,64 kiloa. Kokeessamme saavutetut teuraspainot olivat prosenttia Nicholasin internetisivuilla ilmoitettuja ohjearvoja korkeammat. Ohjearvotaulukoissa ei ole mainintaa, milloin ne on päivitetty. Voi olla, että arvot eivät ihan vastaa nykyisen linnun kasvupotentiaalia. Lisäksi ohjearvot on koottu maailmanlaajuisesta aineistosta. Meillä Suomessa sekä kalkkunoiden että broilereiden kasvut ovat jalostajien ilmoittamia arvoja korkeammat. Syitä hyvään kasvuun on monta. Lintujen kasvatusolosuhteet ovat meillä erittäin hyvät, tuottajien ammattitaito on korkea ja varmasti ilmastommekin edesauttaa hyvien tulosten saavuttamista. Hyvälaatuiset rehumme edesauttavat erinomaista kasvua. Runsas vilja pienensi rintalihasta Osalta kukkoja mitattiin rintalihan osuus. Ruokintaryhmissä 1 ja 2 saannot olivat 38,2 ja 37,3 prosenttia. Eroa oli 0,9 prosenttiyksikköä, mikä on melko paljon. Rintalihasten painot olivat 4,40 ja 4,22 kiloa eli eroa ryhmien 1 ja 2 välillä oli 180 grammaa. Kun verrataan teuraspainojen ja rintalihasten painojen eroa, voidaan päätellä, että runsaasti viljaa saaneen ryhmän alempi teuraspaino selittyi pääosin pienemmällä rintalihaksen koolla. Rehuhyötysuhde mitattiin elopainokiloa kohti ja se oli ryhmissä sama, 2,47 kiloa rehua/elopainokilo. Mitattuja teurassaantoja hyväksikäyttäen saadaan rehuhyötysuhteiksi 3,40 ja 3,42 matala- ja runsasvehnäruokinnoille. Jalostajan ohjearvo 16 viikon ikäiselle kalkkunakukolle on 2,38 kiloa rehua/ elopainokiloa kohti. Olemme vajaa neljä prosenttia rehuhyötysuhteessa jalostajan arvoa jäljessä. Tämä selittyy lähinnä rehujemme jalostajan suosituksia alemmilla energia-arvoilla. Suomessa ei ole taloudellisesti järkevää pyrkiä rehussa lähelle 14 MJ energia-arvoa. Sellaista rehua on meillä teknisesti vaikea tehdä, eikä sitä kenenkään olisi varaa ostaa. n Eija Helander Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja eija.helander@suomenrehu.com 26 27

15 KANASEMINAARI Hollantilaisbroilereiden menussa maissia ja durraa Siipikarjaväki Turussa: Tuotanto säilytettävä Teksti: Tiina Sirkijärvi, tuotepäällikkö, Suomen Rehu ja Maija Päivärinta, tiedottaja, Hankkija-Maatalous Kuvat: Maija Päivärinta Suomalaiset ja hollantilaiset broilerit kasvavat pääpiirteissään samoilla rehuilla, mutta erojakin löytyy. Hollannissa esimerkiksi maissia käytetään runsaasti. Teksti: Mikko Anttila, kehityspäällikkö, Suomen Rehu Maissin korkea energia-arvo, hyvä aminohappojen sulavuus sekä liukoisten kuitujen puuttuminen tekevät siitä hyvän broilerirehujen raakaaineen. Maissia sisältävään rehuun ei tarvitse lisätä sulavuutta parantavia entsyymejä. Kasvatusrehuissa maissin osuus on prosenttia, mutta starttirehuissa sitä ei yleensä käytetä. Keltainen maissi sisältää A-vitamiinin esiainetta, joka suurina määrinä voi huonontaa broilerin lihan laatua. Maississa on runsaasti linoleenihappoa, joka tekee broilerin rasvasta pehmeää. Maissin prosessoinnin sivutuotteena syntyy maissigluteeni, joka on erinomainen valkuaisrehu. Se sisältää runsaasti metioniinia ja kystiiniä, mutta lysiiniä vain puolet soijarouheen pitoisuuksista. Maissigluteeni on kallista. Jos hinta on edullinen, sen osuus rehuseoksissa on 5 7 prosenttia. Maissin valkuaisrankki Biopolttoaineen valmistuksen yhteydessä syntyy maissin valkuaisrankkia. Sen osuus siipikarjan rehuissa on pitkään ollut viisi prosenttia, mutta kasvaneet etanolin tuotantomäärät ovat tehneet siitä entistä houkuttelevamman valkuaisraaka-aineen. Sitä voidaan lisätä noin 6 prosenttia broilerien starttirehuun ja enimmillään 12 prosenttia kasvatusrehuihin. Etanolin valmistusprosessi on sellainen, että broilerit eivät pysty käyttämään rankin sisältämää valkuaista hyväkseen parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisenä ongelmana pidetään lysiinin pitoisuuden ja sulavuuden suurta vaihtelua tuotantoerien välillä. Maissirankissa on myös huonosti sulavaa kuitua. Tapioka ja durra Broilerien rehuseoksissa lisätään Hollannissa yhä enemmän tapiokaa ja durraa. Tapioka on edullinen rehun raakaaine, joka sisältää tärkkelystä yhtä paljon kuin vehnä, mutta hyvin vähän valkuaista. Broilerien rehut voivat sisältää tapiokaa prosenttia, kunhan riittävästä valkuaisen saannista on huolehdittu. Durran