Sivistys- ja kulttuurilautakunta. Palvelu- ja vuosisuunnitelma 2017

Transkriptio

1

2 1 (51) Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2017 Johdanto... 2 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelusuunnitelma... 3 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuosisuunnitelma Kasvatus- ja opetuspalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Avustukset ja muu tuotanto Kirjasto ja kansalaisopisto Kulttuuri ja taide Sara Hildénin taidemuseo Liitteet... 51

3 2 (51) Johdanto Lautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma on osa kaupungin uuden toimintamallin mukaista strategista johtamisjärjestelmää. Se on väline lautakunnan alaisen toiminnan johtamiseen. Palvelu- ja vuosisuunnitelma koostuu kahdesta osasta: palvelusuunnitelmasta ja vuosisuunnitelmasta. Palvelusuunnitelmassa määritellään lautakunnan alaisen toiminnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä linjaukset koskien hankintoja ja toiminnan kehittämistä. Palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Vuosisuunnitelmassa tarkennetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset vuosittaisiksi tavoitteiksi sekä tarkennetaan talousarviota ja siinä asetettuja toiminnan ja talouden tavoitteita. Hyvinvoinnin palvelualueen uusi organisaatio astuu poliittisten toimielinten osalta voimaan , jolloin sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen yksilöjaosto sekä sivistys- ja kulttuurilautakunta aloittavat toimintansa. Siirtymäajan palvelualueella on neljä lautakuntaa: lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, ikäihmisten palvelujen lautakunta, sivistystä ja elämänlaatua edistävien palvelujen lautakunta sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta ja sen yksilöasioiden jaosto. Nykyiset lautakunnat hyväksyvät palveluja vuosisuunnitelmat osaltaan ja kokonaisuutena ne hyväksytään kaupunginhallituksessa. Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta raportoidaan sen hyväksyneelle toimielimelle kolme kertaa vuodessa niiltä osin kun tiedot ovat saatavissa. Kokonaisuutena asiakirjasta raportoidaan vuoden lopun tilanteesta. Hyvinvoinnin palvelualueen uudessa organisaatiossa sivistys- ja kulttuurilautakunnan järjestämät palvelut jakautuvat kahteen palveluryhmään: kasvatus- ja opetuspalveluihin sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin. Kasvatus- ja opetuspalvelut organisoidaan viiteen kasvatuksen ja opetuksen tiimiin, ja lisäksi omana kokonaisuutenaan toimii pedagogisten palvelujen yksikkö. Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut organisoidaan neljäksi palveluyksiköksi, jotka ovat kulttuuri ja taide, kirjastot ja kansalaisopisto, nuoriso ja liikunta sekä Sara Hildénin taidemuseo. Talousarvio 2017 laadittiin tilanteessa, jossa hyvinvointipalvelujen organisointi oli kesken. Tästä syystä talousarvio on laadittu palvelukokonaisuuksittain, mutta vuosisuunnitelmat esitetään palvelulinjoittain /-yksiköittäin, pois lukien kasvatus- ja opetuspalvelut, joissa käytetään palvelukokonaisuusjaottelua.

4 3 (51) Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelmassa kuvataan sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaisen toiminnan strategiset tavoitteet sekä hankintoja ja kehittämistä koskevat linjaukset. Tavoitteet ja linjaukset perustuvat kaupunkistrategiaan sekä sitä tarkentaviin muihin strategisiin asiakirjoihin. Kaupunkistrategia Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia on kaupungin ylin toimintaa ohjaava asiakirja. Kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungille visio ja visiota tarkentavat strategiset painotukset sekä kaupungin toimintatavat. Päämäärille on asetettu koko valtuustokauden kattavia tavoitteita mittareineen. Tampereen kaupunkistrategia sisältää kaupunginvaltuuston tekemät, kaupungin toiminnan kannalta keskeiset linjaukset. Se luo pohjan kaupungin strategiselle johtamiselle ja kehittämiselle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Yhteinen Tampere - kaupunkistrategian elokuussa 2013.

5 4 (51) Yhdessä tekeminen Kaupunkistrategian tavoite vuosille Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu. Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. Kaupungin tuottama tieto on avointa. Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Kaupunkistrategian tavoite vuosille Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %), vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) ja enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %). Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu. Elinvoima ja kilpailukyky Kaupunkistrategian tavoite vuosille Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia.

6 5 (51) Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Keskustan elinvoima on vahvistunut. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut. Kestävä yhdyskunta Kaupunkistrategian tavoite vuosille Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19%). Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kaupungin kiinteistöjen energiakulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Luonnonsuojelualueita on lisätty. Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Kaupunkistrategian tavoite vuosille Tilikausien tulos on positiivinen. Tulorahoitus on riittävä. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja tuottaja-malli on arvioitu ja uudistettu.

7 6 (51) Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä. Hyvinvointisuunnitelma Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelusuunnitelma pohjautuu hyvinvointisuunnitelmaan, joka kokoaa yhteen viiden lautakunnan asettamat yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi vuosina Hyvinvointisuunnitelma on laadittu yhteistyössä ikäihmisten palvelujen lautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan, osaamis- ja elinkeinolautakunnan, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan kesken. Hyvinvointisuunnitelma tarkentaa osaltaan Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki kaupunkistrategiaa. Hyvinvointisuunnitelman keskeisiä painopistealueita ovat: toimivat peruspalvelut ja ennaltaehkäisy, palvelujen kohdentaminen ja priorisointi, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä palveluverkko ja uusi teknologia. Alla on esitetty sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaiseen toimintaan kohdistuvat hyvinvointisuunnitelman painopisteet ja tavoitteet vuosille Painopiste Tavoite Kuntalaisten omaehtoista hyvinvointia ja terveyden edistämistä vahvistetaan kehittämällä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja sekä lisäämällä neuvontaa ja ohjausta. Kuntalaiselle taataan sujuvat ja kustannustehokkaat palvelut toimintamalleja ja palvelurakenteita uudistamalla. Vahvistetaan lasten, nuorten ja ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia. Toteutetaan nuorisotakuu. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja on lisätty. Ohjaus- ja neuvontapalveluja on vahvistettu. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden painopistettä on siirretty ennaltaehkäisyyn siten, että vahvan tuen palveluiden tarve ja kustannukset ovat vähentyneet. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia tasapuolisiin liikuntamahdollisuuksiin on parannettu. Ikäihmisten mahdollisuuksia toimintakykynsä ylläpitämiseen on parannettu. Jokaiselle nuorisotakuun piiriin kuuluvalle nuorelle on turvattu jatkopaikka ja jokainen nuori suorittaa perusopetuksen jälkeisen tutkinnon.

