Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma tuo sopivaa tukea oikeaan aikaan!

Transkriptio

1 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma tuo sopivaa tukea oikeaan aikaan! Uusia välineitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaan! Jyväskylä LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja, VTL, YTT (h.c) Maria Kaisa Aula #lapemuutos #karkihanke 1

2 LAPE on Sipilän hallituksen kärkihanke, jossa teemme muutosta Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä heidän omien voimavarojensa vahvistamiseksi Uudistamallla palvelut lapsi- ja perhelähtöisiksi toimintakulttuurin lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaksi Tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön Ottaen huomioon kustannusvaikuttavuuden ja niukkenevat resurssit Ylittäen hallinnonalarajat, perustaen kumppanuuksiin sekä aiempaan kehitystyöhön 40 milj kertapanostus vuosina

3 Palveluissa on johtamisen, kohtaamisen ja yhteensovittamisen haasteita Palvelut ovat hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen. Palvelut on järjestetty pääosin hallintokunta- ja organisaatiolähtöisesti. Asiakastiedot ovat hajautuneet lukuisiin asiakirjoihin ja rekistereihin. Onnistuuko kohtaaminen? Sopiva tuki oikeaan aikaan? Etunimi Sukunimi 9/2/2016 3

4 Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutoksen suunta Hallintokuntaisista Hajanaisista Byrokraattisista Palokuntatoimista Korjaavista Hankeähkystä g Lapsi- ja perhelähtöisiin g Yhteensovitettuihin g Tarpeen mukaisiin ja räätälöityihin g Oikea-aikaisiin g Ehkäiseviin gkokonaisvaltaiseen, pysyvään muutokseen 4

5 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma #lapemuutos Muutosta ohjaavat periaatteet Lapsen oikeudet ja lapsen etu Perheiden monimuotoisuus Lapsi- ja perhelähtöisyys Voimavarojen vahvistaminen 5

6 Erilaisia lapsia ja nuoria - samat ihmisoikeudet Tytöt --- pojat Eri ikäiset lapset ja nuoret Lastensuojelun ja sijaishuollon asiakkaat Pitkäaikaissairaat lapset Eri tavoin vammaiset tai erityistä tukea tarvitsevat lapset Rikoksia tehneet lapset Rikoksen uhriksi joutuneet lapset Maahanmuuttajat Eri uskontoiset lapset Kielivähemmistöihin kuuluvat lapset Eri alueilla asuvat lapset 6

7 Lasten ja perheiden palvelut integroidaan kaikilla tasoilla Maakunta järjestää kaikki lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut ja yhteensovittaa eri tuottajien palvelut sujuviksi ja asiakaskeskeisiksi hoito- ja palveluketjuiksi. Vaativat lasten- ja nuorisopsykiatriset palvelut Lastensuojelun vaativat erityispalvelut Lastensuojelu Vaativat päihdepalvelut Vaativat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden palvelut Asiakaslähtöinen yhteistyö, sujuva tiedonkulku, yhteensopivat järjestelmät Vammaispalvelut Erikoissairaanhoito Perhekeskustoimintamalli Neuvolat, perhetyö Varhaiskasvatus Digitaaliset palvelut Järjestöjen, seurakuntien ja vertaistuen palvelut Eropalvelut Koulu lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Nuorisotyö, Kerhot Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen Kodin ja koulun yhteistyö Rikosseuraamusten piiriin joutuneiden palvelut

8 LAPE maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Perhekeskustoimintamalli Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena Toimintakulttuurin muutos Erityistason palveluiden verkostointi Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Etunimi Sukunimi

9 Maakuntien muutoksen tuen elementit Kuntien ja maakuntien LAPE-työn yhteistyörakenteiden luominen o Kokoaa kunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, kuntayhtymät muut kehittäjät sekä nuorten edustajat kumppanuuteen, linkittää SOTE/tulevaisuuden kunta - kehittämistä Muutosagentti; 100 % avustus palkkaukseen ; koordinoi LAPE-työtä maakunnan alueella sekä luo linkin yhteiskehittämiseen, osallistaa lapsia ja nuoria sekä vanhempia Valtionavustukset (50-80%) LAPEn toimeenpanoon sekä pilotointiin yhteensä n. 20 milj euroa:haku ; maakunnalliset hakemukset Koulutus ja valmennus o Päättäjät, esimiehet, ammattilaiset ; LAPE tarjoaa Yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen sekä arviointi Etunimi Sukunimi