siemenet sisältävät maissiin verrattuna enemmän valkuaista, mutta vähemmän öljyä. Durran siemenet sisältävät vaihtelevan määrän tanniineja, jotka alentavat aminohappojen hyväksikäyttöä. Lisäksi durran tärkeimmän varastoproteiinin kafiriinin on todettu vaikuttavan oleellisesti valkuaisen ja aminohappojen sulavuuteen broilereilla. Vähän tanniinia ja kafiriinia sisältävät durran siemenet ovat kuitenkin käyttökelpoisia broilerien rehujen raaka-aineita. Soijaöljy Kasvirasvoista soijaöljy on tärkein broilerien rehuraaka-aine. Sen energiapitoisuus on korkea samoin kuin rasvan sulavuus. Lisäksi rasvahappokoostumus on broilerin rehujen kannalta hyvä. Soijaöljyssä on runsaasti pitkäketjuisia rasvahappoja, jotka parantavat lihan laatua. Soijaöljyä lisätään broilerien rehuihin yleensä 3 5 prosenttia. n Siipikarjaseminaarissa pohdittiin muun muassa sitä, miten kuluttajien hintaodotukset syntyvät. Suomen Rehu järjesti 7.2. Turun Messukeskuksessa Kanassa on MUNAA -seminaarin, jonka tarkoituksena oli herättää keskustelua, parantaa alan tietoutta ja lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden välille. Ministeriön tarkoituksena on tukea häkkikanaloiden muuttamista virikehäkeiksi, lupasi jaostopäällikkö Esa Hiiva maa- ja metsätalousministeriöstä. Hiiva painotti, että muutos tuo haasteen. Hänestä alan on mietittävä, miten kotimaista kulutusta vastaava tuotanto säilyy. Tuottaja Juuso Hulmi Kanakumppanit Oy.sta otti esille tuotantomuodon muutoksen. On tärkeää, että investointituet avataan heti. Lattia- ja virikehäkkimunista pitäisi maksaa parempaa hintaa kuin perinteisissä häkeissä tuotetuista. Valtion olisi myös annettava eläintukea uusille tuotantomuodoille, sillä se tehostaisi häkkien vaihtoa. Ketjussa on monta tekijää, jotka eivät tunne toinen toisiaan. Tuottajat korostavat hinnan merkitystä, mutta kuluttajalla on halu kokeilla erilaisia tuotteita. Loppujen lopuksi kauppa myy sitä, mitä kuluttajat haluavat, mietti Ari Puuri. Hän markkinoi kanansa tuottamat munat itse Kymenlaakson alueella. SOK:n päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto kertoi seminaarissa, mitä kauppa odottaa suomalaiselta kananmunantuottajalta. Muna on terveellistä ravintoa Kananmunan ravitsemuksellinen arvo kiinnostaa suomalaisia. Yli 60 prosenttia suomalaisista pitää kananmunaa terveellisenä, kertoi Olet mitä syöt -ohjelmasta tuttu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen. Yhdessä kananmunassa on noin 80 kcal energiaa, joten se sopii hyvin laihduttajalle esimerkiksi ruisleivän kyytipoikana. Kananmunan sisältämä proteiini yhdessä ruisleivän kuidun kanssa ylläpitää tasaista verensokeria, mikä pitää näläntunteen loitolla. Kananmuna on hyvä A- ja D- sekö B-ryhmän vitamiinien lähde. D- vitamiini parantaa myös kalsiumin imeytymistä, joten sen riittävä saanti on tärkeää luustolle osteoporoosin ehkäisemiseksi. Kananmuna sisältää kolesterolia, mutta ravinnon kolesterolin vaikutus veren kolesteroliin vaihtelee suuresti ihmisestä riippuen. Suomalaismies kuluttaa kananmunaa keskimäärin 21 grammaa vuorokaudessa, naisten vastaava luku on vain 15 grammaa. Määrät sisältävät myös laatikkoruuissa ja kakuissa sisältävän piilokananmunan, joten määrää olisi Partasen mukaan vara kasvattaa. n 28 29

16 ESITTELYSSÄ TUTKIMUSVERKOSTO, OSA III Sokerista tiedettä kotieläinten parhaaksi Kaikkien monisoluisten eliöiden solut ovat suurten, monimutkaisten sokerimolekyylien peitossa. Näihin sokerimolekyyleihin törmää mikä tahansa, mikä lähestyy solua. Teksti: Maija Ala-Siurua Kuvat: Seppo Samuli Ritva Niemelä työskentelee Glykosilla projektinjohtajana. Yhtiömme tavoite on olla alamme johtavien asiantuntijoiden joukossa. Glykos Finland Oy:n toimitusjohtaja Juhani Saarinen. Rehujen koostumuksella pystytään vaikuttamaan siihen, tarttuuko esimerkiksi tautia aiheuttava bakteeri tai virus ruuansulatuskanavassa solun pintaan aiheuttaen näin eläimen sairastumisen. Jos pystytään puuttumaan sokerimolekyylin ja bakteerien tai virusten väliseen vuorovaikutukseen, voidaan periaatteessa estää sairastuminen tai vaikkapa vaikuttaa suoliston mikrobitasapainoon suosimalla toisia bakteerikantoja tai estää toisten kantojen kasvu. Sokerit muodostavat myös suoliston pinnan, ja