8 7 (51) Elinvoimasuunnitelma Kehitetään toimenpiteitä hyvinvointierojen kaventamiseksi. Lisätään vuorovaikutusta palvelujen kehittämisessä ja mahdollistetaan omaehtoista toimintaa. Toteutetaan palvelujen kohdentamista ja priorisointia tietoon pohjautuen. Varmistetaan palvelujen saavutettavuus ja kustannustehokkuus tuottavuus ja laatu huomioiden. Hyvinvointieroja on kavennettu. Kuntalaisten ja muiden toimijoiden mahdollisuudet osallistua palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen ovat lisääntyneet. Tuetaan yhdistyksiä ja yhteisöjä kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä. Tuetaan kuntalaisten omaehtoista harrastamista ja yhdessä tekemistä. Tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista hyödynnetään hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja resurssien suuntaamisessa. Lautakunnat ovat määrittäneet toimintansa perustehtävät sekä ne palvelut, joista voidaan luopua tai joita voidaan vähentää. Palveluverkkoa tehostetaan lähi-alue-keskitetyt palvelujaon periaatteiden mukaisesti. Parannetaan kuntalaisten ja muiden palveluiden käyttäjien sähköistä tiedonsaantia, yhteydenpitoa ja asiointia. Teknologiaa hyödyntämällä kehitetään palvelujen laatua, oikea-aikaisuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. Kaupunkistrategiaa täydentävän elinvoimasuunnitelman keskeisiä painopistealueita ovat: Tampere on kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailukaupunki Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimusja koulutuslaitosten kanssa Tampere on kansainvälisesti verkottunut osaamis- ja innovaatiokeskus. Alla on esitetty sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaiseen toimintaan kohdistuvat elinvoimasuunnitelman tavoitteet vuosille Tavoite Kulttuuritarjonnan kärkitoiminnot on tunnistettu ja niitä on vahvistettu.

9 8 (51) Tuotannon toimintasuunnitelmat Hankintalinjaukset Palvelutoimintaa koskevia strategisia linjauksia esitetään lisäksi johtokuntien hyväksymissä tuotannon toimintasuunnitelmissa, jotka ovat soveltuvin osin voimassa vielä vuoden 2017 ajan. Kaupunkistrategian mukaan monituottajamalli ja oman palvelutoiminnan kehittäminen tukevat palvelujen hankinnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Palvelujen hankinnan lähtökohtana on oman palvelutoiminnan ja ostopalvelujen tasavertainen asema. Hankinnan periaatteet Hankinnan periaatteet koskevat kaikkia toimintayksiköitä ja liikelaitoksia, ja niihin on koottu keskeiset strategiset linjaukset, jotka ohjaavat palvelujen hankintaa ja kilpailutusta. Periaatteita on viisi: Tampereen kaupunki käyttää julkisia varoja tehokkaasti ja parantaa hankintojen vaikuttavuutta edistää hankintatoiminnallaan innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntymistä sekä vahvistaa alueen elinvoimaa tekee hankintoja vastuullisesti ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden parantaa hankintatoimen tuloksellisuutta panostamalla osaamisen kehittämiseen kehittää sekä monituottajamallia että omaa palvelutoimintaa. Lautakuntien yhteiset hankintaa koskevat kehittämiskohteet Kaupunkistrategiaa tarkentavassa hyvinvointisuunnitelmassa on esitetty seuraavat, kaikille lautakunnille yhteiset hankintaa koskevat kehittämiskohteet. Uusia palveluja järjestettäessä hankinnan toteutus (oma tuotanto/ kilpailutus) perustuu hinta ja laatu -vertailuun sekä vertailuun palvelutuotannon jatkuvuudesta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Palveluja kilpailutettaessa tehdään aina arvio soveltuvasta hankintatavasta ja -menetelmästä. Laajennetaan tulos- ja vaikuttavuusperustaista hankintaa sekä muita innovatiivisia hankintatapoja ja -menetelmiä. Palveluja hankittaessa huomioidaan palveluntuottajien yhteiskuntavastuu. Lisätään palvelusetelin käyttöä palvelujen järjestämisessä. Vahvistetaan oman palvelutoiminnan mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Kehitetään sopimusseurantaa laadun varmistamiseksi. Lisätään palveluryhmien välistä yhteistyötä hankintojen valmistelussa.