10 Onnistumisen mittarit : arvot ja eurot samaan suuntaan 2017 g 2019 g 2025 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa (2025) omat voimavarat, elämänhallinta, autetuksi tulemisen sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet Lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuus lisääntyy, eriarvoisuus vähenee, erilaisuus osataan ottaa huomioon Kustannuksissa 2019 huomattavia kustannussäästöjä vähentämällä korjaavien palveluiden tarvetta ja huoltajuuskiistoja vastattu kustannusvaikuttavasti asiakkaiden palvelutarpeisiin vähenevien määrärahojen oloissa 10

11 LAPE muutoskokonaisuudet: 1. Lapsen oikeuksia ja tietoperustai -suutta vahvistava toimintakulttuuri 2. Lapsija perhelähtöiset palvelut Onnistuminen Sopivaa tukea Oikeaan aikaan TAVOITE LASTEN HYVINVOINNISSA 2025 Lasten, nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut Lasten ja nuorten yksinäisyys vähenee Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde Kiusaaminen vähenee Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus Koulupudokkuus vähenee Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu Lasten kokema väkivalta vähenee Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat haitat lapsille vähenevät Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissa paranee Perheystävällisten toimintamuotojen käyttö työpaikoilla lisääntyy ja vanhempien kokema työkuormitus vähenee TAVOITE KUSTANNUKSISSA Korjaavien palvelujen kustannusten kasvu on pysäytetty kokeilukunnissa ja alueilla vuoden 2019 tilinpäätöksessä Korjaavien palvelujen kustannukset ovat laskeneet vuoteen 2025 mennessä valtakunnallisesti yli 10 % vuoden 2014 tasosta 11

12 Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaan toimintakulttuuriin - osaprojektit Lapsiystävällinen hallinto kunta/maakunta/valtio Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin edistäminen Lapsibudjetointi eli lapsiin kohdistuvien menojen seurannan välineet Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannan ja raportoinnin välineet päättäjille Hallintorajat ylittävä johtaminen Ammattilaisten osaamisen uudistaminen Perheystävällinen työpaikka HUOM! Lisäksi digitalisaatio ja asiakastiedon siirtyminen Etunimi Sukunimi 9/2/

13 Mitä tietoa päätöksenteon tueksi? Palveluista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta Asiakkuuksista Nyt erilaiset kuntatilastot -> Kanta, Sotetieto, Hilmo Tavoite: ajantasaisesti suoraan asiakastiedoista! Kustannuksista ja niiden kohdentumisesta Lasten hyvinvoinnista ja palvelukokemuksesta Tieto tällä hetkellä puutteellista: STM palvelupaketti-kehitystyö auttaa (sote) myös koulu- ja vaka - kustannukset samaan Esim. Kouluterveyskysely, Lapsiuhritutkimus, WHOkysely Kokonaiskuvan saaminen edellyttää: erilaisten tietoaineistojen yhdistämistä sekä keskeisten indikaattoreiden määrittelyä ja niiden kokoamista yhteen paikkaan siten, että ovat helposti päätöksentekoon hyödynnettävissä Etunimi Sukunimi 9/2/

14 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin seurannan vahvistamisen tarve Tietoa vähän tai ei lainkaan Alle kouluikäisten ja alakoululaisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista Erityisryhmistä (mm. vammaiset, maahanmuuttajataustaiset) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palvelukokemuksista ja osallisuudesta Kustannusten kohdentumisesta Asiakastieto ei kerry yhteiseen tietovarantoon Esim. neuvolan, hammashoidon, ehkäisevien palveluiden tietoa kertyy paikallisesti mutta Kunta- ja maakuntatasoista vertailutietoa on vähän Tieto ei ole helposti käytettävässä muodossa päätöksenteossa: raportoinnin välineitä parannettava Peälä M-L, Halme N & Aula MK 14

15 LAPE : uusia välineitä lasten hyvinvoinnin seurantaan 1. Säännöllisen pienten lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tiedonkeruun käynnistäminen Tietoa alle kouluikäisten lasten ja vanhempien terveydestä ja toimintakyvystä hyvinvoinnista, elinoloista ja osallisuudesta varhaiskasvatusympäristöstä ja kerhotoiminnasta avun, tuen tarpeista, palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta ja saavutettavuudesta (mm. päivähoidon/terveydenhoitajan/lääkärin arvio lapsen ja perheen tilanteesta) kuntien, maakuntien ja kansalliseen käyttöön Kehitetään ja pilotoidaan menetelmä alle kouluikäisten lasten säännölliseen seurantatiedonkeruuseen laajojen terveystarkastusten yhteydessä tietoa kokoavat terveydenhoitaja/lääkäri varhaiskasvatus sekä vanhemmat Nelivuotiailla tiedonkeruu 2018 Neljän kuukauden ikäisillä tiedonkeruun pilotointi 2017 Perustulokset maksuttomasti saatavilla sähköisen raportointijärjestelmän kautta Peälä M-L, Halme N & Aula MK