tauteja aiheuttavat mikrobit tarttuvat tiettyihin sokereihin. Suomen Rehun patentoiman Progut-suolistoparanteen toiminta perustuu sen kykyyn estää muun muassa E. coli -bakteerien tarttuminen suolen seinämään. Helsingissä Viikin kampuksella sijaitseva Glykos Finland Oy keskittyy bioaktiivisten hiilihydraattimolekyylien tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yhtiö on yksi Suomen Rehun suolistoterveysohjelman yhteistyökumppaneista. Me keskitymme bioaktiivisiin hiilihydraatteihin, koska niillä on hyvin monenlaisia tehtäviä biologisissa systeemeissä, selittää Glykosin toimitusjohtaja Juhani Saarinen. Niillä on tärkeä rooli esimerkiksi hedelmöittymisessä, kudosten kehittymisessä ja immuunipuolustuksen toiminnassa. Osaamista tutkimusohjelmaan Me olemme tuoneet Suomen Rehun suolistoterveysohjelmaan mekanistista osaamistamme siitä, mitkä tekijät vaikuttavat jonkin mikrobin tarttumiseen ja edesauttavat tai vähentävät niiden esiintymistä suolistossa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi ripulista kärsivien porsaiden tai broilereiden rehustuksessa. Tutkimusohjelmassa mukana olevat Alimetrics ja CyFlo voivat omilla menetelmillään mitata sitä, onko tuoduilla molekyyleillä toivottuja ja oletettuja vaikutuksia. Suomen Rehu on viisaasti koonnut tämän kaiken osaamisen yhteen, Saarinen kiittelee. Progut-suolistoparanteeseen liittyviä kokeita on tehty 15 Euroopan maassa, ja sitä alettiin käyttää kaupallisesti vuoden 2002 alussa. Tällä hetkellä Progutilla terästettyjä rehuja on tarjolla porsaille, lehmille, vasikoille, kalkkunoille, kanoille sekä broileriemoille ja broilereille useissa Euroopan maissa. Pieni suuri osaaja Glykos käyttää menetelmiä, joiden teknologia juontaa juurensa akateemisesta tutkimuksesta. Itsenäisenä yhtiönä on toimittu vuodesta 2004, mutta työtä hiilihydraattien parissa on tehty lähes 20 vuotta. Alun perin aloimme kehittää tutkimusmenetelmiä syöpätutkimusta varten kudosten kehittymisessä ja immuunipuolustuksen toiminnassa. Tavoitteena on parantaa diagnostiikkaa tai jopa kehittää uusia syövän hoitomuotoja, Saarinen kertoo. Myöhemmin oivallettiin, että syövän tutkimukseen kehitettyä glykomiikkamenetelmää voi käyttää suoliston pintarakenteiden kartoitukseen ja hyödyntää funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämisessä,. Tällä hetkellä meillä on 32 patenttiperhettä, mikä on paljon näin pienelle yhtiölle, Saarinen kertoo syystäkin ylpeänä. Glykos on kuuden perustajiensa omistama, ja he kaikki ovat täysipäiväisesti yrityksen palveluksessa. Yhteensä työntekijöitä on parikymmentä. Glykosilla on suhteellisen vähän kilpailijoita, sillä alalla ei toimi kovin monia yrityksiä, jotka osaisivat sekä erottaa, analysoida että valmistaa monimutkaisia hiilihydraattimolekyylejä. Teemme yhteistyötä maailman suurimpien elintarvikealan yritysten kanssa, ja olemme mukana kehittämässä funktionaalisia elintarvikkeita. Pystymme hyödyntämään funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämisessä oppimiamme asioita myös funktionaalisten rehutuotteiden kehittämisessä. Suomen Rehu on Glykosin asiakkaista ainoa rehupuolen yhtiö. Saarinen, kuten muutkin tutkimusverkoston edustajat, kiittelevät Suomen Rehun entistä kehitysjohtajaa Asko Haarasiltaa. Hänelle ei riittänyt, että tuote on kilpailijoita parempi. Asko halusi saada vastauksia kysymykseen, miksi tuote on parempi. Nyt näitä vastauksia alkaa olla. n Mikä on hiilihydraatti? Hiilihydraatti on sokereiden ja niistä muodostuneiden suurimolekyylisten yhdisteiden yleisnimi. Ne ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiilihydraatti on yksi kolmesta perusravintoaineesta ja tärkein energian lähteemme. Mono- ja disakkaridit toimivat elimistössä ravintoaineina. Niiden varastomuodot, joka kasveissa on tärkkelys ja eläimissä glykogeeni, varastoivat elimistössä energiaa. Tärkeimmät elintarvikkeiden disakkaridit ovat sakkaroosi, laktoosi ja maltoosi. Monimutkaisemmat oligosakkaridit ja polysakkaridit toimivat biologisia toimintoja välittävinä molekyyleinä sekä rakennusaineina kasveissa ja eläimissä