10 9 (51) Kehittämisen linjaukset Hankintaprosessissa toteutetaan vaikutusten ennakkoarviointi kaupungin toimintaohjeen mukaisesti. Hyvinvointisuunnitelma sisältää myös lautakuntakohtaisia hankintalinjauksia, jotka päivitetään vuoden 2017 aikana osana strategian päivittämistä. Kehittämisprojektien painopisteet Kaupungin kehittämistoimintaa johdetaan projektimallilla. Projektitoiminnan johtaminen jakautuu neljään konsernisalkkuun sekä palvelutoiminnan salkkuihin. Kaupungin projektit luokitellaan neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat organisaation toimintakyky, elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi sekä kaupunkirakenne ja -ympäristö. Projektisalkkujen painopisteet on johdettu kaupunkistrategiasta. Salkkujen kehittämisteemat ja painotukset tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Hyvinvointikokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Hyvinvointikokonaisuuden painopisteinä ovat peruspalvelujen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vahvistaminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen, palvelujen kohdentaminen ja priorisointi sekä palveluverkon sopeuttaminen ja sitä tukevan uuden teknologian kehittäminen. Vuoden 2017 kehittämisteemoja ovat palvelujen rakennemuutos ja digitalisointi, kumppanuuden vahvistaminen ja yhteiskehittäminen sekä liikkumisen edistäminen. Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen otetaan huomioon kaikessa kehittämistoiminnassa. Digitalisaation kehittäminen Digitalisaatio on keskeistä kaikessa kaupungin uudistamisessa. Yksi kaupungin viidestä valtuuston hyväksymästä kehitysohjelmasta on Smart Tampere, jonka tähtää sekä kaupungin sisäiseen uudistumiseen että alueen elinvoiman lisäämiseen. Smart Tampereen kautta on saatavissa kaikille palvelualueille tarvittavaa osaamista ja muita resursseja digitalisaation kautta tapahtuvaan uudistumiseen. Kaupungin digitaalinen visio on, että vuonna 2025 Tampereella kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluja. Digitalisaation kaupunkitasoisia painopisteitä ovat palvelujen kysynnän ohjaaminen raskaista palveluista kohti kevyempiä digitaalisia palveluja sekä asiakastiedon käsittelyn ja hallinnan vahvistaminen asiakastarpeiden tunnistamiseksi nykyistä tarkemmin. Lisäksi tavoitellaan kaupungin palveluneuvonnan ja -ohjauksen digitalisoimista sekä kaikkien suurivolyymisten palveluprosessien automatisoimista aina kun niiden toteuttaminen digitaalisesti on kustannustehokasta ja laadukasta. Hyvinvointipalveluissa digitalisaation kärjeksi on nostettu seuraava tavoite: Kaikki kaupungin palveluneuvonta ja -ohjaus toteutetaan ensisijaiseksi digitaalisesti. Kaupungin tarjoamat neuvonta- ja tietopalvelut keskitetään yhteen digitaaliseen kanavaan.

11 10 (51) Lisäksi hyvinvointipalvelujen johtoryhmä on syksyllä 2016 priorisoinut seuraavat kohteet digi-kehittämisen kärjiksi: 1) Ehdottavat palvelut ovat käytössä mm. etuuksien hakemisessa. 2) Kotisairaalaa ja kotikuntoutusta toteutetaan digitaalisesti. Tampereen ikäihmisillä on käytössään digitaalinen yhteydenpitokanava vertaisiin, palveluihin ja omaisiin. Kotihoidon käynneistä puolet toteutetaan digitaalisin välinein. 3) Palvelujen markkinointi ja viestintä on täysin digitaalista. 4) Ryhmäkohtaista sähköistä asiakasviestintää ja -vuorovaikutusta lisätään kaikissa lasten ja nuorten palveluissa. 5) Fyysisten harrastustilojen käyttö on mahdollista 24/7. 6) Vapaan sivistystyön opetustarjonta toteutetaan digitaalisesti. 7) Ympärivuorokautisissa ikäihmisten palveluissa digitaaliset ratkaisut korvaavat kaiken rutiininomaisen seurannan tai työn. 8) Kaupunki toimii mahdollistajana ja kannustajana omaehtoiseen ja yhteisölliseen toimintaan tarjoamalla digitaalisia alustoja. Digi-kehittämiskohteita tarkennetaan palveluyksiköiden vuosisuunnitelmissa. Hyvinvoinnin palvelualueen poikkileikkaavat kehittämisprosessit Hyvinvoinnin palvelualueelle on määritelty kaikki palveluryhmät poikkileikkaavia kehittämisprosesseja, jotka ovat: lisäarvon tuottaminen asiakkaalle (asiakaslähtöisyyden ja palvelujen prosessien kehittäminen) terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kumppanuuden ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen digitalisaation hyödyntäminen henkilöstö kehittäjänä ja johtamisen kehittäminen Edellä mainituista prosesseista digitalisaatiota edistetään edellä kuvattujen digikehittämiskohteiden kautta. Henkilöstö kehittäjänä -toimintatapaa toteuttavat tarkemmat toimenpiteet kirjataan palvelujohtajien tavoiteasiakirjoihin. Asiakaspalvelun kehittämisen lähtökohtana on asiakkaan näkökulmasta sujuvin mahdollinen palvelu. Asiakaspalvelun kehittämistä toteutetaan strategia- ja kehittämisyksikön koordinoimassa, palvelualuerajat ylittävässä yhteistyössä mm. palvelumuotoilun menetelmin. Asiakaspalvelun kehittämistyö sisältää asiakaspalveluprosessien, digitaalisten asiakaspalveluratkaisujen ja tilasuunnittelun näkökulmat.

12 11 (51) Lean-ajattelu on yksi keskeinen kaupungin toiminnan kehittämisen väline. Hyvinvoinnin palvelualueella vuoden 2017 Lean-kehittämisen kärjiksi on valittu etäkäynnit ikäihmisten palveluissa ja siihen liittyvä toimintakulttuurimuutos sekä asiakasohjaus, kaupungin tilojen käytön varausjärjestelmä, sivistys- ja kulttuuripalvelujen asiakaspalvelu, kirjasarjalainaaminen sekä palveluseli- ja ostopalvelujärjestelmä.

13 12 (51) Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuosisuunnitelma 2017 Vuosisuunnitelmassa tarkennetaan palvelusuunnitelmassa esitetyt pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset vuosittaisiksi tavoitteiksi sekä tarkennetaan vuoden 2017 talousarviota. Vuosisuunnitelman sisällöt esitetään kolmella tasolla: lautakunnan taso, palveluryhmän taso sekä palveluyksikön taso. Talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Investoinnit (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Investointimenot