16 LAPE uusia välineitä lasten hyvinvoinnin seurantaan 2. Kouluterveyskysely myös perusopetuksen alaluokille Tuottaa seurantatietoa Terveys ja toimintakyky Hyvinvointi, elinolot ja osallisuus (elinympäristö, taloudellinen tilanne, osallisuus, perherakenne, elämänmuutokset, sosiaaliset suhteet, harrastukset, ystävät ja yksinäisyys, väkivalta, arki, elämään tyytyväisyys) Koulu- ja oppilaistoyhteisö, opiskelu Avun saanti ja palvelut oppilaitosten, kuntien, maakuntien ja kansalliseen käyttöön Kattaa nyt peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset sekä toisen asteen opiskelijat Kouluterveyskyselyä laajennetaan vuodesta 2017 lähtien koskemaan peruskoulun 4. ja 5. luokkalaisia sekä heidän vanhempiaan Toteutetaan joka toinen vuosi Perustulokset jatkossa maksuttomasti saatavilla sähköisen raportointijärjestelmän kautta Lasten ja nuorten taustatietoja kysytään aiempaa enemmän: mm. maahanmuuttajataustaisuus, toimintakykyrajoitteiset, kodin ulkopuolelle sijoitetut, erilaisissa perherakenteissa elävät jne. Kieliversioita lisätään sekä tuotetaan selkokielinen lyhennetty versio Peälä M-L, Halme N & Aula MK

17 LAPE uusia välineitä lasten hyvinvoinnin seurantaan 3. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointi ja palvelukokemukset Tuotetaan seurantatietoa määrävälein lastensuojelun piirissä olevien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista Tieto kootaan Kouluterveyskyselyn (THL) lyhyenä lisämodulina joka 4. vuosi (tieto yhdistettävissä Kouluterveyskyselyn tietoihin) Pilotointi Varsinainen tiedonkeruu 2019 kyselyyn vastaavat yhden oppitunnin aikana: 4. ja 5. vuosiluokkien lapset (ml. heidän huoltajansa sähköisen linkin kautta) 8. ja 9. vuosiluokkien nuoret sekä 2. asteen koulutuksessa olevat nuoret Perustulokset maksuttomasti saatavilla sähköisen raportointijärjestelmän kautta Peälä M-L, Halme N & Aula MK

18 LAPE - uusia välineitä lasten hyvinvoinnin seurantaan 4. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Kouluterveyskyselyn lisämoduulina Tuotetaan menettely säännöllisen seurantatiedon saamiseksi lasten ja nuorten väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksista perheessä, vapaa-aikana, koulussa jne. (myös vanhempien päihteiden käyttö. lähisuhdeväkivalta!) vrt. Lapsiuhritutkimus 2008 ja 2013 Selvitetään tiedonkeruun soveltuminen Kouluterveyskyselyn lisämoduuliksi Tietoa kootaan (sähköisellä) lomakkeella Kouluterveyskyselyn (THL) lisämoduulina, joka 6. vuosi otospohjaisesti (sekä ala ja yläkoulu, 2. aste) Vastaaminen tapahtuu anonyymisti, mutta vastaajan tiedot voidaan yhdistää käyttäjätunnuksen ja salasanan perusteella Kouluterveyskyselyn tietoihin. Peälä M-L, Halme N & Aula MK

19 LAPE Uusia välineitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaan 5. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus Vapaa-aikatutkimuksen teemoina vuorottelevat liikuntaan ja median käyttöön liittyvät teemat, mutta kaikissa tutkimuksissa esitetään tietyt seurantakysymykset Kahden vuoden välein Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa ikäryhminä oli vuotiaat, mutta vuoden 2017 tiedonkeruusta alkaen mukaan otetaan myös 6-vuotiaat. Toteuttaja Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, Nuorisotutkimusverkosto yhteistyössä Valtion liikuntaneuvoston ja OKM:n kanssa Peälä M-L, Halme N & Aula MK