17 Maataloustieteen päivillä opittua Teksti: Pirjo Hissa, kehityspäällikkö, Suomen Rehu Maataloustieteen päivät 2008 kokosivat väkeä Helsingin Viikkiin viime tammikuussa. Kaksi päivää kestäneen tapahtuman aikana alan parhaat asiantuntijat kertoivat uusimpia tutkimustuloksia lähes sadassa esitelmässä sekä laajassa posterinäyttelyssä. Seuraavassa muutama poiminta päivien annista. Vapaassa säilörehuruokinnassa väkirehun energiapitoisuus ei juuri vaikuta lehmän energiansaantiin Väkirehun kuitupitoisuuden nostaminen lisää ja rasvapitoisuuden nostaminen vähentää säilörehun vapaaehtoista syöntiä lypsylehmillä. Syöntiero kattaa kutakuinkin väkirehun energiapitoisuuden muutokset molemmissa tapauksissa. Väkirehun valkuaispitoisuuden lisääminen 15 prosentista ylöspäin lisää säilörehun syöntiä. Vaikutus hidastuu vähitellen ja tasaantuu noin 23 prosentin paikkeilla. n Agri-risteilyn messuosaston anti oli todella monipuolinen. Suomen Rehun ruokintaklinikalla löytyi vastaus moneen kysymykseen. Apila lisää säilörehun syöntiä, eikä se tarvitse typpilannoitusta. Kasvukaudella apilan sulavuus alenee hitaammin kuin nurmiheinien. Valmiin säilörehun puna-apilapitoisuuden voi arvioida säilörehun kalsiumpitoisuuden perusteella. Artturi-verkkopalvelussa on laskuri, jolla apilan osuuden voi laskea säilörehun kalsiumtuloksen avulla. n Agri-risteily antoi huvia ja hyötyä 32 Kolmiroturisteytyssikojen (ruotsinhampshire tai norjanduroc-isä ja MxYemä) rehuhyötysuhde oli 6 prosenttia huonompi kuin kotimaisten rotujen risteytyssioilla. Tutkimustulokset puoltavat energian annostelun lisäämistä alkukasvatuksessa verrattuna nykysuosituksiin. Kasvatuksen loppuvaiheessa Meijereiden vastaanottaman maidon rasvapitoisuus on alentunut tasaisesti viimeisten 15 vuoden aikana. Vaikka maidon valkuaispitoisuus on samaan aikaan noussut hyvän ruokinnan ansiosta, sen nousu on ollut pienempi kuin rasvan lasku, joten maidon kuiva-aine on alentunut. Maidon hinnoittelu on tukenut tätä suuntaa. Maitorasvan maailmanmarkkinahinta on nyt hyvä, joten olisi syytä harkita maidon hinnoittelun muuttamista rasvalle edullisemmaksi. Maitorasvan kovuuden vuodenaikaisvaihtelu on vähentynyt. Talvivoi on entistä pehmeämpää, koska nuorella kasvuasteella korjattu säilörehu on korvannut heinäruokinnan, ja rypsivalkuaisrehujen käyttö on lisääntynyt. Myös lehmien tuotoskyvyn lisääntyminen on pehmentänyt maitorasvaa, koska tuotostason noustessa rehuperäisten rasvahappojen osuus maitorasvasta kasvaa. Uusi mielenkiintoinen havainto on, että apilaruokinta pehmentää maitorasvaa. Tämä olisi terveellinen keino vaikuttaa maidon rasvan laatuun. n kaikkien risteytysten leikot tarvitsevat ruokinnan rajoittamista. Ruhon rasvoittumisen perusteella rajoitustarve on suurempi värillisillä roduilla. Kaksija kolmirotuisten sikojen sekä imisien ja leikkojen energiaruokintasuositukset pitäisi eriyttää. n Lähteet: Rinne, Huhtanen, Nousiainen: Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa. Rinne, Nykänen, Kemppainen, Nyholm, Nousiainen: Nurmikasvuston puna-apilapitoisuuden voi ennustaa kalsiumpitoisuudesta. Nousiainen: Tulevaisuuden maitorasva meijeriteollisuuden näkökulma. Tuori, Siljander-Rasi ja Partanen: Rehun olomuodon ja energiaväkevyyden sekä rodun ja sukupuolen vaikutus lihasikojen kasvatuksessa. Lisätietoa internetosoitteessa: Agri-risteily tarjosi jokaiselle osallistujalle sopivankokoisen annoksen leipää ja sirkushuveja. Niin halutessaan osallistuja saattoi istua koko päivän seminaareissa imemässä tietoa tai kierrellä messuosastoilla. Tämä on yhdistetty loma- ja työmatka. Ehkä vähän enemmän kuitenkin lomamatka, koska olemme päässeet pois kotoa, nauroi uusikaupunkilainen Mervi Pirilä. Päivittäisestä työstä broileremotilalla Mervi Pirilä huolehtii yhdessä miehensä Antti Pirilän kanssa. Suomen Rehun ja Agrimarket-ketjun järjestämältä Agri-risteilyltä tarttui mukaan arjessa hyödyllisiä tietoja. Esimerkiksi nettipalvelut kehittyvät nopeasti. Täällä opin, että S-Agrinetissä voi selailla omia laskuja. Meillä on jo aikaisemmin ollut tunnukset sinne, mutta tätä ominaisuutta en ole huomannut, totesi Mervi Pirilä. Rehut kyllä tilataan puhelimitse Teksti ja kuvat Maija Päivärinta, tiedottaja, Hankkija-Maatalous soittamalla, koska se on helppo hoitaa heti siilolla ollessa, tunnustivat Pirilät. Laiva täynnä ammattilaisia Suomen Rehun ja Agrimarket-ketjun järjestämä