14 13 (51) Riskienhallinta Talousarvion 2017 sitovat toiminnan tavoitteet Talousarvion sitovuussäännösten mukaan konsernijohtaja voi päättää toimintamallin uudistamiseen liittyvien toimintojen ja niihin liittyen määrärahojen siirrosta yksiköiden välillä. Konsernijohtaja päätti ( ), että Sivistys- ja kulttuurilautakunnan talousarvioon lisätään nettomenoja yhteensä euroa. Talousarviomuutoksesta Kasvatus- ja opetuspalveluihin kohdistui euroa ja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin euroa. Kasvatus- ja opetuspalvelujen määrärahojen muutos johtui konsernipalveluyksikkö Kopparin laskutuksen muutoksesta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen muutos johtui viiden henkilön siirtymisestä konsernihallinnon tilaajaryhmästä ja tukipalveluista palveluryhmään. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen osalta suurimmat muutokset liittyvät kaupungin asukasmäärän kasvuun, kaupungin uuteen toimintamalliin ja organisaatioon, jotka voidaan nähdä enimmäkseen mahdollisuutena lisääntyvään yhteistyöhön palvelujen järjestämisessä kaupungin muiden palvelualueiden, hyvinvointipalvelujen muiden ryhmien sekä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Merkittävimmät riskit liittyvät resurssien riittävyyteen laajan palveluverkon ja - tarjonnan turvaamiseksi, toimitilojen asianmukaiseen kuntoon sekä tietojärjestelmien toimivuuteen. Vuorovaikutusta eri palvelun tuottajien kanssa vahvistetaan ja ennaltaehkäistään valvonnan puutteista aiheutuvia vaikutuksia toiminnan laatuun. Taulukossa on esitetty ne vuoden 2017 talousarvion sitovat toiminnan tavoitteet, jotka kohdistuvat sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaiseen toimintaan ja joiden toteutus on vastuutettu hyvinvoinnin palvelualueen johtajalle ja apulaispormestareille. Tavoitteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä raportoidaan lautakunnalle ja valtuustolle kolme kertaa vuodessa. Kaupunkistrategian tavoite Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. Talousarvion 2017 sitova tavoite Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta. Toimenpiteet 2017 Monipuolista liikunnan harrastamista tuetaan kehittämällä liikkumisen olosuhteita (mm. maauimala, Tesoman jäähalli, Kaupin urheilupuiston jalkapallokentät). Liikuntaneuvontaa ja liikuntamahdollisuuksista viestintää kehitetään edelleen.

15 14 (51) Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. Palvelujen käyttäjien, palveluntuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. Tilikausien tulos on positiivinen. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Palvelumallia toteutetaan alueellisten kehittämissuunnitelmien pohjalta palveluverkkoa tiivistämällä. Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Käynnistetään Kumppanuus toimintamalli kaupungin ja hyvinvointipalveluja tuottavien järjestöjen yhteistyön lisäämiseksi. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan tilikauden tulokset ovat vuosisuunnitelmien mukaiset. Työvoimakustannukset hyvinvoinnin palvelualueella ovat vuosisuunnitelman mukaiset. Uuden nuorten talon pilotointi käynnistetään. Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssin toimintamalli määritellään. Toteutusvaiheeseen siirtymisestä päätetään loppuvuodesta Hyvinvointikeskuksen yhteisiä palveluja luodaan eri toimijoiden alueellisella kumppanuudella. Uusi alueellinen osallistumisen ja kehittämisen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi alueverkosto toimii jokaisella palvelualueella (pl. keskusta). Sivistys- ja kulttuuripalveluja kehitetään aluekeskuksissa ja kaupunginosissa yhteistyössä asukkaiden ja muiden tuottajien kanssa. Vahvistetaan järjestötoimintaa, kansalaisaktiivisuutta ja vapaaehtoistoimintaa tukevaa neuvontaa ja palveluohjausta; järjestöedustamon toiminta käynnistyy. Verkostotoimintaa edistetään koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa yhdessä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vuosisuunnitelma sisältää useita toimenpiteitä tavoitteen toteuttamiseksi ja niistä raportoidaan lautakunnalle. Valtuustolle raportoidaan tilikauden tuloksesta. Vuosisuunnitelma sisältää useita toimenpiteitä tavoitteen toteuttamiseksi ja niistä raportoidaan lautakunnalle. Valtuustolle raportoidaan työvoimakustannuksista.

16 15 (51) Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Tuottavuutta on parannettu hyvinvoinnin palvelualueella digitalisoitumista ja toimintamallin uudistusta hyödyntämällä. Digitaalista viestintää lisätään sivistys- ja kulttuuripalveluissa. Hankintasuunnitelma Hankintasuunnitelmassa kuvataan vuosina 2017 ja 2018 toteutettavat, arvoltaan yli euron sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnat tai muut yli euron tavara- ja palveluhankinnat. Suunnitelmaan on tunnistettu innovatiivisia hankintoja, joissa pyritään parempaan vaikuttavuuteen ja laatuun mm. lisäämällä asiakasosallistumista ja markkinavuoropuhelua. Kasvatus-ja opetuspalveluissa keskeiset hankinnat liittyvät aamu-ja iltapäivätoimintaan sekä päivähoitopalveluihin. Päivähoitopalveluissa pyritään siirtymään kilpailutetuista hankinnoista palvelusetelipäivähoitoon. Uusille palveluseteliyrittäjille luodaan toimintaedellytyksiä mm. etsimällä toimintatiloja ja tontteja yhteistyössä Tilakeskuksen ja kiinteistötoimen kanssa. Palvelusetelipäivähoitoa varten kilpailutetaan kaksi tonttia. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen merkittävimpiä hankintoja ovat liikuntapaikkoihin ja -reitteihin liittyvät rakennus- ja maansiirtotyöt sekä kone- ja kalustohankinnat, museoiden näyttelyihin liittyvät kuriiri- ja kuljetuspalvelut, arkkitehtuuripalvelut, näyttelykorvaukset ja asiantuntijapalvelut,, taidehankinnat, ohjelma- ja konserttitoimistojen välittämät palvelut, orkesterin nuottimateriaalit ja muut painotuotteet, kirjastojen aineistohankinnat ja kuljetukset sekä uusien tilojen kalustehankinnat. Lisäksi palveluryhmillä on sisäiset palvelusopimukset Tampereen Voimia liikelaitoksen, Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen sekä konsernipalveluyksikkö Kopparin kanssa. Hankintasuunnitelma esitetään palvelu- ja vuosisuunnitelman liitteenä nimellä: Hankintasuunnitelma kasvatus- ja opetuspalvelut