20 LAPE Uusia välineitä edistämään tiedon käyttöä 7. Kehitetään päätöksenteon tueksi sähköinen raportointijärjestelmä Välitetään tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, terveydestä ja palveluista mm. LTH, KT, Lapsiuhritutkimus, Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Rekistereiden yhdistämisellä saatu tieto (mm. THL, Kela, Tilastokeskus, VRK) Määritellään pysyvät seurantaindikaattorit (ml. vaikuttavuustavoite) Tuotetaan luotettavat indikaattorit (laadun arviointi) Tuotetaan myös ennakointi- ja trenditietoa Helppo saatavuus, erilaiset yhteenvedot ja tulkintatiedon liittäminen Ilmiöpohjainen lähestymistapa (lapsi- ja perhelähtöisyys) Huomioidaan erilaiset käyttäjät Mahdollisuus tarkasteluun eri ulottuvuuksien mukaan Ikäryhmät, alue, sukupuoli, erityisryhmät kuten maahanmuuttajataustaiset, toimintakykyrajoitteiset, kodin ulkopuolelle sijoitetut ja erilaisissa perherakenteissa elävät lapset ja nuoret Mahdollistaa vertailukehittämisen (ml. mahdollisuus verrata oman maakunnan, kunnan tietoja) Peälä M-L, Halme N & Aula MK

21 LAPE Uusia väilneitä edistämään tiedon käyttöä 8. Tuotetaan katsaus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja palveluista kansallisen päätöksenteon sekä maakuntien ja kuntien seurannan tueksi Tuotetaan tietoa keskeisistä teemoista joka 4. vuosi Peälä M-L, Halme N & Aula MK

22 Tiedon saantia ja hyödyntämistä päätöksenteossa tukemaan. Tarvitaan Verkkopalvelu, johon on koottu saatavilla oleva tieto Auttaa muodostamaan kokonaiskäsityksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja eri hallinnonalojen toimista. Saatavilla sähköisen raportointijärjestelmän kautta ja on helppokäyttöinen, numeerisen tai graafisen tiedon lisäksi se sisältää tiedon siitä, miten sitä tulkitaan. Tiedolle, joka mahdollistaa vertailukehittämisen auttaa seuraamaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden järjestämistä, tuottamista ja käytäntöjä sekä mahdollisia eroja kuntien ja maakuntien välillä. Usein vertailutieto tuotetaan yhdistämällä eri rekistereitä ja muita tietolähteitä Tieto edistää yhdenvertaisuutta palveluissa Peälä M-L, Halme N & Aula MK

23 Tietopohjan ja raportoinnin vahvistamisen hyödyt Tiedonkeruu osana toimintaa Tietoa lapsista, nuorista ja perheistä on saatavilla aikaisempaa kattavammin Tiedon saatavuus kunnissa, maakunnissa ja kansallisesti paranee ja nopeutuu Tiedon vertailtavuus paranee Tiedonkeruiden sisällöt, toteutus, tunnuslukujen tuottaminen ja raportointi yhdenmukaistuvat Samaa dataa voidaan käyttää eri tasoilla Tunnusluvut tuotetaan samoin perustein Tulokset sisältävät myös tulkintaa Edellyttää tiedon antajien sitoutumista Tiedon luotavuus edellyttää tiedonkeruuta samoin perustein ja samaan aikaa Peälä M-L, Halme N & Aula MK 23

24 Hyvinvointikertomukset jatkossa kertomukset Sote järjestämislain (luonnos) mukaan osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä yhteys kunta- ja maakuntastrategiaan! kansallista tiedolla johtamisen toimintamalllia: (THL) tukemassa julkista keskustelua hyvinvoinnin tilasta: kansalaiset, lapset ja nuoret! 7 Kunnan on (edistettävä &) seurattava asukkaidensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä.. - alueittain ja väestöryhmittäin. Toimenpiteistä ja tilanteen kehittymisestä raportoitava valtuustolle vuosittain kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus joka toimitetaan maakunnalle sekä julkaistaan verkossa 8 Maakunnan on valmisteltava vuosiraportti valtioneuvostolle/sosiaali- ja terveysministeriölle valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista yhteistyössä kuntien kanssa Maakunnan tuettava kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä sekä raportoinnissa huolehtii asiakastiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä (yksi asiakas, yksi suunnitelma?) Millaiset neuvottelumenetttelyt? Kuntien ja maakunnan raportoinnin yhteistyö? Etunimi Sukunimi 9/2/

25 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen MAAKUNNAT Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut VALTIO Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kv-tehtävät Yleinen edunvalvonta 25

26 Kiitos! 26

27