Agri-risteily keräsi maatalousalan ammattilaista loppuunmyydylle Silja Europalle helmikuun alussa. Ensimmäinen risteilyilta oli varattu rentoutumiselle. Messuosastot avautuivat toisena päivänä. Samaan aikaan järjestettiin kahdessa eri seminaarisalissa yhteensä 26 luentoa, joista osallistujat saivat valita mieleisimmät. Lisäksi Suomen Rehun ruokintaklinikalla asiantuntijat vastasivat mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Hienoa, että luennoista voi poimia itselle parhaat oman mielen ja tilan tarpeiden mukaan, kiittelivät nokialaiset Tuula ja Matti Jokinen. Jokiset kävivät kuuntelemassa muun muassa Melan projektipäällikkö Auli Sulinin esityksen hyvinvoinnista. Siihen tarttuivat myös Pirilät sekä monet muut risteilyvieraat, joten sali oli viimeistä paikkaa myöden täynnä. Jokiset ovat pohtineet hyvinvointia omassakin elämässään. He luopuivat lypsylehmistä vuonna 2002 ja siirtyivät kasvattamaan hiehoja. Vasikat tulevat heille noin kahden kuukauden ikäisinä. Hiehot siirtyvät takaisin kotitilalleen ennen poikimista. Poika on jo ilmoittanut, että hän ei halua jatkaa ainakaan lypsykarjatilaa, joten meidän oli helppo tehdä valinta sen mukaan ja siirtyä toiseen tuotantosuuntaan, summasi Tuula Jokinen. n Maajussille morsian -ohjelmasta tuttu Miia Nuutila oli mukana risteilyllä. Hän muun muassa juonsi maajussin tanssikilpailun sekä muotinäytöksen. 33

18 150-TONNARI SATATONNARIT Suomen yhdeksäs 150-tonnari Eetla, joka vielä viime keväänä poiki terhakat sonnikaksoset. Eetlalla täyteen maitokiloa Teksti: Ari Salmela, rehumyyjä, Agrimarket Viime keväänä ylitti fr-eetla ( R3) maitokilon rajan. Saavutus on Suomessa lajissaan yhdeksäs ja holstein-friisiläisillä vasta kolmas. Eetlan omistavat Jukka ja Matti Pekkala Raahesta. Raahen Lasikankaalla sijaitsevan Pekkalan Maatalousyhtymän takana ovat Jukka Pekkala ja Erika Jylhä-Pekkala sekä Matti ja Sari Pekkala perheineen. Eetlan saavutusta juhlittiin elonkorjuujuhlana viime elokuussa. Joskus ostolehmäkin voi onnistua, vaikka aina sanotaan toista. Pekkalassa on käynyt hyvä tuuri kahden ostokin kanssa, ja ne on ostettu vielä samasta talosta. Eetla ostettiin ensikkona vuonna 1995 yhdessä Alma-ayrshiren kanssa Pattijoelta Vappu ja Esko Mattilalta. Almakin on juhlinut kilon rajapyykkiä, joten Pattijoen Kopsan kylän kasvatit ovat olleet todella kestäviä lehmiä. Poikimisia takana 13 Päivätuotokset Eetlalla ovat ylittäneet 60 kiloa herumahuipussaan, ja paras tuotosvuosi on ollut kahdeksannen poikimisen jälkeen, jolloin maitoa kertyi yhteensä kiloa. Eetlan isä on Mattilan Leka FFF C ja emänisä Kiviojan Revyy F D. Eetla on poikinut säännöllisesti, keskimääräinen poikimaväli on ollut 391 vuorokautta ja kahden viimeisimmän poikimisen välillä tasan 365 päivää. Eetla on poikinut 13 kertaa tehden viime kesänä lähes 15-vuotiaana hyvänkokoiset sonnikaksoset. Lehmävasikoita Eetlalla on ollut vain kolme, mutta tyttärentyttäret ovat jatkaneet emänsä sorkanjäljillä. Pekkalan maito- ja lihatilalla on viitisenkymmentä lehmä ja kaikki vasikat jäävät tilalle. Eetla on saanut vaihtaa navettaa kerran myös Pekkalassa, kun lehmät siirtyivät kymmenen vuotta sitten parsinavetasta lämpimään pihattoon. Karjan ruokinta perustuu hyvään esikuivattuun säilörehuun ja kotoiseen viljaan, jota täydennetään Huippu-Krossi Topilla ja Naminokivennäisillä. Nuorkarjalle annetaan myös kokoviljasäilörehua sekä viljaa Farmarin rypsillä vahvistettuna. n Kaksosvasikat Yllätys ja Ystävä satatonnareiksi Teksti ja kuvat: Maija Päivärinta, tiedottaja, Hankkija-Maatalous Suomen ensimmäiset kaksosvasikat ovat valmistuneet satatonnareiksi Arvi Mäenpään karjassa Lohtajalla. Yllätys pääsi maitokiloon kaksosista ensimmäisenä, viime vuoden heinäkuussa. Ystävä tuli vähän perässä, tavoite täyttyi marraskuussa. Joki-Lennon tila on emäntä Kaarina Mäenpään kotitila. Nykyiselle isäntäparille tila siirtyi vuonna Silloin lehmiä oli seitsemän. Nyt karjassa on hieman yli 30 lypsävää. Tilalle valmistui pihatto vuonna Meillä oli heti käytössämme hyvä eläinaines. Kaarinan setä on ollut innokas karjamies, hän oli mukana perustamassa ay-kerhoakin, kiittelee Arvi Mäenpää. Tuottoisien kaksosten emä on Tytti, joka oli aikanaan tilan parhaita lehmiä. Yllätyksen