17 16 (51) Kasvatus- ja opetuspalvelut Palveluryhmän yhteiset tavoitteet Kasvatuksen ja opetuksen palvelut järjestetään siten, että toiminnan johtamisessa ja ohjauksessa toteutetaan sujuvan kasvun ja opinpolun periaatetta. Varhaiskasvatus ja esiopetus järjestetään pääsääntöisesti lähipalveluna viidellä alueella: länsi, etelä, keskusta, kaakko ja koillinen. Alueellinen toiminta toteutetaan alkaen. Toiminnan tavoitteissa painottuvat osallisuuden lisääminen, varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja uudistuneen esi- ja perusopetussuunnitelman toteuttaminen. Lisäksi vuonna 2017 painottuu Suomi 100-juhlavuosi erilaisissa toimintayksiköiden tapahtumissa ja opetuksen teemoissa niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa. Keskeinen muutos on kunnallisen ja yksityisen palvelun ohjaus, missä yhteinen pedagoginen ohjaus tukee opetussuunnitelmien tavoitteiden toteuttamista. Yksityinen varhaiskasvatus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluvat kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan lisäämällä yhteistyötä ja kehittämällä toimintaa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyöperiaatteita arvioidaan ja vahvistetaan tulevaisuuden muutosten näkökulmasta. Kasvatus- ja opetuspalvelujen henkilöstön osaamisen kehittämisessä huomioidaan uusi kumppanuus - ja kehittämiskulttuuri ja sovelletaan kaupungin yhteisiä "Henkilöstö kehittäjänä" -periaatteita johtamisessa. Periaatteiden toteutumista arvioidaan. Koulujen ja päiväkotien toimintakulttuurin uudistaminen mahdollistetaan esimieskoulutuksilla. Talous- ja henkilöstöhallinnon sekä asiakkaiden palvelujen haku - ja etuusprosesseja sähköistetään ja automatisoidaan. Palveluryhmän yhteinen toiminnan tavoite Lasten ja nuorten liikkumista edistetään varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kasvatus- ja opetuspalveluissa toteutetaan osallistavaa suunnittelua asuinaluekohtaisissa uusissa ja muuttuvissa palveluissa. Tuottavuutta parannetaan digitalisoitumista ja toimintamallin uudistusta hyödyntämällä. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

18 17 (51) Talous Kasvatus- ja opetuspalvelut Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Investoinnit VS 2017 AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet IO1310_VAKA_17_1_1 Päiväkotikiinteist.tietoliikenneverkot Koneet ja kalusto IO1310_VAKA_17_2_1 Päiväkotien ja esiop.til.ensikert.kalust IO1310_PO_ENSIKERT_2017 Koulujen ensikert.kalust. v INVESTOINNIT YHTEENSÄ Vuosisuunnitelman investoinneista merkittävä osuus, 2,1 milj. euroa, kohdistuu päiväkotien ja koulujen ensikertaiseen kalustamiseen. Suurimmat yksittäiset kohteet ovat Talvitien päiväkoti ja koulu sekä Lielahden koulu ja Tampereen kansainvälinen koulu. Vuonna 2017 kalustetaan lisäksi muun muassa Lamminpään, Kämmenniemen sekä Pohjolan päiväkodin tiloja. Pääosin vuodelle 2018 ajoittuva Tesoman yhtenäiskoulun kalustaminen aloitetaan vuonna Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin varattu 0,2 milj. euroa kohdentuu päiväkotikiinteistöjen tietoliikenneverkkoihin. Vuosisuunnitelmassa on myös varauduttu nopealla aikataululla varustettaviin väistö- ja lisätiloihin sekä varhaiskasvatussuunnitelma- ja opetussuunnitelmauudistuksen vaatimiin toimintaympäristön muutoksiin.

19 18 (51) Suunnitelma henkilöstö- ja työvoimakustannussäästöjen aikaansaamiseksi Kasvatus- ja opetuspalveluissa pyritään saavuttamaan henkilöstö- ja työvoimakustannussäästöjä muun muassa seuraavilla toimenpiteillä: Hallinnon henkilöstön poistumaa korvataan mm. toimenkuvia uudistamalla ja tehtäviä uudelleenorganisoimalla. Perusopetuksen oppilaiden koulukuljetusten hakuprosessi tullaan vuoden 2017 aikana toteuttamaan sähköisenä prosessina Helmi-oppilashallinto-ohjelmalla. Hallinnon ostolaskuprosessia sujuvoitetaan. Alkuvuoden 2017 aikana selviävät tilaajalta siirtyvät taloushallinnon tehtävät ja sen jälkeen voidaan arvioida vaikutukset henkilötyövuosiin. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kirjasarjalainaustoiminta integroidaan kaupungin muuhun kirjastotoimintaan ja kirjasarjojen lainaamisen sähköistä toteuttamista kehitetään. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään ja lisätään yksityistä palvelua suhteessa edelliseen vuoteen. Hoitoaikaperusteista päivähoidon pilotointia jatketaan, mutta pilotoinnilla ei odoteta olevan vaikutusta henkilötyövuosiin vielä vuonna Arvioitu säästö henkilötyövuosissa edellä mainituilla toimenpiteillä on 15 henkilötyövuotta. Tarkempi suunnitelma esitetään palvelu- ja vuosisuunnitelman liitteenä nimellä: Säästösuunnitelma kasvatus- ja opetuspalvelut Palveluryhmän henkilötyövuodet, yhteenveto Palkalliset henkilötyövuodet (htv) VS 2017 Hallinto 47 Varhaiskasvatus- ja esiopetus 1750 Perusopetus 1641 Yhteensä (htv) 3438 Palveluverkko Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään luopuen epätarkoituksenmukaisista päivähoitokiinteistöistä. Uusia päivähoitoyksiköitä ja kouluja suunniteltaessa huomioidaan myös pienten lasten yksiköiden tarve kunkin asuinalueen väestörakenne huomioiden. Peruskorjauksia, sisäilmaremontteja ja uudisrakentamista toteutetaan vuonna 2017 yhteensä 10 päivähoitoyksikössä. Uudisrakennuskohteina ovat Talvitien päiväkoti ja koulu, Irjalan päiväkoti ja koulu, Haukiluoman päiväkoti sekä Tesoman päiväkoti. Laajennusosana rakennetaan Kämmenniemen päiväkodin tilat Kämmenniemen koulun yhteyteen. Peruskorjauksia ja sisäilmaremontteja toteutetaan Pohjolan, Lamminpään, Hippoksen, Sammon ja Hyhkyn päiväkodeissa. Sisäilmaremonttikohteiden aikataulut ja valitut kohteet voivat muuttua suunnittelun edetessä.

20 19 (51) Palveluverkosta poistuvia päiväkoteja ovat lähtien Olkahisen lisäryhmä (Omppula, esiopetus), Rautapellon lisäryhmä (esiopetus), Lepolan päiväkoti ja Akonpuiston päiväkoti. Koulujen toimintaa kehitetään hallinnollisesti ja pedagogisesti toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Yhtenäiskoulujen määrää lisätään. Peruskorjauksia, sisäilmaremontteja ja uudisrakentamista toteutetaan vuonna 2017 yhteensä 14 koulussa. Peruskorjauksia ja laajennuksia tehdään vuoden 2017 aikana Tampereen kansainvälisessä koulussa sekä Lielahden ja Vuoreksen kouluilla. Uudisrakentamiskohteita ovat vuonna 2017 Tesoman yhtenäiskoulu, Talvitien päiväkoti ja koulu sekä Irjalan päiväkoti ja koulu. Talvitien yksikkö aloittaa toimintansa alkaen. Sisäilmaremontteja tehdään Sorilan, Olkahisten, Johanneksen, Tammelan, Härmälän, Kissainmaan, Annalan ja Nekalan kouluilla. Hankkeiden aikataulut ja priorisointijärjestys saattavat muuttua suunnitteluiden edetessä. Tarkempi kuvaus palveluverkosta esitetään palvelu- ja vuosisuunnitelman liitteenä nimellä: Palveluverkko kasvatus- ja opetuspalvelut 2017 Varhaiskasvatus Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuuteen kuuluvat kunnallinen ja yksityinen varhaiskasvatus, esiopetus sekä lakisääteinen kotihoidontuki. Kunnan tulee järjestää varhaiskasvatuslain mukaista päivähoitoa (vähintään 20 h / vko) ja perusopetusalain mukaista esiopetusta kaikille sitä tarvitseville lapsille. Kunnallisena palveluna järjestetään päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, avointa varhaiskasvatusta, esiopetuksen jälkeistä päivähoitoa ja esiopetusta täydentävää kerhotoimintaa sekä erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten yksikön (ERHO) palvelua. Yksityisen päivähoidon vaihtoehdot ovat ostopalvelu, palveluseteli sekä yksityisen hoidon tuki. Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan seutukunnallisesti sopimuksen mukaan. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta järjestetään Tampereella lakisääteisen suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti kunnallisena palveluna. Englanninkielistä esiopetusta toteutetaan yksityisen hoidon tuella ja ruotsinkielistä esiopetusta ostopalveluna. Vuonna 2017 palveluvaihtoehtoja monipuolistetaan ja palveluverkkoa kehitetään siten, että epätarkoituksenmukaisista päivähoitokiinteistöistä luovutaan. Yksityisessä päivähoidossa mahdollistetaan palvelusetelipäiväkotien määrän kasvu, mikä vähentää kunnallisen palvelun ja ostopalvelupäiväkotitoiminnan määrää.

21 20 (51) Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Kasvatus- ja opetuspalvelut organisoidaan viiteen kasvatuksen ja opetuksen palvelualueeseen ja lisäksi omana kokonaisuutenaan toimii pedagogisten palvelujen yksikkö. Palvelukokonaisuudelle kohdistuva toiminnan tavoite Lasten ja nuorten liikkumista edistetään varhaiskasvatuksessa. Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Palvelumallia toteutetaan alueellisten kehittämissuunnitelmien pohjalta palveluverkkoa tiivistämällä. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään varhaiskasvatuksessa. Toimenpide 2017 Kaikki päiväkodit ovat mukana Ilo kasvaa liikkuen - ohjelmassa. Varhaiskasvatuksessa toteutetaan osallistavaa suunnittelua asuinaluekohtaisissa uusissa ja muuttuvissa palveluissa. Luovutaan epätarkoituksenmukaisista päivähoitokiinteistöistä. Kiusaamisen ehkäisysuunnitelmat päivitetään jokaisessa yksikössä. Kehittämisen painopisteet Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on otettu käyttöön projektisalkkumalli, johon on kirjattu kaikki sisäiset ja ulkoista rahoitusta saavat hankkeet. Projektisalkun arvo varhaiskasvatuksen osalta on noin 0,3 miljoonaa euroa. Keskeisimmät kolme kehittämisaluetta ovat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kollegiaaliseen tukeen perustuvat mallit toimintakulttuurin muutoksessa. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kehitetään projektien avulla vahvasti liikkumisen edistämistä. Kolmantena kehittämisalueena projekteina on digitalisaation hyödyntäminen. Projektien avulla hallinnollisia prosesseja digitalisoidaan sekä kehitetään digitalisaation mahdollistavaa pedagogista toimintaa. Digi-kehittämiskohde Toimenpide 2017 Tuottavuuden parantaminen digitalisoitumista ja toimintamallin uudistusta hyödyntäen. Ryhmäkohtaista sähköistä asiakasviestintää ja -vuorovaikutusta lisätään varhaiskasvatuspalveluissa.

22 21 (51) Pedagogiikan kehittäminen sähköisten oppimisympäristöjen avulla. Kirjattoman esiopetuksen pilotti käynnistyy viidessä yksikössä. Suunniteltu palvelutuotanto Suunniteltu palvelutuotanto VS 2017 Päiväkotihoito Esiopetus Muu varhaiskasvatus Perhepäivähoito Erho-yksikkö 677 Oma toiminta yhteensä Ostopalvelupäivähoito ja -esiopetus Palvelusetelipäivähoito Kotihoidon tuki Yksityisen hoidon tuki Kotikuntakorvaukset 290 Muut varhaiskasvatuspalvelut 314 Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Henkilöstö Uusi varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelma edellyttävät henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä sekä valmiuksia toimia muuttuvassa toimintakentässä. Tukemalla henkilöstön ammatillisen roolin kehittymistä vaikutetaan henkilöstön työhyvinvointiin. Johtamisen merkitys korostuu toimintakulttuurin muutoksen läpi viemisessä. Henkilöstöä koskevat kehittämissuunnitelmat ja tavoitteet on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa.