ja Ystävän isä on puolestaan valiosonni Arolan Siivari. Tila on päässyt useana vuonna Parhaat karjat listalle noin 9600 kilon keskituotoksellaan. Maidon rasvapitoisuus oli 4 prosenttia ja valkuaispitoisuus 3,5 prosenttia. Menestyksen salaisuudeksi Arvi Mäenpää paljastaa pitkäjänteisyyden. Asioita ei voi tehdä ennakkoon, vaan aamu- ja iltatoimet on tehtävä joka päivä säännöllisesti. Mainio piristi Ystävän Joki-Lennon pelloista suurin osa on noin seitsemän kilometrin päässä talouskeskuksesta, joten pyöröpaalit ovat järkevä säilörehuratkaisu. Sen ohessa tilan lehmät ovat pitkään saaneet Krossi 100 -täysrehua, mutta Mainio- Krossin tultua markkinoille Mäenpäät vaihtoivat siihen. Ystävä oli vähän alamaissa, mutta uuden rehun myötä sekin piristyi, kiittelee Arvi Mäenpää. Hän uskoo, että Mainio-Krossin sisältämä Pötsitehoste kohensi lehmän oloa. Lisäksi Mäenpään lehmät ovat saaneet Acetona Energyä, ja lisänä on annettu seleeniä. Tämä paikka on hyvin itseohjautuva tila. Muutaman kerran vuodessa katsomme raamit, sitten Arvi soveltaa ruokintaa itse päälinjojen mukaan, toteaa rehumyyjä Risto Välimaa. Samaan hengenvetoon Välimaa kehuu tilaa aikaansa seuraavaksi. Mäenpäät ovat ennakkoluulottomasti valmiita ottamaan käyttöön tuotekehityksen uusimmat aikaansaannokset. Koko perhe tukee ja kannustaa Kaarina Mäenpää käy tilan ulkopuolella töissä. Juho-poika puolestaan valmistui viime keväänä automaatioasentajaksi. Hän jatkaa opiskeluja ammattikorkeakoulussa, mutta on myös säännöllisesti mukana tilan töissä. Esimerkiksi kesällä hän paalasi ahkerasti iltaisin siitä huolimatta, että oli päivät kesätöissä muualla. Myös insinööriksi valmistuva Marjotytär auttaa aina kotona ollessaan. Kaikki ovat olleet aina pelissä mukana, jos on tarvittu, kiittelee Arvi Mäenpää. n Ystävä ja Yllätys ovat poikineet molemmat 11 kertaa. Arvi Mäenpäällä on päävastuu tilan eläimistä, mutta muu perhe auttaa aina mahdollisuuksien mukaan

19 SATATONNARIT Kauan eläköön lehmä Omapäinen Kullero juhli marraskuussa Ulla ja Seppo Riihimäen tilalla Lammilla ay- Kullero saavutti viime marraskuussa maitokilon rajan. Kullero on tilan neljäs satatonnari, mikä kertoo tilan onnistuneen eläinten hoidossa ja jalostuksessa. Kulleron kahdeksan vuoden tuotoksen keskiarvo kiloa, ja paras 305 päivän tuotos on kiloa. Luonteeltaan Kullero on hyvin omapäinen porukan johtaja. Tilan väen mukaan se on aina ollut ahkera syömään, hyväjalkainen ja elinvoimainen, eläinlääkäriä on tarvittu hyvin vähän. Riihimäen navetassa lehmien ruokintaan käytetään omaa viljaa, Multi-Krono Topia ja hyvää säilörehua täydennettynä Namino- ja Hertta-kivennäisillä. Teksti Sari Lehtinen Iita satatonnariksi Siikaisissa Marraskuun alussa juhlittiin Siikaisten neljättä ay-satatonnari Iitaa Tero Joensuun tilalla. Sadantonnin merkkipaalu saavutettiin kesällä, joten kokonaistuotos oli marraskuussa jo maitokiloa. Iitan keskituotos on ollut kiloa rasvaprosentin ollessa 4,1 ja valkuaisen 3,2. Parhaana tuotosvuonnaan Iita herutteli kiloa maitoa. Tero Joensuu on isännöinyt kotitilaansa vuodesta Eväät karjan tuotoksiin tulevat Suomen Rehulta laatuja tarpeen mukaan vaihdellen. Nyt käytössä on Mainio- Krossi, jota tehostetaan Farmarin Rypsillä. Teksti Pirjo Toivonen Ira satatonnariksi Siikajoella Päivi ja Reijo Ukuran tilalla Siikajoella ay-ira saavutti sadantonnin rajan jo viime kesänä. Vuonna 1994 syntynyt Ira oppi jo nuorena pyytämään ynisemällä ihmisiä apuun esimerkiksi silloin, kun juomakupille vahvempiluonteinen naapuri, joka ei antanut Iran juoda. Ira on poikinut 10 kertaa, 12 jälkeläisen joukossa on kahdet kaksoset. Sadantonnin rajaan Ira tuotti maitoa 10 lypsykautta. Paras tuotoskausi oli seitsemäs, jolloin maitoa herui yli kiloa. Keskituotos on ollut kiloa rasvan ollessa 4,1 prosenttia ja valkuaisen 3,4 prosenttia. Ruokinta Ukuran tilalla on ollut vuosikausia säilörehu, vilja, ja puolitiiviste. Huippu- Krossi Topiin on luotettu monta vuotta. Teksti Ari Salmela Lavia juhlittiin Kankaanpäässä Kankaanpäässä Asko Mattilan Metsolan tilalla vietettiin Lavin satatonnarijuhlia viime lokakuussa. Lavi on Kankaanpään toinen ja Satakunnan 17. fr-satatonnari. Lavi on poikinut kahdeksan kertaa, ja se siemennettiin joulukuussa. Keskimäärin Lavi on lypsänyt kiloa maitoa rasvan ollessa 3,89 prosenttia ja valkuaisen 3,36 prosenttia. Lavi saa säilörehua, viljaa ja Huippu-Krossi Topia. Silloin tällöin annetaan lisäksi Acetona Energyä. Teksti Pirjo Toivonen Lillan satatonnariksi Rantsilassa Kyllikki ja Jorma Anttilan tilalla saavutti Lillan sadantonnin rajan viime marraskuussa. Vuonna 1997 syntynyt Lillan on poikinut 9 kertaa. Maitoisen rajapyykin saavuttamiseen se tarvitsi 8 lypsykautta. Lillanin keskituotos on ollut kiloa rasvapitoisuuden ollessa 3,55 prosenttia ja valkuaisen 3,29 prosenttia. Paras tuotosvuosi oli 8 poikimisen jälkeen, jolloin maitoa herui kiloa. Lillan on luonteeltaan rauhallinen ja huomaamaton, mutta tarvittaessa omapäinen. Anttilan karjaa ruokitaan säilö- ja täysrehulla, ajoittain mukana on viljaa ja rypsiä. Teksti Ari Salmela Ilotar juhli syntymätilallaan Hosinooman tilalla Vetelin Räyringinkylässä vietettiin ay-ilottaren maitojuhlaa, kun se kymmenentenä tuotosvuonnaan saavutti sadantonnin rajan. Ilotar on isäntäväkensä Birgit ja Jarmo Huuskon kasvattama. Ilotar on lypsänyt parhaana tuotosvuonnaan yli kiloa maitoa. Huuskon 29-päisen karjan keskituotos on noin kiloa. Hosinomaan tilan kokonaispinta 80 hehtaaria, josta peltoa 39 hehtaaria. Karjan ruokinta perustuu vapaaseen esikuivattuun säilörehuun. Tilan pellot tuottavat tarvittavan nurmisäilörehun ja viljan, jota täydennetään Oiva-Krono Topilla. Oivaan siirryttiin, koska säilörehun hyväksikäyttöä haluttiin parantaa. Kokemukset uudesta väkirehusta ovat hyviä. Teksti Jukka Anttila Iiriksestä Vetelin maitokuningatar Vetelin kunnassa Ulla ja Seppo Leponiemen tilalla nautittiin vuoden lopulla satatonnarikahvit ay-iiriksen kunniaksi. Ennätyslehmällä on hyvä utareterveysperimä, ja sen viidestä tyttärestä kolme nuorinta on tuotannossa Leponiemen karjassa. Lehmiä on yhteensä 25. Hiehot ja lihanaudat kasvatetaan tilalla. Tilan kokonaispinta-ala on150 hehtaaria, peltoviljelyksessä oli viime kesänä noin 70 hehtaaria. Ruokinta perustuu vapaaseen nurmisäilörehuun, tilalla tuotettua vilja täydennetään Krossi 100:lla ja Farmarin Rypsillä. Suomen Rehu on ollut tuttu yhteistyökumppani jo vuosikymmeniä. Jo historiaan siirtynyt Kiri-Maikki 100 otettiin Leponiemellä heti käyttöön, kun tuote tuli markkinoille. Teksti Jukka Anttila Iita opetti emännän lypsämään Harjun tilalla Rautalammilla juhlittiin ay-iitan satatonnarijuhlia lokakuussa. Sinikka ja Jarmo Larilahden karjassa elelevä Iita on 12-vuotias ja poikinut 10 kertaa. Iitan keskituotos on kiloa rasvaprosentin ollessa 4,8 ja valkuaisen 3,6. Paras 305 päivän tuotos kipusi kiloon. Satatonnarijuhlan yhteydessä tilan lapset vastaanottivat 4H vasikan. Iita ja Sinikka ovat aloittaneet uransa yhtä aikaa. Sinikka on ollut mukana Iitan ensimmäisessä poikimisessa, jolloin hän vasta opetteli lypsämään. Larilahtien uusi navetta valmistui 2007, lehmäpaikkoja on 30. Harjun tilan keskilehmäluku on 20. Karjaa ruokitaan ohra-kauraseoksella, Krono125 Topilla ja hyvälaatuisella säilörehulla. Tilalla käytetään säännöllisesti Acetona Energy -leikettä. Teksti Henna Karjalainen Satatonnarisarjaa Lapualla Joulun alla juhlittiin ay-hyvän maitomerkkipaalun ylitystä Heikki ja Markku Katteluksella Lapualla. Hyvä saavutti sadantonnin rajan tasaisilla tuotosvuosilla ja säännöllisyydellä. Hyvän kanssa samaan kuvaan asettuivat tilan kaksi muuta satatonnaria, Honda ja Ioni. Satatonnarit tilalla on tehtailtu vilja-puolitiivisteruokinnalla. Uutena asiana ahkerille lypsäjille oli siirtyminen seosruokintaan viime vuonna. Vaihdos sujui hyvin, kuten tulokset kertovat. Teksti Riitta Punkari Joistikki maitokuningattareksi Halsualla Halsuan kunnassa Peltolan tilalla nautittiin viime syksynä satatonnarikahvit Joistikin kunniaksi. Merja ja Juha Ala-Korven karjassa elelevä Joistikki herutteli parhaana tuotosvuonnaan peräti kiloa maitoa. Koko 31-päisen karjan keskituotos on yli kiloa. Peltolan tilan kokonaispinta-ala on noin 60 hehtaaria, viljelyksessä omaa 8 hehtaaria ja vuokrapeltoa 27 hehtaaria. Uusi pihatto valmistui Hiehot ja uudistuseläimet kasvatetaan tilalla, mutta sonnivasikat myydään 2-viikkoisina eteenpäin. Karjan ruokinta perustuu esikuivattuun säilörehuun, väkirehu valitaan säilörehun