23 22 (51) Talous Varhaiskasvatus ja esiopetus Tuloslaskelma (1 000 euroa) VS 2017 Myyntitulot 582 Maksutulot Tuet ja avustukset 890 Vuokratulot 8 Muut toimintatulot 5 Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot -342 Toimintamenot yhteensä Toimintakate Vyörytykset (hallinto) * Toimintakate vyörytyksin Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset -668 Tilikauden tulos Investoinnit VS 2017 AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet IO1310_VAKA_17_1_1 Päiväkotikiinteist.tietoliikenneverkot Koneet ja kalusto IO1310_VAKA_17_2_1 Päiväkotien ja esiop.til.ensikert.kalust INVESTOINNIT YHTEENSÄ Varhaiskasvatuksen investoinneista merkittävä osuus, 0,74 milj. euroa, kohdistuu päiväkotien ja esiopetustilojen ensikertaiseen kalustamiseen. Suurin yksittäinen kohde on Talvitien päiväkoti. Vuonna 2017 kalustetaan lisäksi muun muassa Lamminpään, Kämmenniemen sekä Pohjolan päiväkodin tiloja. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin varattu 0,2 milj. euroa kohdentuu päiväkotikiinteistöjen tietoliikenneverkkoihin. Vuosisuunnitelmassa on myös varauduttu nopealla aikataululla varustettaviin väistö- ja lisätiloihin sekä esiopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen ja varhaiskasvatussuunnitelmauudistuksen vaatimiin toimintaympäristön muutoksiin.

24 23 (51) Tunnusluvut Tunnusluvut TP 2015 VS 2016 VS 2017 Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys (kysely) 95% 95% Talous Tuottavuuden muutos (tuottavuusmittaristo) -0,76% >0 Tilikauden tulos (1000 euroa) Toimintamenot/hoitopäivä 54,27 Kunnallisen ja yksityisen palvelun vertailu %,(kunnallinen/yksityinen) 79,4% /20,6% Henkilöstö Palkalliset henkilötyövuodet Henkilöstömenot (1000 euroa) Työvoimakustannukset (1000 euroa) Toiminnan laajuus Kunnallinen ph ja esiopetus 66,5 % Ostopalvelupäivähoito ja palvelusetelipäivähoito 8,5 % Yksityisen hoidon tuki 4,0 % Kotihoidon tuki 21,0 % Päiväkotihoidossa lapsia yhteensä (sis. kunnallisen ja yksityisen) Perhepäivähoidossa lapsia (kunnalli- 190/ / /450 nen/yksityinen) Avoimessa varhaiskasvatuksessa lapsia Esiopetuksessa lapsia Esiopetuksen jälkeisessä kerhossa lapsia Esiopetuksen jälkeisessä osa-aikahoidossa

25 24 (51) Perusopetus Toiminnan kuvaus Kunnan tulee järjestää perusopetuslain mukaisesti alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille maksutonta perusopetusta. Perusopetus sekä kunnallinen ja yksityinen aamu- ja iltapäivätoiminta ovat yksi palvelukokonaisuus vuonna Perusopetuksen palvelukokonaisuuteen sisältyvät perusopetus, lisäopetus, maahanmuuttajille tarkoitettu perusopetukseen valmistava opetus, sairaalaopetus sekä koululaisten kunnallinen ja yksityinen aamu- ja iltapäivätoiminta. Lisäksi perusopetus vastaa ranskankielisestä esiopetuksesta sekä kouluissa järjestettävästä erityisopetuksen esiopetuksesta. Tampere vastaa yliopistollisen sairaalan sijaintikuntana sairaalaopetuksen järjestämisestä. Perusopetuksessa toteutetaan seudullista sopimusta. Tampereella perusopetusta järjestetään suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. Peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole sijoittuneet toisen asteen koulutukseen, on tarjolla lisäopetusta ja maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 1. ja 2. luokan oppilaille sekä erityisopetuksen luokan oppilaille. Tampere toteuttaa Tampereen seutukuntien sopimusta esi- ja perusopetuksen kustannusten korvaamisesta. Kasvatus- ja opetuspalvelut organisoidaan viiteen kasvatuksen ja opetuksen palvelualueeseen ja lisäksi omana kokonaisuutenaan toimii pedagogisten palvelujen yksikkö. Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuudelle kohdistuva toiminnan tavoite TA 2017: Vahvistetaan järjestötoimintaa, kansalaisaktiivisuutta ja vapaaehtoistoimintaa tukevaa neuvontaa ja palveluohjausta. Lasten ja nuorten liikkumista edistetään perusopetuksessa. Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Toimenpide 2017 Verkostotoimintaa edistetään koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa yhdessä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kaikki koulut ovat mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa. Perusopetuksessa toteutetaan osallistavaa suunnittelua asuinaluekohtaisissa uusissa ja muuttuvissa palveluissa.

26 25 (51) Terveyttä ja hyvinvointia edistetään perusopetuksessa. Oppilaat ovat osallisena oman oppimisensa suunnittelussa (ilmiöpohjainen oppiminen, lukuvuosisuunnitelma). Kehittämisen painopisteet Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksessa on otettu käyttöön projektisalkkumalli, johon on kirjattu kaikki sisäiset ja ulkoista rahoitusta saavat hankkeet. Projektisalkun arvo perusopetuksen osalta on noin 1,7 miljoonaa euroa. Keskeisimmät kolme kehittämisaluetta ovat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kollegiaaliseen tukeen perustuvat mallit toimintakulttuurin muutoksessa. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kehitetään projektien avulla vahvasti liikkumisen edistämistä. Kolmantena kehittämisalueena on digitalisaation hyödyntäminen. Projektien avulla hallinnollisia prosesseja digitalisoidaan sekä kehitetään digitalisaation mahdollistavaa pedagogista toimintaa. Digi-kehittämiskohde Toimenpide 2017 Tuottavuuden parantaminen digitalisoitumista ja toimintamallin uudistusta hyödyntäen Pedagogiikan kehittäminen sähköisten oppimisympäristöjen avulla Ryhmäkohtaista sähköistä asiakasviestintää ja -vuorovaikutusta lisätään perusopetuksen palveluissa (Helmi). Jokaiselle koulupolulle nimetään oma opetussuunnitelma-agentti. Suunniteltu palvelutuotanto Suunniteltu palvelutuotanto VS 2017 Yleisopetus Vahvasti tuettu opetus 765 Tuettu opetus ja pidennetty oppivelvollisuus Tuettu opetus Sairaalaopetus 564 Lisäopetus 475 Aamu- ja iltapäivätoiminta Tuettu aamu- ja iltapäivätoiminta 949 Maahanmuuttajien valmistava opetus Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut Oma toiminta yhteensä Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kotikuntakorvaukset Muut perusopetuksen palvelut 290 Muu tuotanto yhteensä Yhteensä