laadun mukaan. Rehuvalinnoissa tilalla päädyttiin Aimo-Krossiin. Teksti Jukka Anttila Lola vietti maitojuhlaa Kortesjärvellä. Anni-Mari ja Jussi Pahkajärven navetassa juhlittiin sadantonnin saavutusta joulukuussa. Tilan ensimmäinen maitokuningatar on fr-lola, joka on keskimäärin herutellut kiloa maitoa rasvaprosentin ollessa 3,6 ja valkuaisen 2,8. Parhaana tuotosvuonnaan Lola ylsi kiloon, silloin rasvaa kertyi 480 kiloa ja valkuaista 350 kiloa. Lola-rouvan pitkän iän ja korkean tuotoksen takana ovat hyvä ruokahalu ja liikunta. Talvet se viettää pihatossa ja kesät laitumella. Lola on Kortesjärven toinen ja Etelä-Pohjanmaan 25 fr-satatonnari. Teksti Riitta Punkari 36 37

20 Palautekuponki Kotieläinlehden tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset voit tehdä myös osoitteessa kotieläin. Mielipiteesi uudistuneesta Kotieläin-lehdestä voi lähettää myös osoitteeseen Tämän numeron paras juttu mielestäni oli Tämän numeron vähiten mielenkiitoa herättävä juttu oli Ruusut ja risut toimitukselle Tilaan Kotieläin-lehden Peruutan Kotieläin-lehden, koska kotieläintuotanto lopetettu muu syy Osoitteen/nimen muutos ja täydennys Kotieläin-lehti Suomen Rehu Oy Vastauslähetys Sopimus Helsinki Vastaanottaja maksaa postimaksun Teksti ja kuvat: Vesa Muhonen, myyntipäällikkö, Hankkija-Maatalous < Tuusniemeläisemännät Venla Kekäläinen ja Niina Laukkanen tutustuvat Suomen Rehun valikoimaan Kuopion Agrimarketissa. Apuna on maatalousmyyjä Juho Kokko. > Suomen Rehun uusimpia tuoteinnovaatioita esitellään värikkäillä hyllyjen päädyissä olevilla julisteilla. Kätevää rehukauppaa NIMITYKSET Suomen Rehu: Kehityspäällikköksi vastuualueenaan erilaiset tuotekehitysprojektit ja tekninen tuki viennissä on nimitetty MMM Mikko Anttila. Mikon tavoittaa ja Tuotepäälliköksi vastuualueenaan siipikarjan rehut on nimitetty Maat. ja metsät. yo Tiina Sirkjärvi. Tiinan tavoittaa ja Nimi Lähiosoite Puh. Postitoimipaikka Sähköpostiosoite Rehujen myyntitehtäviin on nimitetty: Henna Karjalainen vastuualueenaan naudanrehujen myynti Kuopion ja Varkauden ympäristön alueella. Hennan tavoittaa ja Jukka Heinonen vastuualueenaan naudanrehujen myynti Kalajokilaaksossa ja ympäryskunnissa. Jukan tavoittaa ja Hankkija-Maatalouden ja Suomen Rehun yhdistyessä syntyi uusi tapa tehdä edullista ja kannattavaa rehukauppaa.tavoitteena on, että asiakas saisi selkeän kuvan Agrimarketin rehuvalikoimista. Suomessa on yhteensä 129 Agrimarket-myymälää, joista löytyy 115 tuotetta eri tuotanto- ja harraste-eläimille. Erikoisrehut löytyvät Agrimarketista kätevästi yhdestä hyllystä Suomen Rehun logon alta. Myymälävalikoimaan voi tutustua myös värikkäiden julisteiden avulla. Henkilökunta auttaa ja palvelee niin tuotantoeläinten kuin harrasteeläintenkin ruokintaan ja terveyteen liittyvissä asioissa. Tyytyväisiä asiakkaita Tuusniemeläiset Venla Kekäläinen ja Niina Laukkanen käyvät Agrimarketissa pari kertaa kuukaudessa. He kertovat saavansa aina hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Kekäläinen ja Laukkanen pitävät tärkeänä Agrimarketin monipuolista valikoimaa, koska Laukkasen tilalla tuotetaan maitoa ja molemmilla on lisäksi hevosia ja koiria. Poikivan lehmän ruokintaan tarvitaan usein erilaisia kalsium-tasapainoon kehitettyjä tuotteita. Vasikan hoidossa tarpeet vaihtelevat juomarehuista suolistonhoito aineisiin. Venlan hevonen Villi Veera saa tarvittaessa lisäpotkua Racing-rehuista, kuten Niinankin hevoset Tulisiro ja Pikku Tsunami. Kaikki tarpeellinen löytyy nyt yhdestä paikasta, toteavat tyytyväiset asiakkaat. n Tuotepäälliköksi vastuualueenaan sikarehut on nimitetty AMK-agrologi Ulla Laihine, Ulla toimii Satu Valkaman äitiysloman sijaisena. Ullan tavoittaa ulla.laihinen@suomenrehu.com ja Suomen Rehussa Seinäjoen tehdaspäälliköksi on nimitetty alkaen koneautomaatioteknikko Jari Sivunen. Jarin tavoittaa jari.sivunen@suomenrehu.com ja Asiakaspalvelun siirtyessä Säkylästä Turkuun myyntineuvottelijoiksi on nimitetty: Hilkka Leskinen Toini Tamminen Paula Kohijoki Anne Eräharju-Raunio Krisse Kannisto-Oksanen Anne Kyllönen Anne Pennanen Anu Äikäs-Järvinen Asiakaspalvelun tavoittaa parhaiten numerosta ja sähköpostitse asiakaspalvelu@agrimarket.fi tai asiakaspalvelu@suomenrehu.com