27 26 (51) Henkilöstö Uusi opetussuunnitelma edellyttää henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä sekä valmiuksia toimia muuttuvassa toimintakentässä. Tukemalla henkilöstön ammatillisen roolin kehittymistä vaikutetaan henkilöstön työhyvinvointiin. Johtamisen merkitys korostuu toimintakulttuurin muutoksen läpi viemisessä. Henkilöstöä koskevat kehittämissuunnitelmat ja tavoitteet on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Talous Perusopetus Tuloslaskelma (1 000 euroa) VS 2017 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot 70 Muut toimintatulot 20 Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot -239 Toimintamenot yhteensä Toimintakate Vyörytykset (hallinto) * Toimintakate vyörytyksin Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset -906 Tilikauden tulos Investoinnit VS 2017 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto IO1310_PO_ENSIKERT_2017 Koulujen ensikert.kalust. v INVESTOINNIT YHTEENSÄ Perusopetuksen investoinnit, 1,36 milj. euroa, kohdistuvat koulujen ensikertaiseen kalustamiseen. Suurimmat yksittäiset kohteet ovat Lielahden koulu, Tampereen kansainvälinen koulu sekä Talvitien koulu. Pääosin vuodelle 2018 ajoittuva Tesoman yhtenäiskoulun kalustaminen aloitetaan vuonna 2017.

28 27 (51) Tunnusluvut Vuosisuunnitelmassa on myös varauduttu nopealla aikataululla varustettaviin väistö- ja lisätiloihin sekä opetussuunnitelmauudistuksen vaatimiin toimintaympäristön muutoksiin. Tunnusluvut TP 2015 VS 2016 VS 2017 Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys (kysely) Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen, % 100 % 100 % Talous Tuottavuuden muutos (tuottavuusmittaristo tai joku muu mittari) -2,32% >0 Tilikauden tulos (1000 euroa) Opetusryhmän keskikoko vlk vuosiluokat vuosiluokat ,17 18,32 17,93 18,17 18,32 17,93 19,44 19,45 19,43 Perusopetusryhmien täyttöaste, % -vuosiluokat ,4 % 79,4 % 82,8 % Henkilöstö Palkalliset henkilötyövuodet Henkilöstömenot (1000 euroa) Työvoimakustannukset (1000 euroa) Toiminnan laajuus Oppilasmäärä *) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: 1. ja 2. luokkalaisten määrä perustoiminnassa yhteensä -kunnallinen -muu tuotanto Oppilaiden määrä tuetussa toiminnassa *) Tilastointipäivän oppilasmäärä sis. lisäopetus, 11-v. opp.velv. koulussa olevat esiop.oppilaat sekä ransk.kiel.esiop.

29 28 (51) Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Palveluryhmän yhteiset tavoitteet Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen palveluryhmä tarjoaa sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvinvointipalveluita. Palveluja järjestetään tamperelaisille, seutukunnan muille asukkaille sekä Tampereella vieraileville. Palvelut järjestetään kokonaistaloudellisesti asiakkaiden tarpeista lähtien. Palveluryhmä toimii kumppanuudessa kaupungin muiden palvelualueiden, hyvinvointipalvelujen muiden palveluryhmien, tamperelaisten taidelaitosten, festivaalien, taide-, kulttuuri- ja liikuntayhteisöjen sekä laajan harrastusyhdistyskentän kanssa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla luodaan edellytyksiä onnellisuudelle ja hyvinvoinnille. Palvelut edistävät sisällön luomista elämään, hyväksytyksi tulemisen tunnetta ja yhdenvertaisuutta sekä itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. Palvelut tarjoavat eväitä identiteetin ja luovuuden rakentamiseen sekä arjen elämyksellisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla vahvistetaan kansalaistaitoja ja -valmiuksia. Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja välittäminen kuuluu tehtäviin. Vuoden 2017 alussa aloitti kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen uusi organisaatio, joka kehittää toimintakulttuuria ja -mallia erityisesti seuraavissa poikkileikkaavissa teemoissa: harrastamista ja hyvinvoinnin edistämistä tukevat kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut, kaupungin elinvoimaisuutta tukevat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, digitaaliset palvelut, kumppanuus ja kansalaisyhteiskunta, elinkaarimalli ja kohdennetut palvelut, kulttuuritapahtumat ja -näyttelyt, markkinointi ja viestintä. Seuraavat talousarvion sitovat toiminnan tavoitteet ja niihin kohdistuvat toimenpiteet koskevat yhteisesti koko palveluryhmää. Palveluryhmälle kohdistuva toiminnan tavoite TA 2017: Käynnistetään Kumppanuus toimintamalli kaupungin ja hyvinvointipalveluja tuottavien järjestöjen yhteistyön lisäämiseksi. TA 2017: Palvelumallia toteutetaan alueellisten kehittämissuunnitelmien pohjalta palveluverkkoa tiivistämällä. Toimenpide 2017 Vahvistetaan järjestötoimintaa, kansalaisaktiivisuutta ja vapaaehtoistoimintaa tukevaa neuvontaa ja palveluohjausta; järjestöedustamon toiminta käynnistyy. Uuden nuorten talon pilotointi käynnistetään. Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssin toimintamalli määritellään. Toteutusvaiheeseen siirtymisestä päätetään loppuvuodesta 2017.